Koulukiusaaminen nosti itsetuntoani liikaa

Eli ongelmani on tälläinen: minua on kiusattu useissa eri koulussa ja ajattelen sen johtuvan ulkonäöstäni, että muut ovat minun komeudestani kateellisia. Siksi aloin rumentaa itseäni ja tehdä itsestäni vastenmielistä.

Tarkemmin ajateltuna asia johtuu kuitenkin vain siitä etten puolusta itseäni ja annan kiusaamisen tapahtua?
Olen nyt 21 vuotiaana todennut ettei se omana itsenä olemeninenkaan tuo sitä naista itselle, koska heti kun joku nainen alkaa lähestyä minua niin liian korkea itsetuntoni naistensuhteen saa minut ylimieliseksi. Olenhan kaikista pojista juuri se jota kiusattiin eniten. Ajattelen ettei minun edes tarvitse tehdä muuta kuin olla oma itseni ja heti jo kaikki naiset on minuun lääpällään, niinhän käy myös kiusaamisen/inhoamisen kanssa joka tapahtuu aivan itsestään.

Asia ei ole kuitenkaan näin.. olen heiveröinen, koska olen ajatellut ettei minun tarvitse harjoituttaa itseäni, olen köyhä, koska olen ajatellut etten tarvitse rahaa, enkä omaisuutta, ja sitä paitsi en edes kunnolla uskalla olla oma itseni.
3230
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Parempi, että kävi näin päin eikä niin, että sinusta olisi tullut kynnysmatto! Mutta olet kyllä oikeassa, ylimielisyys on ehdoton turn off miehessä! Siitä sinun olisi päästävä eroon tai ainakin saatava se kuriin niin, että kykenet täysin peittämään sen ja olemaan käyttäytymättä ylimielisesti sinua lähestyviä naisia kohtaan.
Voit psyykata itseäsi olemaan vähemmän ylimielinen ajattelemalla, että sinua lähestyvä nainen tuskin on täysin lääpällään ja rakastunut sinuun, vaan ainoastaan uteliaan kiinnostunut, mikä ei välttämättä merkitse edes minkään asteista ihastumista. Hän vain haluaa tutustua ja katsoa, millainen tyyppi olet ja mitä ehkä sen jälkeen tapahtuu. Useimmiten tämä onkin totta!

Itse kerran lähestyin kahvittelukutsulla sen jälkeen uskomattoman ylimieliseksi heittäytynyttä miestä. En ollut häneen edes juurikaan ihastunut, olin lähinnä vain kiinnostunut, minusta hän vaikutti mukavalta ja päätin antaa hänelle mahdollisuuden. Lisäksi halusin tutustua häneen lähinnä kaveripohjalta ja katsoa, mitä ehkä sen jälkeen tapahtuu.
Ylimieliseksi heittäytyminen oli siis häneltä täysin aiheetonta ja naurettavaa. Antoi hänestä todella pottumaisen kuvan ja jätti koko tyypistä paskan maun suuhun! En todellakaan tämän jälkeen enää halunnut nähdä häntä! Lähinnä harmitti vain, kun olisin halunnut tutustua häneen kaverina, sillä hän vaikutti aluksi hyvin mukavalta tyypiltä. Mutta onneksi saatoin lohduttautua sillä, ettei hän ollutkaan sellainen kuin luulin...
Hän menetti varmasti hyvän frendin, sillä olen oikeasti hyvä tyyppi ja uskon häntäkin harmittaneen jälkikäteen vammailunsa. Opetus: ylimielisyys ei kannata!

Äänestä

Ylimielisyys ei ole sama asia kuin hyvä itsetunto. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, uskaltaa olla mitä vaan toisin kuin sinä. Ylimielisyys on vain psyykkinen puolustuskeino, jolla voi estää itsetunnon romahtamisen esim. koulukiusaamisen takia.

Ihmisen, jolla on hyvä itsetunto, ei tarvitse olla ylimielinen. Hänen ei tarvitse yrittää nostaa itseään muiden yläpuolelle, koska tuntee olevansa hyvä joka tapauksessa.

Äänestä
  • Aivan itsetuntoni on tosiaan -1000

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


komeako? niin varmaa kirjoitti:

Eli ongelmani on tälläinen: minua on kiusattu useissa eri koulussa ja ajattelen sen johtuvan ulkonäöstäni, että muut ovat minun komeudestani kateellisia. Siksi aloin rumentaa itseäni ja tehdä itsestäni vastenmielistä.

Tarkemmin ajateltuna asia johtuu kuitenkin vain siitä etten puolusta itseäni ja annan kiusaamisen tapahtua?
Olen nyt 21 vuotiaana todennut ettei se omana itsenä olemeninenkaan tuo sitä naista itselle, koska heti kun joku nainen alkaa lähestyä minua niin liian korkea itsetuntoni naistensuhteen saa minut ylimieliseksi. Olenhan kaikista pojista juuri se jota kiusattiin eniten. Ajattelen ettei minun edes tarvitse tehdä muuta kuin olla oma itseni ja heti jo kaikki naiset on minuun lääpällään, niinhän käy myös kiusaamisen/inhoamisen kanssa joka tapahtuu aivan itsestään.

Asia ei ole kuitenkaan näin.. olen heiveröinen, koska olen ajatellut ettei minun tarvitse harjoituttaa itseäni, olen köyhä, koska olen ajatellut etten tarvitse rahaa, enkä omaisuutta, ja sitä paitsi en edes kunnolla uskalla olla oma itseni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu