Haluaisin kuulla mielipiteitä muilta tälläiseen asiaan:
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa n. 2 vuotta josta avoliitossa olemme olleet n. 1.5 vuotta.
Ennenkuin aloimme seurustelmaan, minulla oli tapailuaikanamme yksi yhden illan juttu. Olen alkanut miettimään, onko tuo sellainen asia josta minun pitäisi kertoa avovaimolleni & kerrotaanko tuollaisia asioita yleensä? Omasta mielestäni ei tarvitse kertoa mutta sili jokin aina välillä alitajunnassa on sitä mieltä että pitäisi kertoa tai ainakin miettiä kertomista.
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa n. 2 vuotta josta avoliitossa olemme olleet n. 1.5 vuotta.
Ennenkuin aloimme seurustelmaan, minulla oli tapailuaikanamme yksi yhden illan juttu. Olen alkanut miettimään, onko tuo sellainen asia josta minun pitäisi kertoa avovaimolleni & kerrotaanko tuollaisia asioita yleensä? Omasta mielestäni ei tarvitse kertoa mutta sili jokin aina välillä alitajunnassa on sitä mieltä että pitäisi kertoa tai ainakin miettiä kertomista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi olla, että jos kerrot tuon, saattaa avovaimos vetää herneet nenään. :o Vaikka vaan tapailittekin jne, eikä se tavallaan sido mihinkään, mutta kyllähän se herättää kysymyksen että oliko joku kakkosvaihtoehto tms. Kun mä aloin tapailemaan nykyistä poikaystävääni, jotenkin automaattisesti jäi kaikki muut miehet kuvioista pois. Tavallaan ymmärsin, että se olis loukkaavaa mennä puuhaamaan jotain jonkun toisen kanssa enkä olisi edes halunnut tehdä niin. :) Kuulemma minäkin olin poikaystäväni ainoa vaihtoehto ... Toivottavasti. Jos en ollut, en tiedä haluisinko edes kuulla ... Vois ottaa jotenki "koville" kun on jo niin kiintynyt ja rakastaa. Ehkä joskus alkuvaiheessa ei olis ollut niin kova pala, mutta sitten myöhemmin sellaiset saattaa tulla mieleen.
Mutta tee miten tykkäät. (: Ohan sekin tietysti ärsyttävää jos naises saa jostain muualta sen tietää. Voithan sä kertoa ja vakuutella ettei se merkinnyt mtn jne. Ehkä auttaa, ehkä ei. :D
Älä kerro, jos on melko varmaa ettei tyttöystäväsi saa muualta tietää. Miksi suotta aiheuttaisit hänelle mielipahaa. Ei se ole mikään pikkujuttu kuitenkaan tunnetasolla, vaikket olekaan häntä virallisesti pettänyt.
Ei tarvi kertoa.
Relaa, anna ittelles anteeks se juttu jos se sua kismittää ja jatka eteenpäin.
Se on mennyttä eikä sitä kande raahata mukanaan enää.
Kiitos kaikille vastanneille. Meidän tapailu aika oli tavallaan todella lyhyt. Tapasimme netissä ja ennekuin näimme ensimmäistä kertaa, juttelimme paljon puhelimessa ja mesessä. Siihen asti kaikki oli ehkä vähän sellaista että "katsellaan mitä tästä tulee", minun puoleltani ja käsittääkseni myös avovaimoni puolelta. Itse tässä vaiheessa tapasi myös muutamia naisia joihin olin tutustunut netissä, mutta ne eivät johtaneet kuin muutamaan tapamiseen. Tapailuvaiheessa tulevan avovaimoni kanssa toisella kerralla harrastimme seksiä. Tämä yhdenillan juttu sattui tähän ensimmäisen ja toisen tapaamisen väliin. Tapailuvaihe toki jatkui tästä jonkun aikaa ja jossain vaiheessa sitten muuttui seurusteluksi. Se mikä tässä asiassa on aiheuttanut morkkista jälkikäteen se että tämä yhdenillan juttu tapahtui vain päivää ennen sitä kun tapasimme toisen kerran tulevan avovaimon kanssa. Ja myöhemmin sovittiin että vuosipäivä ja seurustelun aloitus päivämäärä on tämä toinen tapaamiskerta.
Näinhän se on, että tuon asian kertominen avovaimolle voi aiheuttaa turhaa meilipahaa. Se on 99% varmaa että asiaa avovaimoni ei saa mistään selville.
No pitää miettiä vielä että kerronko vaiko en.. Haluaisin vain olla avoin tässä asiassa avovaimolle vaikka järjellä miettien ei ole oikein syytä miksi pitäisi tai kannattaisi kertoa asiasta..
Olen nainen ja en missään tapauksessa haluaisi kuulla tuollaista. Ette silloin vielä seurustelleet ja jos kerrot, niin siirrät tavallaan oman pahan olosi hänelle, eikä siitä tule mitään muuta kuin negatiivista molemmille. Itse tapailin tulevaa seurustelukumppania ja törmäsin samaan aikaan yhteen vanhaan tuttuun ja päädyimme sänkyyn myös tulevan kumppanin ensimmäisen ja toisen tapaamiskerran välillä. En ikinä aio kertoa koko asiaa kun emme vielä seurustelleet. Nyt olen aivan varma ettei kukaan kyllä saisi minua sänkyyn kun seurustelen. Mielestäni en ole pettänyt ja pyrin unohtamaan koko asian.
Täysin samaa mieltä! Sehän on tekijän itsensä ongelma eikä siihen tarvi sekoittaa sitä syytöntä avokkia.
Rehellisyyttä ei ole tunnustaa kaikkia mokiaankin kumpanilleen. Paljon painavampaa ja kauaskantoisampaa rehellisyyttä on tehdä asia selväksi ITSENSÄ kanssa. Sitten voi jatkaa matkaa hyvillämielin ja luottaen siihen ettei tee enää samaa mokaa toistamiseen.
Ei tarvitse kertoa. Eikä tarvitse muistella eikä ajatella asiaa. Mennyt on mennyttä. Kertomalla aiheutat turhaa tuskaa molemmille