Moi ajattelin kirjoittaa tällaisen tekstin laihduttamisesta ja terveydestä, vaikka en asioista tiedäkään ehkäpä joku täältä löytäisi jotain hyödyllisiä asioita.
Aloitetaan ihan perusasioista laihduttamisen tiimoilta. Ollennaista lienee energia, eli energian kulutus ja energian saanti.
Energiaa kuluu automaattisesti, vaikka ei mitään erikoista tekisi sen eteen. Yleinen vireystila ja se miten päivänsä viettää vaikuttaa siihen kuinka paljon sitä kuluttaa päivittäin, mutta vaikka mitään ei teksii, taustalla kuluvan energian määrä on yllättävän korkea. Energian kulutusta voi kuitenkin nostaa vaikkapa siivoamalla, kävelemällä, hoitamalla normaaleja arkisia asioita. Sitä voi myös pyrkiä kuluttamaan erikseen itsetarkoituksena, harrastaa liikuntaa jonka tavoitteena on nostaa energian kulutusta. Tietysti kannattaa ottaa huomioon että keinot kuluttaa energiaa, harvoin palvelevat yksinomaan sitä tarkoitusta. Niinpä siis energian kulutus on erittäin keskeinen osa kaikkea, joka päiväistä elämää. Jos jättää kotiinsa siivoamatta ja asiansa hoitamatta, tuskimpa siitä kärsii pelkästään energian kulutuksen laskemisen kautta. Energiaa kuluu myös mitä ihmeellisempiin asioihin. Esimerkiksi ruuansulatus järjestelmä kuluttaa energiaa käsitellessään ruokaa. Taustalla kuluvan energian määrään vaikuttaa myös tärkeänä osana elimistön ylläpitäminen. Suurempi kokoinen ihminen periaatteessa kuluttaa enemmän energiaa vain olemalla, liikkuminen kuluttaa enemmän energiaa, ja käsittääkseni jopa rasvasolujen ylläpitäminen vie energiaa.
Ruoasta päästäänkin energian lähteisiin. Mistä sitä siis tuleekaan..? Kaikesta mitä suuhunsa pistää. Eri asioista eri verran. Syömisen funktio kuitenkaan ei ole pelkästään tuottaa energiaa keholle, vaan hankkia myös muita tärkeintä ravinteita, ja se on osa kulttuuria; joka päiväistä elämää kaikenlaisten rituaalien ympäröimänä. Aamupalalle istuessa pöytään asiaan liittyy monia muitakin asioita kuin pelkästään ravinteiden tankkaaminen kehoon ja tarvittavien kalorien hankkiminen päivästä selvityäkseen, se on aamun ensimmäisiä tapoja joita yhdessä voi harrastaa perheensä kanssa tai itsekseen. Ruoasta tulevan energian määrään ja sen kulutuksen suhteeseen vaikuttaa olennaisesti aineenvaihdunta. Hidas ruoansulatus järjestelmä kuluttaa vähemmän energiaa käsitellessään ruokaa, ja ymmärtääkseni tuottaa enemmän energiaa nautitusta ravinnosta.
Geeneillä on myös tekemistä asian suhteen.
Nyt ollaan siis pohjustettu aihe, eli laihduttaminen. Se kiteytyy siis energian kulutukseen ja saamiseen. Mikäli kuluttaa enemmän energiaa päivittäin kuin nauttii, painolaskee. Jos kuluttaa vähemmän energiaa kuin nauttii, paino nousee. Paino itsessään vaikuttaa energian kulutukseen, niinpä tietyllä kulutuksen & nauttimisen suhteella painon saattaa vakiintua johonkin tiettyyn lukemaan.
Tärkeää:
Laihduttaminen taas funktiona on pyrkimys muuttaa elämäntapojaan ja päiven sisältöään siten että tämä kulutuksen ja saannin tasapaino muuttuisi siten että painolaskisi.
Tässä vaiheessa on *pakko* huomata että enää ei ole kyse pelkästään tieteellisestä ja matemaattisesta yhtälöstä, vaan psykologisesta näkökulmasta erittäin monimutkaisesta asiasta. Tapojen muuttaminen on hankalaa, kalorimatematiikka ei.
Niinpä minun mielestäni erittäin keskeisessä roolissa laihduttamisessa ei olekaan tämä energian saanti ja energian kulutus ja ratkaisujen pohjautuminen näihin asioihin, vaan se mihin täytyisi keskittyä on laihduttamisen psykologinen haaste. On huomattavasti tehokkaampaa laihduttaa kun yrittää tehdä siitä itselleen mieluisaa, eikä pakkopullaa. Esimerkiksi joku dieetti saattaa koostua sellaisista ruoka-aineksista joista ei edes pidä. Kuinka todennäköisesti sellaisessa dieetissä voi pitäytyä? Miten käykään sitten kun dieetin lopettaa? Palaa takaisin aikaisempiin elintapoihinsa. Sekin että yrittää olla syömättä, vaikuttaa kohtalaisen huonolta ratkaisulta. Syödähän on pakko kuitenkin, se mitä sitten syö niin tehdessään on olennaista. Jos vain ajattelee laihduttamista siinä mielessä että jättää ruoat syömättä, jossain vaiheessa kuitenkin on pakko saada ruokaa. Sitä paitsi jos ei syö, ei kykene ylläpitämään sellaista vireystilaa jossa energian kulutus luonnistuisi.
Näistä asioista päästäänkin voidaan vetää jotain johtopäätöksiä ja mahdollisia keinoja laihdutukseen.
Aloitetaan ihan perusasioista laihduttamisen tiimoilta. Ollennaista lienee energia, eli energian kulutus ja energian saanti.
Energiaa kuluu automaattisesti, vaikka ei mitään erikoista tekisi sen eteen. Yleinen vireystila ja se miten päivänsä viettää vaikuttaa siihen kuinka paljon sitä kuluttaa päivittäin, mutta vaikka mitään ei teksii, taustalla kuluvan energian määrä on yllättävän korkea. Energian kulutusta voi kuitenkin nostaa vaikkapa siivoamalla, kävelemällä, hoitamalla normaaleja arkisia asioita. Sitä voi myös pyrkiä kuluttamaan erikseen itsetarkoituksena, harrastaa liikuntaa jonka tavoitteena on nostaa energian kulutusta. Tietysti kannattaa ottaa huomioon että keinot kuluttaa energiaa, harvoin palvelevat yksinomaan sitä tarkoitusta. Niinpä siis energian kulutus on erittäin keskeinen osa kaikkea, joka päiväistä elämää. Jos jättää kotiinsa siivoamatta ja asiansa hoitamatta, tuskimpa siitä kärsii pelkästään energian kulutuksen laskemisen kautta. Energiaa kuluu myös mitä ihmeellisempiin asioihin. Esimerkiksi ruuansulatus järjestelmä kuluttaa energiaa käsitellessään ruokaa. Taustalla kuluvan energian määrään vaikuttaa myös tärkeänä osana elimistön ylläpitäminen. Suurempi kokoinen ihminen periaatteessa kuluttaa enemmän energiaa vain olemalla, liikkuminen kuluttaa enemmän energiaa, ja käsittääkseni jopa rasvasolujen ylläpitäminen vie energiaa.
Ruoasta päästäänkin energian lähteisiin. Mistä sitä siis tuleekaan..? Kaikesta mitä suuhunsa pistää. Eri asioista eri verran. Syömisen funktio kuitenkaan ei ole pelkästään tuottaa energiaa keholle, vaan hankkia myös muita tärkeintä ravinteita, ja se on osa kulttuuria; joka päiväistä elämää kaikenlaisten rituaalien ympäröimänä. Aamupalalle istuessa pöytään asiaan liittyy monia muitakin asioita kuin pelkästään ravinteiden tankkaaminen kehoon ja tarvittavien kalorien hankkiminen päivästä selvityäkseen, se on aamun ensimmäisiä tapoja joita yhdessä voi harrastaa perheensä kanssa tai itsekseen. Ruoasta tulevan energian määrään ja sen kulutuksen suhteeseen vaikuttaa olennaisesti aineenvaihdunta. Hidas ruoansulatus järjestelmä kuluttaa vähemmän energiaa käsitellessään ruokaa, ja ymmärtääkseni tuottaa enemmän energiaa nautitusta ravinnosta.
Geeneillä on myös tekemistä asian suhteen.
Nyt ollaan siis pohjustettu aihe, eli laihduttaminen. Se kiteytyy siis energian kulutukseen ja saamiseen. Mikäli kuluttaa enemmän energiaa päivittäin kuin nauttii, painolaskee. Jos kuluttaa vähemmän energiaa kuin nauttii, paino nousee. Paino itsessään vaikuttaa energian kulutukseen, niinpä tietyllä kulutuksen & nauttimisen suhteella painon saattaa vakiintua johonkin tiettyyn lukemaan.
Tärkeää:
Laihduttaminen taas funktiona on pyrkimys muuttaa elämäntapojaan ja päiven sisältöään siten että tämä kulutuksen ja saannin tasapaino muuttuisi siten että painolaskisi.
Tässä vaiheessa on *pakko* huomata että enää ei ole kyse pelkästään tieteellisestä ja matemaattisesta yhtälöstä, vaan psykologisesta näkökulmasta erittäin monimutkaisesta asiasta. Tapojen muuttaminen on hankalaa, kalorimatematiikka ei.
Niinpä minun mielestäni erittäin keskeisessä roolissa laihduttamisessa ei olekaan tämä energian saanti ja energian kulutus ja ratkaisujen pohjautuminen näihin asioihin, vaan se mihin täytyisi keskittyä on laihduttamisen psykologinen haaste. On huomattavasti tehokkaampaa laihduttaa kun yrittää tehdä siitä itselleen mieluisaa, eikä pakkopullaa. Esimerkiksi joku dieetti saattaa koostua sellaisista ruoka-aineksista joista ei edes pidä. Kuinka todennäköisesti sellaisessa dieetissä voi pitäytyä? Miten käykään sitten kun dieetin lopettaa? Palaa takaisin aikaisempiin elintapoihinsa. Sekin että yrittää olla syömättä, vaikuttaa kohtalaisen huonolta ratkaisulta. Syödähän on pakko kuitenkin, se mitä sitten syö niin tehdessään on olennaista. Jos vain ajattelee laihduttamista siinä mielessä että jättää ruoat syömättä, jossain vaiheessa kuitenkin on pakko saada ruokaa. Sitä paitsi jos ei syö, ei kykene ylläpitämään sellaista vireystilaa jossa energian kulutus luonnistuisi.
Näistä asioista päästäänkin voidaan vetää jotain johtopäätöksiä ja mahdollisia keinoja laihdutukseen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aamupala
Sanonnan mukaan aamupala on päivän tärkein ateria, ja minun mielestäni se pitää paikkansa. Aamupalan koostumus vaikuttaa siihen miten päivä lähtee etenemään, ja miten asiat päivän mittaan luonnistuvat. Aamupala kannattaa syödä ja siitä kannattaa muokata itselleen mieluisa kun alkaa miettimään mitä pitäisi syödä aamulla laihtuakseen.
Minun mielestäni aamupalan pitäisi koostua ensisijaisesti pitkistä hiilihydraateista, kuiduista ja sen yhteydessä pitäisi nauttia paljon vettä. Kuidut vilkastuttavat ruoansulatusjärjestelmän toimintaa, näin ollen nostavat yleistä vireystilaa ja lisää energian kulutusta. Pitkät hiilihydraatit imeytyvät hitaammin kuin lyhyet, joten veren sokeri ei heti aamusta nouse liian korkealle, ja energiaa riittää pidemmälle jotta päivän aikana jaksaa tehdä enemmän asioita. Nesteen nauttiminen aamulla on tärkeää jotta elimistön nestetasapaino pysyy hyvänä ja siten vireystila on parempi. Joidenkin tutkimusten mukaan myös kylmän veden juominen itsessäänkin kuluttaa energiaa, koska elimistö joutuu käyttämään energiaa veden vievän lämpönenergian uudelleen tuottamiseksi, mutta minulla ei kyllä ole aavistustakaan pitääkö sellainen paikkaansa.
Mikä se tällainen aamupala sitten olisi?
Minun mielestäni hyvä aamupala laihduttajalle voisi koostua vaikkapa: Puurosta, jugurtista, ruisleivästä ja veden juomisesta. Jokin hedelmä lisäksi varmasti olisi hyvä syödä, jos sellainen sattuu olemaan tarjolla. Puuro ei kovin mieluisaa herkkua ole, joten jos suunnittelee ottavansa aamupuuron syömisen osaksi laihdutus strategiaansa, se voi olla virhe, sillä siinä päätöksessä ei välttämättä pysy kovin kauaa. Parempi voisi olla pitää itsensä avoimena aamupuuron syömiselle, mutta ensisijaisesti valita jokin toinen ruokalaji, ja puuron sitten keittää niinä aamuina kuin siltä tuntuu. Näin ollen voitaisiin vaihtaa kyseisen aamupalan koostumus seuraavaan: Müsli, jogurtti, ruisleipä ja veden juominen mahdollisesti hedelmä.
Näitä aamupalan osasia voi vielä analysoida eteenpäinkin.
Puurosta. Puuro on lähinnä kuituja, hiilareita ja vettä. Käytännössä melko suuri osa puurosta on vettä, joten sitä syömällä ei kyllä kukaan kykene lihomaan. Puuro olisi mielestäni ideaali osa aamupalaa laihduttajalle, melkeimpä voisi väittää, mitä enemmän puuroa syö, sitä todennäköisemmin onnistuu laihtumaan, mutta sen syöminen voi olla hankalaa. Joten ei kannata tehdä sellaista päätöstä missä ei kuitenkaan pysy, vaan pitää sen vaihtoehdon avoimena, ja tekee sitä silloin kun siltä tuntuu.
Müslejä esimerkiksi on monenlaisia, toiset sisältävät lähinnä sokereita, toiset enemmän kuituja. Yleisesti ottaen se pahemman makuinen müsli on kuiturikkaampaa ja sisältää pidempiä hiilareita kuin se paremman makuinen müsli. Mikä muodostaa tietysti ongelman koska laihdutusmenetelmien pitäisi olla myös mieluisia. Jonkin näköisen kompromissin voi tämän asian tiimoilta kuitenkin tehdä, esimerkiksi sekoittaa kaakaojauhoja, jos tykkää kaakaosta, ja müsliä maitoon. Kaakao saa terveellisen müslin maistumaan vähän paremmalle, mikä sitten tekee tästä aamupala vaihtoehdosta vähän mieluisemman. Samalla tulee nautittua vähän maitoa, mikä käsittääkseni myös edistää ruoansulatusjärjestelmän toimintaa jonkin verran. Müslin voi myös sekoittaa jugurttiin, missä tapauksessa kaakaojauhe ei taida olla toimiva ratkaisu.
Jogurtti on minun mielestäni hyvää ja se tuskin on kenellekään kovin vastenmielinen. Minun mielestäni se olisi hyvä osa aamupalaa, koska, jos sitä syö aamulla, syö vähemmän jotain muuta ja epäterveellistä.
Ruisleipä. Ruisleipä on myös minun mielestäni ideaali osa aamupalaa, se sisältää pidempiä hiilareita kuin vaalea leipä, ja on kuiturikkaampaakin käsittääkseni. Ongelmallista leipien kanssa on se että, pelkän ruisleivän syöminen ilman että siihen laittaa päälle mitään on hankalaa. Ja taas kun siihen laittaa jotain päälle, ei käytännössä enää syökään ruisleipää vaan se on sellainen kulinaristinen astia jonka päälle sijoittaa ne muut asiat jotka oikeasti syö. Valitessaa n mitä leivän päälle pistää, kannattaisi pitää mielessä terveellisyys ja mieluisuus. Tekee siitä sellaisen että sen syö mielellään. Joidenkin olen kuullut syövän leipänsä ilman voita, mikä vaikuttaa ihan loogiselta. Voihan on pääasiassa rasvaa, eikä vaikuta kaikkein tehokkaimmalta elementiltä laihduttajalle. Juusto taas sisältää vähemmän rasvaa kuin voi, ja saattaa ajaa saman asian. Pelkkää juustoa ja leipää tuskin kuitenkaan haluaa vielä syödä, laittaa siihen päälle jonkun makkaran siivun ja vaikkapa kurkkua, tomaattia, paprikaa, mistä nyt sattuu tykkäämään. Luulisin että tälltavoin keskimääräiseltä koostumukseltaan leipä pysyy terveellisenä sekä mieluisana, eikä sen syömiseksi tarvitse nähdä kovin suuria kamppailuja.
Kun on aloittanut aamunsa tasapainoisella aterialla, jaksaa tehdä enemmän asioita päivällä. Kun jaksaa tehdä enemmän asioita, myös kuluttaa enemmän energiaa. Hyvän aamupalan nauttiminen siis helpottaa laihduttamista, ainakin minun mielestäni, jos vertaa siihen että jättää aamupalan pienemmälle.
Liikunta on myös olennainen osa laihduttamista. Ei sen takia että se kuluttaa energiaa kun sitä harrastaa, vaikka toki se on erittäin hyödyllistä, vaan koska liikunta on olennaisesti myös omasta kehosta huolehtimista. Liikkuessa kunto nousee ja terveys paranee. Terveempänä jaksaa tehdä enemmän asioita ja siten liikunnalla voi epäsuorasti nostaa energian kulutusta muinakin aikoina kuin pelkästään itse liikuntaa harrastaessa. Hyvä kuntoisena on helppo lähteä vaikka pyörällä töihin, jos siltä tuntuu. Vaikeaa on huonokuntoisella jos tuntuu että töihin pyöräily on este, eikä siitä voi suoriutua. Liikuntaa kannattaa harrastaa ihan jo sen takia että seuraavana päivänä on parempi olo, on tyytyväinen itseensä kun on huolehtinut itsestään. Jokainen on sen arvoinen, vaikka ei puhutakkaan Lorealin kosmetiikka tuotteista. Itsetuntokin paranee, ja itsentunto on myös motivaation lähde kaikenlaiseen laihduttamiseen ja asioiden tekemiseen. Jos itsetunto on huono, saattaa äkkiä tuntua siltä ettei ole huolenpidon arvoinen.
Ihmiset kuitenkin ovat erilaisia, ja heidän tulisi tehdä jotain omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Kävely tai pyöräily ovat minun mielestäni kaikkein normaaleimpia tapoja, ne jotka kykenevät ja haluavat harrastaa jotain muuta, rullaluistelua, hiihtoa, aerobikkia, uintia.. Mitälie, heille ne ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos ei kuitenkaan voi syystä tai toisesta harrastaa aiemmin mainittuja, ei kannata ajatella että se olisi este laihtumiselle tai liikunnan harrastamiselle.... Miettii vaan omalla kohdallaan, mitä minä voisin tehdä huolehtiakseni omasta kehostani ja terveydestäni? Ei sen tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä, vaan löytää sen oman juttunsa.
Lounaan nauttiminen on minun mielestäni tärkeää, jos on syönyt terveellisen aamupalan ja toiminut aktiivisesti vaikkapa töihin menemällä ja siellä olemalla tai siivoamalla kotona, tai yleensäkin tekemällä jotain muuta kuin lojumalla sängyssä tai sohvalla. Niin lounaan syöminen ylläpitää aineen vaihduntaa, ja sillätavoin myös päivittäistä vireystilaa. Lounaalla yleensä nauttii lämpimänruoan. Lämminruoka on hyvä nauttia, mutta lämminruoka on energiarikkaampaa kuin kylmäruoka niinsanotusti, koska se on helpompi elimistölle käsitellä ja sen käsittely kuluttaa vähemmän energiaa kuin kylmänruoan käsittely. Ainakin näin monet tutkimukset ja antropologia väittää. Minusta olennaista jälleen kuitenkin olisi että pyrkisi hyvään kokonaisuuteen nauttiessaan lounaan, jos vaikkapa käy jossain ruokapaikassa lounaalla, aloittaa aterian syömällä salaattia. Lounaan aikana kannattaa myös nautiskella nesteitä.
Olennaista minun mielestäni on lounaan koostumus ja määrä. Kun tekemällä valintoja onnistuu pitämään lounaan suhteellisen terveellisenä, jäljelle jää enää määrä ja sen merkitys.
Syömällä liian paljon, siihen ähky vaiheeseen asti, minun mielestäni tekee virheen. Tulee tukkoinen olo ja selkeästi jo omasta olotilasta voi päätellä että tuskin on onnistunut syömään kovin laihduttavaa ateriakokonaisuutta. Liian vähän syöminen on myöskin minusta virhe, koska sitten ei jaksa toimia, eikä ylläpitää aineenvaihduntaa. Tulee myös aikaisemmin nälkä ja saattaa turvautua johonkin epäterveelliseen välipalaan, suklaa patukoihin tai makeisiin.
Kokonaisuus siis ratkaisee. Tiivistettynä, mielestäni lounaalla kannattaa:
- nauttia nesteitä
- syödä salaattia ja leipä(ä) itse aterian lisäksi jotta ateriakokonaisuus pysyisi terveellisenä
- nauttia oikea määrä ravintoa, välttää 'ähky' tilannetta, sekä liian pientä lounasta.
Alkoholi on laihduttajalle suuri haaste. Alkoholi on kuitenkin melko tavallinen osa viikonloppujen ja iltojen viettoa. Alkoholien lähteet kuitenkin sisältävät paljon kaloreita eivätkä ole terveellisiä oikeastaan mistään vinkkelistä. Iltaa kun lähtee viettämään oluen, siiderin tai muun parissa, kannattaa ehkä miettiä onkohan se suomalainen juomakulttuuri nyt niin järkevää, ja lopettaa vähän aikaisemmin. Alkoholi myös aiheuttaa välillisiä ongelmia, humalassa estot on pienemmät ja siten helpommin poikkeaa päätöksistä jota on selvinpäin tehnyt. Se että lähtee viettämään iltaa on sinänsä hyvä laihduttamisen kannalta, kuluttaa energiaa kun tekee asioita ystäviensä/tuttujensa ja muitten kanssa, saa sisältöä päiviin. Iltaa viettäessä kuitenkin tulee nälkä, ja minusta silloin pitää syödä. Ongelmallista on kuitenkin että harvoin on mitään huipputerveellistä ruokaa tarjolla siinä vaiheessa kun nälkä tulee, ja ajautuu jonnekin McDonaldsin luukulle tai grillille. Sen lisäksi krapulaisena monet tilaavat pizzaa, kebabia, syövät sipsejä ja juovat limppareita krapulaansa. Alkoholin ympärille siis kertyy paljon asioita mitkä tekevät laihduttamisesta hankalaa. Toki onhan se mahdollista tehdä jotain terveellisiäkin krapularuokia. :-)
Itse en käytä alkoholia ollenkaan enää nykyään, enkä sitä koskaan ole kovin paljoa käyttänytkään, joten minun on hankala arvioida alkoholin merkitystä laihduttajille. Mutta näkisin kuitenkin runsaan alkoholin käytön olevan suuri ongelma sellaiselle joka haluaa laihtua.
Kannattaa siis ehkä miettiä voiko alkoholin käyttötottumuksiaan muuttaa jotenkin edistääkseen terveyttään ja laihdutusprojektiaan.
Jälleen päästään syömisen muihinkin merkityksiin kuin pelkästään energian saamiseen. Eli Makeiset ja välipalat. Makeisten, sipsien tai muiden vastaavien syöminen on eräänlainen nautinto, ja sitä tekee ihan mielellään. Vastaavat herkut kuitenkin taitavat olla valikoiman huonoimmasta päästä mikäli haluaa laihtua, eivätkä ne taida muiltakaan ravintoaine pitoisuuksiltaan olla ihanteellisia.
Ongelmallista on makeisten/vastaavien tuotteiden päivittäinen käyttö. Jos on tapana joka ilta syödä vähän makeisia, se on omiaan nostamaan painoa ja tekemään turhiksi laihdutus suunnitelmat. Mutta täytyykö laihduttajan sitten luopua herkuttelusta pudottaakseen painoaan?
Minun mielestäni ei, täytyy vaan hallita tällaisten tuotteiden käyttö. Päättää itselleen herkkupäivän, että syö noita makeisia vaikka vain yhtenä päivänä viikossa, lauantaina, sunnuntaina.. Mikä päivä nyt onkaan itelleen sopiva. Tokihan ne voisi jättää kokonaankin pois. Olennaista kuitenkin on etteivät ne ole osa päivittäistä ruokavaliota, vaan ovat poikkeuksia, ja siten vain pieni osa kokonaisuudesta. Kokonaisuus ratkaisee.
Välipalat... Välipalat ovat yleensä juuri makeisia tai muita vastaavia herkkuja, joita ihminen syö aterioiden lomassa, mainostauolla illalla TV:tä kattoessaan, tai muissa yhteyksissä. Välipaloja on kuitenkin mukava syödä, ja minusta niistä ei tarvitse luopua vaikka haluaakin pudottaa painoaan. Kannattaa kuitenkin valita terveellisiä välipaloja. Esimerkiksi rahkat, viilit, jugurtit ja sen sellaiset olisivat minusta idaeali välipaloja. Muutaman viilipurkin syöminen tuskin lihottaa yhtään, ja voi olla jopa ihan terveellistä, jos sitä alkaa vertaa siihen että syö pussilisen karkkia ja suklaapatukan.
Minusta kaikkein yleisimpiä virheitä laihduttajilla on että ajatellaan laihduttamista normaalien aterioiden yhteydessä ja syödään vähemmän, sitten illalla kuitenkin lipsutaan ja syödään epäterveellisiä välipaloja tai makeisia. Rajoittamalla makeisia ja syömällä normaaleja terveitä aterioita luulisi onnnistuvan painon pudottaminen paljon helpommin.
miten leipä tekee lounaasta terveellisemmän?
Liikuntaa on paljon helpompi harrastaa jos löytää jonkun kaverin jonka kanssa käydä lenkillä, pyöräilemäss, kävelemässä, pelaamassa sulkapalloa tai vastaavaa. No sulkapalloahan ei edes yksin voi harrastaa. Mikäli ei satu oikein tuttuja omaamaan, on tietysti hankalaa yrittää löytää lenkkikaveria. Päätöksissä on helpompi pysyä kun ne ovat jonkun kanssa yhteisiä eivätkä vaan omia, oman ittensä takia ei aina niissä jaksa pysyä. Ylipaino kuitenkin vaikuttaa siihen itsetuntoon, ja itsetunto taas vaikuttaa siihen kuinka hyvin tällaisissa päätöksissä jaksaa pysyä... Kannattaa siis yrittää etsiä itselleen joku kaveri tekemään näitä juttuja, mutta ei kannata masentua vaikka ei löytäisikään.
**
Lopuksi vielä pakko sanoa että en kuitenkaan oikeasti tiedä mistä puhun, lähes kaikki mitä sanon saattaa olla väärää. Eli kantsii suodattaa omilla aivoillaan tietoa ja kyseenalaistaa että pitääköhän se paikkaansa. Kirjoitin tämän oman aikani kuluksi, ja auttaakseni ihmisiä jotka haluavat laihduttaa, jos tästä nyt mitään apua on.
siinäpä tuli tekstiä....mutta enpä tuota vuodatusta laihduttajan raamatuksi kutsuisi....kuten itsekin totesit pariinkin otteeseen:
"vaikka en asioista tiedäkään ehkäpä joku täältä löytäisi jotain hyödyllisiä asioita."
"en kuitenkaan oikeasti tiedä mistä puhun, lähes kaikki mitä sanon saattaa olla väärää"
Tässä asiassa olet oikeassa, jäin vain miettimään miksi kirjoitit oppaasi vaikka itsekin tiedät sen sisältävän räikeitä olettamuksia ja asiavirheitä??
Koska minun mielestäni tällainen suhteellisen realistinen näkökulma laihduttamiseen missä keskitytään pudottamaan painoa lähinnä elämällä normaalisti ja muuttamalla niitä arkisia päätöksiä on varmasti monille laihduttajille ihan paikallaan, sen sijaan että yrititettäisiin dieettejä tai kuureja - ne minusta tuntuvat vain väliaikaisilta keinoilta - vaikka nekin saattavat toimia.
Teksti on sisällöltään pääsääntöisesti oma näkökulmani asiaan, mikä on sekoitus tietoa erilaisista tutkimuksista, omista kokemuksista, tuntemieni ihmisten kokemuksista ja maalaisjärjestä. Epäilen kovasti ettei siellä mitään "räkeitä asiavirheitä" ole, mutta siellä saattaa olla virheitä, koska on hyvin mahdollista että olen väärässä, ja varmaan joissan kohdissa saatan ollakin. En mä kuitenkaan mitään sellaista kirjoittanut millä en itse näkisi olevan mitään todenperää.
Niin en ole mikään ravintoterapeutti joka tietäisi miten asiat tarkalleen menevät, ja yleensäkin haluan vain kehottaa kaikkia ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan sen sijaan että lukisivat mitä tahansa ohjetta sinisilmäisesti - yleisesti ottaen kaikkea tietoa kannattaa prosessoida, ja varsinkin internetistä löytyvä tieto on usein virheellistä, joskus jopa silkkaa hölynpölyä.
Ja kerroinkin jo minkä takia kirjoitin tekstin, lähinnä omaksi ajankulukseni ja auttaakseni ihmisiä jotka yrittävät laihduttaa - jos joku sattuis löytämään jonkun hyödyllisen ajatuksen täältä.
Mutta oliko sulla jotain sanottavaakin? Vai halusitko vain tuoda esille perusteettomasti negatiivisen asenteesi?