niin kehtaisitko kertoa asiasta netissä?
Entä miten reagoisit, jos joku muu kertoisi?
Entä miten reagoisit, jos joku muu kertoisi?
Jos olisit pedofiilin uhri,
()
46219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
En koskaan kertoisi sitä julkisesti netissä.
Jos joku muu kertoisi en reagoisi mitenkään, se on hänen asia.
Olen itse uhri.
No justhan sä kerroit ja altistut kaikelle sille mitä tässä julkisuusmuodossa asiasta voidaan sanoa ja kommentoida. Se että et tee sitä tunnistettavana henkilönä ei tarkoita ettetkö ITSE olisi juuri kuitenkin tehnyt niin julkisesti.
Uskotko kaikkeen täällä?
Sinä olet aika weemäinen.
Pidän mahdollisena kaikkea mikä on mahdollisuuksien rajoissa, sen jälkeen suhtaudun asiaan inhimillisellä tavalla. Mielestäni se on ihmisläheisempi tapa kuin epäillä kaikkea ja tulla samalla tuominneeksi muutamia ihmiskohtaloita "tyhmäksi huijaukseksi" kenties juuri silloin kun uskoa olisi tarvittu eniten.
On äärimmäisen todennäköistä että tällä palstalla kirjoittelee myös pedofilian uhreja. Ketä tulee siis vähätellä? Joka kolmatta?
Jooo... tuo on myönnettävä. Mutta puhun myös totta. Sinä puhuit juuri julkisesti asiasta. Toivon että se on hyvä asia sinulle.
Olen kertonut asiasta julkisesti eräässä tunnetussa lehdessä, tänne sitä en toisi.
Lehdessä oli myös kuvani, annoin asialle kasvot.
No se artikkeli voitaisiin linkittää tänne. Taitaa olla niin että haluat että asiaa käsitellään jollain tapaa "kontrolloidusti" ja täällä netissä se kontrolli tahtoo loppua helposti koska se on jokaisella yksilöllä eikä niinkään yhteisöllä.
OIen käsitellyt sen asian, olen istunut tekijä haudan äärellä, en tunne vihaa.
Mikä olisi syy linkittää se artikkeli tänne? vahingoittaa vai auttaa.
Kenties juuri se sama syy mikä sinullakin oli.
Antaa asialle kasvot; veikkaisin ettet antanut lupaa julkaisuun huonolle artikelille, vaan ansiokkaalle sellaiselle. Joten sellaisen artikkelin käyttö referenssinä olisi laadullisesti ymmärrettävää.
Et vastannut siihen mikä olisi syy linkttämiseen? vahingoittaa vai auttaa, minä tein sen antaakseni vertaistukea.
Mistä minä tiedän mikä on kuvitteellisen linkittäjän motiivi linkittää kuvitteellisessa tilanteessa kyseinen artikkeli :)
Miksi vastasit näin?
Kenties juuri se sama syy mikä sinullakin oli.
Koska en alunperin muodostanut linkitykselle mitään syytä, paras oletus sille miksi tuollainen artikkeli linkitettäisiin olisi nimenomaan se vertaistuki jota itsekin edustit.
Tavallaan annoitkin vastauksen, joka sinulla riippuu siitä että mikä on tekijän motiivi. Minua kiinnosti enemmän se mikä on sinun osasi ja ajatuksesi.
Eikö se ole ahdistavaa joutua aina pohtimaan syitä toisen tekemille itseäasi koskeville asioille, punnitsemaan "ystävä vai vihollinen" skenaariota? Toisaalta ymmärrän tilannetta oikein hyvin. Luin vastaavista asioista kertovaa tekstiä itseasiassa tuossa päivällä.
En koskaan pohdi toisen kuten asian mainitsit, ystävä vai vihollinen.
Jos ihminen noin ajattelisi se olisi hyvin ahdistavaa, kuten myös tyyli yleistää asioita, eikö vain?
Jos vain lukee täältä asoita , elämästä tulee hyvin suppea, vai oletko samaa mieltä?
"Et vastannut siihen mikä olisi syy linkttämiseen? vahingoittaa vai auttaa"
Tuossa. Ystävä vai vihollinen.
Viittasin siis kirjallisuuteen, en palstaan.
Keukeu en kertoisi,mut ps olen itse uhri :B
Se on sama onko netti tai kirja, tarkoitin oikeata ulkopuolista elämää.
Miksi et vastaa kysymykseen, vaan vastaat kysymykseen kysymyksellä?
Tämähän on sosiaalista viestintää myös sekä helpompaa, kasvottomia henkilöitä.
kiihoittamalla seksiin. Kerroin seuraavana koulupäivänä kavereilleni aika nolona. Sen ikäiset pitävät nelikymppista naista mummona ja se herätti ikäänkuin vahingoniloa.
Jos se nainen olisikin ollut myös 13v tyttö, olisin ollutkin sankari poikien silmissä. Eri ikä vaikuttaa paljon erilaisia näkemyksiä.
Monteeeee. Naisvihasi syy.
jonka se joskus täällä on jo kertonut.
Mä olen seksuaalirikollisen yms. perverssin uhri. Juttua en kerro, tai sitä saa kuulla tuhannella mitä sairaammalla versiolla muotoiltuna seuraavan 5 vuotta tai enemmän.
On myös ollut kaikenlaista yrittäjää aiheen tiimoilta, lähtien alle 10v. Yhteistä kaikille on oikeastaan se että kenenkään huomiota en halunnut, yrittänyt saada enkä myynyt seksiä tms. En provosoinut, ellei olemassaoloa lasketa provosoinniksi.
Tuo vaan kertoo ihan omakohtaisella kokemuksella että myös muutkin joutuu uhriksi kuin namusedille seksiä myyvät teinit tms.
Mites siihen reagoi, ihan tavallisesti. Ei se uhrin häpeä ole, vaan tekijän.
Liittyikö aloitus sinuun?
Pirun kirjoitusvihreet.
Muotoillaas toisin.. niin kun olen ollut alle 10v eli n. 8v on alkanut tuleen jos jonkinmoista häirintää. Pahin aika oli tuossa 11v-16v.. sen jälkeen onneksi ikä oli sen 16 ja enin määrä väheni koska olin jo epäkiinnostavan vanha noille teineistä tykkääville. Jatkui kyllä vielä muutaman vuoden mutta aina vaan vähemmän.
Ei varsinaisesti nimellä osoittaen mutta kysyttiin pedofiilin uhrista joten silloin sopii.
vanhan naisen raiskamaksi tulemista, vai sanoitko noin pelkästä intuitiostasi?
Ota lääkkees, jookos :)
se on vain kein jättää vastamatta, kun ei sopivaa vastusta olekaan valmiina keskustelijan käsikirjassasi ja väitteesi oli vailla pohjaa, jolla perustelisit väittämäsi,
sinulta on puuttunut turvalliset vanhemmat, jotka olisivat hätistelleet pedofiilit pois.
En mä keksinyt muutakaan vastausta käsittämättömään heittoosi.
Ole puuttunut, yksikään tapahtuma ei tullut siitä että äiti olisi jotain tehnyt väärin tai jättänyt jotain tekemättä. Kaikenmaailman pervoihin nyt voi törmätä vaikka koulusta kotiin kävellessä jne. Tai kun pihassa hyppäsi kavereitten kanssa hyppynarua. jne. jne.
Kakarat sai olla omillaan 60-luvulla, ei ollut päiväkoteja, ei hoitotätejä kuin rikkailla.
Työläisillä turvaan ei ollut varaa.
toimivat, kun kuulevat lastaan ahdistellun sekuaalisesti, mutta sinäkö et edes kertonut? Et kertonut, koska et kokenut vanhempiasi siinä määrin turvallisiksi. Jos lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän kertoo vanhemmilleen ahdistelusta ja pedofiili saa sanktion muodossa tai toisessa.
hän on syntynyt 1970 laskujeni mukaan. Niin mitä 1960-luvusta?
Ota pierulääkkeesi ja vältä laktoosia
Kiitos oikaisusta, luulin hänet vanhemmaksi 50-vuotiaaksi klikkasin hänen nimimerkkiään.
toimivat, kun kuulevat lastaan ahdistellun sekuaalisesti, mutta sinäkö et edes kertonut?
-Kerroin ja toimi.
Et kertonut, koska et kokenut vanhempiasi siinä määrin turvallisiksi. Jos lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän kertoo vanhemmilleen ahdistelusta ja pedofiili saa sanktion muodossa tai toisessa.
-Kerroin ja koin turvalliseksi.
Pienempiä asioita ei edes viitsi vaivautua kertoileen. Ja ei, kyse ei ole muusta kuin siitä ettei maksa vaivaa.
Sulla on vahva luotto oikeuteen. Kannattais käydä tutustumassa miten se "oikeus toteutuu" oikein käytännössä. Voisit yllättyä :)
Joo, ymmärrän että alkeellisen psykologisointis tarkoitus on ärsyttää tms. mutta lopetetaan tää nyt tähän. En uskalla edes arvailla kuinka sairaisiin sfääreihin sä torttu märkänä siellä ittes onanoit kuvitellessas vaikka mitä pimeetä aiheen ympärillä :D
80-luvulla ko. toiminta alkanut.
mikä on *pieni asia*, jota ei viitsi vaivautua kertomaan, liittyen pedofiliaan?
Niin, sun eka juttus oli ihan pimee jo siinäkin etten ole sellaista sanonut.
Ja loppua kohden muuttuu aina vaan sairaammaksi.
Niin sanoin että kaikenlaista aiheen ympäriltä on tullut koettua. Niitä on sen verran kaikenlaista ettei pienimpiä asioita edes alkanut kertoileen koska siitä mitään hyötyä ole.. niin ja on niin yleistäkin. En kuitenkaan yksilöi.
Tää tästä.
siihen käsitykseen, että mielestäsi on olemassa *olankohautuksella ohitettavaa pedofiliaa*. On se nyt kumma, kun esiintyy oikeudenmukaisuuden perikuvana, mutta hyväksyy jonkun asteiset pedofiilit näiden *yleisyyden* vuoksi.
Jonkun asian yleisyys on siis peruste hyväksynnälle. Hmm.
eipä ihm jos järki ei enää jaksa pelata. Mene ihmeessä jo lepäämään välillä ja aloita vaikka sitten uusi Papukampanja ja tee vähän harkitumpaa tekstiä, nyt oikein kerjäät kiusaamista.
Otat palstan jo liian tosissasi.
Hyvää yötä
että netissä anonyyminä tullaisesta asiasta puhuminen saattaa olla helpompaa.
Ja miten minä reagoisin... hmm... no koska olen kyllä livenä kuullut suoraan minulle kerrottavan aiheesta, niin eipä siinä ole kuin sanaton ja täynnä myötätuntoa yleensä.
Entä keskustelupalstalla asiasta lukiessa... noh se riippuu kertojasta uskonko vai en ja miten reagoin, veikkaisin että samanlailla kuin irl.
ettei leimattaisi.
Mä voin anonyymisti kertoilla täällä mistä aiheesta vaan, ihan kuten IRL:ssäkin.