Mietin tuossa just eräänä päivänä miten mukavaa olisi kun joskus olis vielä pari muksua.. Mutta sitten täältä kun lukee noita haukkuja että nainen on liian vanha kolmikymppisenä ties mihin niin kyllä masennuin. Oon 33 täyttävä, hyvässä fyysisessä kunnossa oleva terve nainen. Tavoitteena olis kaksi lasta. Vai onko muka juna mennyt jo?
vielä äidiksi?
SchöneFraulein
65739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Mutta oletko kaunis? Ikäisesi naiset harvemmin ovat.
Että olen kaunis. Saan kuulla olevani kaunis lähes joka viikko. Elän terveellisesti ja erosin juuri pitkästä suhteesta. Olen myös koulutettu. Mitäs tällä on tekemistä lasten hankinnan kanssa?
Sen verran kun olen ulkona käydessäni jutellut miesten kanssa, on pari tyyppiä olllut todella kiinnostuneen tuntuista, mutta kun olen sanonut ikäni, on heidän kiinnostuksensa hävinnyt kokonaan. Että täh? Siis muuten kelpaisin mutta kun ikä sanotaan niin he katoavat... He luulivat että olen noin 25-26. Mikä ihme tämä miesten kriisi on??
Kuulivat biologisen kellosi tikityksen. Parrikybäset naiset jotka tulevat raskaaksi ovat useimmiten todella simppeleitä bimboja jotka eivät osaa edes ehkäisypillereitä ottaa ajallaan.
eli siis baarissa kukaan ei halua ku p****ua vai? Eipä sitten kai.
Olet juuri vast'ikään eronnut. Et ehkä ole vielä ehtinyt kunnolla katselemaan ympärillesi, joten ei kannata yleistää muutaman keskenkasvuisen jätkän käyttäytymistä. Miehiä on vapaana paljon. Kaiken kokoista ja väristä, ja nainen valitsee tässä yhteiskunnassa. Etenkin jos hän on nätti tai menestyvä. Ehdit hyvin vielä odottelemaankin vaikka muutaman vuoden. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa.
On täysin turha ottaa huomioon noiden muutaman tällä palstalla kirjoittelevan onnettoman tyypin juttuja. Heidän toimintaansa ohjaa katkeruus, koska ovat olleet kovin epäonnisia naisten kanssa.
No enpä tuohon osaa sanoa mitään, en ole tosiaan vapaana ollut kauaakaan. Olen lisäksi ollut eläissäni todella vähän "viihteellä", "ulkona" vai miten se sanotaan.
Suuri toive olisi vain tulla äidiksi jonakin päivänä. En vaadi miehiltä mitään ihmeellistä, statusta tai mielettömän komeaa ulkonäköä. Sellainen kiva ja kiltti ja työtätekevä mies jolla ei ole mitään luurankoja kaapissa, kelpaa itselleni ihan hyvin. Odotan kuitenkin että mies on sivistynyt ja käyttäytyy sen mukaisesti.
Mutta kiitos kuitenkin kommentistasi.. vähän lohdutti
Omasta mielestäni 33-vuotias ei vielä ole liian vanha jos muut asiat ovat kunnossa. Tuohon ikään mennessä olisi jo pitänyt saada jotain aikaankin.
Vastasit osittain omaan kysymykseesi, tuon ikäisillä alkaa olla jo kertynyt kaikenlaista painolastia.
Tietenkin joku 25-vuotias olisi parempi, ei enää lapsi mutta elämä on edessä.
Itse alan suhtautua 35-vuotiaisiin hieman epäilevästi, 38-vuotiaisiin erittäin epäilevästi ja yli nelikymppisiin en halua tutustua vaikka olisivat minkälaisia.
..saada jotain aikaan? Itselläni on kaksi korkeakoulututkintoa, runsaasti työkokemusta, paljon harrastuksia jne. Kaksi pitkää parisuhdetta, toinen oli ns. nuoruudenrakkaus, joka kesti 7 vuotta, tämä toinen kesti lähemmäs 10 vuotta ja olisin halunnut perheen mutta mies vaihtoikin toiseen.
Nope.. Voidaan me parikymppiset bimbotkin suunnitella lapsia, eikä vain "unohdella" pillereitä.
Mutta ap:lle, oma äiti oli lähes 40v saadessaan minut ja uskon että paremmin olisi mennyt mikäli hänellä ei olisi ollut ongelmia.. En osaa sanoa mikä oli iän tuomaa väsymystä ja mikä muuta väsymystä.
Mutta onhan niitä todella pirteitä nelikymppisiä pienten lasten äitejä. Ajattelen että miksipä ei.
Itselle tuntuu kaukaiselta että siinä iässä enää harkitsisin lapsia.
33-vuotias nyt kuitenkaan ei minusta ole miltään kantilta liian vanha saamaan lapsia.
Se tietenkin tulee mieleen että löytyykö miestä joka haluaa edetä nopeasti?
Eipä ketään pahemmin kiinnosta nuo "saavutuksesi". Kerroppa sen sijaan seksuaalihistoriastasi, monenko nussima olet, oletko maannut eksoottisen miehen kanssa, onko sinulla tai onko aiemmin ollut sukupuolitautia jne.
Tosin tuon ikäisillä miehillä on niitä luurankoja kaapissa ainakin saman verran kuin itselläsi eikä kovin suurta intoa alkaa rakentamaan uutta parisuhdetta.
Lapsen hankkiminen on tietenkin kokonaan eri asia, ei siihen parisuhdetta tarvita. Se on enmmän hydrauliikkaa.
Aloitit siis 14-16-vuotiaana.
Jos on ollut noin pitkiä suhteita niin eiköhän sieltä luurangot tule kaapeista aika nopeasti, mies
saa kuulla miten hyviä entiset olivat.
Hassu yhteensattuma, minullakin on kaksi korkeakoulututkintoa, pitkä työura, paljon näyttöä tuloksistakin. Harrastuksille ei juuri jää aikaa kun painaaa töitä, nykyisin olen alalla joka on oikeastaan harastus ja siitä vielä maksetaan.
.. eikä sitä päällepäinkään mistään huomaa mutta vastataan että kahden käden sormilla sen voi laskea. Eli yli 5 mutta alle 10. Ei yhtään ulkomaalaista, ei koskaan mitään sukupuolitautia (tietenkään). Huh mitä juttuja sulla.
Muista että sun täytyy kertoa poikaystävällesi totuus seksikumppaniesi määrästä ja muusta seksuaalihistoriasta, varsinkin kun olet noin tiukka luurankojen suhteen.
Ei ole pakko kuin syntyä ja kuolla.
luurangoilla tarkoitan sitä että jätkällä on esim rikos- tai väkivaltatausta.. sellaista en hyväksy missään nimessä.
ajatella muuta kuin panemista. Näiden elämä on pelkkää haaveissa istuskelua näppiksen edessä, korkeintaan kaupassa käyvät ja tulevat sitten taas takaisin naisia haukkumaan koneelle.
Eikös teidän kahden kannattaisi yrittää tutustua, koska on kuitenkin aika paljon yhteistä... Vähän joustavuutta nyt vain kehiin. Jos kemiat natsaavat, niin eihän niistä existä ole paljonkaan väliä, jos ovat varmasti taaksejäänyttä.
ei ne pelkät kulissit takaa että toiseen rakastuisi / ihastuisi
ei se mua ainakaan haittaa.. ihan sama mitä miehellä on seksimielessä ollut aikaisemmin, jos suhteeseen ryhdyttyään on uskollinen.
Aika paljon mennyt usko näihin nettitouhuihin, aika kamala kontrasti siihen mitä teen oikeassa elämässä. Tuntuu että on huomattavasti helpompi mennä luennoimaan jonkin alan johtaville asiantuntijoille sekä pomoille kuin yrittää keskustella nettinaisen kanssa.
Ja kun niitä luurankojakin löytyy, tosin paljon vähemmän kuin ketjun aloittaneella.
..ihastun mieheen, joka sanoo naiselle rumasti tai jonka sävy ilmaista itseään ei ole ystävällinen vaan pikemminkin tyly..
Piti ihan katsoa ketju läpi.
Mielestäni en ole ollut tyly, ainoastaan mahdollisimman neutraali. Sanonut asiat niinkuin ne ovat.
Tässä nyt ollaan vain keskustelemassa, ei kai anonyymikeskustelussa tarvitse alkaa hyssyttelemään tai lepertelemään.
Jos sinua loukkaa se että sanon 25-vuotiaan olevan huomattavasti kiinnostavampi kuin 40-vuotiaan, niin kenen ongelma se on. Ehkä minun, koska ne 25-vuotiaat harvoin kiinnostuvat vastaan. :-)
Jos miehen PITÄÄ alkaa lepertelemään ja hyssyttelemään ihan erikseen niin etpä ole kovin uskottava. Etkä kiinnostava.
siis onko sun mielestä 5-10 seksikumppania 33vuoden ikään mennessä hillitön seksuaalihistoria??? hahahaHHAHAHHhahhahahahAHAHAHhahahahhahahahaha
hahahHAHAahahhahahahahahhaHHAHAHAHAHHAHAH
hahahahhaHAHHAH!!!!!
huuh, olipas hyvät naurut!
Niin, lapsien hankinnasta puheen ollen... Kiinnostaa 25-vuotias, jolla olisi elämä edessä: jonka se vois sitten uhrata ja haaskata sinuun? Että painolastista puheen ollen... Ei kai sulla vaan ole elämässä käynyt koskaan mitään tai ole virheitä tehnyt? Ettei se 25-vuotias vaan ois paikka ja itsetunnon kohottaja miehelle, joka ei pysty hyväksymään itseään. Jos ihminen elää 80-vuotiaaksi, miksi sen pitäisi jo 25-vuotiaana ruveta äidiksi? Mitä epäilyttävää on 35-40-vuotiassa?? Painolasti, eli elämä. Et halua, että se toinen on elänyt. Et halua tutustua, ai siis ollenkaan, että eivät kuulu enää ihmisiin? Olet sairas.
Mitä ihmisen pitää saada aikaan, mikä on ihmisyyden oikea mittari? Ei siis, hänen ei kuulu toisinsanoen mielestäsi elää kuten haluaa ja uskoo, vaan kuten sinä olet määritellyt saavutuksen ja saavuttamisen.
Oma näkemykseni on että 25-vuotiaanakaan et todellakaan kelpaa, ja että sussa on todella pahaa vikaa. Ei kaikenikäisiä tarvitse kumppanikseen haluta, tietenkään, joku tykkää äidistä ja joku tyttärestä, mutta sun asenne on jotenkin oksetuksen tunnetta aiheuttava.
Kyllä sun kannattaa omaa asennettasi tarkistaa, kun ihan asialliseen ja rehtiin kommentiin alat tommoisia heitellä: "olet sairas", "oksetuksen tunnetta aiheuttava".
Näin miehen näkökulmasta katsoen toiset miehet täällä jaarittelevat ihan asiaa. Jos nyt koko juna ei vielä mennyt, niin ykkösluokan vaunu ainakin. Aloittajalle "sopivat", 35-40v miehet ovat tietenkin jo lapsensa tehneet, ovat sitten parisuhteessa tai eronneita kuten mä.
Muutoin voisin varmaan aloittajan tavatakin parisuhde-lapsenteko-mielessä. Silloin kyllä luurangot kiillotettaisiin huolella vitriiniin; perattaisiin läpi aiemmat mieskokemukset - mikä niissä on ollut hyvää ja mikä huonoa; varmistettaisiin että meidän keskiset seksuaalikemiat ovat parasta A-luokkaa verrattuna aiempiin kokemuksiin.
Hyvä Schönefraulein
Et todellakaan ole liian vanha hankimaan lapsia, vaan pikemminkin juuri hyvässä iässä.
Luulen, että suurin osa eroista johtuu nykyään, että noita "nuoruusvuosia" halutaan vaan venyyytää
niin pikälle kuin mahdollista. Kun siiten josain vaiheessa se "romantiikkan" (alle 30 v) pari vuotta on käyty läpi, naimisiin menty ja yksi lappisikin saatu aikaiseksi, niin taas rupeaa baarit kiinostamaan, että pääsee "tuulettumaan".
Näin vanhana pieruna (44v) vanhin lapi 10 v ja yhä naimisissa olevana voin vielä jopa suositella muutaman vuoden odotusta.
Nim.Merk
Niitä prinssejä on varmasti vielä sinullekin jäljellä.
Jos oletamme että seksikumppaneita on ollut 7 ja 30 prosentilla jokaisesta on joko sukupuoliherpes tai kondylooma, niin mahdollisuus sille että ko. nainen on välttynyt näiltä taudeilta on 8.2%.
Eipä ihan vaikuta sellaiselta jonka kanssa haluaisi ilman kumia alkaa hommiin, tuskin edes kumin kanssa.
Synnytin ensimmäisen terveen lapsen 40 vuotiaana.
haluat lapsia? Mikset voisi jatkaa elämääsi ilman lapsia? Miksi naisille tulee aina jossain vaiheessa vauvakuume?
Minkä tähden sinä luulet tulleesi tähän maailmaan?
biologinen kello...googleta piruttas
Nämä jutut täällä ovat näitä nettikirjoituksia... Todellisessa elämässä 95 % tämän palstan kirjoittajamiehistä olisi hulluna perääsi, arvelen.
Jep. Siis kyllähän suurin osa olisi tuonlaatuisen naisen huomiosta hyvillään mutta ryhtyisikö kukaan lapsiprojektiin?
Väitän että vain 30% ryhtyisi. Nimenomaan ne jotka eivät ikinä tule lapsia saamaan... kenenkään kanssa...
ainakaan kiinnosta 33v 10 miehen käyttämä nainen. Seksisuhteessa siittäminen eri asia, ainakin jos ei tarvitse maksaa elatusmaksuja.
Vauvakuumeileva nainen jälkijunassa kuulostaa minusta ongelmilta, ihan sen takia että nykyisin miehet ovat sen verran fiksuja että haluavat sen parisuhteen olevan kunnossa että lähtevät penskoja tekemään. Jos löydät jonkun "palikaksi lapsiprojektiin" niin silloin kyseessä ei ole välttämättä mikään penaalin terävin kynä.
En sano tätä pahalla, vaan realismilla. Miehillä on tässä iässä jo käsitys - viimeistään tuttaviensa kohtalon kautta - mikä on tärkeää ja mikä ei. Käytännössä olet äärimmäisen epäkiitollisessa tilanteessa - sinulla olisi vielä täysi mahdollisuus äitiyteen mutta aika ei riitä sekä äitiyteen että parisuhteeseen. Sinun biologinen junasi ei ole mennyt - mutta parisuhde-juna on etuoikeutettu ja viivyttää äitijunaa kriittisen kauan. Molempia et siis taida saada, et etenkään sellaisen järkevän kumppanin kanssa joka haluaa molemmat. Jos nyt pakotat suhteen todeksi jonkun kuunon kanssa on lopputulos huono. Tämän takia suhteeseen kanssasi ryhtyisikin vain kuuno noilla tarpeilla.
Sinuna pitäisin sielullisen kriisikokouksen asian tiimoilta. Kompromissivaihtoehtojakin on mutta ne ovat aina... kompromisseja.
Tosin korjaisin tuon ensimmäisen kappaleen.
Suomessa on näissä lapsentekoasioissa kolmenlaisia miehiä.
On työttömiä ja varattomia joille esimerkiksi elareilla ei ole mitään väliä kun sossu maksaa ne kumminkin.
Keskiluokkaiset laskevat hyvinkin tarkasti mitä lapsi vaikuttaa elintasoon, kun muutenkaan ei juuri rahaa jää.
Sitten on meitä hyvintoimeentulevia jotka voivat maksaa yhdet elarit pikkurahakukkarosta.
Nykyisin lapsen hankkiminen on aika kallis harrastus, huomaan että tuttavapiirissä kolme tai useampi lapsi on kansanedustajilla, johtajilla ja muilla varsin varakkailla.
Samaa mieltä loppuosasta, jos haluaa joko suhteen tai lapsen niin hyviäkin vaihtoehtoja varmaan löytyy.
Yhdistelmä on vaikea koska tuossa iässä kaikki lapsentekohaluiset ja -kykyiset miehet ovat perustaneet perheen jo vuosia sitten.
Totta viserrät. Tosin väitän että miehet jotka haluavat lasta haluavat usein myös parisuhdetta eli siis haluavat rakentaa sen puolen kuntoon riippumatta taloudellisista tekijöistä. Suunnitelmallisuutta fiksu ihminen kokee nimenomaan parisuhteen varmuudessa ja jatkuvuudessa että lapset saa hyvät lähtökohdat, eli sen kumppanikemian takaamisessa. Se on asia jota ei ihan vuodessa tai kahdessa testata kunnolla.
Lisäksi miehillä on ambitioita myös sen suhteen että voisivat olla naisen kanssa, etenkin hyvännäköisen ja vapaan. Eli lapsiprojekti siirretään tulevaisuuteen ja nautitaan tästä hetkestä, paitsi siis jos mies on luonteeltaan selvästi "lapsirakas" jolloin hän on varmasti päätynyt suhteeseen jo aiemmin.
Kompromissi olisi jotakuinkin se että nainen etsii miehen jolla on jo valmiiksi pienet lapset ja alkaa rakentamaan kaikkia osia yhtäaikaa: Suhdetta lapsiin ja mieheen. Koska aikaa jää sekä itselle, uusperhe-elämälle että myös miehelle ovat kaikki osa-alueet balanssissa. Tällöin tietenkin naiselle aluksi lapset ovat sivuroolissa mutta vanhemmuus voi olla rajaton lopulta - ja jos uusperhesysteemi ihan oikeati toimii niin naiselle oma iltatähti on myös mahdollisuus, jo testatun parisuhteen ja perhe-elämän kannattamaksi. Mutta tämä on luonnollisesti kompromissi mutta niin ovat kaikki muutkin ratkaisut jossain suhteessa.
Epäkonventionaalinen ratkaisu olisi ehkä parisuhde naisen kanssa joka haluaa samoja asioita. Parisuhde ei olisi seksuaalinen vaan vanhemmuuden jakava, jolloin nää naiset hankkiutuu raskaaksi ja elää "suhteessa" kämppiksinä keskenään ja tukee toistensa vanhemmuutta. Tässä puutteena on tietenkin mies kuviosta isän ja kumppanin roolissa (ellei sitten löydy jotain siittäjää joka ei halua parisuhdetta mutta haluaa olla isä? varsin epätodennäköistä) mutta sitten voi taas alkaa YH-pohjalta rakentamaan parisuhdetta jos niikseen tulee.
Aika ohkaiseksi jää sellaisen mahdollisuudet joka on kuhninut asian kanssa liian kauan. Sääli sinänsä koska nainen kuitenkin vaikuttaisi olevan oikein mieluinen kumppaniehdokas. Nyt jos hän lähtee parisuhdekuvioon joka ei toimi niin on liian myöhäistä jos se kusee. Lisäksi markkinoilla on tolkuton määrä laadukkaita sinkkunaisia myös nuorempia joilla on uraa ja näköä, naisia joilla on samat suunnitelmat. MIksi esim. joku 35v mies ottaisi 33 naisen jolla on pakkosaadapian-perheprojekti päällä kun voi ottaa lapsista haaveilevan mutta kiireettömän liki 10 vuotta nuoremmankin jolle kelpaa yhtälailla hyvä mies ja joka on valmis pitkään parisuhteen rakentamiseen ennen lapsien hankkimista? - Tai nuoremman naisen joka on asian suhteen "ehkä, katsoo sitten" - joka luultavasti on miehenkin mielipide asiassa.
Kompromissi jonkin suhteen ja jos tekee virhevalinnan ei saa lopulta kuin paskan käteen. Ei ole kovin kaksinen tilanne tuolla neidillä :-P
Miehet joutuvat tekemään kompromisseja jo parikymppisestä lähtien, ei siinä ole mitään uutta.
Olen tainnut tehdä niiitä koko elämäni, tosin työasioissa.
Tietenkin perinteinen parisuhde on kiva, mutta jos siihen ei ole mahdollisuuksia niin ei sitten.
Vähempikin riittää.
Itselleni suhde jonkun YH:n kanssa olisi mahdoton, kun pidän omista lapsista kumminkin enemmän.
Ja olen minä ehdottanut jollekin naiselle lapsen hankkimista noin puolen tunnin tuttavuuden jälkeen kun nainen oli nätti, fiksu ja ahkera sekä itsekin etsi kaveria kyseiseen hommaan. Mut häl ei sopint, tosi hankalaa kun sekä suostuminen että viivyttely tulkitaan huonoiksi asioiksi.
Uuuh. Joskus ajattelin että toi vois toimia ja että lapset yhdistäis. Mutta tässä just yks tuttavapariskunta jotka oli aloittaneet suhteensa lapsiprojektilla päätyivät eroon 4 vuoden ja 2. lapsen jälkeen. Eivät vaan kertakaikkaan pystyneet oleen yhdessä.
En suosittele pikalapsentekoa kenellekään. En vaikka aikuiset olisivat fiksuja, sivistyneitä, mukavia kunnon ihmisiä jotka yrittää ns. tosissaan ja ajattelisivat järkitasolla olevansa vakavissaan. Suhde kun on se joka aikuiset pitää yhdessä - ei ne lapset. Suosittelen pikalapsentekoon sitä että jos joku sitä haluaa niin silloin suhde rakennetaan vanhemmuuteen eikä edes yritetä leikkiä sitä pariskuntaa. (jos kemiat vetää yhteen oikeasti lopulta niin hyvä niin, mutta sen ei pitäis olla oletus.).
Mun ainoa jäljelläoleva uskoni on usko rakkauteen. Se on ainoa todellinen voima joka voi pitää kaks ihmistä yhdessä tarpeeksi kauan että lapsia kannattaa ottaa mukaan kuvioon. Eli ensin etsitään se rakkaus, sitten rakennetaan se muu. Mutta tää on mun versioni joka ei nyt omassa elämässäkään ole toteutunut ainakaan vielä :-P
Kun tässä kumminkin joutuu kompromisseja tekemään, paras mitä voi toivoa on se että kumpikin huolehtii omista velvollisuuksistaan.
Pikalapsenteko on sama kuin muutenkin, jos sattuu kohdalle mies joka hoitaa velvollisuutensa niin mikä on ongelma. Avioliitoissa noin puolet päätyy riitaisaan eroon, onkohan se parempi.
Kai siinä tunteitakin kehittyisi jos on yhteinen lapsi.
juna vielä ole mennyt, mutta joskus 10 vuoden päästä se alkaa olla jo mennyt. Se on että jos olet jo pahan näköinen niin ainakaan mitään nuorta komeaa ja varakasta miestä sinun on vaikea tähän tarkoitukseesi enää saada.
Spermapankista vaan äkkiä nostoja tekemään.
Lapsilla voi sitten olla vähän kurjaa ilman isää.
Tänne maaseudun rauhaan noh tietysti minä olen
liian wanha ja tupa ja pihapiiri lähes autio , muutamaa
lypsävää lukuun ottamatta .
Pituutta sais olla kun olen itsekin aika pitkä .
Täytin juuri 30 ja olen sitä mieltä, että koska minulla nyt ei ole miestä, niin en koskaan tule saamaan lapsia. Musta 33-vuotias on jo liian vanha, ihan niiden lasten parasta ajatellen. Minunkin sydämeni särkyy ajatuksesta, etten saa lapsia, mutta ei sille mitään voi. :(
No tuolla asenteella et mitään lapsia tarvitsekaan -__-
Joku tärkeä ihminen saattaa jäädä syntymättä koska ajattelet olevasi liian vanha! Eikös?
"33-vuotias on jo liian vanha, ihan niiden lasten parasta ajatellen"
täh? miten niin?
jos todella haluat lapsia.Vaikka nykyään on paljon 40-vuotiaitakin ensisynnyttäjiä...niin valitettava totuus on, että jos 20-vuotias terve nuori nainen jättää ehkäisyn pois ja harrastaa säännöllisesti seksiä, niin hän tulee miltei 90% todennäköisyydellä raskaaksi vuoden kuluessa. 30-vuotias nainen samassa tilanteessa: vain 60% tulee raskaaksi vuoden kuluessa ja naisella tuo 35-vuotta on jo selvä heikennys iän puolesta tulla raskaaksi. Lisäksi iän myötä erilaisten raskausajanvaivojen (komplikaatioiden) riski, lapsen kehitysvammaisuuden riski (esim. Down Syndrooma) kasvavat. Tähän hedelmällisyyasiaan naisella ei vaikuta selvästi parantavasti myöskään se, että oletko nuorekas, hyväkuntoinen jne. ikäisesi nainen vaan ns. biologinen kellosi tikittää ihan omaa tahtiaan. Sinuna pitäsin jo kiirettä tämän lapsiasian kanssa.
voisitko tarkentaa, miten asiaa voisi kiirehtiä? Ajattelin nyt sitten että kun en kerran asialle mitään voi, annan yksinkertaisesti olla ja elän itselleni. Yksin on hankala tehdä lasta enkä voi olettaa että tapaan elämäni miestäkään ihan tällä silmänräpäyksellä, joten unohdan koko jutun. Aika näyttää..
Asioitani mietittyä tajusin että olen kuitenkin vielä nuori ihminen, elämää on edessä vaikka kuinka.
Totta kai voit vaikuttaa asioihin. Mikä ongelma sulla on löytää kunnollista miestä parisuhteeseen ja lastesi isäksi, jos olet kertomuksesi mukaisesti oikeasti hyväkuntoinen, kaunis, koulutettu nainen? Kiirehdi siis ja etsi sitä miestä, jonka haluat lapsesi/lapsiesi isäksi...älä jää surkuttelemaan ikääsi, vielä kun on mahdollisuus saada niitä lapsia. Tietty jos olet vain huviksesi kyselemässä lapsiasiaa ja ikääsi koskien mielipiteitä ja sulla ei oikeasti edes ole mitään vakavaa aikomusta saada omia lapsia tai olet mieluummin sinkkuna kuin parisuhteessa, niin turhaa kiirehtiä silloin jos ei ole tarvetta.
jos sitä etsii etsimällä, ei se varmasti löydy.. mistä kuvittelet että lähden miestä vartavasten etsimään? kadulta? baarista? huhuilemaan että "Kuka haluaa lapseni isäksi?" ei sitä noin vaan löydy, se tulee kohdalle jos tulee.. olisi mielenkiintoista tietää miten sinä kiirehtisit tätä asiaa..
.. ja haluan lisätä että minulla ei ole miesehdokkaita kiikarissa tällä hetkellä eikä mitään säätöjä puoleen tai toiseen.
Siis häh näitä kirjoitteluja. Älä sinä Schönefraulein anna kirjoitusten pelotella. Sinä olet vielä oikein hyvässä iässä ja miehiäkin varmasti löytyy, kun et ala panikoimaan.
Nykyään on valtavasti synnyttäjiä (varsinkin kolulutetuimpia ihmisiä), jotka tulevat äidiksi myöhemmällä iällä. Tiedän myös äitejä, jotka ovat synnyttäneet yli 40v. terveen lapsen. Sinulla on siis monta vuotta aikaa.
On totta, että hedelmällisyys laskee iän myötä, mutta ihmiset ovat yksilöitä; se pitää muistaa. Muista sinä pitää itsestäsi hyvää huolta; niin kunnosta kuin ruokavaliostakin.
naapurin Pirkko tulee raskaaksi ja synnyttää ensimmäisen lapsensa 40-vuotiaana ei poista sitä tosiasiaa, että valitettavasti naisen hedelmällisyys heikkenee reilusti tuon 35-vuoden jälkeen. Tästä samasta asiasta ovat puhuneet monet lääkäritkin kun lukee hieman lehtiä, alan julkaisuja ym. ja seuraa missä mennään. Se on ikävää jos nainen odottelee(syystä tai toisesta) pitkään ja lykkää lastenhankintaa ja ajattelee, että kyllä sitä ehtii ja onhan aina hedelmöityshoitoja ym. jos ei tärppää ja sitten kun ei onnistukaan kaikista yrityksistä huolimatta...jää lapsettomaksi. Adoptiolapsen saaminenkin on epävarmaa kun jonot pitkiä ja ikärajat tulevat sielläkin vastaan. Tarkoitus ei ole pelotella tai väittää että, joku olisi liian vanha äidiksi tmv. Halusin vain herätellä tässä lapsiasiassa miettimään sitä seikkaa, että miettikää naiset oikeasti sitä lapsen saamista ajoissa!
Et ole!
Eikös äskettäin jossain maassa n. 70-vuotias täti pyöräyttänyt itselleen pienokaisen? (Vaikka nyt samainen nainen on kuolemassa joten älä nyt niin pitkälle odota.)
Mutta kyllä alle 40-vuotiaana on vielä lapsenhankintaiässä. Sitten siitä eteenpäin alkaa hankaloitumaan.. Älä nyt jää ainakaan jahkailemaan, aikaa menee hukkaan koko ajan. Ja se voi olla juuri sitä tärkeää aikaa jota vietät tulevien lapsiesi kanssa.
Varmasti olisi paljon innokkaita miehiä, jotka olisivat valmiita laittamaan lapsen alulle. Voit jopa valita sopivan isän lapsellesi isosta joukosta, uskon. Mies haluaa levittää perimäänsä. Ei mene paljonkaan aikaa sellaisen löytämiseen.
On toki hyvin mahdollista, ettet tule pitemmän päälle toimeen siittäjän kanssa. Se ei kuitenkaan liene katastrofi, koska toisaalta löytyy taatusti mukavia miehiä, jotka ovat valmiita laittamaan hynttyyt yhteen kauniin yh-äidin kanssa. Jossain vaiheessa voit hyvinkin törmätä tällaiseen mieheen, joka hoitaa lastasi kuin omaansa.
Ei kannata pitää kynttilää vakan alla. Jos haluat äidiksi, se onnistuu jos on rohkeutta eikä ole biologista estettä.
Musta oli tosi rumasti täällä sanottu, ettei nainen muka kelpaa enää yli 30 vuotiaana. Parisuhteeseen kelpaavat aikuiset miehet, eli sellaiset miehet, jotka pystyvät myös olemaan isiä, eivät ajattele niin. Nainen ei ole esine, jota kulutetaan tai joka huononee käytössä saatika ajan myötä. Ihminen (mies tai nainen) ei voi myöskään saastua tai muutenkaan pilaantua seksin harrastamisesta, olisi seksiä harrastettu kuinka paljon tahansa ja kuinka monen kanssa. Korvien välissä on kyllä se ongelma, että naisen kauneusryppy muka käytössä kuluisi. Sehän on alati uusiutuva luonnonvara!
Noh, perusbiologia sikseen....
Aikaa ei ole loputtomiin mutta musta sä voit toivoa parasta: niin hyvää ja oikeaa parisuhdetta sekä lasta. Eihän rakastuminen ja hyvän sekä kestävän parisuhteen rakentaminen aina tarvitse kestää vuosia. Se on tietenkin vaan tuurista kiinni.
Mitä vielä tulee tohon ikään niin eiköhän tilastotkin puhu sen puolesta, että kaikissa ikäluokissa miehet ja naiset enimmäkseen seurustelevat sekä elävät yhdessä suhteellisen samanikäisten kanssa. Noin parin vuoden ikähaarukassa. Siis täällä Suomessa.
Kun tilaisuus tulee hyvän miehen kanssa niin yrittäkää toki lasta. Tunnen monta jotka ovat sinua vanhempana saaneet lapsia. Myöhemmin elämässä todennäköisesti tulisit katumaan ettet yrittänyt kun olit vielä "nuori". Elä täysillä.
Miehillä on myös tarve saada lapsia ja kokea vanhemmuus, ymmärtää konkreettisesti elämän jatkuminen.
Itse olen 70-syntynyt yrittäjämies joka vielä elättelee toivoa löytää se äiti tulevalle lapselleen :-D mutta pitkät päivät ja 6-päiväinen viikko vie veronsa. Ei jaksa enää paneutua kumppanin hakuun. En ole koskaan käynyt ravintoloissa tai muualla jossa se oikea olisi osunut kohdalle. Monesti on tullut mietittyä jos lähtisi illalla pienelle oluelle ja katsoisi tarjonnan mutta ravintolat ei vain ole minua varten. Netti on tietysti yksi hyvä vaihtoehto kumppanin hakemiseen mutta hieman skeptisesti siihen suhtaudun, ihmiset monesti ylimainostavat itseään ja se todellinen henkilö onkin ihan muuta... Ei luovuta toivosta sen oikean suhteen.
On se kovaa...
Kyllä näköjään ottaa tosi koville naisilla hyväksyä se, että jos nainen on tai on ollut jakorasia, niin todella harva mies haluaa tällaisesta naisesta itselleen vaimoa ja lasten äitiä. ( Ja huom! en puhu nyt mitään tarttee neitsyen -juttuja. Ei mies tarvitse neitsyttä, ei lähimainkaan, mutta siitä huolimatta, NAISEN VÄRKKI KULUU KÄYTÖSSÄ)
33-vuotias nainen on mielestäni vielä täysin pelissä mukana, jos perheellistymis"markkinoista" puhutaan. Ainakin noilla ominaisuuksilla, joista mainitsit avauksessa. Esim. Ylen TV-uutisten ankkuri Piia Pasanen synnytti ensimmäisen lapsensa 31- ja toisen 34-vuotiaana, ja on nyt lähempänä neljääkymppiäkin niin hehkeä nainen kuin kuvitella saattaa.
Päälle kolmekymppisen oletetaan helposti olevan perheellinen tai suhteessa, joten etenkin muista kuin yöelämän tilanteista miehen nappaamisessa oma aloitteeellisuus nousee tärkeämmäksi kuin nuorempien naisten kohdalla. Tyrkyttäytyminen ei ole hyvä, mutta esittäytyminen ja se, että kyselet mieheltä vaikka nyt ajankohtaisista lomasuunnitelmista ja muista kuulumisista johtaa keskustelun helposti tilanteisiin, jossa kummallekin selviää toisen seurustelutilanne. Toisaalta osoittamalla kiinnostusta mieheen vaikutat itsekin vakavammin otettavalta tapaukselta. Se, että naisesta kuuluu liian luja biologisen kellon raksutus nostattaa herkästi karvat pystyyn, koska siitä tulee helposti sellainen vaikutelma, että mies on vain väline tähän tarkoitukseen ja sinänsä vähemmän oleellinen, vaihdettavissa oleva palanen naisen isossa suunnitelmassa. Sen verran yleinen on tilanne, jossa mies saa lähteä, kun lapsi tai pari on pyöräytetty maailmaan.
No, se jaarituksista, sinun kannattaa aktiivisesti hakeutua tilanteisiin, joissa kohtaat uusia ihmisiä ja tutustua oma-aloitteisesti miehiin, jotka koet kiinnostaviksi. Joku harrastustoiminta tai vaikka vain mukavan miehen pyytäminen lenkkiseuraksi voisi olla hyvä avaus tutustumiseen päin.
Et ehkä ole liian vanha saamaan lasta, mutta kyse onkin siitä kuka mies haluaa ikäisesi naisen. Aika harva, jos on parempaakin tarjolla.
onpas sinunkin maailmankuvasi pieni. Menee sitä ihmisiä naimisiin vielä puolet vanhempinakin. Ja ihmisiä on eri elämäntilanteissa joka iässä. Moni saattaa olla tuon ikäisenä esimerkiksi eronnut pidemmästä suhteesta, ollut pari vuotta yksikseen ja nyt myös valmiina uuteen suhteeseen. Ihmisiä eroaa koko ajan. Melkein veikkaisin että aloittaja on jo löytänyt uuden sussun. Eikä ole olemassa mitään parempaa, jos kohtaa oikean ihmisen johon rakastuu.
Teki yksin 44 vuotiaana muksun .
Onko sillä nykyään enää väliä vaikka se tekee yksin .