Muutin kesän ajaksi kahden tytön kanssa asumaan, ovat "bestiksiä". Ollaan 24-vuotiaita. Minulla on muutenkin yksinäinen ja ulkopuolinen olo uudessa kaupungissa, niin ei saatana kun pitää alkaa vielä turhista asioista pahoittamaan mun mieltä. Ok ehkä olen turhan herkkä, mutta minulle tulee erittäin paha olo kun toinen näistä suuttuu minulle milloin mistäkin. Esim.lainasin kerran vahingossa hänen tavaraansa, tai en huomannut jotain asiaa mitä sitäkään en tahallani tehnyt. Tämän lisäksi ihan kuin hän ns.piilovittuilisi minulle ja ilkeilee niin, että kehuu heti jos tämä toinen kämppis on siivonnut ja sanoo että "arvasin että se olit sinä, kukas muukaan". Minun siivoamista ei koskaan muka huomaa.
Olen niin yrittänyt olla ystävällinen mutta mikään ei riitä. En edes uskalla ottaa tälläistä puheeksi kun alan kuitenkin itkemään, kun niin olen jo kerran tehnyt..ehkä koulukiusaaminen ja ulkopuolisuuden tunteet ovat tehneet minusta näin herkän.
Olen niin yrittänyt olla ystävällinen mutta mikään ei riitä. En edes uskalla ottaa tälläistä puheeksi kun alan kuitenkin itkemään, kun niin olen jo kerran tehnyt..ehkä koulukiusaaminen ja ulkopuolisuuden tunteet ovat tehneet minusta näin herkän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei, tiedän tunteesi, mutta älä välitä. Kimppa-asuminen on todellinen taitolaji, varsinkin jos tuo on ensimmäinen asuntosi jonka jaat muiden kanssa, niin se on se vaikein. Riippuu paljon myös ihmisten persoonista miten toimeen tulee, mutta mielestäni tuo kämppiksesi käytös on kohtuutonta sinua kohtaan ja voisit siitä ihan hyvin mainita. Oman kokemukseni perusteella kimpassa asuminen ei onnistu ellei asioita setvitä ja puhuta niin kuin asiat ovat. Tsemppiä! terveisin kimppakämppä helvetin kokenut :)
pistä oma kämppä hakuun.
hyvää kesää!