Saanko häntä enää koskaan...

IMissUfofrever kirjoitti:

Tämä on niin typerää kuin olla ja saattaa, mutta päivä päivältä ikävöin exääni vain enemmän ja enemmän. Meillä on yhteinen lapsi, jonka takia joudumme olemaan väistämättä yhteyksissä toisiimme. Olen siis itse hänet jättänyt, koska meillä oli silloin vauva-ajan jälkeinen kriisi, josta emme selvinneet yhdessä. Nyt on kuitenkin alkanut taas tuntumaan siltä, että hän on se ainoa oikea minulle. Jokaisessa parisuhteessa on ongelmansa. En kadu sitä, että erosimme, koska tilanne oli silloin mitä oli, joten se oli ainoa tapa saada itse hengittää taas. Nyt tuntuu, että olen itse kasvanut eron aikana henkisesti ja osaisin tehdä monta asiaa toisin. Suhdettamme hankaloitti myös monet muut asiat, kuten se, ettei minulla tehnyt mieli synnytyksen jälkeen lainkaan seksiä. Lapsemme on vajaa 2 vuotta vanha ja olemme olleet erossa 4kk. Molemmilla on ollut jonkunlaisia pieniä romansseja, mutta ei sen vakavampaa. Hän jopa kertoilee minulle tulevista treffikumppaneistaan yms. Välillä tuntuu, että hän yrittää saada minut mustasukkaiseksi. Kun kysyn, onko hänellä koskaan ikävä minua, hän ei vastaa minulle. Kerran hän sanoi vaan, että on hänellä joskus mutta enempi hänellä on ikävä erästä toista, jonka kans hän ei ole seurustellut..Kerran jo unohdin hänet, koska minulla oli eräs toinen, jonka kanssa tunsin taas voivani olla ihan miten vain. Mutta kun tästä jutusta ei tullutkaan mitään, aloin ikävöimään toistamiseen exääni. Jopa treffeillä ollessani ikävöin vain häntä, muistan hänet pienimmästäkin asiasta, kuinka silloin ja silloin me teimme näin ja toivon hänen olevan siinä toisen tilalla..Haluaisin vaan niin kovasti yrittää vielä kerran. En uskalla sanoa tästä enää hänelle, koska hän jo kerran tyrmäsi minut..Välimme ovat kuitenkin paranemaan, päin, joten olisiko viisain vain odottaa ja katsoa, tekeekö hän seuraavan siirron?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä