Siinäpä tuo tulikin jo, eli missä vaiheessa olette ottaneet sormukset pois?
Koska sormus pois?
kyselen
132370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
se ei paljoa sormessa ollutkaan muuta kuin "pyhäpäivinä", hankala siis töissä. Itse jätin piirongin päälle siinä vaiheessa, kun muutin omaan asuntoon harkinta-ajan alussa. Siellä on edelleenkin jossain kipossa, tytär saa hyödyntää aikanaan.
kun tuntuisi ettei ole enää sen mieheen kaa yhtää mitään. Eli antanut sormuksen pois ja laitoin paperit eteinpäin.
Kun jätin hakemuksen.... kun päätös on lopullinen niin miksi ylipäätään pitää myöskään "merkkiä" sitoumuksesta josta on jo luopunnut.
Osa leikkii erolla ja pitää itseään vielä hakemuksen jälkeen yhä puolisona.... näille jotka sitä sormusta hakemuksen jälkeen kantavat.... olisko se hakemus kannattanut jättää jättämättä jos kerran ei vielä itsekään tiedä.
Minä otin sormukset pois sinä päivänä kun tein päätöksen muuttaa pois yhteisestä kodista. Sen jälkeen olis tuntunu jotenkin oudolita pitää vihkisormusta, kun "sydämessä" ero oli jo tapahtunut...
Minä pidän sormusta edelleen, minut on avioerotettu ja tahdon olla ns. rauhassa. En halua puida sormuksettomuutta/avioeroa esim. työpaikalla.
Itse olen sen ostanut ja se on kaunis. Ei kait tähän(kin) asian ole vielä jotakin sääntöjä.
siis, pidät sormuksia sormessa, jotta sinun ei tarvitse kertoa että olet eronnut?
Etkö kehtaa kertoa vai miksi?
Itse aikanaan kun erosin, kerroin duunissa asiasta ensimmäisessä osastopalaverissa joka oli eroni jälkeen.
Sanoin, että olen eronnut ja jos jollain jotain kysyttävää tai sanottavaa, niin sanokoon/kysyköön nyt. Yksikään suu ei auennut, mutta eipä korviini tullut, että asiasta olisi käyty myöskään käytäväkeskusteluja.
Eipä tarvinnut esittää eikä pitää mitään kulisseja kasassa.
Vastaan tuona sormuksellisena edelleen, että omassa isossa työyhteisössä (yli 800 työntekijää) ei käsitellä eikä törmätä asioihin, missä pitäisi puhua perheasioista. Työ on työ ja koti- ja perheasiat eivät työhön kuulu ja sama toisinpäin.
Toki kaikissa työympyröissä on näitä, jotka selostaa joka ripauksen elämästään ja jopa tarjoustalon ostoksensa. mutta minua ne eivät kiehdo. Kahvipöytä tyhjenee näistä aiheista...
Emme tiedä, missä kukin asuu ja kuka on naimisissa ym., eikä sitä tietoa kukaan edes tarvitse.
Työskentelet ilmeisesti pienellä paikkakunnalla ja pienessä yrityksessä/kunnassa?
kerran mielestäsi kuulu työkavereille millään tavalla, mitä ihmeen väliä sormuksella tai sen puuttumisella on?! Pieni ristiriita kirjoituksessasi, kun asia ei kuulu työkavereille, mutta osittain heidän vuokseen et halua ilman sormusta näyttäytyä..?
pääkaupunki seudulla usean tuhannen henkilön yrityksessä. Mutta meidän yrityksessä on kuitenkin eri osastoja, joiden kokoonpano vaihtelee 20-200 henkeen.
Minuakaan ei kiinnosta se mitä kukin kaupasta ostaa, mutta voin sanoa "juorukelloja" meidän yrityksessä riittää. Itse tein näin avioero-ilmoitukseni kanssa, vältin näin kakenlaiset käytäväkeskustelut ja muunlaiset väärät tulkinnat asiasta. Ja toiseksi minulle avioero ei ollut mikään "arvonalennus" kysymys, vaan osa elämää.
Täytyy sanoa, että teillä on aika kylmät välit töissä, jos ette mitään toisistanne tiedä. Kyllä normaalisti ihmiset keskustelevat työpaikkalla perheistään, toiset enemmän toiset vähemmän, mutta pääpiirteissään tiedämme toistemme perhesuhteet.
Sormus lähtee just sillon kun kulta pitää vaihtaa rahaksi!
Tarvitseeko sitä pois ottaa? Vaihdat vain sormea. Ja jos kallis ja upea sormus niin miksi pois ottamaan. :)
Kun sinusta tuntuu sopivalta ottaa sormus pois tai ei tunnu enää sopivalta pitää, niin ota se pois.
minä en pois ottanut, koska sydämeni odotti miestäni takaisin.... töissä eroasian olin kertonut.. ja mua pidettiin outona kun kuljin sormuksissani.. yksikin tuumas "kyllä on vientiä kun otat nuo pois..kun pidät niitä.. vaikket niitä saisi enää pitääkään" No tuli se päivä jolloin mieheni palasi omat sormuksensa takaisin laittaneena :) rakkaus on kärsivällinen.. tsemppiä kaikille!