Kun pakko-oireet hallitsevat elämää
Nykytietämyksen mukaan 2-3 prosenttia väestöstä sairastuu elämänsä aikana pakko-oireiseen häiriöön. Kyseinen sairaus kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin, ja se kehittyy tavallisesti hitaasti.
Sairaus voi puhjeta jo lapsena, ja tuolloin 75 prosenttia häiriöstä kärsivistä on poikia. Aikuisena alkava häiriö taas on tavallisempi naisilla.
Pakko-oireinen häiriö voi ilmetä kahdella eri tavalla, pakkoajatuksina tai pakkotoimintoina, tai näiden yhdistelmänä.
Nuorena alkavan pitkäaikaisen häiriön oireet ovat pääosin pakkotoimintoja, kun taas aikuisena puhkeavalle ja jaksottaisina ajanjaksoina ilmenevälle häiriölle on tyypillistä pakkoajatukset.
Esiintyy usein suvussa
Pakko-oireisen häiriön syntyyn vaikuttavat sekä biologiset että psykologiset taustatekijät. Oireisto voi periytyä ja usein perheenjäsenillä tai lähisukulaisilla voi myös olla pakko-oireita tai esim. nykimishäiriöitä.
Sairaudesta kärsivän henkilön luonteelle on tyypillistä, että hän on ankara, vaativa ja rajoittava itseään kohtaan. Pakko-oireisen henkilön koko perheelle voi olla tyypillistä täydellisyyden tavoittelu.
Pakko-oireisista aikuisista jopa puolet on oireillut jo lapsena, eli häiriöllä on taipumus kroonistua. Varhainen hoitoon hakeutuminen parantaa hoitotuloksia.
Pakkoajatukset
* Toistuvia, epämiellyttäviä ajatuksia
* Itsepintainen idea tai mielikuva
* Ajatusten sisältö on "järjetön"
* Eivät lähde pois mielestä
* Aiheuttavat ahdistusta
* Kyse ei ole todellisen ongelman
ylihuolehtimisesta
Pakkotoiminnat
* Toistuvia ja kaavamaisia toimintoja
* Pakonomaista, vaikka ei haluaisikaan
* Tiettyjen sääntöjen mukaan toistettu
toiminta vähentää epämukavuuden
tunnetta tai pelkoa
* Toiminnan määrä on liioiteltu
ja aikaavievä
* Yhteen toimintaan "juuttuminen" estää
lopullisen päämäärän saavuttamisen
Nykytietämyksen mukaan 2-3 prosenttia väestöstä sairastuu elämänsä aikana pakko-oireiseen häiriöön. Kyseinen sairaus kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin, ja se kehittyy tavallisesti hitaasti.
Sairaus voi puhjeta jo lapsena, ja tuolloin 75 prosenttia häiriöstä kärsivistä on poikia. Aikuisena alkava häiriö taas on tavallisempi naisilla.
Pakko-oireinen häiriö voi ilmetä kahdella eri tavalla, pakkoajatuksina tai pakkotoimintoina, tai näiden yhdistelmänä.
Nuorena alkavan pitkäaikaisen häiriön oireet ovat pääosin pakkotoimintoja, kun taas aikuisena puhkeavalle ja jaksottaisina ajanjaksoina ilmenevälle häiriölle on tyypillistä pakkoajatukset.
Esiintyy usein suvussa
Pakko-oireisen häiriön syntyyn vaikuttavat sekä biologiset että psykologiset taustatekijät. Oireisto voi periytyä ja usein perheenjäsenillä tai lähisukulaisilla voi myös olla pakko-oireita tai esim. nykimishäiriöitä.
Sairaudesta kärsivän henkilön luonteelle on tyypillistä, että hän on ankara, vaativa ja rajoittava itseään kohtaan. Pakko-oireisen henkilön koko perheelle voi olla tyypillistä täydellisyyden tavoittelu.
Pakko-oireisista aikuisista jopa puolet on oireillut jo lapsena, eli häiriöllä on taipumus kroonistua. Varhainen hoitoon hakeutuminen parantaa hoitotuloksia.
Pakkoajatukset
* Toistuvia, epämiellyttäviä ajatuksia
* Itsepintainen idea tai mielikuva
* Ajatusten sisältö on "järjetön"
* Eivät lähde pois mielestä
* Aiheuttavat ahdistusta
* Kyse ei ole todellisen ongelman
ylihuolehtimisesta
Pakkotoiminnat
* Toistuvia ja kaavamaisia toimintoja
* Pakonomaista, vaikka ei haluaisikaan
* Tiettyjen sääntöjen mukaan toistettu
toiminta vähentää epämukavuuden
tunnetta tai pelkoa
* Toiminnan määrä on liioiteltu
ja aikaavievä
* Yhteen toimintaan "juuttuminen" estää
lopullisen päämäärän saavuttamisen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.