Tästä tulee pitkä viesti. En välttämättä vaadi minkäänlaista palautetta. Tuntuu vain tarpeelliselta kirjoittaa asiasta. Olen mies ja ongelmani on otsikossa mainittu. En kykene elämään suhteessa.
Olen ollut lukuisissa ihmissuhteissa "friends with benefits" tasosta lähtien aina yrittämään vakavampaa sitoutumista.
Olen äärimmäisen romanttinen, mutta kaikkien näiden suhteiden jälkeen mielessäni olen jokaisen uuden naisen kohdalla, ettei ole mitään tosirakkautta. Se on kaikki vain pääni sisällä, kemikaalinen addiktio ja heilläkin on ollut jo useita miehiä. He eivät mahdollisesti voi olla minulle se oikea ja minäkin olen heille vain yksi monista. En osaa ajatella naista pitämässä minua sinä oikeana. Olen toisaalta lähes narsistinen muilla elämänalueillani, mutta koska olen vain yksi listassa en osaa pitää itseäni oikeanlaisena kenellekään naiselle. En ole koskaan tapaillut ketään, joka ei ole ollut aiemmissa ihmissuhteissa, joten en tiedä, miten reagoisin siinä tilanteessa.
Seurustellessani, varsinkin ajatellen kuinka monien kanssa olemme molemmat jo olleet, en edellämainitulla tavalla osaa ajatella suhdetta pidemmälle. Se on vain huumaa, jonka laantuessa toisen osapuolen osalta, kaikki on taas ohi. Voisin melkein sanoa, että olen jo pelkästään riippuvainen tästä huumasta, eikä millään muulla ole mitään väliä. Olen jo luopunut vakavista vaihtoehdoista ja olen täysin altruistinen ihmissuhteissani. Addiktoitunut rakkauden tunteeseen aina vain uusien ihmisten kanssa, vaikka todellisuudessa haluaisin sen yhden oikean.
Paljolti tästä johtuen maanisdepressiivisyyteni usein kallistuu pian depression puolelle ja minusta tulee täysin kestämättömän apaattinen. Lukuisat suhteet ovat kaatuneet tähän ja olen monesti jopa sanonut "ei" vain, koska tiedän suhteen päättyvän nopeasti tähän.
Lyhyesti; En osaa elää parisuhteessa, koska minulla ei ole enää minkäänlaista uskoa "siihen oikeaan" millään korkeammalla tasolla, koska kaikki ihmiset vain muutenkin paneskelevat ympäriinsä, joten elän pelkästään nautintojen varassa. Olen luonteeltani uskomattoman romanttinen, joten en kuitenkaan henkisesti kestä tällaista elämäntyyliä.
Olen ollut lukuisissa ihmissuhteissa "friends with benefits" tasosta lähtien aina yrittämään vakavampaa sitoutumista.
Olen äärimmäisen romanttinen, mutta kaikkien näiden suhteiden jälkeen mielessäni olen jokaisen uuden naisen kohdalla, ettei ole mitään tosirakkautta. Se on kaikki vain pääni sisällä, kemikaalinen addiktio ja heilläkin on ollut jo useita miehiä. He eivät mahdollisesti voi olla minulle se oikea ja minäkin olen heille vain yksi monista. En osaa ajatella naista pitämässä minua sinä oikeana. Olen toisaalta lähes narsistinen muilla elämänalueillani, mutta koska olen vain yksi listassa en osaa pitää itseäni oikeanlaisena kenellekään naiselle. En ole koskaan tapaillut ketään, joka ei ole ollut aiemmissa ihmissuhteissa, joten en tiedä, miten reagoisin siinä tilanteessa.
Seurustellessani, varsinkin ajatellen kuinka monien kanssa olemme molemmat jo olleet, en edellämainitulla tavalla osaa ajatella suhdetta pidemmälle. Se on vain huumaa, jonka laantuessa toisen osapuolen osalta, kaikki on taas ohi. Voisin melkein sanoa, että olen jo pelkästään riippuvainen tästä huumasta, eikä millään muulla ole mitään väliä. Olen jo luopunut vakavista vaihtoehdoista ja olen täysin altruistinen ihmissuhteissani. Addiktoitunut rakkauden tunteeseen aina vain uusien ihmisten kanssa, vaikka todellisuudessa haluaisin sen yhden oikean.
Paljolti tästä johtuen maanisdepressiivisyyteni usein kallistuu pian depression puolelle ja minusta tulee täysin kestämättömän apaattinen. Lukuisat suhteet ovat kaatuneet tähän ja olen monesti jopa sanonut "ei" vain, koska tiedän suhteen päättyvän nopeasti tähän.
Lyhyesti; En osaa elää parisuhteessa, koska minulla ei ole enää minkäänlaista uskoa "siihen oikeaan" millään korkeammalla tasolla, koska kaikki ihmiset vain muutenkin paneskelevat ympäriinsä, joten elän pelkästään nautintojen varassa. Olen luonteeltani uskomattoman romanttinen, joten en kuitenkaan henkisesti kestä tällaista elämäntyyliä.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Menivät siis termit sekaisin, ajattelin "altruistisella" siis sitä, että olen täysin vain nautintojen perässä, kun oikeastihan tuo tarkoittaa jotakin muuta. Hieman nolo virhehän tämä on.
tuo paljon negatiivisia ajattaluita itsestään ja ympärillä olevista ihmistä. Ikääänkuin ei näe mitään hyvää missään. Vaikuttaa siltä että olet menettänyt toivon/uskon ihmisiin.
käy lääkärissä juttelemassa ja etsi netistä masennustesti eli Beckin testi ja tee se.
Muutama kohta on hieman kyseenalainen, eikä täysin sopivaa vaihtoehtoa löytynyt. Hieman siis kyseenalaiselta tuntuu tuo testi.
Jokatapauksessa, 27 pistettä tämänhetkisten tuntemusten mukaan. Sanoisin, että olen juuri nyt paljon positiivisemmassa tilassa kuin parisuhteissa yleensä. Mainittakoon, etten ole myöskään seurustellut millään tasolla nyt vähään aikaan, koska olen ylipäättään pidättäytynyt ajatuksesta.
Tilani vaihtelee yleisesti ajatellen maanisen, mutta sisältä tyhjän ja alakuloisen välillä. Pahimmillani vuosia sitten kärsin hallusinaatioista, mutta pakotin itseni eteenpäin ilman ulkopuolista apua. En ole kärsinyt niistä enää pitkään aikaan.
En myöskään välttämättä usko tämän olevan ainut selitys. Kuten myös aiemmin kirjoitin, tämä ympäriinsä paneskelu tuntuu erittäin pahalta, kun muuten äärimmäisen liberaalina silti arvostan parisuhteessa hieman vanhoillisempia arvoja. Tuntuu jopa, että olisin ajoittain epäterveen mustasukkainen aiemmista seksikumppaneista, jos olen lähtenyt tosissani yrittämään suhdetta jonkun kanssa. Yhden illan juttujen ja ei-vakavien kumppanien kanssa ongelmaa ei ole. Tehkööt mitä lystäävät.
On helppoa ajatella, että täytyisi vain vaihtaa näkökulmaa, mutta koko ajatusmaailman vaihto ei ole niin yksinkertaista. Yritetty on kyllä.
Onko kiintymyssuhdeteoria tuttu? Voi olla kiinnostavaa luettavaa. Minulla on samankaltaisia ongelmia naisten kanssa. Periaatteessa taustalla ovat olleet itsetunto-ongelmat ja huono itsetuntemus. Vaikka etenen ihan ok joillakin elämänalueilla, esim. parisuhteissa olen epävarma. Kenenkään entisistä en ole piitannut, mutta mulla on jokin suoritusongelma. Yritän olla parempi kuin olen, tämä estää olemasta oma itseni ja suhde hiipuu. Olen myös kärsinyt pari kertaa masennuksesta, sehän vetää itsetuntoa alas. No, tie kulkee eteenpäin. Jos haluat vaihtaa ajatuksia aiheesta kirjoita sähköpostia, osoitteeksi nimimerkkini ja perään @gmail.com .
Täällä yksi samanlainen nainen!
Seksi on parasta kun naidaan samanaikaisesti suulla....?
Tuntuuko tutulta?
Meressä naiminen ja keskiyöllä auringon laskiessa on parasta?
Toisen silmiin katsominen orgasmin hetkellä on jeesuksen käsien levittämisen arvoinen asia?
Minut saa tappaa, jos rakkaani pelastuu..?
Jos rotkon reunalta minun pitäisi joku pelastaa, olisitko se sinä?
Jos haluan soittaa sinulle, puhelin on varattu, kun sinä yrität samalla soittaa minulle??
Minä olen sellainen nainen ja minulla on kylmä....mieheni pitää minua vain seksikkäänä panopuuna ja on kieltänyt minulta tällaiset tunteet...odotan sinua. Olen alistunut....häkkilintu
Niin... sama laulu täällä suunnalla.
Meillä se läheinen sydämen täyttävä suhde loppui keväällä johonkin, salaa luisuimme johonkin arkiseen.
Surullisinta tässä on se, että ehkä molemmat ajattelimme näin, mutta sotkeuduimme johonkin parisuhdeteoretisointiin.
Puhuimme syvästä yhteydestä. Sen ehti tuntea. Mihin se katosi? Miten helvetissä?
Kumpi edes pudotti pallon ensin?
Yhtäkkiä niinkuin jokaista elettäni mitattaisiin.
Minä täynnä rakkautta, puhdasta rakkautta, epävarmaa rakkautta, itsekästä rakkautta, antavaa rakkautta.
Saatanan perkele!
Enkö minä osannut antaa ja osoittaa?
Eikö hän viitsinyt vaatia?
Menikö se niin?
Koko ajan kuulin, etten ollut hänelle tarpeeksi.
Minäminäminä tarvitsen sellaisen ja sellaisen miehen, ja sitä sinä et ole.
Mutta rakkaani, joka mahdollisesti pian jäät entiseksi,
ethän sinä tunne minua.
Sinulla on sinun oma käsityksesi.
Sinun minulle antama rooli.
...minä jaksan aina ojentaa käden uudestaan ja uudestaan, kun tuntuu se kerä lähtevän vierimään eri suuntaan. Ja aina otan siitä ohuesta langasta kiinni ja vedän ja nöyrryn ja kiitän ja olen taas onnellinen, kun käteni saan pistää sinun kourasi sisään..sellainen minä olen.
Tunnen yhden naisen, jolla on sama ongelma. Hänen taustallaan on orpous, eli hän menetti vanhempansa auto-onnettomuudessa parivuotiaana. Ei onnistu ihmissuhteet, ei onnistu. Hänellä ei ole lapsuudessa kehitys mennyt tasapainoisesti. Ongelmia voi aiheuttaa, jos miehellä on ollut etäinen ja torjuva äiti tai naisella etäinen ja tuomitseva isä. Eli se ensimmäinen rakkaussuhde vastakkaiseen sukupuoleen on mennyt käsille. Tätä sitten ihminen toistaa, ja koska se ensimmäinen suhde joskus pienenä karutui ja tuotti elämää suuremman pettymyksen, aikuisena hän toistaa samaa kaavaa. Psykoterapian paikka?
Niin, arvot puuttuu. Olet romanttinen, mutta et tiedä elämän arvojasi etkä mistä saada oikeaa, syvällistä nautintoa. Et ole tyytyväinen mihinkään, etkä tyydy mihinkään. Ei ihme että masentaa.
Eihän lyhyissäkään suhteissa mitään vikaa ole eikä huumassa: jos on rehellinen ja pystyy sen hyväksymään omaksi itsekseen, pystyy olemaan sinut sen tosiasian kanssa ettei kaikkea saa ja ettei voi kakkua syödä ja säästää. Sinä et ole, sanot miten romanttinen olet ja haikailet tavallaan kokemattomuuden perään. Mutta kun elämä on mitä on ja on turhaa roikkua menneisyydessä: ja sitä se kokemattomuus on. Viattomuutta, rehellisyyttä ja löytämistä voi löytää myös kokemuksesta. Jos sen hyväksyy ja sitä osaa arvostaa. Sinä et. Osaat ottaa irti panon ja mielikuvat, mutta et osaa tutustua ihmisiin etkä nauttia siitä: kertonee siitä kuinka hyvin tunnet itsesi. Ehkä tunnet tyhjyyttä, koska olet tyhjä. Tyhjästä taas on paha nyhjästä: sinulta puuttuu perustukset.
Ei Sitä Oikeaa tarvitse ollakaan, eikä siihen tarvitsekaan uskoa. Täytyy vain tietää, mitä haluaa ja mitä ei, missä voi olla tyytyväinen ja missä ei. Uskon että olet romanttinen: vain romanttinen ihminen haaveilee jostain absoluuttisesta oikeasta, järkevä taas tietää, ettei maailmassa mikään ole absoluuttista. Kolikoilla on puolensa ja suhteet kestää, minkä kestää. Yleensä yhtä paljon kun se on kiinni omista valinnoistaan, itsetuntemuksesta (että tietää mitä valita) se on kiinni onnesta, mutta myös sopeutumiskyvystä.
Narsistisuudessa lienee se ongelmakin: itsekeskeinen kun on ahne eikä ahne tyydyty koskaan. Se on ihan sama, mitä saat, et voi saada tarpeeksi. Kun perustaa elämänsä ahneudelle, itsekkyydelle ja hetken huumalle, kärsimättömyydelle (heti mulle kaikki, en jaksa rakentaa mitään) ja pinnallisuudelle, missä ei arvosta kenenkään tuntemista, niin niin, sen mukaista elämäkin on. Tuollaista se sitten on. Vain rakentamalla saa mitään pysyvää ja vain perustuksistaan kunnossa oleva talo kestää. Ei voi mitään, on asioita, mitkä ovat ikuisia.
Epäilen suuresti jopa maanisdebressiivisyyttäsi: masennus ja maanisdebressiivisyys tuntuvat olevan isolle osalle ihmisiä vain tekosyy olla kehittämättä itseään, huomaamatta omien arvojen mätää ja omaa pinnallisuuttaan, tekosyy olla näkemättä vaivaa ja tekosyy olla kasvamatta. Kun ahdistaa ja on paha olo, kun on välillä sitä ja kun välillä tätä, ja kun on tyhjää ja kun ei kestä. No, useimman kohdalla voisi sanoa, että eipä ole ihmekään. Eikä itse vaan tarvitsisi tehdä mitään, sitähän lääkäritkin tukee: tunteet pitää lääkitä ja nappia naamaan ja seuraava.
Terapiakin auttaa vaan, jos on itse valmis tekemään töitä tosissaan ja oikeasti haluaa. Muuten se on turhaa lätinää, oman itsensä ympärille kietoutumista ja ajan haaskausta.
Niinpä, miksipä sinä et olisi vain yksi monista; olethan yhtä tyhjää täynnä kuin niin monet muutkin. Siihen että olisi jotain muuta, pitäisi olla jotain muuta.
Sellaista elämä on, jokainen valitsee, joillain tietenkin riittää niin sanotusti värkissä vara hieman syvällisempään pohdiskeluun kuin toisilla, ja sille ei sitten voi mitään. Se on jo hieman säkääkin.
Who are You ?? :) Mielenkiintoista
Hellitä kyynistä otetta, tee parannus (eli muuta tapojasi), ja huomaa että kaikki ihmiset eivät paneskele ympäriinsä. Ajattelen, että se mistä puhut on luonnollinen syy-seuraus-suhde.
Ei nyt liity suoraan asiaan, mutta olen myös uskovainen. Olen huomannut, että jos Raamatussa seisoo jotain, se on siellä yleensä hyvästä syystä. En usko, että kenellekään on hyväksi ns. paneskella ympäriinsä. Raamattu sanoo, että kaikki muu synti on ihmisen itsensä ulkopuolella, mutta haureutta harjoittamalla ihminen tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.
Voihan sita antaa olla jos ei parisuhde kiinnosta, antaa asioiden edeta omalla painollaan ja katsoo mihin paatyy. http://mattiviikate.newsvine.com/
Jos laakitys ei toimi, niin aina kannattaa vaihtaa laakitysta. Myos raha auttaa ihmissuhteiden luomisessa. http:///mattiviikate.newsvine.com/
viikate, mitä lääkitystä pitäisi kokeilla, kun sitä oikeaa ei tahdo löytyä vaikka kuinka etsisi. Sinähän olet lääkkeiden asiantuntija ja tiedät (kai omasta kokemuksestasi) tropit joka vaivaan. Voi kunpa elämä olisikin niin yksinkertaista, että pilleri poskeen ratkaisisi kaikki ongelmat. Mahtaisi joka iikalla olla dosetti täynnä erivärisiä nappeja. Kerro toki salaiset reseptisi!
Onnistuu vain ja ainoastaan oikean ihmisen kanssa , ei teeskentelijöiden , joita täällä vilisee pilvin pimein.Ettekö tiedä että nainen pääsee naimisiin mutta mies joutuu naimisiin. Että kyllä jotkut naiset käyttää miehiä täs asias hyväkseen.
Voi kulta pieni... "mies joutuu naimisiin ja nainen pääsee"... olen nainen ja tavoitteenani ei ole päästä naimisiin. Mies on Mies, silloin kun hän uskaltaa rakastaa Yhtä naista ja nainen on Nainen kun uskaltaa rakastaa yhtä miestä - tietyisti mies- ja naisparit omiaan... en siis puuhu se puolesta, millainen parisuhde on "oikea" puolesta, vaan siitä, että onhan se "kamalaa" antautua alttiiksi rakkaudelle... sille yhdelle jolle rakkautensa kohdistaa ja jolta odottaa saavansa vastakaikua... Mutta kaikesta epävarmuudesta huolimatta - jokaisen oma asia on se, uskaltaako rakastaa ja uskoa olevansa rakastettu itsnään ei - täydellisenä, normaalina ihmisenä.
ensimmainen neuvo-vaihda lääkitys!!!
Se on,kun on väh'än "huolimaton"luonteeltaan.
...surullista mutta totta, tyhjästä on turha nyhjästä.
Itse voin kokemuksesta sanoa että eivät kaikki paneskele eivätkä arvosta että suhteessa on pelkkää seksiä.
Ei ihmekunppania tässämaailmassa olekkaan, sen voi löytää vaikka nurkan takaa riippuu siitä mitä etsii..ja mihin uskoo..ovatko ihmiset oikeita toisilleen,...missä on määrätty kuka on oikea. Haet viatonta jolla ei ole kokemusta suhteista,...puhdasta jonka voisi muokata mieleisekseen, mitä jos se ei vastaisikaan toiveitasi..jos sekin on vain kuvitelmaa...mitä jos kaikkein alku ja juuri on juuri sinussa itsessäsi ja siinä mitä elämältä toivot ja ketä päästät lähellesi,...ehkä jossain olisi ollut nainen joka piti sinua oikeana..mutta itsekeskeisenä ja sokeana ajoit hänet pois..
sulle apu,näistä:
www.tv7.fi
www.netmission.fi
www.todistajat.net
Melkoisen vastuutonta suositella lisää mielisairauksia valmiiksi maanisdepressiiviselle.
Kirjoituksesi tuntuu niin tutulta. että olisin melkein voinut kirjoittaa sen itse. Heräsin miettimään omaa tilannettani toden teolla vasta puolisen vuotta sitten, kun tajusin miten nopeasti vuodet (ja vuosikymmenet) kuluvat. Jollain tasolla ongelmani on aina ollut kohtalaisen komea ulkomuoto, jonka ansiosta "meressä on aina riittänyt kalaa". Olen vuosien varrella päästänyt käsistäni muutamia todellisia timantteja, koska en ole osannut/halunnut vakiintua, enkä ole tajunnut, mihin tämä pitkällä tähtäimellä johtaa. Nyt vanhempana olen viisaampi ja toivon todella tapaavani vielä jonkun, jonka kanssa olen valmis vakiintumaan ja mahdollisesti jopa perustamaan perheen. Rimaa en kuitenkaan ole valmis laskemaan niin alas, että kuka tahansa kelpaisi.
Mukavaa huomata, että täällä kirjoittelee itseriittoisia ihmisiä!.
kuka on se oikea se on se jonka päätät olevan sinulle sopiva :D
niinkuin koirat...lisäisin...
Tämä onkin aikamme ongelma. Olisi aika analysoida, miksi ja yrittää korjata tilanne. ihmisten pitäisi käyttäytyä ihmismäisesti tai ihmisiksi. Muutoin maailma ja elämä siinä ei muutu yhtään paremmaksi. Jos haluamme jotain muuta niin meidän itsemme on se muutos tehtävä. Mikä se on?
Musta on hienoa, että uskaltaa olla rehellinen ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Se on paras lähtökohta muutokseen elämässä.
Hyvä ajatus pitää vähän taukoa seurustelusta ja sun muista, jos siltä tuntuu. Nykyään pidetään liian pakkona sitä, että jokaisen pitäisi olla koko ajan jossain parisuhteessa ja koko ajan pitäisi saada seksiä jne. Mutta oikeasti elämä voi olla erittäin elämisen arvoista jopa ilman näitä! Siis ne ovat hieno asia, mutta niiden ulkopuolellakin on elämää. Ja voi olla tosi tärkeää ensin oppia tuntemaan itseään, tehdä minkä voi muuttuakseen, käsitellä omat sydämen haavat, ja sen jälkeen voi olla ihan eri tavalla valmistautunut sitoutumaan ja vakavampaan suhteeseen. Ja jos todella oppii terveellä tavalla arvostamaan itseään, ja tietää, mitä oikeasti tahtoo (tässä tilanteessa todellista sitoutumista ja kenties jopa koko elämän kestävää ihmissuhdetta) ja on valmis näkemään vaivaa sen eteen, niin uskon, että samanlaisia ihmisiä kyllä löytyy vielä.
Osakseen musta on aika rasittavaa sanoa, että olen kristitty, koska tiedän, että monilla ihmisillä on hyvin kapea käsitys siitä, mitä se sisältää. Sanon suoraan, että en ole typerä, aivopesty, itseni pettäjä, enkä 60 vanhapiika, joka harrastaa kuorolaulua :) (toki siinäkään ei ole mitään vikaa :)) Sen sijaan olen tavallinen 26vee nuori nainen, joka olen tehnyt hyviä päätöksiä elämässäni, ja saanut myös voiman ihanalta Jumalaltani pysyä niissä. Tiedän, mitä haluan, enkä aio myydä itseäni yhtään halvemmalla, huolimatta siitä, kuinka paljon ympäröivä meininki painostaa valitsemaan joku helpompi tie. Toisaalta olen niin realisti, että tiedostan, että luultavasti unelmani kestävästä avioliitosta yhden miehen kanssa loppuelämäksi saattaisi olla tuhoon tuomittu, jos olisi kyse vain elämästä nykyisen järjestyksen keskellä. Oon saanut kokea monissa tilanteissa sen, miten Jumalani on todellinen rakastava Isä, joka tahtoo todellista parastani, ja Hän voi oikeasti ja konkreettisesti näyttää tietä eteenpäin ja auttaa elämän eri valinnoissa. Ja tehdä jopa ihmeitä. Hän on kaukana uskonnollisuudesta, vaikka olenkin löytänyt Hänet Raamatun lehdiltä :-) Hän on täyttänyt mun sydämeni tyhjyyden, ja voin vain sydämestäni rohkaista jokaista tavoittelemaan tätä samaa.
Olen iloinen siitä, että olen säilyttänyt neitsyyden tähän päivään asti, vaikka odottaminen ei olekaan muodikasta. Luultavasi kuulostan kuin toiselta planeetalta pudonneelta : ) Mutta on surkua, että nykyään ei puhuta edes yhtenä vaihtoehtona siitä, että todella voi odottaa seksin suhteen avioliittoon asti - ja että se on hieno ja kunnioitettava asia. No joo, kaikenlaisia ajatuksia....
Vaikka tää kuulostaa kliseeltä, niin haluan vielä sanoa, että Jeesuksen tunteminen on paras ratkaisu kaikkiin noihin ongelmiin. Puhun omista kokemuksistani ja monien muiden kokemuksista. Syystä että: 1. Hän voi vapauttaa ihmisen riippuvuuksista 2. Hänen rakkautensa voi olla erittäin todellista, syvää ja tyydyttävää, ja se tyydyttää syvimmän kaipauksen ihmisen sisimmässä ja rakentaa elämälle ja ihmissuhteille erilaisen perustan 3. Hän voi antaa kaiken menneen anteeksi, kaikki virheet ja puhdistaa sisimmän niin, että feels like new born 4. Hänen pohjaton, ehdoton rakkautensa ja läsnäolonsa voi parantaa narsisimista, maanisdepressiivisyydestä, masennuksesta ja sydämen haavoista 5. Kun annat Hänelle elämäsi, Hän voi johdattaa sua ihmeellisellä tavalla niin että lopulta löydät jopa "sen oikean".... Ja niin edelleen.
Tuli vielä mieleen, että en usko sen olevan sattumaa, että ihmisen sisimmässä asuu tietynlaiset ihanteet, vaikka ne tänä päivänä ovat vaikeita saavuttaa. Uskon, että ihmisen sydämen unelmat ovat viesti siitä, mitä varten ihminen luotiin ja minkälaisissa olosuhteissa ihminen todella kukoistaa. Ja silloin se tarkoittaa sitä, että niiden toteutuminen on mahdollista - mutta kenties kaikkein parhaiten Luojan yhteydessä. Hih, tiedän, että monet on hermona siitä, että "taas joku uskovainen kirjoittelee", ja pyydän anteeksi harmaita hiuksia, joita aiheutan toisille, mutta en kerta kaikkiaan voi olla puhumatta ja jakamatta siitä, mikä muutti oman elämäni niin positiivisella tavalla. Kaikkea parasta elämääsi!
Miksi pitää ajatella liikaa, että onko tämä sitä oikeaa??? Elelee vain päivä kerrallaan - ja hups - onkin elänyt sen oikean kanssa koko elämänsä! Tai sitten ei - mistäpä sen tietää???
Hei, heitä funtsiminen ja NAUTI HETKESTÄ!
täs---- http://s5.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=42458 O_O
Että vastakohdat sopii toisilleen,mutta kauheaa on elää tunneihmisen sellaisen kanssa, joka vähättelee toisen tunteilua ja on itse pelkkä kylmä kuori.
Siinä tapetaan pikkuhiljaa tämänkin herkän ihmisen sisin. On lopulta vaan hiljaa askareissaan kulkeva haamu joka oli ennen niin herskyvän iloinen sielu!
otsikko sopii niin minuun! mutta itse teksti ei...pitäisköhän tälle avata uusi keskustelu?olisi kiva saada neuvoja, koskaan en ole ajatellut, että täällä asioista voisi keskustella..
en myöskään osaa seurustella, olen tavannut monia, monia mahtavia miehiä, joiden kanssa on synkannut. mutta ei, en osaa seurustella. kun pitäisi vakavoitua, paljastaa itsestään asioita, en pysty. menen ihan lukkoon ja muutun mykäksi. olen luonteeltani muuten sosiaalinen ja kaikkea, mutta tuntuu, että kahden kesken miehen kanssa muutun hiljaiseksi ja araksi. ennen en edes halunnut seurustella ja jouduin karistamaan miehet parin viikon tuntemisen jälkeen heidän halutessaan seurustelua. nyt, kun ikää alkaa tulemaan (no ei edes ole, tuntuu vain siltä) ja haluaisi vakaan suhteen, ei sitä osaa hoitaa. löysin ihanan miehen, jonka kanssa soveimme todella hyvin yhteen, 4kk tapailimme, jonka jälkeen MINÄ uskalsin ehdottaa vakavempaa (mies ei ole aikaisemmin seurustellut vakavasti. niinkuin en siis minäkään), asiasta sovittiin, jonka jälkeen itselle tuli koko ajan kavala tunne takaraivoon, ettei tämä nyt seurustelua ole. en esitellyt miestä perheelleni, en edes maininnut (välini vanhempiini eivät ole maailman parhaat). meni pari kuukautta "seurustelua", ennen kuin osasin sanoa edes kavereille ja tutuille, että seurustelen. ja nämä kaverit siis ovat nähneet miehen useasti ym tiesivät tapauksen. kavereille, joiden kanssa muuten olen läheinen, mutta asuvat kauempana, en ole sanonut mitään..
tuntuu että en osaa sitoutua, en osaa avautua, luottaa toiseen. haluaisin niin kovasti osata ja yritin hänen kanssaan harjoitella, mutta ei. loppupeleissä erosimme ja tuntuu ettei mies saanut tuntea oikeaa minua, vain tämän kovan kuoren.
Siinä ottaa niin ison riskin, jos uskaltaa toiseen rakastua, että itsekkään en tiedä, uskaltaisinko enää kenellekkään itseäni niin paljastaa, mitä rakkaus vaatii..
Olen uskaltanut joskus rakastaa ja joutunut kärsimään siitä niin sairaasti, ettei moni uskoisi, mtä olen joutunut tekemään ja kärsinyt niin paljon toisen ilkeydestä, ettei sellaista voisi kuvitella edes olevan, joten en ihmettele ollenkaan, jos panee miettimään, kannattaako edes koko rakkaus..
JOS saa vastarakkautta, silloin riski on sen arvoinen, mutta saako? Ja jos saa...kestääkö se?
Ehkä tämä asian tiedostaminen on sitten se muutoksen aika sinun elämässä? Jospa jättäisit sen tyhjyyttä tarjoavan hedonistisen elämäntavan ja keskityt siihen kuka olet ja haet elämääsi ihan muunlaista sisältöä kuin naisten kaatamisen.
Ei sen tarvitse olla mitään uskontoa tai muuta huuhaata. Luonto, matkailu tai joku uusi harrastus jonka parissa voi nauttia ja samalla kehittää itseänsä ja ajattelumaailmaansa. Elämä on oivaltamista ja kasvamista. Kun löytää oikean polun niin usein muutkin asiat kolahtavat paikoilleen kuin itsestään.
Huorat eivät koskaan ole osanneet sitoutua ainakaan silloin,kun tavara vielä jollekin kelpaa.Semmoisesta luultavimmin nytkin kysymys.
Itse tapailin pariin otteeseen tämän tyylistä naista. Totesi suhteen aikana, ettei hänellä koskaan oikeen ole ollut ikävä ketään, koska hän tietää, että uusia on aina ollut tulossa.
Suhde sitten kariutui naisen yhdyntäkipuihin ( kuulemma ongelmaa on ollut muidenkin kanssa).
Oli kuitenkin helpompi laittaa mies vaihtoon, kuin selvittää, mistä kipuilu johtuu.
Nainen ei ollut edes koskaan käynyt gynegologilla asiaa selvittämässä.
Toivottavasti tälle tulee pienempi melaisia miehiä sitten jatkossa:D
Siis miehetkin ovat huoria, kun eivät osaa sitoutua??
Miksi pitäisi onnistua? Ei tarvii alistua millenkaaään, mitä ei tahdo. Olet kokenut yhtä sun toista, arvaan minä. Mutta halusitko itse niin? Arvosta itseaäsi vaikka olisit tunteiden alimmassa syöverissä. Katso peiliin ja manaa muut minne vain.
Tuntuu tyhmätä kirjoittaa näin, mutten paljon parempaan pysty, Itsetunnon kasvattaminen auttaa aina, muttei ole helppoa sanon minäkin.
En osaa elää parisuhteessa onkin kiva termi vanhalle:
En halua sitoutua/en osaa sitoutua toiseen ihmiseen. Tuo väite, että kaikki paneskelevat on ajatus sinun päässäsi, toki poikkeuksiakin löytyy tai siis noita, jotka eivät osaa ottaa toista huomioon ja elää parisuhteessa.
Sinä elät ilman vapahtajaasi Jeesusta, etkä voi tuntea aitoa rakkautta. pyydä Häntä muuttamaan sydämesi ja elämäsi.
Jos se ei tunnu houkuttelevalta, voithan lähteä vuosikausia kestävään terapiaan. Sekin on auttanut monia. Mutta todellista rakkutta ei saa ilman Jeesusta Kristusta sydämeen.
Mistä helvetin syövereistä nämä kaikki jeesustelijat ovat juuri tähän ketjuun siunaantuneet?
on sinulle pakkomielle. Kun jokin asia on pakkomielle, se ei yleensä onnistu. Vanha viisaus on unohtaa 'sen oikean' etsiminen ja keskittyä siihen mitä on. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty. Kysymys kuuluukin, miksi etsit 'sitä oikeaa''? Kun kuitenkin tiedät, ettei sellaista ole olemassakaan, eikä se todellinen onni löydy toisesta ihmisestä, vaan itsestä. Rehellisyys kuitenkin kannattaa aina ja olet näköjään hyvällä 'itsesi tiedostamisen' tiellä, se on hyvä alku. Tsemppiä!
Hienoa, olet vihdoinkin tajunnut, mitä vuosia yritin sinulle sanoa. Mieti vielä tuota ympäriinsä paneskelua. Se oli kumppanille liian nöyryyttävää, liian alentavaa.
Haluatko muuttua, vai jatkaa vanhaan tyyliisi?
Olen myös huomannut, ettei miehet yksinkertaisesti enää tiedä, miten seurustella. Miehet katsoo pornoa ja runkaa vaikka olisi parisuhteessa, vilkuilee muita naisia kaduilla, näkee omassa tytössä vain paranneltavan varaa ja viikonloppuisin lähtevät ryyppäämään mieluummin miesporukan kanssa kuin viettäisivät mukavaa kahdenkeskeistä koti-iltaa. Myöhemmin iskee taas ahdistus ja paha olo päälle ja mies ihmettelee: miksi. Siinä vaiheessa kun nainen jättää, miehen päässä saattaa hetken aikaa välähtää, että ehkä jotain olisi voinut tehdä toisin, mutta mitä, kas siinä pulma. Sama kaava toistuu niin kauan kunnes ihminen tajuaa elämän juonen ja sen, mitä kautta se onni tulee. Ei maallisesta mammonasta, ei panoista eikä itsekkyydestä, ei ilkeydestä vaan ihan vaan siitä, että on kiva olla kiva, itellä on hyvä olla kun muilla on hyvä olla. Kannattaa kokeilla. Se on aika yksinkertaista.
:)
Huoria on kadut täynnä. Ja yksin saa paremmat tuet sossusta.
Sun kantsii EHDOTTOMASTI karttaa parisuhteita ja kulkee siellä sossussa, saat vähä haistella naisiikin samalla.
Olen eronnut jo 2 kertaa koska olin oikeasti väärän ihmisen kanssa.Eka liitossa olin niin nuori etten sitä heti hoksannut ja kestin sitä alistamista 15 vuotta.Sain myös lapsia tuon miehen kanssa.Lopulta olin lähes itsemurhan partaalla ja tajusin vihdoin päästää irti.Mulla oli joku pakkomielle avioliiton pysyvyydestä.( kunnes kuolema erottaa-sen se olis toisaan pian tehnyt-mut mun lapset vaan tarvii vieläkin äitiä)No sit löysin toisen joka oli Maanis-depressiivinen ja mietin jo alussa että ei tuu mitään.Menee liian vaikeaksi.Mutta seksi oli loistavaa aikansa ja kun miestä ei enää kiinnostanut hain sitä lohtua muualta.Joka sitten johti eroomme.Mutta se oli hyvä näin koska en pysty elämään ilman seksiä.MIksi olisin kiusannut itseäni semmoisen kanssa joka ei sitä halua.Ei mulle riitä itsetyydytys-haluan läheisyyttä ja jännitystä toiseltakin taholta.On ihanaa tuntea itsensä halutuksi.se on suorastaan pyörryttävän ihanaa ja perhoset lentää vatsassa.
Nyt olen kolmanen miehen kanssa-enkä mene enää naimisiin -kun en enää jaksa uskoa sen kestävyyteen ja pysyvyyteen.ihmiset näköjään muuttuvat niin minä kuin ne miehetkin.En mä voi vaatia että joku pysyy samana koko ikänsä kun itsekin kasvan ja muutun ihmisenä koko ajan.Se oikea, on kai se jonka kanssa on helppo olla-voi olla oma itsensä ja ei tartte teeskennellä mitään.Se joka rakastaa mua tämmöisenä kuin olen.Ja arvostaa mua ihmisenä eikä pidä kynnysmattonaan.Me asutaan erillään ja ollaan yhdessä silloin kun siltä tuntuu.Tehdään kivoja asioita jos huvittaa.Ei oo pakko jos ei kiinnosta.Mut on silti joku jolle soittaa ja juttelee.OLen kamalan väsynyt tähän kaikkeen.Raamattu antaa lohtua ja sieltä löydän vielä uskoa ihmisyyteen.Olen ollut hirveän pettynyt itseenikin kun rikoin liittomme.Oli vaikea päästä sen yli ja antaa itselleen anteeksi.Kolmannen kerran kirkossa käynnin jälkeen tunsin vapautuvani niistä itsesyytöksistä..että olen avionrikkoja..pahinta mitä voi toiselle tehdä.mutta ketä sitä eniten pettää jos jatkaa huonossa suhteessa-muutakuin itseään.Puhuminen ei auttanut enää.Kun toinen on mykkä.Sä et ole ehkä kokenut mitään niin kipeää että osaisit arvostaa jotain hyvää sen löydettyäsi.Sun rakkautesi on penseää.panemista vaan.sä et joudu laittamaan itseäsi likoon kokonaan ja siksi se ei tunnu miltään.Ehkä olisi hyvä yrittää olla ihan yksin.Etsimättä mitään tai ketään.Se voi kasvattaa sua paljon enemmän .MIeti mitä sä haluat elämältäsi ja kumppaniltasi.Asioiden odottamisellakin on oma arvonsa.Ei kaikkea tartte heti syödä mitä käteensä saa.Suojele itseäsi paremmin-sä päästät liian helposti toisen lähellesi.Se rikkoo sinun omaa reviiriäsi.Hajottaa sun persoonaasi.Jumala tahtoo eheyyttää sua sisältä ensin.Sitten olet valmis ottamaan vastuuta toisestakin ihmisestä.Rajat ja säännöt on tehty rakkaudesta ihmiseen.Koska ei ihmisen sielu kestä ihan kaikkea.
Miten niin "kaikki vaan paneskelevat toisiaan" ? HÖPÖ-HÖPÖ...!
Tässähän tää tämän ajan juttu onkin kun media ja kaikki muukin antaa tommosta ymmärtää!
Miten ihminen voi mitään rakkaudesta mitään tietää jos vaan paneskellaan kaikkien kanssa vaan ! Sodoma ja Gomorra - tyyliin mitä ?
Ei sitä paneskella ensin jos ei rakastu !
Alkuperäiselle: moni on ollut tuossa tilanteessa, mutta saanut avun. Apu löytyy .. ei terapiasta, vaan perinteisesta uskonnosta ja katsontakannan muuttamisesta, ehkä pidemmän päälle oppimisesta rakastamaan itseään ja muita uudella tavalla. Tuo on hyvin yleinen ongelma nykyisin, kun ihmiset kohtelevat huonosti omaa kehoaan ja sitten miettivät, miksi mikään ei tunnu enää miltään. Voi olla että tämä linkki on liian "vakava" mutta kannattaa tustustua ja huomata että kaikki ei tosiaankaan "paneskele ympäriinsä"...
http://www.catholic.com/chastity/pure_love.asp
Kyllä asia monilla tanssipaikoilla on sellainen että sekä miehet kuin naisetkin etsivät enimmäkseen lyhytaikaisia tilaipäisiä seksisuhteita. Sitten, kun suhde on ohi, muut kyselevät: "Millainen se sinun kaverisi oli"? "Oliko hyvä sänkyhommissa"? Ja siitä käydään hetken aikaa polemiikkia. Ja eikun heti perään uutta saalistamaan. Jotkut saattavat siellä käydä pitkänkin aikaa etsimässä pitkää pysyvää parisuhdetta ja pitkän etsiskelyn jälkeen sellaisen löytävätkin. Kun näin tapahtuu, jäävät monesti jonkun ajan kuluttua kokonaan tanssiparkettienkuvioista.Kyllä se on tanssipaikkojen touhu toisinaan melkoista ilihakauppaa. Mutta eihän tämäkään tietenkään aina kaikkia koske. Monet jo aikaisemmin kertaalleen eronneet eivät enää halua sitoutua uuteen kiinteään parisuhteeseen. Mutta on heillä silti normaalien terveiden ihmisten tarpeet, jotka tulee joskus tyydyttää.
Musta tuntuu välillä niin samalta..
naiinnen, älä kuseta
99% naisista on käytettyjä huoria. Eihän kukaan mies tälläisiä naisia sydämestään kunnioita.
Kokeile etsiä nainen ulkomailta tai uskovien piireistä.
ja kaikki ne jätskitikku ojossa menevät luuserit saavat sitte oikeen mitallit rintapieliin....ja edelliselle...äitisikin on sitten huora:))))..siinähän ne oikeen kullannuput jotka kunnioittavat naisia...ehkä siksi naimme kuin kanit kun teistä ei ole saatana mihinkään muuhun kun meillä naisilla on isommat pallit kuin teillä!
se feminismi teettää. Ovat vielä miehekkään näköisiäkin Suomen naiset.
Mikseivät naiset halua olla hoikkia neitsyitä joita me miehet kunnioitamme ja rakastamme? Nussituttavan vaan itsensä huoriksi teinistä lähtien ja lihovat siideria juoden.
Onko tuo spam? Onko joku oikeasti saanut tuosta rahaa?
Voi voi setä parkaa, kun on oikein saanut taas naisilta märkää pyyhettä pitkin pärstää, kun itkee pitää joka keskusteluun tuota samaa...mee sinne lähiökapakkaan kaljatuopin ääreen sen norsunvitulta näyttävän turpeen turpas kans, siellä joku kassialma vähän hinkkaa sun nessuu sinne hikisten tissien väliin.
Eipä taida saada kys.herra edes sitä huoraa. Joku taso niilläkin.
Uskoisin että olen tavannut kaltaisesi ihmisen, tai tuo ajatusmaailma voisi sopia käytökseen ja niihin vähiin puheisiin. ..Tiedä vaikka olisinkin tavannut sinut.
Voin sanoa että pyörä pyörii niin kauan kunnes itse sen pysäytät. Ihmisiähän täällä maailmassa riittää, aina tulee uusia.. Mutta mitä se tekee/on tehnyt sisimmällesi? Se että sinulla on ollut lukuisia suhteita ei tarkoita että olisit jollekkin vain yksi muista! Minua ei itseasiassa edes lohduta että aina tulee toinen kun ei ole toista samanlaista!! Lyhyelläkin kohtaamisella on iso merkitys.
Uskoisin että nuo mielialan ongelmat voisivat jopa korjaantua jos pääsisit elämään toivomassasi parisuhteessa. Luo varmasti suurta tyhjyyttä jos oikeasti haluaisit vain sen yhden, mutta tilanteesi on luisunut tuohon.. Onneksi tulevaan voit vaikuttaa!
Millaisia mielikuvia olet luonut tulevaisuudestasi? Usein auttaa kun miettii ensin mitä todella haluaa, luo siitä vahvan mielikuvan ja alkaa pyrkimään sitä kohti. Jos siis todella haluat rinnallesi ihmisen ajattele mielikuvina tilanteita missä et ole yksin. Luo mielikuva itsestäsi kumppanina/puolisona. Millaista elämää tahtoisit viettää hänen kanssaan, kokea. Nämä kun olet ajatellut laitat käden sydämmelle ja mietit onko joku jättänyt erityisen jäljen, tuleeko joku mieleesi iltaisin. Jos joku on mielessäsi, otat häneen yhteyttä, jos ei, alat katsomaan naisia aivan uudesta näkökulmasta! etkä elä enään menneisyydessä.
Olet nyt luonut vääristyneen mielikuvan ympäriinsä paneskelusta. Se perustuu mielikuvituksellesi, tai olet pahasti yleistänyt jonkun tapauksen. (Palstojen perusteella tilanne voi näyttää pahalta, mutta tännekkin on kärjistynyt jotkut näkemykset jotka ei todellakaan pidä paikkaansa.) Todennäköisesti monikin on pitänyt sinua "juuri oikeana"! Sulkeutumisesi on kyllä voinut vaikuttaa heidän käytökseen, sillä kyllähän tuon kaltaiset ajatukset vaistoaa..
Silloin vasta kun kiikutaan rakkaan kanssa kiikkustuoleissa vierekkäin vanhainkodissa voidaan todeta että hän oli minulle se oikea, kumppani ei koskaan saa olla itsestäänselvyys. Rakkaus on riskinotto. Sinun täytyisi onnistua vaihtamaan asennoituminen, jotta voit kohdata yksilön, persoonan. Se tietysti edellyttäisi sitä että lähtisit aidosti tutustumaan. Tekisit jotain hänen kanssaan, yhteiset kokemukset tuovat rakkauden!
...Nainen on joutunut pettymään suhteessa ja kärsinyt kipeän eron. Toivuttuaan hän arasti uskoo hyvyyteen ja kohtaa sinut. Silmät loistaen hän katsoo sinuun ja sydän toivoa täynnä uskoo löytäneensä "sen Oikean". Annatko kenellekkään edes mahdollisuutta sinun olla hänelle juuri se oikea?...
Uskomattoman fiksua sanomaa sinulta. Olet varsinainen elämänfilosofi; nainen varmasti (ehkä se oli sanottukin tuolla...).
Eräs vanha itsensäkehittämisen tiedekin sanoo seuraavaa; se mitä ajattelet voimakkaasti - se toteutuu.
Positiivinen ajattelu on vain vaikeaa, varsinkin ajattelun muuttaminen kehittävämpään suuntaan.
Aloittajakin ajattelee voimakkaasti; tälläistä tää on - panemista ja uuden etsintää - eikä muuksi muutu.
Mutta kuten sanoit, muutos on mahdollista, mikäli pystyy muuttamaan ajatteluaan ja aennettaan.
Monasti ihan kunnolinen narsismi ja maanisuus kulkee käsikädessä,
ja onhan noita tullut seurattua.
Narsisti voi lukemani mukaan kuitenkin saada kunnolisen parisuhteen aikaiseksi
joko toisen narsistin kanssa, tahi sitten sadomasokistin...
Näiden kanssa ainkin naristien tuki ry:n mukaan parisuhde toimii...Jos on toimiakseen.
ero
Mitä tarkoita romanttinen? Tuossa kuvaamassasi ei mielestäni ole hitustakaan romantiikkaa?
En itsekään koe mitään mielenkiintoa seurusteluun. Pakkomielteinen seurustelukaverin hankkiminen on teinien ja läheisriippuvaisten ongelma. Itselläni tyttöystävä vain tissit sotkisi elämääni ja omia livesexcam.fi/tissit.php harrastuksiani kuten urheilua yms, naisia on kiva katsella mutta ei sitä sitoutua tarvi.
Ihmeellisesta internetistä löytyi tällainen teksti, joka taitaa kuvata aika hyvin ap:n ja muidenkin samassa tilanteessa olevien ongelmaa...
As such it is virtually impossible to have sex that does not involve giving of the whole self. You cannot have casual sex that does not mean anything. You cannot turn the intimacy on and off just like that. What generally happens is that the more you turn the intimacy off and have a fling the less likely you are to be able to turn it back on when it counts. The result is that sex starts to lose its ability to cement and build the marriage relationship (I’ve heard it described once as the way stick tape loses its ability to stick the more times you pull it off and put it on).
Ei parisuhde ole mikään itseisarvo. Jos parisuhde ei onnistu, niin voihan sitä pysyä ikuisesti vain ystävänä ja silti harrastaa seksiä. Tai sitten vain olla yhdessä niin kauan, kuin se sujuu. Kyllä niitä löytyy vastakkaisen sukupuolenkin edustajia, joilla on halua kevyempäänkin suhteeseen.
Ei ole oikein yrittää mahdotonta, jos se johtaa mielenterveysongelmiin, alkoholismiin tai parisuhdeväkivaltaan.
Haluatko tienata helposti rahaa, joka vie sinulta päivässä 5min ja käytät vain omaa internettiä. PTC sivut ovat ratkaisu pieniin ja suuriin rahaongelmiin ja vaikka pikavipin voi jättää ottamatta kun saman määrän saat täältä, mutta aivan ilmaiseksi. Sivulla saat jokaisesta välilehdessä auki pitämästä mainoksesta 10$ (joka muuttuu tililläsi euroiksi) ja päivässä voit klikata 4-6 mainosta, joten päivässä 50$ -> 10pv 500$.
Mikä ihmeen PTC? Mistä sivut saavat rahaa maksamiseen?
Mainostajat maksavat sivuille, jotta nämä näyttäisivät mainoksia. Sivut taas maksavat käyttäjilleen, jotta mainoksia katseltaisiin.
Saako tästä oikeasti rahaa?
Kyllä saa, kaverin sai 7500€ tililleen ja se avasi omat silmänikin kyseiseen sivustoon. Se vie aikaa ehkä muutaman kuukauden ja itsekin saanut jo muutaman tonnin :)
Minne se raha sitten saadaan?
Tienaamasi rahan saa siirrettyä AlertPay- tai PayPal-tilille, josta sen voi siirtää omalle pankkitililleen.
http://www.tendollarclick.com/index.php?ref=vilz
Eli tuossa on linkki ja kun menet kyseisen linkin kautta, minäkin saan vähän rahaa (: Tuo onkin ainut syy minkä takia mainostan sivua täällä.
Kun olet sivulla paina create account, laita tänne omat tietosi, (nimi ja sähköposti, haluamasi käyttäjätunnus, maa, ja laita kohtaan terms and service: i accept), sen jälkeen paina create account ja olet rekisteröitynyt.Tämän jälkeen saat sähköpostiin vahvistus koodin ja tämän avulla päset kirjautumaan :). Kun olet kirjautuneena paina kohdasta view ads ja aloita tienaaminen.
ELI KUN OLET KIRJAUTUNEENA MENE KOHTAAN VIEW ADS JA PAINA LINKEISTÄ JOISTA VOIT PAINAA, TÄMÄN JÄLKEEN ODOTA MINUUTTI (VOIT TEHDÄ SAMALLA MUUTA) JA TÄMÄN JÄLKEEN PAINA OIKEAA NUMEROA JOTA SE VAATII MINUUTIN JÄLKEEN. JOKA PÄIVÄ SAAT UUDET LINKIT JOISTA VOIT PAINAA.
Elämä on kuin ympyrä jonka reunaa seuraamme! Ei voi olettaa palaavansa ympyrän keskikohtaaan vain todetakseen, että seurustelin silloin jonkun kanssa! Ei saa olettaa että elämä tuo sen oikean eteen ensimmäisellä kerralla koska sitä ei vaan tapahdu! Uskalla luottaa itseesi ja unohda menneet! Aloita suhde siltä pohjalta että tämä on se oikea. Äläkä tuomitse häntä jo ennen kuin olet antanut suhteelle mahdollisuuden
Halusin löytää tyttöystävän parikymppisenä, olin kokematon naisten suhteen ja olisin halunnut myös samanlaisen naisen. En löytänyt, mutta en antanut sen haitata (liikaa), koska ihastuin. Loppujen lopuksi tulin vain hyväksikäytetyksi ja sen jälkeen tapailu ja parisuhteet ei ole tuntunut enää samalta, vaikka aiemminkin koin antavani enemmän. Ajattelen etten pysty antaa uudelle naiselle täysiä itsestäni tai että nainen voisi antaa kaikkeansa minulle. Suhteet tuntuvat vajavaisilta vähän sinne päin-viritelmiltä, minulla on historiani ja naisilla myös. Osa jännityksestäkin on poissa, kun on saanut kokemusta ja on tehnyt niitä samoja asioita moneen kertaan eri ihmisten kanssa. Muistan aina, mitä tunsin ensimmäisessä suhteessani ja en ole tuntenut samalla tavalla enää. Nykyisin minulla on vain irtosuhteita, koska ne eivät kummallekaan merkitse mitään ja mielenkiintoni loppuu, kun harrastaa seksiä vielä itselle vieraan naisen kanssa, tarvitsisin varmaan haastetta. Millään ei tunnu olevan merkitystä enää, seksillä tai puheilla.