Siis tosiaan oma pikku veljeni kurittaa lastani kovakouraisesti..en oikein tiedä mitä tehdä..hän on siis nuori aikuinen, asuu äititni luona ja on suoraan sanottuna syrjäytynyt nuori. Tahtoisin viedä poikani useamminkin äitini luokse hoitoon ja yksin vierailulle mutta en oikein halua veljeni vuoksi häntä sinne viedä, eikä lapsikaan sinne mieluusti tahdo edes tulla. Lapsi oli isoäidin luona yksin kyläilemässä jokuaika sitten, kun menin häntä sieltä hakemaan sain kuulla jotain ihan kauheita asioita, esim. lyömistä ja uhkailua pään vessanpönttöön laittamisella..kukaan ei kuitenkaan kertonut minulle miksi, lapseni sanoi vain että hän oli juoksennellu käytävällä..äitini ei ollut tapahtuma hetkellä paikalla ja ei voinut asiaa kommentoida(?) pikkuveljeni sanoi vain että se ärsytti...sitä en tiedä miten, juoksemallako? tiedän että lapseni on joskus villiintyessään melko ärsyttävä, mutta ei se oikeuta tuollaiseen tekoon! siskoni kanssa asiasta puhelin myös ei veljemme hänenkään lapsiaan ole kohdellut kovinkaan kivasti, yksi muksuista sai olla nenä punaisena viikon kun pikku veli oli siitä niin kovaa nipistänyt.. olen äidin kanssa puhunut asiasta, mutta välillä tuntuu ettei hän ymmärrä koko asiaa(pikku veljeni on vielä hänen täysi vauva mitä paapotaan, ym...) olen äidilleni sanonut suoraan että lapset ei tule sitte enää hoitoon ym, jos ei kiusaaminen(kiduttaminen?) lopu, veljeni kanssa asiaa on yritetty puida, mutta miten se syrjäytyneen kanssa onnistuu, mahtaako edes puhetta kuunnella kun katselee pois, pakenee paikalta eikä edes vastaa muutakuin mumisemalla??? kyllä veli lasten kanssa leikkii ja niitä nauraa mutta joskus ilmeisesti siltä menee liikaa hermot tai jotain? meillä ei siis veljen kanssa ole ikinä olleet mitkään kummoisetkaan välit..se vähän harmittaa ja haluisin tehdä sillekkin asialle jotain, se tuleekin olemaan pitkä projekti...
veljeni "kiusaa" lapsiani
huolestunut äiti
151251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on tasan yksi vaihtoehto. et vie lastasi veljesi lähetyvillä. Kun se samalla tarkoittaa myös sitä, etä et voi vielä lastasi äitisi luokse, niin luulisi äitisikin heräävän tilanteeseen jossain vaiheessa. Ainakaan lapsen ei pidä enää joutua kokemaan tuollaista. Hankit jonkun muun hoitamaan lastasi jos on lastenhoitotarvetta.
Kyllä äitisi sen verran olisi osannut kommentoida, että onko oikein lyöminen ja vesanpöntöllä uhkaileminen! Vastuutonta toimintaaa siis myös äidiltäsi!
ettet voi enää viedä lastasi äidillesi, ainakaan hyvällä omallatunnolla. Äiti ei ollut paikalla, kun kertomasi tapahtui. Siis, äitisi jättää lapsen poikansa hoitoon ja menee menojaan. Poikaa kiukuttaa, hän ei halua olla lapsenlikkana. Kostaa lapsellesi.
Miltä lapsestasi tuntuu, kun hänet raahataan paikkaan, missä joku voi käydä häneen käsiksi milloin tahansa. Sinusta se ei taida tuntua paljon miltään, kun kirjoitat asian lainausmerkeissä.
Herätys! Lapsella pitää olla turvalliset aikuiset ja ympäristö.
Isälle niin hänen pitää muiluttaa velejesi kunnolla että uskoo ja jos ei usko niin soita poliisit seuraavan kerran ja rikosilmoitus pahoinpetelystä niin kyllä voi veljeesi tulla järkiinsä mutta jos veljelläsi on kaikki asiat päin mäntyä niin hän ei kestä lasten leikkejä ´ja jos ei ole töitä tai ei käy opiskelemassa missään niin se rupeaa ahdistamaan ja jos vielä äitisi paapoo pikkuveljeäsi eikä anna poikansa ottaa vastuuta elämästään niin toivotonta voi olla jos ei pysty itseään hallitsemään niin ei muuta kun píkkuvelejsi hoitoon saamaan pääkoppansa kuntoon.
jaksat provota jatkuvasti, eri aihein...
vain ja vain sinä puolustat lapsiasi. Et jätä lastasi veljen kanssa kaksin. Et vie hoitoon, on muitakin hoitopaikkoja ! Lapsesi kiittää sinua joskus.
tarkoita, että vihaisi lapsia. Veljelläsi ei ole ns. kaikki muumit laaksossa.
Jokin muu asia ärsyttää häntä, mahdollisesti se, ettei ole onnistunut hankkimaan perhettä tai on siitä sinulle kateellinen?
jos joku ihmettelee miksi vien lapseni äidilleni hoitoon kun veli on tuollainen niin selitys on yksin kertainen; sain vasta äskettäin tietää, ihmettelen kovasti kun ei poika ole kertonut aiemmin(toivon kovasti ettei ole mitenkään uhkailtu)?
niin, korjaan kun joku sanoi että äitini meni menojaan, hän siis oli kotona, mutta toisen lapsemme kanssa ulkona, äidilläni on tosiaankin tuo pikkuveljeni paapomis vimma(perunat kuoritaan valmiiksi ym..), eikä tahdo uskoa hänestä mitään pahaa(enkä minäkään tahtoisi,samainen veli on myös poikamme kummieno...että niin)..joku myös puhui että asiat on päin mäntyä..meidän perheessä on monet asiat mennyt päin mäntyä.. ja voihan pyhä pamaus joka jonkun suusta tuli ANTEEKSI kun hipsuja käytän..en todellakaan vähättele asiaa, ja kävin äidin luona tänään(ennen kuin aloin teidän tekstejä lukemaan) ja sanoin suoraan äidilleni että lapset ei enää tule teille yksin(vaikka niin sydäntä riipaisikin sanoa se ääneen)kyseisten tapauksien takia. ei meidän lapset kyllä äitini luona usein olekkaan olleet hoidossa, tai jos ollaan tarvittu hoitajaa niin ollaan äiti pyydetty meille kotiin missä kaikki on mennyt aivan loistavasti.
Asia missä itse olen tehnyt virheen on etten tosiaan ole miehelleni kertonut, tiedän että pitäisi, PITÄÄ. eniten vaan hävettää kertoa, tarkoitan(en tiedä sitten ymmärtääkö ketään teistä?) sillä että suoraan sanottuna häpeän omaa perhettäni(en hänelle ole kertonut kaikkea meidän perheen menneisyydestä) ja olen lievästi sanottuna kateellinen mieheni perheestä. lapset on lähes aina anopilla ja appiukolla, he ovat oikeasti kullan arvoisia ihmisiä(siis rakastan tietenkin omaa perhettäni myös). hänellä on myös pikkuveli jota poikamme ihailee kuin jotain jumalaa =) (onneksi) heillä on elämä aina ollut helppoa.
Kun taas menemme omaan sukuuni,tulee esiin sanoja: alkoholi ,sairaudet, kuolema, masennus, itsemurha, lääkkeet, koulukiusaaminen, keskenmenot, terapia, perheväkivalta, työttömyys... äiti on oikeasti kokenut paljon kaikkea kamalaa, samoin me lapset jokainen omalla tavallaan ja toisaalta ymmärrän äitini käytöksen kuopustaan kohtaan ja noiden asioiden takia sanominen(ettei lapset enää tule yökylään/hoitoon) tuntui tuskalliselta, mutta minun on PAKKO ajatella omiani, enkä tosiaan halua heidän kokevan yhtään pahaa päivää..
Tahtoisin vaan niin kovasti lähestyä pikkuveljeäni jotenkin, mutta en vaan tiedä miten? Eikä hän inhoa lapsia, ärsyyntyy super helposti ja päässä tosiaan napsahtaa..
ei hän kyllä meidän kenenkään nähden tee ikinä mitään, leikkii lasten kanssa ihan normaalisti..no katsotaan mitä aika tuo tullessaan..ja en todellakaan kannata mitään pahoin pitelyitä pahentaisivat vaan kaikkien tilannetta. Onko jollain oikeasti jotain kokemusta syrjäytyneistä nuorista? Sen tiedän ettei asiat parane samantien taikasauvaa heilauttaen..
"Asia missä itse olen tehnyt virheen on etten tosiaan ole miehelleni kertonut, tiedän että pitäisi, PITÄÄ. eniten vaan hävettää kertoa, tarkoitan..."
Ei se sinun häpeäsi ole, jos äitisi/veljesi toimivat tuolla tavoin! He ovat ihan itse vastuussa tekemisistään! En ymmärrrä, että sinä lähdet SALAAMAAN yhteistä lastanne koskevaa asiaa mieheltäsi/lapsen isältä! Joku kaunis kerta kun sinä olet jossain ja miehesi päättääkin jostain syystä viedä lapsenne hoitoon sinun äidillesi ja tapaahtukin jotain, niin siinä tilanteessa onkin tosi paikka, kun miehellesi tulee YLLÄTYKSENÄ koko toiminta ja se, että sinä OLET TIENNYT asian, josta olisi ollut syytä myös varoittaa lapsen isää, jotta tilanne ei pääse toistumaan.
Nyt siis nopsaaan kertomaan asiasta miehellesi ja myös miehelläsi on oikeus sanoa äidillesi ja veljellesi suorat sanat OMAN lapsensa hoidosta!
päälle, ei ole tullut mieleen kyseenalaistaa vesselin juttuja?
että veljesi on mustasukkainen äidistään, koska äiti paapoo häntä kun muita paapottavia ei löydy.
Kun viet lapsesi äidillesi, äitisi paapominen kohdistuu lapsenlapsiin ja tuo huomio on poissa veljeltäsi.
Toinen vaihtoehto on, että lapsesi tavalla tai toisella tietoisesti tai tietämättään häiritsee veljeäsi ja siksi veljelläsi napsahtaa kun ketään todistajaa napsahtamisesta ei ole paikalla.
Veljesi ei osannut kertoa millä tavoin se ärsytti, vaikuttaisi ensimmäiseltä vaihtoehdolta.
Ellei sitten veljelläsi ole harrastusta, minkä toteuttaminen vaatii 100 % keskittymistä ja siksi ärsyyntyy lapsesi tuottamasta metelistä.
Tiedä sitten mikä sellainen harrastus mahtaisi olla.
Sinun pitäisi joutua vastuuseen siitä että tieten tahtoen annat lapsesi paikkaan jossa he ovat sairaiden ihmisten väkivallan ja kaltoin kohtelun alaisina.
TIEDÄT ASIAN olet ainoa syyllinen.
==============================
Jos joku tekisi mun lapsille tollasta niin sillä lähtis henki..tai tekisin poliisi asian..ja ihan vitun sama vaikka olisi veljeni .....
Ei tässä pidä laskea sen varaan, että toinen muuttuisi. Lasta ei vain sitten viedä sinne, vaikka kuinka mieli muuten tekisi. Millainen avuttomuuden tunne lapsella voikaan olla, jos vanhempi ottaa pienen riskin hänen kustannuksellaan. Sellaiseen ei yksinkertaisesti ole oikeutta.
tässä ihmiset sanonu monta hyvää neuvoa ja jos et asialle mitään tee niin ittees saat syyttää siitä ku luet iltasanomista oman lapses kohtalon otsikolla "eno hukutti siskonlapsen". Siinäpähän itket kun kauhein asia mitä kenellekkään voi sattua on tapahtunut, eli oman lapsen kuolema.
niin, että pyydätkin Äitisi vain kylään / kaitsemaan lasta ja veljesi saa jäädä kotiin möllöttämään ja hönöilemään. Turhaa sietää tuollaista.