Etsiskelen laatukriteerit täyttävää uutta mielenkiintoista kuunneltavaa kotimaisesta säveltaiteesta joka on herättänyt paljon intohimoja kyllästyttyäni aikoja sitten siben tapiolan kaltaisiin museaalisiksi muistomerkeiksi jähmettyneisiin musiikillisiin vähän sanoviin monumentteihin joiden herättämä tunne tuntuu mieltei jäätyneeltä. Vaivuin horroksen kaltaiseen apaattisen flegmaattiseen tilaan typerryttyäni teoksen staattisesta ilmeestä hitaasti lipuvine kehittelyine. Vaihdoin musiikin merikannon kamarikonserttoon ja nonettoon. Jo alkoi lämmittämään ja lämpenemään. saatoin tuntea jopa pakahtuvani imaginaarisista intohimoista.Kirsikkana kakun päälle asetin emotionaalisen kokemuksen kruunuksi melartinin 3 sinfonian levypesään ja hurmio oli täydellinen. Leijuin taivaan ja maan välillä korkeuksiin kurkottaen pyhästä kiimasta ja natinnosta parahtaen. aaaah.
mutta asiaan. Mauri Hongisto S. 1921. Klassistista vapaatonaalista kamarimusiikkia. Voitteko antaa vihjeitä mistä suunnasta kannattaa etsiä. Ringbomin hieman teoreettisia sinfonioita ja vokaaliteoksia älyllisessä modernismissaan ovat unohduksissa. Karjala palaa antoi osviittaa miten vaikuttavia saikkolan pirteät uusklassiset ja palkitut sinfoniat kuten n. 5 sävelteos ja oopperat ja kuorotreokset voisivat olla. missä luuraa tonaalisuuteen ankkuroituneet 12-sävelriviä käyttävät fougstedtin sinfoniat ja orkesteriteokset jotka mainitaan pääteoksina 100 vuotis synttärijuhlat tänä vuomma korsholmassa kuluu olevan kamarimusiikkia häneltäkin. rakastetulta kuorosäveltäjältä joka kävi karajanin opissakin.Talvisodan kynnyksellä syntyi sinfonia numero 1 1939 jossa voidaan havaita sibeliaanisia jälkihöyryjä. Tolosen tuotanto on iinikään unohduksissa vaikkei kovin tuottelias ollutkaan. 1949 jolloin schönbergiä haastateltiin yhdysvalloissa maalaustaiteilijana sävelsivät meillä erkki aaltonen kuuluisan ja paljon itäblokissa esitety poliittiseksi kannanotoksi katsotun hiroshima sinfoniansa jonka säveltäjä kiisti katsoen sen edustavan yleis inhimillissiä tuntoja traagisen onnettomuuden johdosta.fuugafinaaleineen. myös mielialaäveltäjänä tunnetun pianonsoitonprofessori ernst lingon ainoa sinfonia kavaljeeri stntyi samaisena vuonna.yksinlaulut ja klassistisesti muotoillut pianokonsertot prokovjemmaioessa rytmisessä ja tonaalisessa oikullisuudessaan tärkeumpiä musiikitapajtumiamme siban aikoina. sääskisinfoniaa odottelen innokkaammin kuin sääskejä ahti karjalaiselta kansallisromantikoltamme toisesta polvesta. jonkas tunnusmerkkeihin kuului puhallinten ja puhallinsoinnin suosiminen orkesteritekstuurissa ja joka lähentyi uusklassimiin soolokonsertossaan.
mutta asiaan. Mauri Hongisto S. 1921. Klassistista vapaatonaalista kamarimusiikkia. Voitteko antaa vihjeitä mistä suunnasta kannattaa etsiä. Ringbomin hieman teoreettisia sinfonioita ja vokaaliteoksia älyllisessä modernismissaan ovat unohduksissa. Karjala palaa antoi osviittaa miten vaikuttavia saikkolan pirteät uusklassiset ja palkitut sinfoniat kuten n. 5 sävelteos ja oopperat ja kuorotreokset voisivat olla. missä luuraa tonaalisuuteen ankkuroituneet 12-sävelriviä käyttävät fougstedtin sinfoniat ja orkesteriteokset jotka mainitaan pääteoksina 100 vuotis synttärijuhlat tänä vuomma korsholmassa kuluu olevan kamarimusiikkia häneltäkin. rakastetulta kuorosäveltäjältä joka kävi karajanin opissakin.Talvisodan kynnyksellä syntyi sinfonia numero 1 1939 jossa voidaan havaita sibeliaanisia jälkihöyryjä. Tolosen tuotanto on iinikään unohduksissa vaikkei kovin tuottelias ollutkaan. 1949 jolloin schönbergiä haastateltiin yhdysvalloissa maalaustaiteilijana sävelsivät meillä erkki aaltonen kuuluisan ja paljon itäblokissa esitety poliittiseksi kannanotoksi katsotun hiroshima sinfoniansa jonka säveltäjä kiisti katsoen sen edustavan yleis inhimillissiä tuntoja traagisen onnettomuuden johdosta.fuugafinaaleineen. myös mielialaäveltäjänä tunnetun pianonsoitonprofessori ernst lingon ainoa sinfonia kavaljeeri stntyi samaisena vuonna.yksinlaulut ja klassistisesti muotoillut pianokonsertot prokovjemmaioessa rytmisessä ja tonaalisessa oikullisuudessaan tärkeumpiä musiikitapajtumiamme siban aikoina. sääskisinfoniaa odottelen innokkaammin kuin sääskejä ahti karjalaiselta kansallisromantikoltamme toisesta polvesta. jonkas tunnusmerkkeihin kuului puhallinten ja puhallinsoinnin suosiminen orkesteritekstuurissa ja joka lähentyi uusklassimiin soolokonsertossaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nuoruudessaan taitavana laulusäveltäjänä tunnettu Einari Marvia fazerin kustannuspäällikkö, kirjoitti sinfonisia runoelmia, joita tuskin enää laadukkuudesta huolimatta juuri kuulee. Samoin ovat musiikin modernismin umpikujaan vastausta sen menneisyydestä ja historiasta inspiraatioonsa etsineet bengt johansson tai eero sipilä joiden musiikkiin ovat lyöneet leimansa joko gregoriaanisen kirkkolaulun, barokin ja klassismin tai renessanssin palestrinan vokaalipolyfonian antiikkisen tyylin ja madragaalitekniikan vaikutus myöhäisromanttiste ja uusimpressionististen vaikutteiden ohella tulleet repertoaarista pois sysätyiksi nautiskelevien tuntijoiden kuriositeeteiksi lukuunottamatta ehkä kuoromusiikkia. Harva tuntee pentti raition 30-luvulla syntyneen vapaasti dodekafoniaa soveltaneen uusimpressionistin tuotantoakaan audatumin vai audentumin kaltaisita orkesteriteoksista lähtien. Vanhenpaa sukupolvea edustanut berkliinissä ja pariisissa huomiota herättänyt pienmuotojen käyttäjä pelimanninpolulla tyyppisten sarjojen pianosävellysten ja laulujen säveltäjän Carl Hirnin tuotantoa joka oleskeli pitkiä aikoja ulkomailla. Simon Parmet oli myös matrvian ja jouko toloseen leiriin kuuluneita tunnettuja orkesterisäveltäjiämme joka toimin laajasti musiikkikulttiirin hyväksi. Sinfonikoiosta mm. liukko, härkönen, isacsson, haapalainen ym ovat jääneet tyystin vaille huomiota ja kunnianosoituksia kansallisromanttisen perinteen jatkajina. n. 50 vanhemman polven säveltäjänimeä en ole lainkaan misään yhteydessä aiemmin tullut maininneeksi jättäessäni tallentamatta muistiin suomen säveltäjät kirjasta saadut tiedot.
Yksittäisten sinfonioiden säveltäjiä on lukuisia edellä mainittujen lisäksi kuten ensimmäisen naisäveltäjän Iida Mobergin tai martti nisosen tapauksessa joka focusoitui lähinnä musikaalien säveltämiseen amerikoissa. elektronimusiikin uranuurtajista osmo lindemann kunnostautui 2 sinfonialla ja pianokonsertolla ja iskelmiä nuoruudessaan kirjoittanut jaakko pulli anakronistisesti varsin myöhään säveltämällään merkittävällä g-molli sinfonialla ym. Kuorosäveltäjä palkittu väinö pesola täydensi säveltäjäprofiiliaan usealla sinfonialla kun taas eräät toiset kuten ilmari krohn ja viljo mikkola keskittyivät hengellisten suurteosten säveltämiseen.
Suomen säveltaiteessa 1900 luvulla tilanne poikkeaa täysin wieniläislassismin aikakaudella vakiintuneeksi tulleesta selkeästä jaottelusta mestareihin ja keskinkertaisuuksiin jossa kuva ei ole muuttunut lainkaan yksittäisen musiikin harrastajan kokemusmaailmassa sen enempää kuin musiikisin historian ja sen tutkijoiden näkökulmasta, vaikka jotakin kuvaa rikastuttavia ja täydentäviä näkökulmia uusien säveltäjätuttavuuksien kautta esille pukkaakin jotka laajentavat näkemystämme tuon aikaisesta musiikkikulttuurista, vaikka jotakin rossetteja ynnä muita pyritäänkn tuon tuostakin kohottamaan unohduksesta sensaatiomaisesti mozartin myöhäissinfonioiden haastajiksi kriitikoiden levyarvioissa. Mutta meillä suomessa tilanne on täysin toisenlainen. kun luulet juuri löytäneesi maamme eturivin laulusäveltäjän hämmästelet toinen toistaan kiehtovampina eteesi tulevien uusien liedin mestarien paljoutta ja ilmaisuskaalan ja teknisten keinovarojen monipolvisuutta.