Näillä ehdoilla adoptoisin

SakariPL

Olen 32 v mies, vaimo 34 v. Hän ei voi saada lapsia, lääkäri on näin sanonut. Nyt hän haaveilee adotiotsta. Mulle suoraan sanoen ei koko lapsiasia ole ollut mikään iso juttu, eli mua ei oikeastaan haitannut kun saimme tietää että vaimo ei voi lapsia saada. Hän veti siitä kriisit.

Tunnen aikamoista ulkopuolisuutta koko adoptiohankkeessa. Syksyllä kai meille tunkee joku sossun täti nuuskimaan, vaikken itse tahtoisi ollenkaan. Vaimo on kuitenkin sanonut, että hän tahtoo lapsen ja että perheenperustaminen oli meillä suunnitelmissa jo ennen avioliittoa. Se on totta mutta mä olin valmis luonnolliseen perheeseen (ehkä), en tähän vaivalloiseen touhuun.

Sekin vaivaa että jos saamme jonkun vieraan lapsen niin jos sen kanssa ei synkkaa yhtään, niin sitä ei voi palauttaa. Mun mielestä adoptio pitäisi olla niin että jos lapsen kanssa ei välit kehity, niin sitten saisi kokeilla vielä 1-2 muun lapsen kanssa. Tuntuu väärältä sekin että pakotetaan joku lapsi olemaan paikassa, jota hän inhoaa. Adoptiossa pitäisi ehdottomasti olla joku n. 2 viiko harkinta-aika jonka aikana koko jutun voisi vielä peruuttaa.

15

1040

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tai jotain muuta?

      Jos ottaisittekin adoptiolapsen sijasta sijoitetun lapsen.
      Saatte rauhassa tutustua lapseen ja miettiä ottaisitteko hänet siksi aikaa kotiinne kun hänen bioäiti ei halua olla lapsen kanssa.
      Huono puoli on että myös bioäiti voi haluta ottaa lapsen teiltä pois.

      Adoptio on purkamaton. Bioäiti luopuu lapsesta ja lapselle pitää saada omat, pysyvät vanhemmat. Kuulostaa vähän sille että sinä et ole siihen valmis.

      Voitteko olla lapsen jolle toimitte tukiperheenä? Lapsi olisi teillä 1-2 kertaa kuukaudessa viikonlopun.

      Jutelkaa vaimonne kanssa rauhassa. Jotkut adoptio-odottajat tai adoptioperheet päätyvät avioeroon. Siksi on parempi etukäteen miettiä mihin te kaksi olette yhdessä valmiita. Lapsi ei ole leikkikalu jonka voi halutessaan palauttaa.

      • vihainen899

        Olen itse täysin eri mieltä. Aloittajan ei missään nimessä kannata sijaisperhetoimintaan lähteä. Eikä myöskään adoptioon. Tyypillinen miehen asenne tuo, että jos heti ei ole kaikki ruusuista, niin lapsi pitäisi voida "palauttaa".. siis kauhea juttu! Kuinka joku voi ajatella noin. Että "kokeilee" lapsen kanssa oloa ja sitten heittää takaisin lastenkotiin. :(

        Säälin kyllä aloittajan vaimoa.


    • ekekeke222

      Adoption voi purkaa, ja ne purkautuvat, mutta bion kannalta se on purkaamaton.

      Mainitse huolesi adoptio neuvonnassa. Teet kaikille palveluksen jos niin teet

    • kasva aikuiseksi

      olla tosissasi!! mä en nyt pitäny tuotteesta,palauttaisin!!!!!



      toivottavasti oli pelkkä provo,etkä ollu tosissasi!!

      • äitiliiiiini

        sitähän se just sanoi, ettei sitä voi palauttaa!

        just.. mies kertoo oikeesti mikä mieltä painaa ja nää naarasleijonat on jo kimpussa!
        jotain rajaa..

        antaisin neuvoksi että juttelisit vaimos kans ja kertoisit tunteesi.adoptioon kannattaa lähtee vain ja ainoastaan silloin jos MOLEMMAT haluavat sitä. jos otatte adoptio lapsen, silloin kun sinä et haluaisi ja vaimosi vain "pakottaisi" voin vaik vannoa että ero siitä tulee..

        keskinäinen rakkaus on tärkeintä, jos ei saa lapsia niin on niit muitaki vaihtoehtoja.
        ottakaa koiranpentu tai vaik sijaislapsi? se ois hyvä. joku mainitsi sen tossa aikaisemmin.

        temppiä! eläkä välitä näistä naisista, ne on vaan nii herkkiä lapsi asoiden suhteen;)


      • adobio
        äitiliiiiini kirjoitti:

        sitähän se just sanoi, ettei sitä voi palauttaa!

        just.. mies kertoo oikeesti mikä mieltä painaa ja nää naarasleijonat on jo kimpussa!
        jotain rajaa..

        antaisin neuvoksi että juttelisit vaimos kans ja kertoisit tunteesi.adoptioon kannattaa lähtee vain ja ainoastaan silloin jos MOLEMMAT haluavat sitä. jos otatte adoptio lapsen, silloin kun sinä et haluaisi ja vaimosi vain "pakottaisi" voin vaik vannoa että ero siitä tulee..

        keskinäinen rakkaus on tärkeintä, jos ei saa lapsia niin on niit muitaki vaihtoehtoja.
        ottakaa koiranpentu tai vaik sijaislapsi? se ois hyvä. joku mainitsi sen tossa aikaisemmin.

        temppiä! eläkä välitä näistä naisista, ne on vaan nii herkkiä lapsi asoiden suhteen;)

        Mun mielestä olisi todella hyvä jos me KAIKKI, biovanhemmat, adovanhemmat, ihan kaikki, uskaltaisimme puhua myös kielteisistä tunteista, pelosta, epäröinnistä.. Tulee aika äkkiä haukut niskaan, jos et kaikissa suhteissa olekaan sellainen mallin mukainen, asioihin "oikein" suhtautuva,

        Aloittajalle suosittelen mäkin sitä, että puhut puolisolle rehellisesti. Adoptioneuvonta muuten ei mitenkään "velvoita" viemään prosessia loppuun, eli adoptoimaan. Neuvonnan aikana on ihan OK vielä muuttaa mieltään. Tuskin te paljon häviäisitte neuvonnan aloittamisessa. Mutta päätös itse adoptiosta pitäisi ehdottomasti olla Y H T E I N E N .. Et myöskään voi livahtaa vastuusta (jos lapsi teille tulee) sanomalla vaimolle, että sähän tuota toivoit, hoida se nyt. Joko sun on suoraan sanottava päätöksen hetkellä, että ET tahdo isäksi ja asia on sillä selvä. Et voi vain antaa vaimosi viedä ja sitten käyttää sitä syynä lapsen laiminlyömiseen tai muuhun kummalliseen käytökseen.


    • kdfjskld111

      No minä olen kuullut tällaisen kertomuksen, perhe adoptoi 2 lasta, tämä oli kyllä vuosia sitten, ja jotenkin siinä onnistuivat.
      Avioliitto ei kuitenkaan onnistunut ja tuli ero, mies sai omia lapsia uuden naisen kanssa, mutta koska oli adoptoinut lapset, niin joutui maksamaan niistä elatusmaksua vaikka ei ollut heidän isä.
      Ja heillä on oikeus periä

      • ei ymmärtänyt pointt

        Ja mitä kummallista tuossa on? Miehellä oli lapsia ensimmäisestä avioliitosta lapset ovat omia,ovat sitten biologisia tai adoptoituja), joten tietysti hän maksaa elatusta. Lapset myös perivät vanhempansa. Avioliitot voivat epäonnistua, mutta lapset eivät eron vuoksi mihinkään häviä.


      • kdfjskld111
        ei ymmärtänyt pointt kirjoitti:

        Ja mitä kummallista tuossa on? Miehellä oli lapsia ensimmäisestä avioliitosta lapset ovat omia,ovat sitten biologisia tai adoptoituja), joten tietysti hän maksaa elatusta. Lapset myös perivät vanhempansa. Avioliitot voivat epäonnistua, mutta lapset eivät eron vuoksi mihinkään häviä.

        No tuon perheen isä hävisi. Hän ei ollut enään kiinnostunut ado lapsistaan kun sai uuden vaimon ja omia. Joten kaikki välit poikki


      • ei ymmärrä
        kdfjskld111 kirjoitti:

        No tuon perheen isä hävisi. Hän ei ollut enään kiinnostunut ado lapsistaan kun sai uuden vaimon ja omia. Joten kaikki välit poikki

        Tiedätkö, että niin häviävät monet biologisten lasten isätkin? Joten eb vieläkään ymmärrä pointtiasi. Minä taas tiedän isän, josta tuli adptiolapsensa lähihuoltaja avioeron jälkeen.


    • tee palvelus

      Katso ympärillesi: ei synkkaa Suomen maassa kaikilla bioperheilläkään! Miksi sijoituksissa on valtavat määrät lapsia? Voi voi kun ei ollut tuota palautusoikeutta...

      Kerro puolisollesi miltä tuntuu.
      Jos siitä huolimatta aloitatte adoptioneuvonnan, kerro siellä sama kuin nyt täällä palstalla.
      Se on kaikkien etu. (Adoptio)lapsi pääse perheeseen, jossa kaikki ovat valmiit ottamaan hänet omaksi lapsekseen.
      Näitä perheitä kyllä riittää!!

      • kaikkea ei tarvitse

        Jos et ole satavarma adoptiosta ja halusta rakastaa adoptiolasta kuin omaasi, ei kannata adoptioon ryhtyä. Sillä jos adoptioluvan saisittekin, vahingoitat tuolla asenteella ja kyvyttömyydellä rakastaa lasta todennäköisesti koko lapsen elämän. Isän hyväksyntä kun on keskeinen asia lapsen tasapainoiselle kehitykselle .

        Haluatko pilata jonkun lapsen elämän - tuskimpa. SIksi sinun pitää kieltäytyä vaimosi adoptiohaaveesta, sillä jos et sitä tunne omaksi jutukseksi, ei siihen missään nimessä pidä ryhtyä vain vaimon vuoksi.


    • Zyde

      Ihan kuin tämä yksi kirjoittaja olisi verrannut sijaislasta koiranpentuun? Monesti perheisiin sijoitettavilla huostaanotetuilla lapsilla on suuria ongelmia ja joka tapauksessa heidän mukanaan seuraa koko biosuku, halusi sitä tai ei, ja sen kanssa on oltava tavalla tai toisella tekemisissä. Sanoisin, että paletti on melko lailla kimurantimpi kuin adoptiolapsella, joten missään nimessä en suosittelisi sijaisvanhemmaksi ryhtymistä ihmiselle, jolle adoptointikin on ajatuksena vieras.

      Mutta ei näiden asioiden kanssa pidä hätiköidä. Naisille lapsettomuus on monesti tosi kova paikka - ja usein tietysti miehillekin, mutta kaikkien ihmisten tapa selvitä kriisistä on erilainen. Ja joka tapauksessa sille pitäisi antaa aikaa, eikä ryhtyä hätiköityihin ratkaisuihin, jotka eivät molemmista tunnu hyviltä. Toivottavasti saat vaimosi ymmärtämään, ettet ainakaan vielä ole valmis adoptioajatukseen, ja toivottavasti osaat itsekin antaa vaimollesi tukea tilanteessa, jonka hän kokee kriisiksi vaikka sinulle se ei niin iso ongelma olisikaan. Sitä se myötä- ja vastoinkäymisjuttu ikäänkuin tarkoittaa.

    • bumabuma

      Hyvä että olet rehellinen. Nimenomaan itselleen tässä(kin) asiassa pitää olla rehellinen - mutta myös puolisolle!

      Sen verran tiedoksi, että ainakin kansainvälisissä adoptioissa pakollinen adoptioneuvonta kestää vähintään vuoden. Sen aikana asioita käydään läpi monelta kantilta ja se on hyvää aikaa pohtia ja miettiä asiaa. Kv-adoptioissa käytännöt vaihtelevat maittain, mutta Venäjällä on sellainen käytäntö, että ensin tulee lapsiesitys, jonka perusteella päätätte, lähdettekö katsomaan lasta/lapsia. Jos päätätte lähteä, on siis vuorossa katsomismatka. Sillä matkalla tapaatte lapsen/lapset ja sen jälkeen teillä on (muistaakseni) 10 vrk aikaa miettiä hyväksyttekö vai hylkäättekö lapsiesityksen. Tässä tapauksessa tällainen miettimisaika siis on.

      Olen itsekin sen luonteinen (olen nainen), että en automaattisesti tykkää kaikista lapsista. Joidenkin lasten kanssa synkkaa ja joidenkin ei. Siksipä jännitin lapsiesitystä ja lapsien tapaamista, mutta meidän kohdalla ainakin kävi niin, että omat lapset tuntuivat heti omilta. Heti kun lapsiesitys tuli, päässä ja sydämessä tuntui, että nämä ovat meidän. Ja heti ensimmäisellä tapaamisella lasten kanssa syntyi hyvin luonteva ja lämmin yhteys.

      Minä suosittelisin, että jos puoliso kerran vahvasti haluaa lapsen, niin läpikävisitte tuon adoptioneuvonnan. Se ei tosiaankaan ole vielä mikään sitoumus adoptioon.

      Kaikkea hyvää tulevaan!

      • a-äiti

        ...aloittajan adoptioprosessi tuolla asenteella! Kyseinen perhe ei nimittäin tule koskaan saamaan adoptiolupaa, jos toinen on noin epävarma koko asiasta. Pariskunnan toisen puoliskon halu adoptioon ei riitä, yhdessähän teidän sitä lasta täytyy haluta, siitä tulee TEIDÄN lapsenne, ei vaimon!!!!!
        Kehottaisin istumaan alas vaimon kanssa ja juttelemaan vakavasti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 104
      1959
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      54
      1887
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      15
      1865
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1657
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1573
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      10
      1370
    7. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      26
      1320
    8. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      11
      1306
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      14
      1291
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1252
    Aihe