Meillä on tulossa viikonloppuna kihlajaiset. Miehellä on periaatteessa ollut vasemmassa nimettömässä jo sormus tammikuusta, mutta olen itse epäröinyt ja nyt ajattelin nimipäivän ja melkein puolen vuoden suhteen kunniaksi ilahduttaa mieheni ja mennä kihloihin, sormus odottaa lauantaina koruliikkeessä! :)
Miten juhlistaa sitä muuten kuin juomalla tuota alkomahoolia? Jos juo niin mopo lähtee käsistä mieheltäni ja sitten ei ole enää kivaa! Jotain romanttista ja mukavaa ja erilaista kuin tavallinen koti-ilta, leffan ja ruuan merkeissä... ideoita otetaan pikaisesti vastaan hyvät ihmiset!!! :)
ps. huomasin myös vähän samanlaisen kysymyksen aikaisemmin, mutta nyt on kyse kihlajaisista, ei ihan tavallisesta päivästä siis... :)
Miten juhlistaa sitä muuten kuin juomalla tuota alkomahoolia? Jos juo niin mopo lähtee käsistä mieheltäni ja sitten ei ole enää kivaa! Jotain romanttista ja mukavaa ja erilaista kuin tavallinen koti-ilta, leffan ja ruuan merkeissä... ideoita otetaan pikaisesti vastaan hyvät ihmiset!!! :)
ps. huomasin myös vähän samanlaisen kysymyksen aikaisemmin, mutta nyt on kyse kihlajaisista, ei ihan tavallisesta päivästä siis... :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kantapäät kohti kattoa ja äijälle hyvä mieli !!
Eiku ensin naiselle hyvämieli, sit vasta äijjälle...
Seksi on parhaimmillaan kun molemat nauttivat.....sekä mies että muna ;)
Siis hä, hmm, mitä te vkonloppuna oikeastaan juhlistatte??
KIHLOIHIN menoa (=kosintaa seuraavaa yhteistä LUPAUSTA NAIMISIIN MENOSTA) vaiko sormusten vaihtamista/käyttämistä vasemmassa nimettömässä, oikeastaa jonkun ihan muun kuin kihlauksen merkkinä?
Mielestäni täysin naurettavaa mennä puolen vuoden tuttavuuden jälkeen leikkikihloihin (jännää kun on rinkulat sormissa...)välittämättä kihlauksen oikeasta merkityksestä!
Nimipäiviä kannattaa todellakin juhlistaa jollain ihan muulla tavalla...vaikka jonkun yhteisen harrastuksen parissa näin alkuun!!
Samaa mieltä... En mäkään nyt sentään menis kihloihin "ilahduttaakseni miestä nimipäivän kunniaksi..." Heh... Noh, jokainen taplaa tyylillään...
Ite oon seurustellu 5 vuotta ja ei näy rinkulaa sormessa, ehkä joskus. Voin kyllä ihan heti sanoa että puoli vuotta on kovin lyhyt aika ja varsinkin nykyaikana ei ihan niin lyhyen ajan jälkeen kannata "kihlautua" jos sitä nyt siksi voi edes kutsua...
No kuulostattepa kovin kateellisilta vanhoiltapiioilta! Miksi täytyy olla aina moralisoimassa toisten onnea? En ymmärrä, en vaan ymmärrä. Jos te olette jotakin mieltä, ei muiden TARVITSE olla samanlaisia. Tuskin tässä nyt kukaan kenenkään nimipäivän kunniaksi (sanan varsinaisessa merkityksessä) on kihloihin menemässä. Kyllä jokaisen luulisi tietävän, miksi kihloihin yleensä "mennään". Itselleni se oli aikanaan lupaus avioliitosta luonnollisesti (sovimme hääajankohdan) vaikka "JO" vuoden päästä tavattuamme menimmekin kihloihin. Ajatella... niin! ;)
Me ollaan periaatteessa seurusteltu jo vuosi, mutta pari eroa on ollut välissä ja sen takia en laske alku juttuja tähän mukaan, vaan vain sen viimeisen puolivuotta.. Heti alussa tiesimme että olemme ne oikeat toisillemme, on tapahtunut niin paljon että tunnemme toisemme läpikotaisin, kipeimmät ja salaisimmat salaisuudetki on paljastunu, mitään ei ole luurankona kaapissa! Olemme aina parin eron aikana tajunneet että emme voi olla erossa toisistamme, koska rakkaus ei ole koskaan kuollut! Haluamme taistella suhteemme eteen ja olla onnellisia yhdessä! Ja en mäkään mene helposti kihloihin, se on kuitenkin niin iso juttu! Kerran ollut ja kadun sitä että menin! Menen sen takia kihloihin koska rakastan miestäni yli kaiken ja haluan olla hänen kanssa loppuelämäni, jos vain niin voi sanoa! Tuntuu siltä että hän on se oikea! En siis mene vain siksi, että on hänen nimipäivä jne, vaan juuri siitä syystä että voisin jonain kauniina päivänä mennä naimisiinkin tämän miehen kanssa! Se ei olisi yhtään mahdottomuus! Ylläri tämä silti on, kun mies ei tiedä tästä mitään, tai arvaili jo vähän sinnepäin kun jotain paljastin lauantaista.. Oli tosi happy!
Joten eikö tämä ole oikea peruste mennä kihloihin ja olla onnellisia yhdessä? :)