Yritys- ja yhteisötukirahajärjestelmät sekä työttömyysturvajärjestelmät pitää lakkauttaa, koska ne ovat kieroutuneita ja kulissiluonteisia niin kuin koko työ- ja elinkeinohallintokin. Ainoastaan tekosyy ylläpitää poliittisia suojatyövirkoja ja jakaa rahaa sopiville loispummifirmoille ja projekteille. Suomessa on n. 200 työvoimatoimistoa ja te-keskusta, jopa sellaisillakin paikkakunnilla, joissa ei käytännössä ole työttömiä työnhakijoita eikä todellisia avoimia työpaikkoja. Koko Työ- ja elinkeinoministeriön vuosibudjetiksi on kaavailtu n. 4,2 miljardia euroa. Lähes 10% valtion arvioidusta koko vuosibudjetista. Minne nämä rahat todellisuudessa käytetään ja ketkä niiden käytöstä päättävät? Entä missä ovat tulokset ja kuka maksaa?
Työttömille maksettaviksi arvioitu valtion työttömyysturva, joka maksetaan SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄRAHOISTA, on n. 2,2 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriölle esitetyt byrokratia sekä muut loispummikustannukset - n. 4,2 miljardia euroa - ovat kaksinkertaiset sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista maksettaviksi esitettyihin valtion työttömyysturvamaksuihin verrattuna. Tällainen 4,2 miljardia euroa "tyhjään pajatsoon" on iso raha. Mainittakoon, että yhteiskuntamme keskeisimmät toiminnot kuten esim. julkinen terveydenhuolto, pelastustoimi sekä yleisen järjestyksen ylläpito, ovat olleet jatkuvan säästökuurin kohteena. Puolustusvoimissakaan ei kuulemma riitä nykyään edes kenkiä kaikille, vaikka saapumisryhmät ovat pienentyneet.
Syrjäseutumaakuntien rakenne on nykyään tulo - ja menoarvioiden perusteella negatiivinen. Se koostuu lähinnä virkamiehistä, tukirahafirmoista, maataloudesta, eläkeläisistä sekä työttömistä ja sairaista. Samaan aikaan esim. pääkaupunkiseudulla ja muissa ruuhkakeskuksissa myös työssäkäyvät ihmiset sekä pienyrittäjät seisovat leipäjonoissa ja joutuvat hakemaan apua yhteiskunnan toimeentuloturvajärjestelmistä kuten esim. asumistuki ja samalla he maksavat veroissaan mm. maakunnissa sekä myös kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa vellovaa kieroutunutta taloudenpitoa. Tällaista ei mikään kansantalous kestä.
Valtion tulo- ja menoarvion loppusummaksi vuodelle 2010 on esitetty n. 50 miljardia euroa. Valtion työttömyysturvan osuus valtion arvioidusta koko vuosibudjetista on alle 5% ja sosiaali- ja terveysministeriön arvioiduista määrärahoista (11,5 miljardia euroa) n. 20%. Valtionvarainministerinä toimii eräs henkilö, jonka lukion lyhyen matematiikan arvosana oli numero kuusi. Financial Times-lehdessä hänet on arvostettu eteväksi talousihmiseksi. Valtiontalouden pitkäaikaisena "pääekonomistina" toimii edelleen eräs R.Sailas niminen henkilö erään E.Liikanen nimisen "pankkimiehen" suosiollisella avustuksella. Todellisuudessa heillä kenelläkään ei ole mitään ammatillista kokemusta eikä tietämystä yhtään mistään eikä mitään todellista käytännön toimenkuvaa. Ei ole koskaan ollut. Eikä tule.
Työttömille maksettaviksi arvioitu valtion työttömyysturva, joka maksetaan SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄRAHOISTA, on n. 2,2 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriölle esitetyt byrokratia sekä muut loispummikustannukset - n. 4,2 miljardia euroa - ovat kaksinkertaiset sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista maksettaviksi esitettyihin valtion työttömyysturvamaksuihin verrattuna. Tällainen 4,2 miljardia euroa "tyhjään pajatsoon" on iso raha. Mainittakoon, että yhteiskuntamme keskeisimmät toiminnot kuten esim. julkinen terveydenhuolto, pelastustoimi sekä yleisen järjestyksen ylläpito, ovat olleet jatkuvan säästökuurin kohteena. Puolustusvoimissakaan ei kuulemma riitä nykyään edes kenkiä kaikille, vaikka saapumisryhmät ovat pienentyneet.
Syrjäseutumaakuntien rakenne on nykyään tulo - ja menoarvioiden perusteella negatiivinen. Se koostuu lähinnä virkamiehistä, tukirahafirmoista, maataloudesta, eläkeläisistä sekä työttömistä ja sairaista. Samaan aikaan esim. pääkaupunkiseudulla ja muissa ruuhkakeskuksissa myös työssäkäyvät ihmiset sekä pienyrittäjät seisovat leipäjonoissa ja joutuvat hakemaan apua yhteiskunnan toimeentuloturvajärjestelmistä kuten esim. asumistuki ja samalla he maksavat veroissaan mm. maakunnissa sekä myös kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa vellovaa kieroutunutta taloudenpitoa. Tällaista ei mikään kansantalous kestä.
Valtion tulo- ja menoarvion loppusummaksi vuodelle 2010 on esitetty n. 50 miljardia euroa. Valtion työttömyysturvan osuus valtion arvioidusta koko vuosibudjetista on alle 5% ja sosiaali- ja terveysministeriön arvioiduista määrärahoista (11,5 miljardia euroa) n. 20%. Valtionvarainministerinä toimii eräs henkilö, jonka lukion lyhyen matematiikan arvosana oli numero kuusi. Financial Times-lehdessä hänet on arvostettu eteväksi talousihmiseksi. Valtiontalouden pitkäaikaisena "pääekonomistina" toimii edelleen eräs R.Sailas niminen henkilö erään E.Liikanen nimisen "pankkimiehen" suosiollisella avustuksella. Todellisuudessa heillä kenelläkään ei ole mitään ammatillista kokemusta eikä tietämystä yhtään mistään eikä mitään todellista käytännön toimenkuvaa. Ei ole koskaan ollut. Eikä tule.
Vastaukset 11
Vanhimmat
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 4 227 616 000
Hallinto 350 380 000
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52 107 000
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 215 078 000
Siviilipalvelus (arviomääräraha) 6 369 000
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 140 000
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 64 356 000
Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 20 000
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 300 000
Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 10 000
Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 789 479 000
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 542 000
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 85 672 000
Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 037 000
Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 692 000
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 46 347 000
Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 779 000
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 409 150 000
Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 40 917 000
Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 800 000
Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 24 100 000
Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 10 000 000
Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 000
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 99 443 000
**Työllisyys ja yrittäjyyspolitiikka** 2 402 106 000 (Mitä se tarkoittaa? KMS - Kehittyvien Maakuntien Suomi? Pekkarinen ja muut taidekauppiaat?)
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 640 000
Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 51 146 000
Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 000
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 42 000 000
Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) —
Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 8 600 000
Palkkaturva (arviomääräraha) 29 500 000
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 552 400 000
Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 19 820 000
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 1 500 000 000
Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 000
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 24 507 000
Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 945 000
Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 590 000
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 4 612 000
Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 001 000
Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 011 000
Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 698 000
Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 1 630 000
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 593 693 000
Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 30 156 000
Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 58 954 000
EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) 504 583 000
Energiapolitiikka 67 451 000
Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 901 000
Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 000
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 000
Energiatuki (arviomääräraha) 52 600 000
Kioton mekanismit (arviomääräraha) 10 000 000
Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 000
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 11 528 787 000
...Työttömyysturva 2 261 105 000...
Lähde: Valtion talousarvioesitykset vuodelle 2010.
Oletko jo ajatellut fiksussa päässäsi, mitkä momentit tulisi poistaa yllä olevasta listasta?
Nykyteknologian aikana sille ei ole enää mitään tarvetta sellaisenaan. Turhia suojatyövirkoja täynnä. Useimmilla on jo omat päätteet ja työkkärin asiat vois hoitaa vaikka jostain ärrän nurkassa olevalla maksuttomalla yleisöpäätteellä. Ongelma on vain siinä ettei niille virkailijoille löydy mistään mitään oikeeta työtä.
Onpas näissä kahdessa viestissä hyvää tietoa. Niin hyvää, että palstan sensori on tehnyt poistopyynnön.
Tallensin nää viestit omalle koneelle, eli jos poistuu niin tulee säännöllisin väliajoin takas. Eikä Kaaleppi mitään sille voi!!
Kuten varmasti huomaatte, että työllisyys- ja yrittäjä politiikkaan on varattttu 2,4 miljardia, josta 1,5 miljardia Suomen vientiluotto oy:n jälleenrahoitustoimintaan. Työkkäreiden toimintaan 0,164 miljardia toimintamenoihin (palkat, vuokrat, siivous, kopiointi, toimistotarvikkeet, ATK yms.) siis todella pieni osa ja työllistämiseen, koulutukseen vajaat 0,6 miljardia siis yhteensä alle 0,8 miljardia kaikkien työkkäreiden toimintaan TEM:n 4,2 miljardin budjetista, alle 20 %.
maksetaan opetusministeriön määrärahoista.
Toi työttömyysturva 2,2 miljardia on brutto. Kelan korvauksista viedään aina 20% veroa, joten ulosmaksettava nettosumma on n. 1,76 miljardia, noin 3% valtion arvioidusta kokonaisbudjetista. veron osuus on 440 000 000 miljoonaa euroa. se kirjataan valtion tulo- ja menoarviossa valtion verotuloksi mitä se ei missään tapuksessa ole, kosa sellaista summaa ei todellisuudessa ole olemassa. Tuolloin harhaa kokonaisuudessaan on n. 880 000 000 miljoonaa euroa, koska summa jota ei todellisuudessa ole kirjataan myös valtion tuloksi samaan aikaan kun se on kirjattu valtion menoksi valtion tulo- ja menoarviossa. Sama koskee kaikkia valtion maksamia palkkoja sekä eläkkeitä sekä useita muita samankaltaisia menoeriä, joista maksetaan "veroa" valtiolle tai kunnalle. Valtio tai kunta ei todellisuudessa koskaan verota itseään. Se on enimmäkseen poliittista numerokikkailua. Valtion sekä kuntien tulo- ja menoarviot ovat täynnä vastaavanlaisia numerokikkailuja. Poliittisista suhdanteista riippuen poliitikoille on usein poliittisesti edullisempaa näyttää jotain hirveen suurii numeroita ja joskus voi esittää pienempiä numeroita, kun se on mieluisampaa omalta kannalta.
Julkisen ja yksityisen terveudenhuollon välinen ero on joskus kuin veteen piirretty viiva. Julkinen terveydenhuolto ostaa palveluja yksityisiltä terveydenhuoltopalveluja tuottavilta yrityksiltä verovaroin. Käytetään ns. keikkalääkäreitä ja joskus ostetaan yksityissairaaloiden vuodeosastopalveluita.
Joskus 80-90 luvuilla valitettiin kuinka tehoton, kannattamaton ja kallis ylläpidettävä on VR (valtion rautatiet). Tuolloin se oli vielä valtion liikelaitos. Kokonaistulosta vertailtiin silloin pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja päädyttiin siihen tulokseen, että syrjäseutujen lähiliikenne on liian kallis ja kannattamaton kustannuserä. Useita reittejä lakkautettiin. Todellisuudessa yhtään ratakilometriä ei ajettu tappiolla. Ainoa mikä tuotti ja tuottaa edelleenkin tappioita on vr:n hallintorakenteet. Ne sijaitsevat pääkaupunkiseudeulla, eivät syrjäseuduilla.
Joskus 80 luvun kasinotalouden aikoihin oli meininki sellanen, että suurienkin firmojen taseet olivat täynnä taseharhaa, ns. yliarvostettuina taseina esim. kiinteistöjen, käyttöomaisuuden sekä sijoitusten kirjanpidollisena yliarvostuksena. Näitä yliarvostuksia käytettiin reaalivakuutena suuria pankkilainoja vastaan, jolloin saatiin taseen vastattavaa puolelle tavaraa ja tulokset pienemmiksi pelkästään verotuksellisista syistä. Tuolloin joidenkin suurempien firmojen taseharha on voinut olla jopa 70-80%. Oli varmaan sopiva sattuma, että 1992 Esko Ahon hallituksen aikaan tuli voimaan ns. pankkitukilaki. Kansa pistettiin maksamaan kasinokuprut.
Nämä ovat sellaisia "numerokikkailuja", joista meidän "pääekonomistimme" ja poliitikot eivät kovin mielellään keskustele. Eivät varsinkaan ammttilaisten kanssa eivätkä julkisuudessa.
ompas mielenkiitoinen laitos. onkohan paljonkin henkilökuntaa. on aihettakin olla innovoitunut 1,5 miljardia taskussa.
http://www.fec.fi/finnish/index.html
Hallitus
http://www.fec.fi/finnish/index.html
Neuvotelukunta
http://www.fec.fi/finnish/index.html
ompas mielenkiitoinen laitos. onkohan paljonkin henkilökuntaa. on aihettakin olla innovoitunut 1,5 miljardia taskussa.
http://www.fec.fi/finnish/index.html
Hallitus
http://www.fec.fi/finnish/index.html
Neuvotelukunta
http://www.fec.fi/finnish/index.html
Nykyisten työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävänä ei todellisuudessa ole ollut enää vuosiin todellinen työnvälitystoiminta tai ammatillisten kurssien järjestäminen sellaisessa muodossa kuin se vielä esim. 70-80 luvuilla ja osittain vielä 90 luvulla jossain määrin oli. Ei se ole nykyään edes mahdollista, koska todellisuudessa normaaleja työpaikkoja ei enää juurikaan ole ainakaan työkkärin päätteillä. Mollin sivustoilta löytyy pääasiassa sinne ankkuroituja vuokrafirmojen kestoilmoituksia, joiden taustalla ei useinkaan ole tarjolla mitään, Ei ainakaan "juuri nyt" tai sitten ne ovat väärällä paikkakunnalla. Samoin ovat avoimet normaalit työpaikkailmoitukset kadonneet miltei kokonaan Hesarin paperilehdestä. Todelliset työpaikat löytyvät enimmäkseen firmojen omilta kotisivuilta. Nykyinen tietoteknologiakehitys on johtanut tähän. Noina vanhoina aikoina työmarkkinoilla oli tekijöille kysyntää ja työstä maksettiin yleensä ainakin jonkinlaisia normipalkkoja. Tuolloin virkailijat saattoivat jopa pitää "tiskin alla" ns. hyviä paikkoja ja pientä hyvitystä vastaan välittää ne sopiville henkilöille.
Nykyisin te-kekuksissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa toteutetaan ministeriön toiveita lähinnä siten, että jo olemassa oleville sopiville yritykselle jaetaan yhteiskunnan varoista yritystukirahoja sopiviin projekteihin ja sopiville alkaville yrittäjille voidaan myöntää ns. starttirahaa ja mahdollisia muita tukirahoja. Se muistuttaa nykyisin eräänlaista sisäpiirien osuuskauppaa, jossa jaettavat resurssit kerätään veroina kaikilta täysin ovh-hinnoin ja jaetaan hyvin suppeiden porukoiden kesken "sulle mulle" periaatteella superale-hinnoin. Vähän samaan tyyliin kuin entisen Eka-yhtymän omistamat hyvät kiinteistöt ja tontit jaettiin aikoinaan miltei ilmaisiksi sopiville tahoille esim. Espoon erityistalousalueella Westendistä. Muut roskakiinteistöt jätettiin ei-sopivien tahojen maksettaviksi kiskurihinoin ja vieläpä moneen kertaan.
Organisoidun valtion työvoimahallinnon historia Suomessa alkoi vuonna 1962 osana sosiaali- ja terveysministeriötä hyvin vaatimattomilla määrärahoilla. Sittemmin siitä muodostui oma työministeriönsä. Se on aina ollut läpeensä poliittinen organisaatio ministeriöstä toimistoihin ulottuen. Valtion poliittinen työkalu. Nykyisin sillä ei kerta kaikkiaan ole muutta tehtävää kuin elinkeinotukirahoitusten jakaminen ja poliittisten suojatyövirkojen ylläpitäminen sopiville tahoille.
Vertailun vuoksi ajteltakoon, että tollaset 1,6 miljardia euroa Kreikan talouden ja elinkeinoelämän kohentamiseen ei ole edes puoltakaan työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista. Sillä rahalla ei ole minkäänlaista vaikutusta Kreikan talouteen eikä se ilmeiseti ole siihen todellisuudessa tarkoitettukaan. Se raha ja ne resurssit ovat pois Suomalaisesta yhteiskunnasta. Niitä ei saada koskaan takaisin kuten ei myöskään 90-luvun pankkitukirahojakaan. Vaikka ajat vaihtuvat, niin yhteiskunnan hallintorakenteiden värillä ei ole asiaan mitään merkitystä. Olipa se sitten väriltään punamulta, sinipuna, sinivihreä tai patamusta, ei sillä ole mitään merkitystä. Samaa paskaa eri paketissa.