Mikä avuksi? Olen mielestäni viehättävä nainen ja olen ollut muutaman vuoden naimisissa todella kiltin miehen kanssa. Hän ei voisi koskaan pettää koska on aina kotona. Ensimmäiset vuodet ja seurusteluaika meillä oli kuumaakin kuumempaa seksiä. Viimeiset pari vuotta on ollut seksiä noin kerran kuussa ja joskus harvemminkin ja lähes aina minun aloitteestani. Mies ei halua puhua koskaan että olisi ongelma tällä rintamalla. Itse kuitenkin olen halukas puhumaan mutta kun otan aiheen puheeksi niin miestä suututtaa.
Haluaisin avoimen suhteen jossa näistä voisi puhua. Mitähän tässä pitäisi tehdä? Avioeroko?
Haluaisin avoimen suhteen jossa näistä voisi puhua. Mitähän tässä pitäisi tehdä? Avioeroko?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suunnilleen tarinasi kaltaisia on varmaan puolet tämän palstan aiheista; seksi kun lopahtaa...
Ei kai se ihmekään ole. Saippuaoopperat ja media antaa mallia, kuinka kumppani valitaan ja seurustelu aloitetaan.
Aivan varmaa on, että mitä intohimoisemmin seksuaalisesti suhde alkaa, sitä rajumpi on äkkipysäys.
Ihminen on kuitenkin henkinen olento eikä se fyysinen iloittelu kanna loputtomiin.
Jo siis tuo, että kaveri ei aiheesta suostu puhumaan - jopa suuttuu - kertoo että henkisesti olette täysin eri planeetoilta.
Enhän siis tylyltä halua kuulostaa, voihan petielämän viilenemiseen olla aivan perusteitakin....mutta kaveri ei siis halua ongelmaa keskusteluin puida.
Naurettaviksi nämä ongelmat tekee se, että yleensä suhteiden alussa te naiset kenties murehditte; voivoi kun se pelkkää seksiä haluaa .. mutta Ahh, niin viriili.
Ja muutaman vuoden kuluttua; voivoi kun ei e enää haluakaan .. eikä syistä puhuakaan.
Jos ja kun eroon päädyt, ehkä seuraavalla kerralla mietit muutakin kuin kuin kullin pituuttaa ja sen käyttöominaisuuksia.
Kas kun henkisellä tasolla sitä suhdetta eletään ja ylläpidetään - ei fyysishektisellä tasolla.
Sorry, jos kovalta kuulosti - mutta sielu ennen seksiä.
Onnea pulman ratkaisuun!
Sehän tässä se ongelma onkin etten ole koskaan miettinyt edes alussa pelkästään seksiä. Löysin ihmisen kanssa jonka kanssa oli hyvä olla. Kuitenkin seksielämä on tärkeä osa parisuhdetta. Jos se ei pelaa, niin vaikuttaa se kaikkeen muuhunkin elämään. Sitä pikkuhiljaa alkaa miettimään syitä, hakea vikoja itsestään ja toisesta ja sitten ollaankin jo oravanpyörässä.
Onkohan kenelläkään kokemuksia, voiko seksielämä alkaa uudelleen tauon jälkeen ja mitä siihen vaaditaan? Terapiaako? Itse ainakin olen sellaisessa tilanteessa etten enää itse löydä tietä kohta ulos kuin pakenemalla. Kuitenkin rakastan miestäni ja haluaisin saada tilanteen kuntoon. Kertokaa siis jos olette olleet samassa tilanteessa. Pitkitänkö vain eroa eli päätyykö liitto eroon aina vai onko pelastuskeinoja???
nainen isolla...tiedän miltä sinusta tuntuu, sillä samoja asioita pohdiskelen joka päivä. Tuntuu että olen pattitilanteessa, ulospääsyä ei ole mihinkään suuntaan sillä rakastan miestä oikeasti ja aidosti sellaisenaan, mutta minunkin mielestäni seksi vakituisessa parisuhteessa on vain ja ainoastaan luonnollista eikä pelkästään fyysistä. On luonnotonta että toista voi koskettaa vain rajatulle alueelle. Auttaisi kyllä ymmärtämään tilannetta ja hyväksymäänkin jos tietäisin syyn, miksi seksi on loppunut täysin kokonaan. Tietenkin etsin syytä itsestäni, ulkonäöstäni ja tekemisistäni. Mies vain sanoo ettei syy ole minussa. Mitä tästä seuraa, en tiedä, mutta asia vaivaa joka päivä mieltäni.
Olette molemmat täydellisesti hakoteillä. Yksi kirjoittaa yhtä, mutta tarkoittaa toista. Toinen puolestaan tarkoittaa yhtä, mutta kirjoittaakin toista. Molemmat kirjoittajat kuvittelevat tietävänsä jotain rakkaudesta, mutta eivät tiedä siitä yhtään mitään. Ns. rakkautenne on pelkkä idea, jonka te uskotte naiivisti olevan jotain empiiristä todellisuutta.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan freudi, kun huomaa, miten läpinäkyvää kirjoituksenne ovat. Kuvitteletteko te todella, että parisuhteidenne taustalla on jokin syvempi merkitys? Ei sitä siellä ole. Parisuhteenne perustuvat pelkkiin vietteihin ja vaistoihin. Sanalla sanoen vallantahtoon. "Rakkaus" niissä on pelkkää muotoa ja ideologiaa.
Lisäksi teknistynyt ja insinööristynyt aikakautemme on tehnyt parisuhteista pelkkiä koneellistuneita tekniikoita. Niitähän on huollettavakin kuin teknisiä laitteistoja. Kyse onkin paljolti siitä, millaista huoltoa parisuhteet tarvisevat? Riittääkö niille määräaikaishuollot vai tarvitaanko suorastaan peruskorjausreviisioita? Entä millainen mekaanikko tarvitaan parisuhteen oikeille raiteille saattamiseksi? Riittääkö kyläseppä vai onko tilattava formulaluokan asentaja? Koskahan lääkitys pitäisi aloittaa?
Jos te todella haluatte tietää jotain konkreettista parisuhteittenne todellisesta tilasta, niin koettakaa edes hetkeksi irtaantua naiivista arkirealismistanne ja aivoihinne syötetystä soopasta. Käyttäkää järkeänne.
ei muuta kun damaskit nurkkaan ja sellaset vermeet niskaan stringeineen ja matka ruoska esiin ja äijän kimppuun ja annat sellasta suuhoitoa että varpaankynnet pamahtaa kattoon:)
Mulla on tapana miestä vähän yllätellä...tai kokeilkaa vaikka paikallista lintutornia...;)
Juupa,samassa veneessä olen kanssasi.Minunkaan mieheni ei ikävä kyllä osaa puhua ongelmasta ja tuntuu ettei se hänelle mikään ongelma olekaan.Puhumattomuus taitaa olla se suurin ongelma meilläkin.Joskus ehkä ois syytä sammuttaa se tv ja keskustella ihan suoraan ja rehellisesti kaikki asiat.Minun mies sanoo ettei keskustele koska aloitan vittuilevalla äänensävyllä,mutta tekosyy sekin,toistakin lähestymistapaa koitettu samalla lopputuloksella.Ja on kai minulla syyni ollakin hieman vittuuntunut kun edellisestäkin kerrasta alkaa olla pian kolme kuukautta.Jos olisi edes muuta läheisyyttä,halailua,pussailua,mutta ei sellaistakaan.Tunnen itteni joksikin vonkaajaksi kun mies ei tee aloitetta.Tulee tunne että suostuu seksiin vain koska tietää minun sitä haluavan ja nautinto katoaa samantien.En todellakaan ymmärrä.Aiemmissa suhteissani ei tälläisiä ongelmiaq ole ilmennyt ja vaikka vikoja itsestäni etsinkin niin en kaikkea syytä itselleni ole valmis ottamaan.Kai sellaisiakin miehiä on joille vähempi seksi riittää mutta että näin harvoin,se on jo omituista.En ole ratkaisua keksinyt tähän joten en voi auttaa sinua mutta tiedät että meitä on muitakin saman ongelman kanssa eläviä naisia.....
Olen kans suhteessa missä ei ole seksiä. Alusta asti nainen ei ole halunnut seksiä, usein tein aloitteen ja nainen torjui minut. Jos joskus nainen suostui, meni äheltämiseksi koska ei tykänny mistään mitä tein jne..ja nyt 2v jälkeen en osaa tai uskalla enään tehdä aloitetta, nainen ei ole tehny ikinä :( minä haluaisin seksiä vaikka jokapäivä mutta joudun käsihommiin ja kieltämättä tämä vaikuttaa kaikkeen muuhunkin, en halua enään edes halata. Joskus olen kysynyt jos kumppanini hoitaisi vaikka käsin minut mutta ei halua.
Tervetuloa miesten maailmaan.. Tekstisi oli kuin miehen suusta, jossa nainen on se vähempihaluinen.
Vittuilu ei auta ikinä mitään, eikä sillä pitäisi ollakaan tilaa parisuhteessa. Yrittäkää puhua asiasta, ehkä teidän pitäisi kokeilla jotain uutta?
otin vihdoin härkää sarvista ja vaadein että puhutaan. uhkailin jopa erolla koska niin lähellä sekin on käynyt mielessä. Taisi tehota kun rupesi mies puhumaan. keskusteltiin mistä kumpikin pitää ja mitä toivoo. aloitin itse että olisi toisella helpompi edetä. Kerroin mitkä asiat minua kiihottavat ja sitten oli mieheni vuoro. Yllättävästi muutama paikka kehosta oli meilläkin kokeilematta, mitkä kiihottivat...:-D Saatiin oikein tanner tömisemään makkarissa. Kiitos kaikille, jotka saitte minuun luotua uskoa.
se oikein meni? Juttelitte ensin toistenne toiveista ja sitten siirryitte makkariin ja homma pelas, niinkö?
Se varmaan vaatii molempien osapuolten avointa uteliaisuutta.
Meillä se ei onnistuisi. Ollaan joskus juteltu molempien haluista ja toiveista ja kun sitten joskus ollaan siinä vaiheessa, että voitaisi sekstailla, ei se oikein suju. Homma tuntuu niin teennäiseltä, kun kumpikin tietää, että tässä sitä tehdään näin kun se toinen sanoi tykkäävänsä tälläsestä. Ja se, joka kertoi nauttivansa tästä, ei pystykään nauttimaan täysin rinnoin, kun takaraivossa jyskyttää, että toinen vaan mun sanomisesta tekee näin, ei omasta innostuksestaan.
Luojan lykky olisi tilanne, jossa molemmat nauttisivat samoista asioista yhtä paljon. Ei tarvitsisi jatkuvasti pähkäillä mistä se toinen tykkää ja mistä ei.
tuu tänne. Mie kyl hoitelen sinut.
> Kerroin mitkä asiat minua kiihottavat ja sitten oli mieheni vuoro. Yllättävästi muutama paikka kehosta oli meilläkin kokeilematta, mitkä kiihottivat...:-D Saatiin oikein tanner tömisemään makkarissa.
Mitä sitten kahden vuoden päästä, kun nuo paikat on kokeiltu ja taas ei ole seksiä?
Mies on halunnut kokeilla jotain uutta ja on lopettanut koko seksin. Tämäkö oli nyt ratkaisu uusien alueiden kokeilemisella. Entä ne kaikki kuukaudet, kun et kelvannut ns. tavallisen seksin merkeissä?
Oletteko sopineet, että nyt on seksiä vain uusilla alueilla, vai parantuiko vanhat haavat samalla ja tavallinenkin seksi sytyttää välillä???