sinkku. Tämä on niin syvältä kuin olla ja voi. Haluan sohvailla, vaellella, käydä kaupassa jne. jonkun rakkaan kanssa. Haluan voida luottaa johonkuhun ja tietää että edes joku olisi mun puolella. Turha toivo, kun mikään ei riitä.
En halua enää olla
foreverandever
8288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toisaalta se parisuhde on muutakin kuin sitä positiivista sohvailua ja halailua. Siinä on usein myös niitä negatiivisia elementtejä. Riitoja, kinastelua tiskivuoroista, jokaisesta pikkuasiastakin pitää neuvotella, jne. Voit myös joutua parisuhteessa petetyksi tai jätetyksi. Kuule, sinkkuudessa on puolensa...
Myös siinä ettei sinkkua kutsuta kemuihin, kun ei ole sitä "tasaparia" sitten tai että sinkku joutaa vaikka kuskiksi ja lapsenvahdiksi, kun sillähän ei ole muuta elämää (ellei satu olemaan sinkkuelämäätyyppinen nainen joka juoksee shoppamassa ja baareissa jne.) Sinkkua voi pomo myös huoletta rasittaa ylitöillä ja joustavuudella, kun ei ole lasta haettavana tarhasta tai mies odottamassa pihalla, Ja sitä voi lohdutella, että "kyllä sinäkin vielä löydät jonkun" tai että eikö sinunkin jo pitäisi ... joo no PITÄISI ja HALUAISIN kyllä mutta ei näytä onnistuvan... :( Heitän pyyhkeen kehään.
Alkaa tässä kaipaamaan, että edes joku joskus keittäisi ne kahvit, kysyisi miten työpäivä meni tai saisi riidellä jonkun kanssa niiden roskien viennistä tai siivouksesta, miettiä yhteisiä lomamatkoja. Ei ihmistä ole tarkoitettu yksin olemaan. Kun en kerran kelpaa suomalaisille (vaikka haluaisin) niin taidan sitten etsiä ihan oikeasti miestä ulkomailta. Saavatpa sitten suomipojat taas nurista, kun eivät kelpaa.
Niinpä. Allekirjoittaisin tuon kaiken, paitsi sen, että eipä sitä suomalaisena miehenäkään kelpaa suomalaiselle naiselle. Vaikka ulkomaalaisten tyttöjen kanssa on ollut paljon vähemmän tekemisissä kuin suomalaisten, silti niiden kanssa on päässyt paljon pidemmälle - yleensä ongelmaksi nousee välimatka. Mutta suomalainen tyttö tekee täyskäännöksen poispäin viimeistään siinä vaiheessa, kun tajuaa, että mies on raitis. Myös reagointi kohteliaisuuteen on monesti erilaista, ulkomaalaiset tuntuvat ilahtuvan ja arvostavan, suomalaiset useimmiten vain tuomitsevan sen perusteella liian kiltiksi :/ Poikkeuksia onneksi tähän on, mutta tuppaavat olemaan onnellisesti varattuja.
Pahoittelen vuodatusta, sain taas pakit.
olla kenenkään kanssa joka ei viihdy itsekseen. Sellaiset ihmiset ovat pidemmän päälle rasittavia. Itsenäisten ihmisten liitot onnistuvat parhaiten.
Tämänmoista itsekin etsin. Ei ole helppoa ei. Ihmiset kun sanovat että sen rakkaan voi löytää mistä vaan, vaikka kassajonosta. Tiedä sitten että mistä sitä etsisi, kun tuntuvat paikat loppuvan :)
Jos pohdit ulkomaalaista kumppania, niin kannattaa tosissaan miettiä kulttuurieroja (kaikki kulttuurierot ei nääs ole hyvästä). Mutta itse miehenä en välttämättä kyllä olisi vielä valmis etsimään kumppania ulkomailta, ainakaan vielä :)
Joo etsitty on netistä kaupasta pihoilta turuilta ja toreilta... Mutta jos ei onnistu niin näillä on mentävä. Päivä kerrallaan mäkien ja mutkien kautta, pakko uskoa että vielä joskus löytyy se oikea meillekin!
Näin se on vaan tehtävä, leuka ylhäällä ja hymy poskilla! Onhan nyt sentään kesä :)
Pohdinpa hyvinkin ulkomaalaista miestä. Olen ollut paljon ulkomaalaisten kanssa tekemisissä kaverisuhteissani ja tiedän esim. minkä maan kulttuurit eivät oikein kolahda. Joten tätäkin on tullut pohdittua. Esim. saksa tai pohjoismaat ovat ihan lähellä ja kulttuuriyhteyksiäkin löytyy.
Kuitenkin haluaisin löytää suomalaisen miehen, uskokaa tai älkää, niin arvostan kyllä suomalaisuutta aika korkealle. Mutta juuri tuollaista mitä tuossa ylhäällä oli en oikein ymmärrä. Suomalaisessa kulttuurissa on ITSENÄISYYDEN kulttuuri. Kaikki pitäisi kestää/hoitaa/tehdä itse ja olet heikko/läheisriippuvainen/narsisti ja ties mitä, mikäli kaipaat joskus tukea tai osoitat tunteita tai tarvitset apua. Elämä ei vaan mene aina niin. Itsenäinyys ei tarkoita, etteikö voisi olla parisuhteessa, huomioida toista ja olla läsnä kun toinen sitä kaipaa tai haluta/kaivata itse tukea. Itsenäinen olen kyllä, joskus liikaakin, ja se on selvästikin monelle suomalaismiehelle liian kova pala. : ( Voi sitä silti viihtyä itsensä kanssa, mutta haluta myös toisen ihmisen rinnalleen.