Tahtoisin kuulla kokemuksia ja selviytymisneuvoja kaukosuhteista. Joudumme poikaystäväni (nyk. avomieheni :) ) kanssa viettämään kesän eri paikkakunnilla, sillä sain kesätyön eri kaupungista. Melkein kaks kuukautta ollaan jo erossa oltu ja alussa ollaan ehditty nähdä tosi paljon. Viime viikolla muutettiin yhteiseen asuntoonkin ja sehän tästä vaikeaa varmaan tekikin, kun on aina sitten niin vaikea lähteä yhteisestä kotoa taas viikoksi töihin. Minulla itsellä on tosi epäsäännölliset työajat ja miehellä on vapaata viikonloppuisin, eli nyt näkeminen onkin paljon vaikeampaa. Tuntuu tosi pahalta jos joutuukin olemaan yhtäkkiä yli viikon erossa (mikä joidekin mielestä kuulostaa varmasti tyhmältä). Mutta ikävä ja paha mieli on, mutta töitä pitäis iloisin mielin tehdä.
Puhelimitse olemme jokapäivä yhteyksissä ja muutenkin muistuttelemme toisiamme olemassaolostamme. Ihanaa on aina nähdä sitten pitkän odotuksen jälkeen. Olen itsessäni huomannut sen, että turhaudun tähän tilanteesen tosi helposti ja saatan olla miehelle kiukkuinen puhelimessa, ihan vain sen takia, ettei asialle voi tehdä mitään. Ja vielä tähän loppuun huomioksi, että olemme koko seurustelu aikamme viettäneet aikaa tosi tiiviistii yhdessä.. sen takia erossa olo onkin varmasti sitten outoa. Koitan kyllä nauttia yksinolosta, mutta on silläkin rajansa :D
Puhelimitse olemme jokapäivä yhteyksissä ja muutenkin muistuttelemme toisiamme olemassaolostamme. Ihanaa on aina nähdä sitten pitkän odotuksen jälkeen. Olen itsessäni huomannut sen, että turhaudun tähän tilanteesen tosi helposti ja saatan olla miehelle kiukkuinen puhelimessa, ihan vain sen takia, ettei asialle voi tehdä mitään. Ja vielä tähän loppuun huomioksi, että olemme koko seurustelu aikamme viettäneet aikaa tosi tiiviistii yhdessä.. sen takia erossa olo onkin varmasti sitten outoa. Koitan kyllä nauttia yksinolosta, mutta on silläkin rajansa :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toi kuulostaa kyllä niin ei-kauheelta, koska mä ehdin just tutustuun kivaan mieheen viikko-pari sit ja samalla viikolla se kuuli päässeensä kansainväliseen firmaan töihin kauas kauas täältä Suomesta :( En ehtiny edes kunnolla ihastua tähän tyyppiin ja ajattelin ettei se tunnu miltää kun se sinne lähtee mutta nyt on alkanu tuntuun jo melko kauheelta :( Oon kans töideni vanki eikä lomaa koko kesänä, joten joudun odottaan syyskuun alkuun asti että pääsen taas näkeen miestä, jota en edes kunnolla tunne mutta ikävöin :) HULLUA.
Mutta ajattele sun asian positiivisia puolia, te ootte kuitenkin samassa maassa ja välillä välimatka tekee tosi hyvää suhteelle, sitä osaa niin paljon enemmän arvostaa toista ja suhdettaan sitten kun taas näkee :) Sulla on kaikki hyivn, ota tää hasteena ;) Syksyllä ehditte taas nyhjöttään 24/7 kylkikyljessä ;)
Totta kaikki! Koitan rueta harjoittaan positiivista ajattelua ja et vois just oikeesti olla asiat toillainki :) Välillä tulee vaan epätoivon hetkiä, mutta suurin osa ajasta on kyl ihan jees :) Ja sen kyl huomaa miten paljon arvostaa yhdessäoloaikaa eikä piä toista vaan itsestäänselvyytenä :)
oh believe me, mä tiedän ne epätoivon hetket paremmin ku omat taskuni! :D
mutta kyll se siitä :)
it's your god forsaken right to be loved, loved, loved, loved