Aloitimme noin pari kuukautta sitten seurustelun. Sitä ennen tunsimme muutaman ystävän kautta joitakin vuosia.
Tuntuu, että teimme virheen.
Mies omistautuu miespuolisille ystävilleen ja yhteinen aika kahdestaan on tosi kortilla.
Ensiksi mies tekee kolmivuoro duunia. Sitten on joka toinen vkonloppu lapsensa hänellä. Ja ne kaksi "vapaata" viikonloppua menee siihen, että mies vetää perseet olalle.
Paitsi silloin kun rahat on jo juotu..
Töistä tullessaan on vaan väsynyt ja nukahtaa samantien. Toki ymmärrän itsekkin vuorotyötä tehneenä, että poikki sitä monesti on.
Tuntuu, että pääsenkö koskaan tuntemaan kuka tuo ihminen on?
Ei ihminen joka juovuspäissään tunteilee, ole aito. Eikä aitoa ole se krapulassa pizzan mässyttely ja voivottelu naurun kera, että v kun meni taas kaikki rahat..
Se, että se olin minä, joka tätä miestä vonkas pitkän aikaa. Jopa jo rakkauden tunnustuksen antanut.. no arvaatte, ettei sieltä ole kuulunut kun vaivautunut hiljaisuus.. sitten on hävettänyt.
Seksi.. no joo..sillekkin olen aikaa antanut, että jospa tämä tästä paranisi..ja sanonut suoraan, että kyllä pitäis munkin nautintoon kiinnittää huomiota (kertaakaan en ole saanut) tai sitten olen outo kun kolme minsaa ei riitä..
Olen kovistellut ja sanonut, että jotain tarttis tehdä näille asioille. Niihin mies yleensä kommenttinsa heittää juopuneena, että jos hän ei kelpaa sellaisena kun on niin bye bye.
Tämä olis selvää pässinlihaa, jos en olisi niin ihastunut häneen.Mutta onko tämä ihastusta johonkin haavekuvaan? Johonkin minkä käsityksen loin hänestä kun olimme kavereita?
En tosiaan tiennyt tästä kaikesta, kun nähtiin niin harvoin (siis runsas alkon käyttö, ja sekavat suhteensa exäänsä joka haittaa aikaslailla sitä vapaata mitä meillä on)
Olen itse eronnut pitkästä avoliitosta noin reilu puol vuotta sitten. Ja totta sanoakseni, kärsin yksinäisyydestä. että olen tällä hetkellä työtön.
Takerrun kun hukkuva oljen korteen. Odotan päivän tapaamista, siis sitä, että saan katsoa nukkuvaa ihastustani:) no siis kaikki pyörii hänen ympärillään. Säälittävää!!
Saanko mitään muutosta asiaan millään keinoin? Vaan pitäisikö luovuttaa ja antaa olla?
Mitä tilalle? Hän on nyt ainoa tällä hetkellä, joka edes kännissä jonkun nätin sanan heittää..
Ystävät jäivät kauas kun muutin eron jälkeen paikkakuntaa. Eli ei siis ole ketään.
kertokaa mitä tehdä?
Tuntuu, että teimme virheen.
Mies omistautuu miespuolisille ystävilleen ja yhteinen aika kahdestaan on tosi kortilla.
Ensiksi mies tekee kolmivuoro duunia. Sitten on joka toinen vkonloppu lapsensa hänellä. Ja ne kaksi "vapaata" viikonloppua menee siihen, että mies vetää perseet olalle.
Paitsi silloin kun rahat on jo juotu..
Töistä tullessaan on vaan väsynyt ja nukahtaa samantien. Toki ymmärrän itsekkin vuorotyötä tehneenä, että poikki sitä monesti on.
Tuntuu, että pääsenkö koskaan tuntemaan kuka tuo ihminen on?
Ei ihminen joka juovuspäissään tunteilee, ole aito. Eikä aitoa ole se krapulassa pizzan mässyttely ja voivottelu naurun kera, että v kun meni taas kaikki rahat..
Se, että se olin minä, joka tätä miestä vonkas pitkän aikaa. Jopa jo rakkauden tunnustuksen antanut.. no arvaatte, ettei sieltä ole kuulunut kun vaivautunut hiljaisuus.. sitten on hävettänyt.
Seksi.. no joo..sillekkin olen aikaa antanut, että jospa tämä tästä paranisi..ja sanonut suoraan, että kyllä pitäis munkin nautintoon kiinnittää huomiota (kertaakaan en ole saanut) tai sitten olen outo kun kolme minsaa ei riitä..
Olen kovistellut ja sanonut, että jotain tarttis tehdä näille asioille. Niihin mies yleensä kommenttinsa heittää juopuneena, että jos hän ei kelpaa sellaisena kun on niin bye bye.
Tämä olis selvää pässinlihaa, jos en olisi niin ihastunut häneen.Mutta onko tämä ihastusta johonkin haavekuvaan? Johonkin minkä käsityksen loin hänestä kun olimme kavereita?
En tosiaan tiennyt tästä kaikesta, kun nähtiin niin harvoin (siis runsas alkon käyttö, ja sekavat suhteensa exäänsä joka haittaa aikaslailla sitä vapaata mitä meillä on)
Olen itse eronnut pitkästä avoliitosta noin reilu puol vuotta sitten. Ja totta sanoakseni, kärsin yksinäisyydestä. että olen tällä hetkellä työtön.
Takerrun kun hukkuva oljen korteen. Odotan päivän tapaamista, siis sitä, että saan katsoa nukkuvaa ihastustani:) no siis kaikki pyörii hänen ympärillään. Säälittävää!!
Saanko mitään muutosta asiaan millään keinoin? Vaan pitäisikö luovuttaa ja antaa olla?
Mitä tilalle? Hän on nyt ainoa tällä hetkellä, joka edes kännissä jonkun nätin sanan heittää..
Ystävät jäivät kauas kun muutin eron jälkeen paikkakuntaa. Eli ei siis ole ketään.
kertokaa mitä tehdä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
niinkuin epäilet, jos tuo kaikki kertomasi on totta. En usko, että suhteestanne mitään tulee. Tunnusta itsellesi erehtyneesi ja toimi sen mukaan. Jonkin loppu on aina uuden alku. Se kannattaa muistaa.
sitten yhdessä pummin kanssa. Onneksi olkoon:)
Etkö usko itseesi vai miksi tyydyit noin vähään?
Tuhon tietä kuljet ja vissiin silmät auki. Herää pahvi, vartavastenko haluat olla onneton ja huomenna vielä onnettomampi. Ja vielä juoppo.....
Hei!
Minä tiedän, että ei ole niin helppo vaan luovuttaa ja erota miehestä, josta välittää vaikka hän olisikin renttu. Itse elän aika samantapaisessa tilanteessa, johon ei kuitenkaan kuuluu viinan liikäkäyttöä tai lasta, mutta muita ongelmia sen sijaan enemmän. Jos haluaisit vaihdella ajatuksia asiasta ja muuten jutella (sähköpostitse tai mesessä), niin ilmoita tänne, niin annan sähköpostiosoitteeni.