Olen 22-vuotias ja haluaisin kovasti vakavan parisuhteen.
Olen seurustellut kolmesti. Ensimmäinen poikaystäväni oli vuoden vanhempi, hyvin komea 17-vuotias ja seurustelimme yhdeksän kuukautta, kunne ssuhde päättyi siihen että sain selville että poika valehteli, petti ja valehteli jälleen. Minulla meni liki vuosi toipua tuosta suhteesta ja 18-vuotiaana tapasin miehen jonka kanssa muutimme yhteenkin. Olimme seurustelleet kymmenen kuukautta ja asuneet kolme kuukautta yhdessä, kun minua alkoi ahdistaa aivan kamalasti. Lopulta kun suhdetta oli kestänyt päälle vuoden, minua ahdisti jo miehen hellyyden osoitukset, ja hän suorastaan ällötti minua. Tykkään hellyydenosoituksista, mutta samalla minä vihasin niitä. Se oli kauheaa. Välttelin avomiestäni mahdollisimman paljon ja lopulta erosimme, ja hän sanoi minua kylmäksi ihmiseksi. Tunsinkin itseni sellaiseksi. Nukahdin tahallani sohvalle yömyöhään, ettei minun tarvitsisi mennä hänen viereensä ja aamulla herätä kun hän on kietonut kätensä minun ympärilleni.
Eromme jälkeen olin tosi murtunut. Harkitsin itsemurhaa, koska en kestänyt itseäni. Sulkeuduin ja vasta perheeni ja ystäväni siavat minut aukaisemaan silmäni.
Puolitoista vuotta sitten aloin seurustelemaan ihanan miehen kanssa, jonka kanssa meillä kolahti alusta alkaen. Ensin kaikki meni tosi hyvin ja olin iloinen, ja ajattelin ett'ä ehkä tältä tuntuu kun on se oikea löytynyt. Halusin kuitenkin edetä varovaisesti enkä muuttaa yhteen tai suunnitella perhettä tai avioliittoa koska en halunnut menettää tätäkin miestä sen takia, että minua alkaa ahdistaa.
Kuitenkin neljä kuukautta sitten huomasin että välttelin miestä. Valehtelin hänelle tapaavani tänä iltana ystäviä ettei minun tarvitsisi tavata häntä. Valehtelin, valehtelin ja valehtelin ja lopulta hän jätti minut, koska typeryyksissäni väitin että olen ihastunut toiseen koska minua ahdisti.
Miten ihmeessä pääsen tästä eroon? En kestä tätä enään
Olen seurustellut kolmesti. Ensimmäinen poikaystäväni oli vuoden vanhempi, hyvin komea 17-vuotias ja seurustelimme yhdeksän kuukautta, kunne ssuhde päättyi siihen että sain selville että poika valehteli, petti ja valehteli jälleen. Minulla meni liki vuosi toipua tuosta suhteesta ja 18-vuotiaana tapasin miehen jonka kanssa muutimme yhteenkin. Olimme seurustelleet kymmenen kuukautta ja asuneet kolme kuukautta yhdessä, kun minua alkoi ahdistaa aivan kamalasti. Lopulta kun suhdetta oli kestänyt päälle vuoden, minua ahdisti jo miehen hellyyden osoitukset, ja hän suorastaan ällötti minua. Tykkään hellyydenosoituksista, mutta samalla minä vihasin niitä. Se oli kauheaa. Välttelin avomiestäni mahdollisimman paljon ja lopulta erosimme, ja hän sanoi minua kylmäksi ihmiseksi. Tunsinkin itseni sellaiseksi. Nukahdin tahallani sohvalle yömyöhään, ettei minun tarvitsisi mennä hänen viereensä ja aamulla herätä kun hän on kietonut kätensä minun ympärilleni.
Eromme jälkeen olin tosi murtunut. Harkitsin itsemurhaa, koska en kestänyt itseäni. Sulkeuduin ja vasta perheeni ja ystäväni siavat minut aukaisemaan silmäni.
Puolitoista vuotta sitten aloin seurustelemaan ihanan miehen kanssa, jonka kanssa meillä kolahti alusta alkaen. Ensin kaikki meni tosi hyvin ja olin iloinen, ja ajattelin ett'ä ehkä tältä tuntuu kun on se oikea löytynyt. Halusin kuitenkin edetä varovaisesti enkä muuttaa yhteen tai suunnitella perhettä tai avioliittoa koska en halunnut menettää tätäkin miestä sen takia, että minua alkaa ahdistaa.
Kuitenkin neljä kuukautta sitten huomasin että välttelin miestä. Valehtelin hänelle tapaavani tänä iltana ystäviä ettei minun tarvitsisi tavata häntä. Valehtelin, valehtelin ja valehtelin ja lopulta hän jätti minut, koska typeryyksissäni väitin että olen ihastunut toiseen koska minua ahdisti.
Miten ihmeessä pääsen tästä eroon? En kestä tätä enään
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taudin lääketieteellinen nimi on nirsoilum horopersetus maximus. Siihen ei tunneta parannuskeinoa ainakaan tällä hetkellä. Monissa Suomea kehittyneemmissä maissa tautia sairastavat naiset ohjataan prostituoidun uralle. Ehkäpä sinunkin kannattaisi kokeilla?