Meillä on ollut pettämistä puolin ja toisin. Nyt olis sitten aika aloittaa puhtaalta pöydältä uusi elämä. Tottahan riitoja tulee vieläkin näistä pettämisistä. Lapsiakin meillä on, joten hekin kärsivät tilanteesta. Joka toinen päivä sovitaan ja joka toinen päivä kaivetaan vanhoja juttuja. Riidan päätteeksi mies lähtee kapakkaan...ja kun ne reissut aikaisemminkin on olleet vähän epämääräisiä kotiintuloaikoineen....niin mihinkäs se vanha kettu muuttuu. Ja palatessaan kertoilee kaiken olevan ok ja mihinkään mustasukkaisuuteen ei ole aihetta. En kyllä oikeasti taida enää ollakaan mustasukkainen, kun tarkemmin mietin. Mietin vaan tällaista parisuhdetta, missä kiinnostus suuntautuu perheen ulkopuolelle...johtuen varmaan pitkästä liitostamme. Ajattelin vain, että tällainen vuoroin vieraissa -suhde voi saada lopulta sellaiset mittasuhteet, että pallo räjähtää käsiin. Mutta mistä sitten voimat eroon, siis oikeasti toteuttamaan eroa, mikäli kokee, ettei enää riitä toiselle. Sellainen kokemus on, jos haluaa tanssitella toisia naisia, vaikka olisimme yhdessäkin liikkeellä. Silti mieheni ei pidä, että seurustelen muiden miesten kanssa hänen tanssittaessaan naisia. Saatan jumittua yhdenkin miehen kanssa juttusille pöytään ja se on kuulema suhteen luomista. Jonkinlainen kissanhännän veto on ja voimat alkaa olla lopussa. Irti pääseminen pitkästä suhteesta on vaikeaa, vaikka tunteet ois lennähtäneet ikkunasta ulos. Jotenkin pelottaa ne paperihommat ja muuttosysteemit...lasten reagoinnit...että kestääkö se päänuppi...ja kauanko kestää ja kuinka voimakas se tuskatila heti eron jälkeen on. Onkos kellään kokemuksia
peräkärry täynnä!
leenukka30
2737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On kokemuksia... Vuosia mietin ja mietin, lähteäkö vai jäädä. Lopulta lähdin, enkä ole katunut muuta kuin sitä, että minkä hiivatin takia en lähtenyt paljon aiemmin. Uusi mieheni on kuin lahja taivaasta, en tiennyt tälläistä olevankaan. Alkuaika yksin toki oli todella hankalaa, jollen olisi saman tien muuttamnut 300:n kilometrin päähän, niin olisin saattanut "luiskahtaa" heikkona hetkenä takaisin vanhaan suhteeseen. Mutta, opin olemaan yksin(vaikken niin hirveän hyvin viihtynytkään) ja nyt uuden miehen kanssa kaksi vuotta, eittämättä elämäni onnellisinta aikaa. Tsemppiä sinulle,ja kaikkea hyvää, mitä ikinä päätätkin.
haavotatte vaan toisianne ja itseänne lisää tollasella touhulla.
Sekotatte sotkuihinne muita ihmisiä käyttäessänne heitä keskinäisessä vuoroin vieraissa-leikissänne.
Mikä helvetti tämän ajan ihmisiä oikein vaivaa????
oma ukkoni 2o vuoden yhteiselon ja neljän lapsen jälkeen otti ja ihastu työkaveriinsa,naiseen,joka omassa liitossaan ollut yleinen säälin kohden ja petetty osapuoli miehen hyppiessä vieraissa minkä ehti.Nyt sitten petetty rouvaraukka pani vahingon kiertämään ja aloitti suhteen mun ukkoni kanssa....mitäs minä tässä teen?lähenkö kans pettäjän tielle niin ollaan kaikki samalla viivalla?
mieli tekis mutta itteni siinä taitaisin rikkoa.Muista en piittaa,ei ole muakaan pahemmin ajateltu.Mutta itseni ja lasteni takia jonkun tässä on vielä pidettävä pää kylmänä.