En kerjää tällä mitään sääliä,vaan haluun vaan jakaa itseinhoni, tuntuu että oon vaan vuosienkuluessa muuttunu viellä kamalammaks henkisesti ja fyysisesti.
Mulla on kamala luonne tai sit mulla ei ees ole luonnetta,mut oon aivan hanurista.
Ja koska en osaa pitää itestäni,niin ei voi pitää muistakaan ainakaan kokonaan haen kaikista vaan vikoja ja ajan ihmiset veks,lisäks käyttäydyn todella tökerösti usein kun koen itteni uhatuks/inhotuks, kaikki mun tunteet menee negatiivisen kautta,enkä uskalla uskoa mitään hyvää. En oikeen kykene tutustumaan keneenkään aidosti vaan kaikki jää vaiheeseen,kunnes mä/ne häippäsee,en mäkään kyll kattelis tällästä apinaa.
Jos joku nyt sattuis tietään jotain apua niin ehdotuksii saa laittaa.
Mulla on kamala luonne tai sit mulla ei ees ole luonnetta,mut oon aivan hanurista.
Ja koska en osaa pitää itestäni,niin ei voi pitää muistakaan ainakaan kokonaan haen kaikista vaan vikoja ja ajan ihmiset veks,lisäks käyttäydyn todella tökerösti usein kun koen itteni uhatuks/inhotuks, kaikki mun tunteet menee negatiivisen kautta,enkä uskalla uskoa mitään hyvää. En oikeen kykene tutustumaan keneenkään aidosti vaan kaikki jää vaiheeseen,kunnes mä/ne häippäsee,en mäkään kyll kattelis tällästä apinaa.
Jos joku nyt sattuis tietään jotain apua niin ehdotuksii saa laittaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos uskosin johonkin kuolemanjälkeiseen niin olisin ottanu jo 5laukausta päähän, mut koska en usko niin koitan nyt sinnitellä eteenpäin,oppia jotain ja muuttua, mut tuntuu et kaikki mitä sanon/teen on väärin, muille en haluis olla paha/ilkee mut en ees kykene oleen kauheen kivakaan.
Ehk olis vaan kaikille parast et rupeisin erakoks loppuiäkseni,mikä kestää tosin enää vähänaikaa.
Oon varmaan viottanu mun aivot pysyvästi viinallaja muulla,eikä masennuskaan tunnu paranevan vaik lääkkeetkin taas sain.
Joka helvetin päivä on n89% paskaa ja pahaaoloa,ja se 11%on jotain tavallisia/hauskoja hetkiä kun unohdan itteni välillä.
Ei tuossa erakkoelämässä ole mitään vikaa! Mutta noissa mömmöissä on. Jätä ne.
Erakkona on ihan kivaa! Silloin tällöin voi piipahtaa ihmisten ilmoilla. Itseään kestää ja itsestään on helppo pitää, kun ei saa jatkuvasti negatiivista palautetta ympäristöltään.
Huippuvinkki: pakkaa reppuun eväät ja painu päiväksi metsään! Tai yöksi, jos ilmat ovat kovin kuumia. Metsässä on upeaa olla vaan itsensä seurassa, siellä huomaa että onkin ihan hyvää seuraa ;) Tekee tosi hyvää pääkopalle!
Jospa menisit AA-kerhoon tai pyytäisit päästä vaikka KAN-kotiin? Kun alkoholiongelma on hallinnassa, itseinhokin vähenee ja se vaikuttaa myös asenteeseen muita kohtaan. Mitäpä menetettävää sulla olis? Siellä on toisia samanlaisia, jotka tarvii myös vertaistukea.
Mä uskon Jeesukseen, vaikken mikään mallikelpoinen siinäkään asiassa ole. Täytyy olla hänen sovintouhrinsa otettu turvaksi, että uskaltaa aikaan mennä rajankin yli.
Sanoisin vielä, että kannattaa varmastikin osallistua sellaiseen vain naisille tarkoitettuun ryhmätoimintaan. Tossa on joitain linkkejä, joista voi saada lisäosviittaa. Kaiken epäkristillisen (kuten akupunktion) voi varmastikin helposti jättää pois ohjelmasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4477298
www.hoitokotituhkimo.fi
www.naistenkartano.com
http://www.fonecta.fi/tuotteet-palvelut/-/q_päihdekuntoutus/1/