Ihmettelen erään tuttavaperheen vaimon suhtautumista miehensä uskottomuuteen. Mies jäi kiinni salasuhteesta vaimon luettua miehen tekstareita toisen tuttavamme vihjattua, että miehellä voisi olla jotain salailtavaa. Ja hänen käsiinsä saamista viesteistä selvisi hyvin suhteen laatu: eli suhde oli edennyt syvälle tunnetasolle, ja seksi vahvasti mukana. Salasuhde oli jatkunut ainakin kokonaisen vuoden, ja tämä myös selvisi vaimolle keskusteluissa miehensä kanssa. Tapaamisia paljon, kaikissa seksiä, lisäksi paljon yhteydenpitoa meilitse (vaimo sai kaivettua myöhemmin esiin myös meilivaihtoa) ja puhelimitse, tekstarein. Mikä saa vaimon kaikesta huolimatta välittömästi anelemaan miestä jäämään, ja ottamaan jopa syyt niskoilleen? Ilman mitään vihareaktiota, syyllistämistä, mitään? Vain anelua siitä, että mies jäisi? Itse olisin raivoissani, ja heittäisin saman tien miehen pihalle. Vai voiko olla niin, että vaimolla on ollut oma juttunsa, jonka vuoksi anteeksianto on noin helppoa, vai mikä ihme siinä voi olla takana. Eikö hän uskalla sanoa yhtään mitään, jotta mies ei lähtisi - siirtää siis tunnereaktiotaan. Sillä täysin ilman vihaa tai raivoa ei vaan pettämistietoa voi ottaa vastaan - varsinkin kun kyseessä on siis pidempi sekä tunnetta että rakkautta sisältävä suhde
suhteen jälkeen
kerttunen
29581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
sä vatvot toisen parisuhdetta täällä?
Jos kuitenkin omaa, mutta muka tuttavan...
usko
Olen toinen nainen, ja ollut salasuhteessa jo pitkän aikaa. Salarakkaani tunnusti vuosi sitten ja hänen naisystävänsä reaktio oli samanlainen kuin kuvaamasi tuttavaperheen vaimon. Hän aneli itkien miestä pysymään kanssaan, vaikka mies ei ole aikoihin ollut tyytyväinen suhteen laatuun. He ovat olleet pitkään yhdessä, joten ero kääntäisi elämän ympäri. Tässä osoittautuu se kuinka paljon tuttuus ja turvallisuus (vai voiko sanoa että suhteessa jossa petetään olisi turvallisuutta?) painaa vaakakupissa paljon molemmille osapuolille. Mies sanoi minulle (varmasti kaunistelee asioita molemmille naisille) että ei raaskinut jättää naisystäväänsä, kun hän oli niin surkeana. Luulenpa että miehen oikea motiivi on se että hän ei uskalla. Ja naisystävä taas haluaa pitää kaiken ennallaan, pitää kulisseja yllä suojellakseen maailmankuvaansa. Naisystävä kaatoi kaiken syyn minun niskoilleni, vaikkei hän tunne minua. Se on helpompaa hänelle niin, ajatella että uhka tulee ulkopuolelta. Mies sensijaan ei halunnut jättää minuakaan. Mutta vaikka hän tuntee minut jo hyvin, ja suhteessamme on syvää ystävyyttä ja tavallista arkea, niin silti olisi pelottavaa aloittaa uusi elämä. En usko, enkä odota että hän vaihtaisi tuttua naisystäväänsä minuun vaikka heillä menisi kuinka huonosti. Miehet vain ovat sellaisia tossukoita. Odotan jo seuraavaa junaa, mutta ei tässä mikään kiire ole.
Toisinsanoen kaikilla kolmella osapuolella on yleensä huterat ja epäloogiset motiivit jatkaa kolmiodraamassa. Kukaan ei halua jäädä yksin, toiset ei edes kahdestaan.
eräs tuttavarouva selitti vastaavassa tapauksessa, että ei mies oikeastaan pettänyt, kun ei halunnut tätä toista naista oikeasti, vaan pani vähän niinku ystävänpalveluksena, kun se kakkonen oli niin ressukka ja munaa vailla. Ja näin asia saatiin selitettyä parhain päin ja avioliitto jatkui onnellisena..jonkin aikaa.
kas miten on sinun avioliiton ja parisuhteen laita, vai onko sulla edes sellaista?
sattuu ja tapahtuu ja oikein tuttavaperheen vaimon tunteet tiedetään. Kukaan ei tiedä avioparin keskinäistä suhdett ja historiaa niinkuin he itse. On viisasta antaa periksi. Ja varsinkin, jos itsekin on ollut "syyllinen" joko pettämällä tai muulla tavoin. Petturimiehet ja -naiset puhuvat kakkosille puuta heinää, niitä näitä kaalinpäitä. Ja nämä tyhmät uskovat.
puhuvat vaimoilleen puuta heinää ja nämä tyhmät uskovat.
varmasti sekä että, mutta miksi täällä vatvotaan toisten suhteita eikä omia? Itse jos saisin tietää ystäväni tänne suhteestani kirjoitaneen, olisin hänelle todella vihainen ja ottaisi aikaa, että voisin anteeksi antamaan. Parisuhde asiat on siinä parisuhteessa elävien asia, ei toisten asia levitellä luuloja tälläisille palstoille.
tuollakin sitten on, kun kirjoitellaan täysin anonyymisti..? Itselle ja ympäristölle sattuu ja tapahtuu asioita, joita ei voi kuin ihmetellä, ja tämähän on oiva väylä saada uutta näkökulmaa asioihin kohtalotoverien välityksellä, eikö vaan? Heh, olen tässä odotellut, josko joskus pulpahtaisi näkyville omaa tilannettani vatuloiva lähimmäinen, mutta ei ole, ei...
painivat eri srjoissa. Mies päästelee hätävalheita vaimolle, kakkoselle valehdellaan, että saadaan ihailua ja helppoa pillua.
sen on väliä, ajatteleppa jos sulla sydäntä on, niin vaikka sitä petettyä, jos hän sattuisi löytäisi oman elämän tarinansa täältä kuinka häntä petettiin ja kuinka oli niiin pelle että vieläpä antaa anteeksi. Miltähän se mahtaa petetystä tuntua, kun muutenkin on sydän revitty verille ja yrittää rakentaa uutta luottamusta petturinsa kanssa. Nauraiskohan vai itkisikö? Mitä luulet?
Kyllä itse aikanaan pettämisen kokeneena vaimot ja kakkost painivat samassa sarjassa, kummallekkin valehdellaan ja petttään. Eipä kumpikaan ole eri asemassa, vaikka itskkin luulin silloin niin, nyt toedän ettei asia todellakaan ole niin.
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että vaimoille - petturivaimot miehilleen- sitä puutaheinää puhutaan ja nämä uskoo (tai ainakin haluaa sinnikkäästi uskoa). Ainakin itse aikoinaan kakkosena olleena tiesin tasan tarkkaan tilanteen, ei minulle valehdeltu. Miksi olisi? Ei miehellä ole syytä kakkoselleen valehdella. Sehän tietää jo, että naimissahan tuo mies on eikä kakkonen ole ainoa nainen tämän elämässä. Vaimollehan se pitää höpissä moiset jutut, että se vielä pysyy vaimona - monesti pysyy vaikka pääsisi kakkosista tietämäänkin.
minua on petetty ja tiedän tasan varmasti, että minunkin tapauksestani "kylän ämmät" ottivat kaiken ilon irti. Mutta mitä sitten? Evvk, minä elän itse oman elämäni enkä mieti, mitä joku "naapurin Merja" siitä tuumaa. Joten hittoako välittäisin näistä anonyymeistä jutuista, joista voi tietysti löytyä omaan tarinaani kanssa yhteneviä piirteitä, mutta todennäköisyys sille, että kyseessä aikuisten oikeasti olisi juuri minun pettämistarinani, on lopultakin hyvin pieni. Ja kas kun vaikka tilanne näyttää yhdenlaiselta päällepäin, niin loppupeleissä vain minä ja mieheni tiedämme, missä mennään, eikö..?
totta tuokin. Itse petettynä olen saanut kuulla olevani pelle, mustasukkainen hullu ämmä, huora yms. Kyllä ne sanat kuitenkin ujoa ja arkaa ihmistä jossain määrin satuttaa...
No, niin, tuttavien tai omia parisuhteita, mutta joskus ne tuttujen tai ystävienkin parisuhteet mietityttävät. Itseäni mietityttää tuttavaperhe, jossa vaimo sai miehen kiinni uskottomuudesta, eikä ihan noin helposti, mutta lähes, olisi antamassa kaiken anteeksi. Tosin hän ei tiedä suhteen kestoa. Luulee siis, että suhde on paljon lyhyempi, sillä niin hänelle on tunnustettu. En tiedä, pitäisikö hänelle kertoa, että suhde on ollut vielä paljon pidempi, ja suhteen alkutapa täysin kerrotun vastainen. Ja että suhteita on itse asiassa ollut muitakin ennen tätä viimeisintä. En vain mitenkään tiedä, voiko lytätyssä tilanteessa tuoda vielä lisää negatiivista esiin. Ja kai ne kulissitkin vaan on myös tärkeitä joillekin, ja mies saa peuhata miten lystää.
Jos on itsellä tilanne pahasti päällä, ehkä ei kauheasti täällä kannattaisi roikkua. Sitä näkee niin paljon yhteneväisyyksiä omaan juttuunsa, että menee sekaisin pelkästään siitä.
Itse ajauduin tänne, kun seurailin tulevan ex-mieheni linkkejä tietokoneella, ja nyt joka toinen juttu tuntuu liippaavaan oman liittoni asioita ; ) tuskin kuitenkaan näin suurta julkisuutta tällä palstalla
Mulle kakkoselle on mies ollut koko ajan rehti. Miksi ihmeessä valehtelisi, alusta saakka tajusimme nämä vedet ,missä me liikumme. Rakastan ja annan helposti, tottakai. En roiku , en omista, en ole mustasukkainen, en ole katkera, olen itsenäinen ja pärjään yksinkin. Sattui vain niin ,että mies on varattu. Joka kerta tapaaminen voi olla viimeinen. Oma aviomiehenikin kelpaa muille.
Kun tänne syntyy, paras olla valmiina jakamaan, luo pumaan ja kärsimään.
on ja pitääkin olla sellaista, mitä ei kerrota ulkopuolisille - ei kenellekään! Niinpä ihmettely ja päivittely täällä palstalla, siitä haluaako joku pettämisen paljastuttua pitää puolisonsa vai ei, on parin oma asia! Ulkopuolinen ei voi milloinkaan tietää kaikkea, mitä suhde pitää sisällään, joten on parempi antaa jokaisen hoitaa asia tyylillään. Miksi "kerttusen" on niin vaikea sitä tajuta. Hanki elämä !!!
totta, jokaisen oma päätös mitä tekee. Jatkaako suhdetta vai ei siihen ei ole ulkopuolisilla sanomista. Eikä toisen päätöstä jäädä petturin kanssa suhteeseen tarvitse ymmärtää.se on hänen oma päätös, eikä varmastikkaan helpoin. Helpointa on pakata kamat kasaan ja muuttaa pois kuin alkaa kasaamaan uutta luottamuspohjaa suhteelle sellaisen kokemuksen jälkeen.
vain tuttava tuolle naiselle, josta kirjoitat... Miten ihmeessä sitten "tiedät" noinkin paljon hänen/heidän asioistaan - en itse ainakaan tiedä kuin parhaiden ystävieni asioita juurta jaksaen eli sellaisien, jotka luottavat minuun ja ymmärryskykyyni kertoessaan niitä.
Ehkä sinunkin kannattaisi kliseisesti hankkia se oma elämä ja jättää toisten asioiden ihmetteleminen sikseen. Tässäkään tapauksessa koko totuutta tilanteesta eivät tiedä kuin kyseinen pari.
Valitettavasti vain on niin, että yleensä vieraat ihmiset tietävät toisten asiat paremmin kuin mitä itse omat asiansa. Naapurit kyllä näkevät, kun avioliitto voi huonosti. He myös jostain kumman syystä tietävät, kun joku käy vieraissa.
Jostain syystä kulissiliittolaiset eivät huomaa sitä, että kaikki tietävät heidät kulissien ylläpitäjiksi. Aikuiset puhuvat (juoruavat) keskenään, lapset kyllä kuulevat tämän ja muistavat kertoa kulissiperheen lapsillekin tietonsa. Aika rankkaa kuulla ulkopuolisilta, että oma isä panee muita naisia. Mutta yhdessä pitää olla, lasten takia, annetaan lapsille se hyvä aloitus elämälle ja muuta paskaa... Oikeasti ollaan vaan itse niin saamattomia ja pelätään muutosta ja halutaan pitää oma elintaso mahdollisimman korkeana. Lapset ovat hyvä tekosyy jäädä huonoon suhteeseen ja jopa syy elää itsekkäästi, oikeasti lapsista välittämättä.
Ihmiset puhuvat aina. Ja se on myös hyvä asia, että huolehtivat (ovat kiinnostuneita) muista, ei pelkästään huono.
tekstistä puuttui tuo luulevat tietävänsä...
miltä tuntuu yh.äidin muksuista, jotka kuulevat äidin touhuista, kuinka käy naimassa ukkomiesten kanssa..
Tiedän, ei pitäisi tietää, mutta aivan sama lainaten:"Aikuiset puhuvat (juoruavat) keskenään, lapset kyllä kuulevat tämän ja muistavat kertoa yh.äidin lapsillekin tietonsa. Aika rankkaa kuulla ulkopuolisilta, että oma äiti jakaa ukkomiehille tavaraansa" Mitä miettii yh.äiti? Kuvittelee, ettei asia tule tietoon.
Ei se sama asia ole. Sinkkunainen ei ole rikkomassa omaa perhettään naidessaan ukkomiehen kanssa. Jostain syystä mun on helpompi nähdä nainen selittämässä seksiasioita lapsilleen hyvin päin (seksuaalisuus on aivan luonnollista), mutta vaikeampaa nähdä sitä perhettään pettävää isukkia kertomassa lapsille, että on todella pahoillaan kun loukkasi (himot vie vaikka kotonakin sais).... Taitaa jäädä miehiltä selitykset selittämättä. Yh-isukkia et ottanut esille, miksi et?
Mutta tosiaan, voihan pettäjä olla perheen äitikin. Ja se vasta on perheen isälle ja lapsille paha paikka. Naiset vielä antavat herkemmin pettäjälle anteeksi, miehille se vaikuttaa olevan ylitsepääsemätön paikka.
olla, että muut tietävät aiemmin tilanteesta kuin pari itse. Niin moni kuvittelee että teot ovat pysyneet salassa, koska asianomaisille ei kerrota, kukaan ei halua ”puuttua” toisten asioihin. Kuitenkin niihin puututaan siten, että tarinoita kerrotaan eteenpäin. Kuka siunailee, kuka muuten vain kertoilee.
Takana on tavallaan yritys kunnioittaa toisen yksityiselämää. Tavallaan siellä on myös pelko, että itse joutuu epämukavaan tilanteeseen. Kuten tunnettua sanansaattaja se teilataan ensimmäisenä. Mitä lähempiä tuttuja, sitä enemmän pyritään asiaa salaamaan.
Tästä sitten muodostuu etenkin sille pettäjälle ja ulkopuoliselle se kuva, ettei kukaan tiedä. Samoin kun petos tulee ilmi, tämä lienee yksi nöyryyttävimmistä sille petetylle. Häntä on takanapäin arvosteltu ja jopa säälitelty. Häpeä on aika suuri. En ihmettele että se purkautuu tuohon ulkopuoliseen osapuoleen – hän on ollut enemmän niskanpäällä, koska on tiennyt.
Kun tätä salailun maailmaa on seuraillut, alan olla ihmeissäni. Eniten nämä salailijat itse pettävät itseään sillä, ettei kukaan tiedä. Kuinka monta tarinaa olenkaan kuullut! Vaatii todella hyvää arviointikykyä, milloin näihin puuttuu ja milloin ei. Periaatteeni on, että mitä en voi itse todistaa, sitä en totena kerro. Aina tulee harkita se, mitä sen kertomisen seuraus on. Ikävä kyllä liian moni puhuu niin negatiivisessa sävyssä ja on ilkeämielinen, että koen sen juoruamisena ja huonona ilmiönä
sun on helpompi nähdä, mutta niiden mukuloiden ei. Kuvitteletko, että yh.äidin mukulat kertovat kaverillle äidin seksuaalisuudesta hyvin päin, siksi äiti nai "Villen" isän kanssa. Herää kuplastasi. Muksut voivat olla todella julmia. Häpevät ja kärsivät äidistä puhuttuja juttuja. Mutta eihän se mitään, kun voi opettaa mukuloilleen asian hyvin päin, vai mihin jäi moraali,toisten avioliiton kunnoittaminen, oikea ja väärä, eikö sitä opeteta omalla käytöksellään? Tuo ajatusmaailma on juuri sitä mitä en ymmärrä, "sinkkunainen ei ole rikkomassa omaa perhettää" niin mitä muiden perheistä, kun vaan saa toteuttaa hyvin päin seksiasoitaan? Tuijotetaan vaan omaa napaa ja opetetaan mukulat toimimaan samoin, ei hyvä.
Ja kukas ne mukulat opettaa puhumaan toisten naimisista?! Kotona opittua - joten olisi kyllä peiliin katsomisen paikka niilläkin, jotka pitävät itseään ns parempina ihmisinä!
Sisareni perheessä tapahtui niin, että lastensa isä oli suhteessa erään lasten luokkakaverin äidin kanssa. Pariskunta keikkui pitemmän aikaa em syystä eron partaalla, lapsille kerrottiin, että vanhemmilla on suuria erimielisyyksiä, joita he yrittävät ratkoa parhaansa mukaan - minusta ihan fiksusti tehty, että ylipäätään jotain selitettiin tulehdusarasta tilanteesta. No mutta, suht pienessä yhteisössä kun oltiin, niin kylläpä sitten yhdessä jos toisessakin huushollissa puhuttiin toisten asioista lasten (ikää 9-13v) aikana ja juurikin tuohon tyyliin, että "Tytin" äiti nai "Villen" isän kanssa. Ja lapset kun ovat julmia, eivätkä kaikki edes oikein ymmärtäneetkään, mistä on kyse, asiasta huudeltiin sitten enemmänkin koulun pihalla. Hieno juttu, juu...
Arvatenkin esim sinä olet sitä mieltä, että syy on kokonaan tämän huoranneen isän... Mutta haloo! Kyllä jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi ajatella lasten - muidenkin kuin omiensa - etua ja varoa puhumisiaan! On todella typerää ja törkeää vatvoa toisten ihmisten seksiasioita alaikäisten lasten kuullen! Siinä ei ajatella sen kummemmin niiden toisten ihmisten lapsien kuin omienkaan lapsien etua - esim murkkuikäisen nuoren mielessä kuohuu ja pyörii sata uutta ja kummallista asiaa muutenkin eikä siihen enää kaivata sitä, että vanhemmat puhuvat jonkun "Villen" isän naimisista! Itseäni ainakin hävettäisi suunnattomasti, jos tietäisin omien lapsieni kuulevan tuollaisia juttuja minun suustani. Ja mistä he muka niitä kuulisivat, jolleivat vanhemmiltaan?! Eivät lapset itse tee johtopäätöksiä aikuisten "setien" ja "tätien" naima-asioista!