Olen huomannut, että liikunnan teholla on suuri vaikutus näläntunteeseen. Kevyiden 1-1.5 h kävelylenkkien jälkeen on hirmuinen nälkä ja helposti tulee sorruttua välipaloihin tai sitten syötyä aterialla vähän liikaa. Jos taas juoksen reippaasti 30-50 min (6-10km), niin nälkä ei tule kuin vasta useiden tuntien päästä ja kylläiseksi tulee paljon pienemmillä annoksilla. Lamaakohan reippaampi liikunta jotenkin aivojen nälkäkeskusta, vai mikä lie. Ruokavalioni on 40-30-30% (hh-prot-rasva).
Liikunta ja näläntunne
Liikahtelija
5103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllä tossa perää on. Mulla sama juttu. Nuolenpää ehkä saattais tietää vastauksen.
En tiedä vastausta (enkä jaksa selvittääkään nyt), mutta olen kyllä kuullut vastaavaa hyvin monelta. Täytyy myös sanoa, että en itsekään heti kovan treenin jälkeen oikein saa mitään syötyä. Sitä en sitten tiedä, vaikuttaako tuollainen hetkellinen nälättömyys kokonaiskalorisaantiin esim. päivätasolla. Tuskin kuitenkaan kovasti.
Kaikenkaikkiaan niin, kun katselee ihmisiä, niin kyllä ihan näin perstuntumalta ne kovaa treenaavat on yleensä paremmassa fitissä kuin kävelyä harrastavat (jos vaikka lenkkipolun vieressä istuskelet vähän aikaa seuraamassa), joten kyllä minun suositus on, että vaihtakaa puolivillaiset kävelyt kunnon juoksemiseen. Tulee kuntoiltua nopeammin ja tehokkaammin - ja kuntokin nousee. Mikä olisi este sille, ettei voisi laittaa juoksuksi, jos kuitenkin voi lähteä kävelemään.
toisaaalta mun liikuntatieteilijä-serkku sanoi joskus, että jos aletaan hiuksia halkomaan, vaikka kova treeni onkin hyvä, niin jos tarkkoja ollaan, 80 % harjoittelumäärästä täytyisi olla matalan sykkeen treeniä eli ns. kävelytreeniä, eli jos meinaa pitää itsensä tiukassa Siberian vankileiri-kunnossa, suurin osa treenistä pitäisi olla peruskestävyyttä.
Siperiasta tuli mieleen, että jossain julkaisussa on todettu, että kuulemma sellaisella ravitsemuksellisella elämäntavalla, jossa ihminen ole koskaan tyydytetty ravinnolla ylenmäärin, vaan syö periaatteessa vain siksi, ettei kuole, ihminen pysyy pisimpään terveimpänä. Oli yllättävä tulos, että sellaisten ihmisten terveys oli rautainen, jotka olivat eläneet karuissa olosuhteissa. Liittyy varmaan länsimaisee elämäntapaan, tätä dieettiä on vuosisatoja myös luostareissa munkit toteuttaneet, perustuu samaan ideaan, eli syödään, jotta juuri ja juuri selvitään hengissä, se on yleensä proteiinipainotteinen, eli kallistuu vhh:lle, mutta kaikki ylimääräinen on karsittu. En muista tätä julkaisua, mutta varmaan ehkä pitää paikkansa.
Sonjan luokse Siperiaan todetakseen että, dieettit yleensäkin on poikkeusyiloja, jonka syyt on selvitettävä ja pyrittävä mahdollisimman nopeasti normalisoimaan tilanne Pekka Puskan lautasmallilla !