Tässä hyvä kirjoitus.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/tutkija_tyouria_voisi_pidentaa_kotihoidon_tukea_lyhentamalla_1802445.html
Samalla saataisiin karsittua ns. design-lapsia.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/tutkija_tyouria_voisi_pidentaa_kotihoidon_tukea_lyhentamalla_1802445.html
Samalla saataisiin karsittua ns. design-lapsia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Kolmas ryhmä on kotona täydet kolme vuotta. Heidän paluunsa työelämään on vaikeaa. Tämän ryhmän äideillä on usein matala koulutus ja he ovat joko muita ryhmiä nuorempia tai vanhempia äitejä. Tämä on kotihoidon tuen suurin käyttäjäryhmä."
Tuosta voisi päätellä, ettei tuo porukka työllisty kovin hyvin, vaikkei lapsia tekisikään.
Noin muuten olen sitä mieltä, että pääsykokeet pitäisi lakkauttaa. Opinahjoihin haettaisiin ainoastaan peruskoulu- tai yo-todistuksella. Olisi heti selvillä, mihin omat rahkeet riittävät, eikä pyrkimisen takia tulisi välivuosia. Lisäksi opintotukea pitäisi maksaa vain tietty aika, että valmistuttaisiin nykyistä nopeammin. Siitäkin huolimatta, että työkokemus opintojen ohella on tärkeää.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei yliopistoihin kuulu pelkällä todistuksella hakeminen. Silloin yliopistot täyttyvät pulsuista ja junteista, mikä ei voi olla niiden tavoite, mutta kapitalismiahan se on viimeiseen asti. Toinen asia on se, että kenenkään lukioon menevän ei pitäisi vielä tietää, mitä hän tulee opiskelemaan lukion jälkeen, ei sillä kokemuksella. Kolmas asia on se, että hyvät paperit teknillisissä aineissa ei takaa humanistista tajua.
Minusta tuo pelkkiin YO-todistuksiin nojaaminen valintaperusteissa alasajaisi koko koulutusjärjestelmän viidessä vuodessa. Tuohon asti se on taloudellisesti kannattavaa, mutta se ei näe viittä vuotta pidemmälle tulevaisuuteen.
Pikkunäppärällä, kun ei vielä tule ihan lopullista tulosta aikaan; Argentiina 0 - 4 Saksa.
Toinen, mikä tuottaisi pitkällä aikavälillä erinomaisen tuloksen, on nämä äitien pitkät vapaat ja mahdollisuus olla koko päiväisesti lapsen kanssa ensimmäiset kolme vuotta. Joku voi sanoa, että näihin asioihin ei ole varaa, mutta todellisuudessa muuhun ei ole varaa.
Vai etkö tiedä sitä vielä "tuolla kokemuksella"?
Miten tuo liittyy siihen, että 80% lukion käyneistä ei lukiota aloittaessaan tiedä, mitä aikoo lukion jälkeen tehdä?
mihinkään töihin mennä. Kukkoilu loppuu parin ensimmäisen päivän kulessa ja lopputulos on kengänkuva persuksiin.
Ainut vaihtoehtosi on oma yritys, mutta siihenkin olet liian pelokas.
;-)
Millä tavoin nimenomaan pääsykoe eikä lukion päästötodistus ja yo-arvosanat erottelee pulsut ja juntit? Miten järjestelmä, mikä on käytössä useissa maissa, alasajaisi suomalaisen koulutusjärjestelmän?
Siksi toisekseen enhän minä väittänyt, että lukioon menevän pitäisi tietää, mikä hänestä tulee isona. Mutta lukiosta valmistuneen jo pitäisi.
Minusta kolmen vuoden hoitovapaa on ihan ok. Mutta entäs kun jotkut tekevät muutaman lapsen kolmen vuoden välein? Erityisesti tätä tapahtuu tilastojen mukaan nuorille, kouluttamattomille ja köyhille äideille. Niille, joiden lapset eivät tilastojen valossa nouse kansakunnan kärkeen, vaikka äiti onkin kotona hoitanut. Sen sijaan lyhyen äitiysvapaan pitäneiden, koulutettujen ja urasuuntautuneiden äitien lapsista tulee usein menestyjiä. Mistähän mahtaa johtua?
dazu vaikuttaa kovin joustamattomalta työelämää ajatellen..
koti-isyys olisi eräs vaihtoehto, mutta ei siitäkää uraa saa.
hiukan mitä merkitystä lukio-opiskelun kannalta on nykyään sillä että 80% ei tietäisikään tulevaisuudensuunitelmiaan? Kun meikäläinen setämies kävi lukiota ainoat merkittävät valinnat oli mielestäni se mitä kieliä opiskeli ja kävikö laajan oppimäärän matematiikkaa ja fysiikkaa. Kaikki muu valinnaisuus oli aika pientä ja kaikki saivat suunnilleen saman yleissivistyksen lisättynä joillakin valinnaisilla kursseilla.
Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tai vastaavien tarpeellisuudesta joillekin aloille olen kanssasi samaa mieltä. Syy on kuitenkin se, että lukio-opiskelu ei juuri edes sivua joidenkin alojen korkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden valmiuksia ja motivaatiotakin kyseiselle alallle on hyvä testata.
menestyserot johtuvat siitä miten menestys mitataan ja millä keinoilla kyseisessä yhteiskunnassa menestyy. Yhteiskunnilla on myös taipumus pyrkiä säilyttämään olemassa olevat asetelmat. Näiden päälle tulevat vielä yksilöiden erot geeneissä etc. Nämä vastannevat kysymykseesi.
sellainen ihan pieni ongelma, että pikkulukioiden arvosanat saadaan persettä nuolemalla! Onko se susta hyvä peruste yliopisto-opintoihin; kuka nuolee parhaiten persettä?
Miksi näitä tukia ylipäätään maksetaan? Lapsiprojekti on jokaisen naisen yksityinen asia, eikä sen kustannukset kuulu muille. Jokainen maksakoon omasta projektistaan johtuvat kulut. Ellei pysty, niin sitten projekti pitää jättää toteuttmatta. Käsittämätöntä verovarojen tuhlausta!
että lapset pitää kuitenkin hoitaa jossain ja yhteiskunta pääosin maksaa myös lasten laitoshoidon. Jälkimmäinen tosin vapauttaa äidin ansiotöihin esim. hoitamaan toisten lapsia tai vanhuksia ja kasvattaa siten enemmän myös bruttokansantuotetta.
...naiselle, joka hylkää lapsen johonkin päivähoitoon? Minä en.
on tärkeitä, mutta niin on myös BKT. Kotihoidossa joutuisi ostamaan omat teipitkin.
.
joka joutuu nämä sosiaaliset tulonsiirrot loppuviimeksi aina kustantamaan
.
Ja etenkin siinä vaiheessa, kun valkoinen veronmaksajamies on jälleen taantunut lapsen tasolle ja makaa paskavaipoissaan jossain hoitolaitoksessa toivoen, että jonkun lapsiprojektin tulos tulisi perseen pesemään...
.
on jo maksanut noidenkin lapsiprojektien koulutukset, syömiset ja juomiset joten kyllä pitääkin tulla auttamaan paskavaippojen kanssa
.
lähtökohdat. Tämän hetkinen työpolitiikka muistuttaa ammattikoululaisen perusprobleemaa eli kuinka saada mahtumaan 5 tuuman paska 4 tuuman putkeen. Kellekään ei tule mieleen etsiä käsiin isompaa putkea tai sit tulee, mut se on niin hyvässä jemmassa et on helpompi jatkaa alkuperäisen ongelman parissa.
äitiä jäämästä työttömäksi kahdenkaan vuoden jälkeen...? Tapiolla on liian vilkas mielikuvitus.