Juhannusviikko ja monet jääneet / jäämässä lomalle. Ajatelkaas miten mukavaa olisi muutaman viikon sijasta jäädä kotiin laiskottelemaan epämääräisen pituiseksi ajaksi eikä olisi kiire minnekään!
Elämä olisi yhtä kesä-, syksy-, talvi- jne. lomaa! Työttömyydessä on puolensa.
Jaahas, pitääpä vääntäytyä ulos aurinkoon pirtelön kanssa ....
Elämä olisi yhtä kesä-, syksy-, talvi- jne. lomaa! Työttömyydessä on puolensa.
Jaahas, pitääpä vääntäytyä ulos aurinkoon pirtelön kanssa ....
Vastaukset 15
Vanhimmat
jos oma-aloitteisesti näin tekee ja fyrkkaa riittää. Ja kyllähän nyt ansiosidonnaisajan voi ottaakin lomailun kannalta jos tarpeeksi hyvin taalaa tulee. Mutta kuitenkin muutakin elämässä mukava olla ihan nyt noin perusasioiden kohtalaisen kunnossapitämisen kannalta, kuin pelkästään loputonta vapaa-aikaa ja mahdollisia pakkotoimenpiteitä päälle vielä, jolloin vapaa-aikaa rajoitetaan ei-omasta-tahdosta-riippuvilla-jutuilla..
Provohan tekstisi oli, mutta vastattiin nyt sitten kuitenkin.
Eipä tämä täysin provo ollut! Harva voi valita työttömyyden töissä olon sijaan. Puhumattakaan toisinpäin ! Työttömyys on olosuhteiden pakko ja työttömäksi joutuneiden ei auta kuin mukautua. Esim ostaa halpaa pirtelöä saksan marketista!
Yrittäjät maksavat tuotteista kuluttajille 22% ja lopput menevät elinkeinoelämän investointeihin.
Tai voidan ajatella näin, että yrittäjät maksavat liikevaihdosta palkkatuloja kuluittajille 68 mrd euroa ja loput 300 mrd euron liikevaihdosta menevät elinkeinoelämän investointeihin.
Kotitalouksien kulutuskysyntään maksetaan 68 mrd euroa, jonka yrittäjät saavat takaisin ostovoimana ja 230 mrd euroa maksetaan elinkeinotoiminnalle. Sama uudestaan ja hieman korkeammalla hinnalla niin saadaan talous kasvamaan.
Ruuan hinnassa olisi noin 4 mrd euron potti jaettavaksi eri toimijoiden kesken. Nyt tuo 4 mrd euroa heitetään roskikseen. Pitäisi vain keksiä mitä muuta voisi myydä ruuan hinnassa kuin vartiointipalvelut, mainonta, pakkausteollisuus... Yksi mahdollisuus olisi palkankorotukset, mutta siinä tapauksessa esim. vartijan palkka nousisi 4 000 euron kuukaudessa.
.. 4 viikkoa ja sitten jo kaipaakin töihin ettei ihan tylsisty.
Työttömän saat aikaiseksi työtä siinä missä työssä olemalla, joten tulos on sama. Yrityksien viimevuoden noin 300 mrd euron liikevaihdosta palkkatuloja maksettiin 68 mrd euroa ja loput rahat maksettiin yritystoimintaan, veroihin ja velkaan. Siis markkinoiden ostovoimasta 240 mrd euroa oli yritystoiminnalle. Tuotat työssä työtä ja työttömänä tuotat myöskin työtä, joten olit töitssä tai et niin tuloksena on työtö.
Esimerkiksi maataloudelle maksetaan 8 mrd euroa josta maataloustukea on 4 mrd euroa. Suorasta maataloustuotannosta puolet heitetään ruokana roskikseen. Tämän lisäksi roskikseen päätyy kaikki se tuotanto joka on saatu aikaiseksi koko tuotantoketjun aikana siis kuljetukset, kaikki työvoima, mainonta, talousasiat, vartiointi, energia, meteriaali (pakkaukset ym). suunnittelu, verot, se ruoka josta ihminern on saanut energiansa työntekemiseen, asumiskustannukset siltä ajalta kun porkkana istutettiin ja juljetettiin kauppaan ja heitettiin roskikseen. jne jne.
Kotitalouksien kukutuskysyntä markkinoiden tavaroista on merkityksetön. Ainoastaan palveluista on jonkin verran kysyntää. Työllä saat aikaiseksi työtä ja työstä muodostunut ns. tuote heitetään roskikseen tai kulutetaan palveluna ilmaan.
Nykyään ihminen elää työstä ja ennenvanhaan ihminen eli tuotteilla. Nykyään ihminen ei elä tuotteilla ja ennenvanhaan ihminen ei elänyt työstä, jos ei saanut syödä istutettua porkkanaa.
Tästä sanonta, että työllä talouskasvaa ja hyvinvointi säilyy. Työllä ja työttömyydellä tuotetaan työtä ja työllä elää.
Ihmisen voi työllistää vain toinen ihminen
Yhä enemmissä määrin työstä muodostunut tulos heitetään pois, mutta yrityksien yhteinen liikevaihto ja palkat sen kuin kasvaa.
Porkkana istutetaan ja sen jälkeen se heitetään pois.
Julkisella sektorilla palkkakustannukset ovat henkilöstömäärään suhteutettuna korkeammat kuin yrityssektorilla noin 40% siis julkisella sektorilla henkilöstö saa noin 40% korkeampaa palkkaa kuin vastaava määrä henkilöitä yrityssektorilla keskiarvoisesti.
Julkinen noin 650 000 henkilöä.
- palkkakustannukset noin 27 mrd euroa
Yktisyinen noin 1 500 000 henkilöä.
- palkkakustannukset noin 40 mrd euroa.
yksityinen 750 000 - 20 mrd
julkinen 650 000 - 27 mrd
40%
Suomen ulkomaanvienti on yrityksien tarpeisiin ei kotitalouksille.
Sellu, paperi ja paperituotteet
Kemiantuotteet
Kulkuneuvot
Metallit ja metallituotteet
Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet
Koneet ja laitteet
Puutavara ja puutuotteet
Suomenkin työvoimasta yli 65% on pelvelualla. Kotitaloudet maksavat palveluista ostamansa tuotteen kylkijäisenä ikään kuin kytköskauppana esim. ruuan mukana, pakkaukset, energia, tilitoimisto, mainokset, vartiointi, kuljetukset jne
Julkinen sektori kiristää aina suurimmat palkankorotukset ja parhaimmat edut elinkeinoelämässä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kunta-alan palkkakustannukset nousseet 10 mrd eurosta 20 mrd euroon henkilöstömäärän pysyessä samana.
Entä julkisen sektorin henkilöstön nostama velka? Paljonko on velkaa kertynyt julkisen sektorin henkilöstön toimesta? Miksi veroeuroilla pitää rahoittaa julkisen sektorin henkilöstön henkilökohtaiset velat? Maksan oman asuntolainan lisäksi julkisen sektorin henkilöstön asuntolainat ja korot. Kaiken lisäksi maksan asuntolainaa, koska ostin talon julkisen sektorin henkilöltä jonka velkaa maksan samalla oman velan lisäksi..
Velkaa muodostuu myöskin kaikesta ostoksista mitä julkisen sektorin henkilöstö ja hallinto ostavat. Julkisen henkilöstön jokainen kauppareissu nostaa kansakunnan velkataakkaa. Saman aikaisesti julkinen henkilöstö tuhoaa oman ja muiden tulevaisuuden.
Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on jo 114%. Ruotsissa se on jo yli 140%, Norjassa yli 200% ja Tanskassa yli 330%
Suomen ulkomaanvelka on kasvanut tammikuusta 30 mrd euroa ja vuoden lopussa velkaa on kertynyt jo yli 50 mrd euroa.
Viimevuoden 300 mrd euron liikevaihdosta maksettiin palkkatuloja noin 40 mrd euroa ja loput menivät kulutuskysyntänä siis menoina yritystoimintaan. Elinkeinoelämä tulee kalliiksi yhteikunnalle, jos liikevaihdosta 260 mrd euroa on työn aiheuttamia menoja.
Ei pidä myöskään unohtaa pois heitettyjä tuotteita esim. ruoka ja palveluja esim. vartiointi.
Tekniikka on korvannut ihmistyövoiman. Suurimman osan työstä tekee tekniikka. Nykyään yksi maantaloustyöntekijä elättää 50 maataloustyöntekijää.
Vietävien tuotteiden arvo on pientä siihen verattaen mitä muodostuu sen toimittamisesta ulkomaille. Jos lähetät 10 euron paketin ulkomaille niin perillä sen arvoksi on muodostunut useita tuhansia euroja eri toimijoiden kesken.
Ylipaino työllistää myöskin ja läskien mukana katoaa myöskin kaikki se työ mitä ylipaino on aiheuttanut kuten esim. sosiaali- ja terveyspalvelut.