Täällä on muutamaan otteeseen mainittu, että kun ukko kärähtää pettämisestä, alkaa sen jälkeen intohimo kukoistaa VAIMON kanssa. Mistä tämä johtuu ja kuinka kauan tämä vaihe kestää?
Kun käry käy
Tuumaajatyttö
671623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Kyllä siinä on kaikkea muuta kuin intohimoa... Ainakaan vaimon puolelta. Mies voi esittää vaikka kuinka katuvaa ja palvoa vaimoaan kriisin alussa saadakseen anteeksi, mutta kyllähän toi ihan kukkupuhetta on.
En ole löytänyt täältä tuollaisia väitteitä, mutta veikkaisin että kyseessä on jokin lapsellinen vaimo vastaan toinen nainen -kissatappelu. Eli "joku joka haluaisi olla vaimo" vastaan "panen kaikkia kostaakseni" -tapaus. Eli ihan turhaa rähinää ;)
Vaihe kestää kahdesta kolmeen kuukautta. Vaiheeseen kuuluu paljon romantiikkaa, koska tarkoitus on saada petetty vaimo rauhoittumaan ja uskomaan että pettäjä on kunnollinen puoliso jota ei kannata lempata. Pettäjä päivittelee suureen ääneen miten hän saattoi tehdä sellaista, mikä häneen meni. Pettäjä myös tiskaa entistä useammin ja nikkaroi vaimolle kukkalaatikon. Pettäjä haluaa myös lomamatkalle, ja ehdottaa että käytäisiin myös tapaamassa vaimon vanhempia. Kun vaimo ei ole kotona, pettäjä piereskelee ja katsoo pornoa. Muutaman kuukauden jälkeen pettäjä näppäilee öisellä vessareissulla vanhalle salaheilalleen tekstiviestin "ikävä
juuri se toimii.
Valitettavasti ihan henkilökohtaisesti koettu ja myöskin toisena naisena olleena. Kun pahin häly oli laantunut, niin juuri näin mies toimi.
Tapasin erään miehen n. vuosi sitten. Hän oli eroamassa omien puheidensa mukaan ja tapailimme viikottain
ilman seksiä, ihan jutustelun merkeissä. Mies tietysti vakuutteli kaiken aikaa eroaikeitaan, haukkui avovaimoaan ym. todennäköisesti seksin toivossa.
Kului puoli vuotta ja kun asiat eivät edenneet eli mies ei eronnut, ilmoitin etten halua tälläistä suhdetta jatkaa. Mies kuitenkin ruikutteli perään tekstiviestein ja sähköpostitse. Vastasin pari kertaa ja aivan ystävälliseen sävyn totesin ettei tästä tule mitään. Avovaimo sitten olikin tarkistanut ukkonsa sähköpostit ja käry kävi.
Mies kun oli oikein miehekäs ja suoraselkäinen, keksi tarinan että minä olin häiriköinyt häntä täysin yksipuolisesti kokonaisen puolen vuoden ajan, hän ei ollut oman kertomuksensa mukaan antanut mitään vastakaikua.
Tämä asia selvisi minulle todella yllättävällä tavalla. En ollut kahteen kuukauteen pitänyt minkäänlaista yhteyttä ko. mieheen kun ovelleni tupsahti kaksi poliisia. Olin vaihtanut puhelinnumeroni salaiseksi ja siksi poliisi ei saanut minuun puhelimitse yhteyttä. Yllätykseni oli suuri kun he kertoivat että minua syytetään kotirauhan häirinnästä. Kyseinen mies oli sanojensa tueksi tehnyt rikosilmoituksen.
No, minun ei sitten auttanut muuta kuin kaivaa puhelimeni vanha sim-kortti josta löytyi käymämme tekstiviestittelyt, sekä sähköpostini, jonka olin onneksi säilyttänyt. Näytin nämä poliisille ja heti kävi ilmi että kyseessä ei ollut mikään kotirauhan häirintä vaan aivan jotain muuta.
Poliisi soitti kyseiselle miehelle ja sanoi että kannattaisi nyt perääntyä vähin äänin tai muuten aineisto jota he löysivät tulee julki ja ukko joutuu todelliseen kuseen eukkonsa kanssa. Kyllä veti juttunsa hyvin nopeasti pois. Mahtaa siinä nyt sitten olla selittämistä kotona että miksei poliisi tutkikaan tätä rikosta. Tälläisiäkin tempauksia osaavat tossukkaraukat tehdä "käryn" käydessä. Jos mies olisi ollut vähääkään fiksu, hän olisi kertonut koko asian niin kuin se oli, mitäänhän ei varsinaisesti tapahtunut, avokki todennäköisesti olisi antanut anteeksi pikku ihastuksen mutta nyt asia paisui sellaisiin mittasuhteisiin ettei muija enää varmasti usko ettei mitään vakavaa tapahtunut.
Tyhmää toimintaa, ensin kusetetaan kahta naista ja sitten toisesta yritetään leipoa rikollinen, jonka jälkeen istutaan kaulaa myöten omassa paskassa. Et semmosta.
Tarkoititko, että kuinka kauan sun täytyy odotella että ukko saa taas tarpeekseen vaimostaan ja hipsii sitten sun luo salapanoille?????????????????????????????????????????????????????????????
Eksä nyt kerrasta oppinut?
Ei onnistu tällä palstalla ainoakaan asiallinen keskustelu. Aloitus oli yleisellä tasolla, miksi pitää alkaa heti morkkaamaan? KATKERA JOSTAIN?????????
mielestäsi asiallinen ja yleisen jutustelun arvoinen?
on uskottomuus. Aloita itse asiallinen ja yleisen jutustelun arvoinen keskustelu jos tämä ei kelpaa.
intohimo saattaa kukoistaa vaimon kanssa, mutta niinpä se vaan jatkaa kukoistustaan myös kakkosen kanssa...
Ex mieheni todellakin teki kaiken juur inoin ainoastaan sillä poikkeuksella ettei pitänyt taukoa myöskään tähän toiseen naiseen, onneksi tajusin hyvin pian ettei oikeasti muuttunut ja pääsin eroon miehestä.On muuten jännä juttu minkä olen jälkikäteen ymmärtänyt miten näillä pettäjillä on melkein kaikilla samanlaiset toimintatavat.
Tosi mielenkiintoinen aihe tässä. Itseäni kiinnostaa, ONKO pettäjillä samanlaiset toimintatavat, vai löytyykö muitakin malleja? Pystyykö pettäjä todellakin kokemaan intohimoa vaimoa kohtaan käryn jälkeen? Miten helvetin hyviä ja joustavia näyttelijöitä nämä ovatkaan, venyvät uskomattomiin mittoihin. Jos olisin itse pettänyt, kyllä se olisi siinä eli en koskisi mieheeni enää..Mies pystyy vaikka mihin näköjään
Kyllä se kakkossuhde käryn jälkeen yleensä jatkuu ilman mitään taukoja, jos se suhde on kestänyt vuosia. Miksi petturi käryn jälkeen lopettaisi kakkossuhteen? Tietenkin petturin pitää olla paljon varovaisempi kuin ennen ja ahkeroida kotona.
Mulla ollu suhde varattuun jo vuosia,käry käyny kolmesti....Mies ollu käryn käydessä pari päivää tekstaamatta/soittanatta ja tullu sitten taas takasin.Mutta arvaan kyllä että kotona tekee kaikkensa saadakseen naisensa uskomaan et mun ja sen suhde on ohi.Hauskaa tosiaan kattoa tätä kuviota kuitenkin "ulkopuolisena ".
Koetko olevasi jotenkin erikoinen, kun noin nautit toisten pahasta tilanteesta. Hanki oma elämä ilman muiden elämään sekaantumista, vai etkö kykene siihen. Et kai sitten olekkaan miehelle mitään muuta kuin hetken hurmion antaja. Mutta pitemmälle et sitten kelpaakkaan. Vai etkö uskalla/kykene ns normaaliin suhteeseen???
jokin sellainen voisi jälleen kukoistaa, mitä ei ole koskaan ollut olemassakaan..?
siinähän petturi mies seilaa ykkösen ja kakkosen välissä tasan tarkkaan niinkauan kun ykkönen ja kakkonen antaa sen seilata ...
siinä sitten ykkönen sekä kakkonen miettii itsekseen kun mies ei ole lähistöllä että onko se nyt panemassa toista, pieni kisa siittä todennäköisesti syntyy, joten kuka on voittaja ... mies ... saa seksiä aina kun huvittaa, ja naiset on ne jotka kärsii tilanteesta lopunperin.
toki, kuinka kauan se kisa kestää ennenkuin ykkösellä tai kakkosella tulee raja vastaan ... sitten onkin jonkin leikin loppu edessä.
mutta joo ... usein sanotaan kun mies jää pettämisestä kiinni niin oma vaimo alkaa innostumaan seksistä petturimiehen kanssa ... hämmästyttävää mutta niin se usein tuntuu menevän.
en ymmärrä.
että moni nainen vuosien kuivan kauden ja tylsistymisen jälkeen tajuaa, että helvetti soikoon, toi ukkohan kelpaa jollekin muullekin. Kenties vielä nuoremmalle ja nätimmällekin. Ja sitten iskee se voitontahto ja näyttämisenhalu ja sänkyhän on oiva paikka todistella , että kyllä se vanhakin koira vielä oppii uudet temput etc. Ja kyllä varmaan pelkokin sen ukon menettämisestä iskee tajuntaan ja sehän saa sitten ihmisen toimimaan alkukantaisesti:) Mutta ei sitä vaimon haluakaan jatku sitten kuin sen pari kolme kuukautta. Sitten se rauhoittuu ja kaikki palaa ennalleen.
Kuulimpa tarinan naisesta, joka sai tietää miehellään olleen suhde jo useamman vuoden toiseen naiseen. Ja ensimmäinen asia minkä tuo nainen teki oli alusasukauppaan meno. Osti pitsihörhelöt ja makasi miehensä kanssa. Mutta kuten yleensä, parissa kolmessa kuukaudessa erotiikka taas katosi ja mies lähti jälleen vieraisiin. Näitä juttuja kuullessa tulee väkisinkin mieleen ajatus, että ehkä ne alusvaatteet ois pitänyt ostaa jo vuosia sitten.
itse olen kuvitellut aina, että jos minun puolisoni kärähtäisi pettämisestä, ei olisi kyllä asiaa tulla metriä lähemmäs..mutta mistäs sen sitten tietää, miten siinä shokkitilassa tulisi toimittua. Toivottavasti ei tarvitse koskaan siihen tilanteeseen joutua.
Varmaan se innostaa ykköstä, kun huomaa, että mies kelpaa muillekin. Voihan se ajatuskin kiihottaa ykköstä, että mies on ollut toisen kanssa. Tietenkään ykkönen ei tätä itselleen myönnä. Kakkosissa onkin varmaan monta sellaista naista, joita kiihottaa ajatus siitä, että mies harrastaa seksiä muidenkin naisten kanssa. Ykköset ei ole niin seksihulluja tai eivät myönnä tätä asiaa itselleen. Perustuuhan pornon viehätys siihen, kun voi katsoa kun jotkut harrastaa seksiä. Tässä toinen nainen kuviossa tavallaan katsoo kuin pornoa mielessään, ja se voi kiihottaa. Tätä kiihotusta ei kuitenkaan moni salli itselleen siksi, että mustasukkaisuus ja itsetunnon puute tulee esteeksi. Moni nainen on myös tietämättään bi, ja toisen naisen olemassa olo voi kiihottaa. Niissä maissa, joissa miehellä on useampi vaimo, kiima on niin vahvaa, että naiset pitää peittää kaapuihin. Muuten jäisi kaikki muut työt tekemättä.
Jaa, minua kiihottaa toisena naisena ennemminkin se että mies haluaa juuri minua niin paljon että riskeeraa oman pitkän suhteensakin saadakseen olla kanssani. Mutta tämä nimenomaan seksissä siis. Ei se ole kuitenkaan motiivi olla salasuhteessa, jonkun voittaminen, vaan se että haluan olla miehen kanssa niin paljon että olen sivuuttanut aiemmat moraalikäsitykseni tämän miehen takia. Ja sekös kiihottaa miestä, kun sai ns. kunnollisen naisen takiaan tuhmaksi.
Pidän kyllä kauniista naisista, mutta minua ei todellakaan kiihota ajatus miehestä naisystävänsä kanssa, koska en pidä hänen naisystäväänsä seksuaalisesti miellyttävänä vaikka on hän ihan kaunis. Ja melko harvoin he edes seksiä harrastavat.
kertoina sinäkö toimit kiilapoikana, vai mistä nämä kerrat varmasti tiedät?????????????????????
Kaikki suhteet ovat yksilöllisiä. On tapauksia, jossa kadoksissa ollut intohimo palaa ja suhteesta aletaan pitämään huolta (eikä pidetä itsestään selvyytenä), koska huomataan mihin se voi johtaa. Kun pettämisestä jäädään kiinni, ei suurimmalla osalla pettäjistä ole ollut hajuakaan kuinka pahalta se tuntuu ja kuinka ison särön se saa suhteeseen. Tapapettäjät ovat taas oma lukunsa. Niin monta suhdetta kuin ihmisiä. Ei näihin ole mitään yhtä kaavaa olemassa.
riippuu tapauksesta.
Taitaa olla valtaosassa tapauksissa, että jos petturi jää kotiin muiden syiden vuoksi (yhteinen omaisuus jne), niin intohimo ei juuri kukoista. Vaimo voi olla pari vuotta katkera, eikä halua seksiä, tai sitten kyselee seksin jälkeen "kumpaa nyt ajattelit". Joskus voi tulla se yliyritys, että hitto, kyllähän minäkin olen seksikäs ja yrittää väkisin seksiä ja olla esim ihan erilainen kuin on ennen ollut. Mutta sellainen yritys ei kanna kovinkaan pitkälle. Taitaa myös olla niin, suurimmassa osassa se intohimosuhde jatkuu kuitenkin rinnalla, jos kotiin on jääty omaisuuden yms asioiden vuoksi, ei aikuisten välisen suhteen vuoksi.
Semmosen 3kk kesti meillä. Sitten piti taas saada vierasta
Samoin täällä ei kauan kestänyt kun oli sama meno päällä taas.
Olen tullut tulokseen,ettei vieraisiin mennä paremman seksin toivossa vaa vieraan ja uuden seksin toivossa. Kotona voi olla ihan tasokas vaimo/mies , mutta arjen syömä intohimo kituu pienellä liekillä jos ollenkaan. Toveritasolla oleva parisuhde ei innosta, tilaisuuden tullen mennään innostusta ja kiksejä hakemaan uusista suhteista. Jotkut metsästää näitä kokemuksia koko elämänsä. Sivusuhteita yhtäaikaa koko ajan , elämäntapapettäjiä kun ovat.
Olen miestäni vuosia nuorempi, silti mies meni vieraisiin, vieläpä silmien alla. Kärysi, muttei tunnustanut. Aloin sodan, katsoin kortit: PAnostin ulkonäköön , seksiin ja omaan suhtautumiseeni ja käytökseeni, vieläpä pitkällä jatkumolla. Seksi olikin ihanaa, tein kaiken minkä ikinä keksin. Ulkonäössäni ei ole vikaa, ei itsetunnossakaan. Se minkä näin muiden miesten katseista, näkyi myös oman miehen silmissä. Naimme jatkuvasti, junan vessassa, keittiössä, vieraitten aikana saunassa. Otin suihin ja tein kaiken kuin ammattilainen.
Kyllä se oma mieskin ymmärtää saaneensa kotiaarteen, seksikkään pullaapaistavan lasten äidin, joka satavarmastsi kelpaisi muillekin. Se jatkuu se hehku. Antaessaan saa ja päinvastoin. Ei niitä sivupanoja kannata muistella. Kannattaa muistaa vain se, mitä itse haluaa. Jos joku ei tajua aarretta, tulee joku muu joka tajuaa.
rankkaa olla sellaisessa aviolsuhteessa, jossa pitää yrittää miellyttää miestä kaikin keinoin., että jos onkin väsähtänyt perheenäiti, miehellä on lupa pitää sivusuhteita, kun ei saa jatkuvasti hekumallista seksiä kotona.
kauan jaksat elää vain miestäsi miellyttääksesi? Miksi et toiminut noin koko ajan, jo ennen pettämistä? Vähemmällä vaivalla olisit päässyt, etkä nyt ylilöisi. Seksi on parisuhteen suola ja sokeri, mutta ei sillä pitkälle pötkitä, jos puolisoiden välillä ei ole tunteita ollenkaan. Kuulostaa nimittäin siltä, että pidät kynsin hampain aarteestasi kiinni pelkällä seksillä. Miten mies, joka pettää, voi kenenkään mielestä olla aarre?
Ottakaahan tuosta rouvasta oppia. Aina sanotte, että teidän mielestänne seksi kotona oli hyvää ja laadukasta ja vaihtelevaa ja silti mies meni vieraisiin. Ei se taidakkaan olla niin. Eikun vaan nyt ostamaan hemaisevat alusvaatteet ja keksimään uusia kikkoja sängyssä, niin mies pysyy kotona. Ja pitäkää huoli, että pysyy. Mikään ei niin ärsytä, kuin esim. baarissa seksiä vonkaavat ukkomiehet, jotka sanoo etteivät kotona saa tarpeeksi, himot ja halut ei kohtaa. Taitavatkin puhua totta, vaikka itse sitä aina epäilen.
Ei se mistään hepeneistä tai asennoista ole kiinni. Jos ei ole intohimoa, niin sitä ei sitten ole. Pelkkä tekniikka yms ei jaksa kauaa kiinnostaa kumpaakaan. Kummallakin täytyy olla aito tunne toistaan kohtaan, ei muuta tarvita, kyllä luonto hoitaa asennot itsestään..
tuo aiempi rouva on tosiaan osunut asian ytimeen. Ja kun tuossa edellä vähätellään häntä... Yksi tärkeä lause jäi monelta näemmä huomaamatta: "antaessaan saa". Vaikka avioseksin lähtökohta tuossa olikin vähän "kinkkinen", niin ei se silti mitään pakkosuorittamista ole pitemmän päälle. Itsellä on vähän vastaavankaltainen kokemus ja jälkikäteen voin sanoa, että kyllä kannatti! Mies oli ensin ällikällä lyöty, sitten innostui "asiasta" todenteolla ja seksielämämme on saanut aivan uusia ulottuvuuksia.
pitkään suhteeseen välillä kaivataan...
Mies petti ja käry kävi.
Päätin aloittaa panostaa itseeni ja suhteeseemme tosissaan niin ku mieski teki.
Molemmat aloitimme satsaamaan toisiimme, josta seurasi uusi ja parempi yhteinen elämä.
Karmivaa vaan, että ensin piti tapahtua tämä pettäminen, jonka jälkeen vasta tajusimme tilanteen eli kuinka edelleen rakastamme toisiamme. Nyt elämä olisi "täydellistä" ellei silloin tällöin tämä pettämisasia kummittelisi mielessäni. Sen kun saisi jotenki pois. Mutta miten?
Olemme nykyään paljon yhdessä; ulkoilemme, urheilemme, rakastelemme... mukavaa siis me molemmat haluamme ja nautimme toisistamme.
Mikään ei kuitenkaan enää ole itsestään selvää, nautin tästä päivästä sillä huomisesta ei tiedä. Tämän tunteen tämä pettämisasia jätti...
Toisaalta olet kyllä oikeassa, mutta tunteethan ne tärkeintä kuitenkin ovat vaikka seksi olisi kuinka ihanaa. Sitä jos toiseen rakastuu ei siinä mikään laatuseksi auta vaikka olisi kuinka taidokasta.
pettämisessä ei ole siitä, että on toiseen rakastuttu - vaan oma suhde mättää eli niin kuin meillä, mies alkoi vilkuilla muita, koska kotona oli kuiva kausi kiireistä johtuen ja toinen jäi vähälle huomiolle. Mies alkoi viritellä pariakin "tekstarilirkuttelua" ja siihen minä reagoin pistämällä itseni peliin sillä mielellä, että kun kerran rakkaus ei ole minnekään kuollut, homma on ehkä korjattavissa. Piti vaan löytää toinen uudelleen ja antaa toisenkin löytää minut...
Jos taas olisin tiennyt miehen tulenpalavasti rakastuneen toiseen naiseen, tilanne olisi ollut erilainen. En ole niin hullu, että alkaisin tuulimyllyjä vastaan taistella.
En voi kertoa yksityiskohtaiemmin koska en halua tietää, mutta minun salarakkaani sanoo että seksissä ei ole ollut oman naisen kanssa valittamista ja mielikuvitustakin on riittänyt. Seksi meidän välillä on hellää ja intohimoista, mutta mitään sirkustemppuja ei ole tähän mennessä (n. kolme vuotta) tarvinnut tehdä. Halailemme ja suutelemme paljon ja olemme sylikkäin ja puhumme. Voisin melkein vannoa että mies haluaa minulta läheisyyttä ja ymmärrystä, koska hän valittaa että ei saa omaan naiseensa haluamaansa yhteyttä. Minä korvaan sen mitä hän ei omalta naiselta saa. Se on kait monen pettäjämiehen mielestä kätevä ratkaisu? Hassua kuvitella että olisi alusvaatteiden takia lähtenyt salasuhteeseen kanssani, eihän hän edes tiennyt millaiset alusvaatteet minulla oli kun alkoi minua liehitellä. Ties mitkä mummokalsarit olisi voinut myöhemmin alta paljastua.
Joskus ne miehetkin haluavat muutakin kuin seksiä, hyvät vaimokkeet. Kysykää mieheltänne mitä kuuluu, kuunnelkaa, silittäkää ja halatkaa, sillä se saattaa pysyä uskollisena.
Miksi tämä vastaus nimimerkiltä "minä haluan" herättää minussa niin äärimmäisiä säälintunteita naista kohtaan. Nainen tulee petetyksi ja sen sijaan että osoittaisi miehelle ovea, hän alkaakin tämän orjaksi ja edessä matelijaksi. Kunhan mies ei vain jättäisi niin nainen on valmis tekemään kaiken. Ulkonäköön panostetaan, seksissä aletaan oikein ammattilaiseksi, kaikki temput taitavaksi. Nainen kertoo muuttaneensa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta mihin suuntaan. Suuntaan jossa hänen tarpeensa eivät loppujen lopulta tule tyydytetyksi vaan hän yrittää ostaa iehen rakkauden hinnalla millä hyvänsä. Sensijaan että potkisi petturimiehensä ulos hän alkaa orjaksi tälle. Aivan kuin palkkioksi siitä, että mies petti, saa mies vielä vaimoltaan kaiken mahdollisen tämän ollessa hädässä siitä, että mies ei vain lähtisi. Ja onko mies ansainnut tämän naisen kaikkea antautumuksellisuutta. Ei ole. Ilmeisesti kiehnää jo jonkun muun naisen kimpussa samaan aikaan kun kotona vaimo antaa kaikkensa. vaimo raukka. Hän ei ymmärrä, että antaessaan hän ei ainoastaan saa vaan menettää viimeisenkin itsekunnioituksensa rippeen yrittäessään nöyrästi mielistellä miestään saadakseen pitää hänet. Ja mitä nainen saa; petturimiehen, valehtelijan ja sian. Senkö takia tuo kaikki kannattaa.
Kuinka kauan sinulle "Jotain vailla" nimimerkki riittää, että olet miehelle vain toisen korvike. Eli sinä korvaat sitä mitä hän ei vaimoltaan saa. Kuitenkin vaimo on hänelle ykkönen ja sinä vain korvike, sillä jos olisit tärkein, mies olisi jo eronnut ja valinnut sinut. Mutta hänelle riittää, että on vain joku korvike.
Miksi olet antanut naimisissaolevan miehen yleensä liehitellä alunperinkäään itseäsi. Oletko helppo nakki, jolle kelpaa mies kuin mies ja paremman puutteessa jopa naimisissaoleva, jolle olet vain korvike. Oikeaa rakkautta joudut etsimän, korvikkeena olo ei anna kenellekään kovin syvällistä sisältöä elämään. Mutta jos luulee, että se on enintä, mtä voi saada, niin sitten siihen on tyydyttävä. Menetät kuitenkin mahdollisuuden löytää vapaan miehen.
Olen aivan samaa mieltä, että on surullista lukea, että vaimo kuvittelee pitävänsä miehen uskollisena ryhtymällä erotiikan kuningattareksi. Se ei nimittäin pidemmällä tähtäimellä onnistu. Jos suhde perustuu pelkän seksin varaan, niin se on tosi hataralla pohjalla. En toki vähättele seksin merkitystä parisuhteessa enkä paheksu seksikkäitä alusvaatteitakaan, niilläkin on aikansa ja paikkansa. Mutta miehen pitäminen seksillä on aika epävarmaa peliä. Ensinnäkin vaikka vaimo olisi kuinka kaunis ja seksikäs ja halukas, niin aina löytyy niitä vielä kauniimpia ja seksikkäämpiä ja halukkaampia. Toisaalta elämässä ei koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voi iskeä vaikka vakava sairaus, tms, joka rajoittaa seksielämää, jne. Jos parisuhde lepää kiihkeän seksielämän varassa, niin luultavasti ensimmäisten vakavien vastoinkäymisten tullessa se romahtaa kuin korttitalo. Se ei kestä vanhenemista, sairautta, elämän nurjia puolia. Seksi on toki tärkeää, mutta henkinen rakkaus ja kunnioitus vielä tärkeämpää.
Kun kerran kysyt, niin vastaan. Minulle riittää neljä vuotta, eli yksi vuosi jäljellä. Sitten muutan toiselle paikkakunnalle. Henkisesti olen jo alkanut valmistautua siihen ja miettinyt millaista on olla ilman häntä. Korvikkeena olossa suhde on tasapainossa niin kauan kun molemmat tietävät missä mennään. En usko että voisin täysillä rakastua mieheen joka ei ole minun, tarvitsisin siihen enemmän. Mutta miehen tavoin haluan ja tarvitsen hellyyttä, intohimoa ja kuuntelijaa. Näitä sinkkuna kaipaa eniten. En etsi tietoisesti rakkautta, vaan oletan että se tulee vastaan jos on tullakseen. Toki olisi ihanaa jos löytyisi kumppani. Jos tapaisin jonkun kiinnostavan miehen, kertoisin siitä salarakkaalle ja pistäisin hänen kanssaan poikki. Vakituisessa suhteessa olevat naiset kummallisesti aina olettavat että naisen elämän tarkoitus on etsiä mies, muuten täytyy olla onneton.
Salarakkaan kanssa ei ole kyse mistään valintatilanteesta, mies ei ole eroamassa. Kaksi naista on hänen tapansa ratkaista ongelma, ja kuten sanoin, niin ilmeisesti monen muunkin pettävän. Itse toimisin toisin.
Tutustuin paremmin mieheen kun olin juuri eronnut pitkästä suhteesta. Hän kertoi olleensa jo pitkään ihastunut. En ollut huomannutkaan häntä seurustellessani toisen kanssa, mutta silloin tajusin kuinka hyvin meillä synkkasi. Hän kertoi että tuntee olevansa yksinäinen, ja niinhän minäkin olin juuri eronneena. Saimme lohtua toisitamme.
kovin olisi rankaa olla se kakkonenkin, joka yrittää miellytttää miestä kaikin keinoin, jotta se tyhmä mies nyt vihdoin ja viimein tajuaisi jättää sen vaimonsa.
niin vain jäi kakkonen kakkoseksi, kun ykkönen laittoi ykkösen silmään ja nai miehensä kolmanteen taivaaseen. Ei se sitten ollutkaan niiiiiin rakastunut.
Joiltakin ihmisitä puuttuu kyky olla uskollinen ja mikään ei tälläista ihmistä uskolliseksi tee. Joten vaikka mitä olisi kotona niin hyppäävät ne vieraissa kuitenkin.
Joten miksi vaivautua sellaisen miehen kanssa peuhaamaan joka kuuluu tähän sarjaan, jos seksiä haluaa niin onhan niitä muitakin miehiä olemassa. Ja täysinhän hän osaa sen kodin ulkopuoletakin hakea.
Joten ainakin minun mies on täysin vapaasti vietävissä sänkyyn kunhan ei minun sänkyyn ole änkeämässä. Minulla on kyllä sinne ihan riittävästi seuraa ilman sitä omaa miestäkin.
Kun tietää olevansa petturin kanssa naimisissa niin ei ole mitään järkeä itsekään olla uskollinen. Kaksi petturia pärjää paremmin siinä kulississa kun sellainen nainen joka edes haaveilee toisen olevan jotain minkä hän omalla käytöksellä todisti vääräksi.
Joten se ratkaisu että elää kulississa voi olla harkittu ja itsekäs päätös, yhtä itsekäs kun se toisen päätös olla uskoton. Joten tasoissa olemme.
Se ettei eroa ei tarkoita että unohtaisimme tai että edes antaisimme anteeksi tai että edes yrittäisimme palauttaa siihen avioliittoon myös sen parisuhteen
Kun vaimo roikottaa sitä miekaa miehen päänpäällä. Eli suomeksi, niin kauan kun mies tuntee että asiaa pitää pyytää anteeksi, homma loppuu silloin kun mies kokee että homma on saatu anteeksi ja tilanne normaalisoituu.
Tämä johtuu siitä että mies pelkää eroa ja tekee töitä suhteen eteen, kun pettäminen on saatu anteeksi niin silloin voi taas löysätä ja palata normaali arkeen.
Mies ns hyvittää pettämistä kunnes saa kaiken anteeksi.
Eli se on vähän niin kuin teatteria puolin ja toisin.
Jos olet se petetty niin muista ottaa kaikki irti tästä morkkiskaudesta ja yritä pitkittää sitä mahdollisimman pitkään. Parin kolmen kerran jälkeen opit sen ihan luonnostaan.
Mieheeni panostavana rouvana minulla on oma elämä, en roiku väkisin ja tunnetta on, miksei olisi?
Miehen ei ole pakko olla kanssani. Ja kyllä itseeni panostaminen on ilo ennenkaikkea itselleni, se on elämäntapa ja halua myös parantaa laatua itseni vuoksi, ei vain miehen.
Ei toki itseensä panostamisessa ja mieheen panostamisessa mitään väärää ole. Parisuhteeseen tuleekin panostaa. Mutta vielä enemmän kuin seksuaaliseen puoleen pitäisi panostaa siihen henkiseen puoleen. Jos parisuhde lepää vain vaihtelevan ja mielenkiintoisen seksin varassa, niin kaikki hajoaa kun elämä koettelee. Elämässä kun tapaa tulla kaikenlaisia vastoinkäymisiä. Sairautta, vanhenemista, vaihdevuodet, taloudellisia ongelmia, jne, jotka heijastuvat myös seksielämään ja rajoittavat sitä. Siksi seksiin perustuvat avioliitot yleensä ovat enemmän avioero-ja pettämisalttiita kuin muut avioliitot. Seksi on toki merkittävää, mutta henkinen yhteenkuuluvuus toden teolla pitää parin yhdessä myös vastoinkäymisissä. Seksi, kiihkeäkään, ei siihen pitkällä tähtäimellä riitä.
Panostat itseesi, hienoa. Minulle minulle kaikki vain. Heti tänne kaikki mulle. Minä minä haluan. Sehän on nykyajan trendi. Ulkonäkö on kaiken a ja o. Rupsahtaa ei saa ja läskit ei saa lisääntyä. Panostaisit mieluummin vaikka vanhainkodeissa asuviin vanhuksiin ja ulkoiluttaisit heitä. Se osoittaisi todeliista sydämen sivistystä toisin kuin peiliin vahtaaminen.i
Siis erotiikka ja vaihteleva seksi ovat kestävän avioliiton salaisuus? Ja roskaa! Onhan ne tärkeitä asioita ja niitä tietenkin kannattaa vaalia, mutta ei ne pitkän päälle kanna, jos ei puolisoilla ole muutakin yhteistä ja ennenkaikkea sitoutumista. Nykyisin erotiikkaan ja seksiin panostetaan, on seksileluja, seksikkäitä alusvaatteita, joka tuutista tulee eroottista kuvamateriaalia ja joka puolella puhutaan seksistä ja opastetaan, että näin ja näin saat parempaa seksiä ja nämä ja nämä asennot ovat kivoja, jne. Ja kaikesta tästä huolimatta ihmiset eroaa ja pettää enemmän kuin koskaan. Päinvastoin, tuntuu siltä että mitä enemmän seksiä parisuhteessa painotetaan ja mitä enemmän sitä hehkutetaan, sitä helpommin ihmiset alkaa katsella sinne aidan toisen puolelle. Ihmiset vaatii koko ajan enemmän eikä mikään enää riitä, vaan pitää saada lisää ja parempaa ja enemmän. Järkikin sanoo, ettei sellaisessa tilanteessa yksi ihminen riitä, koska kuka jaksaa loppuelämäänsä elää vaan toisen seksuaalisia tarpeita varten. Ennen vanhaan ihmisten seksielämä oli paljon tavanomaisempaa ja arkisempaa, mutta toisaalta avioliitot kestivät eikä pettämistä esiintynyt niin paljon. Ja se johtui siitä, että ihmiset sitoutui avioliittoonsa paljon vakavemmin kuin nykyään. Värikäs seksielämä ei riitä, jos sitoutuminen puuttuu.
Näköjään täällä viisaat ihmiset haluavat katsoa kovin kapeasti asioita. Tottakai avioliitto ja siihen sisältyvät tunteet, suhteet ,lapset ja yms ovat tahtotilan takana. Aikojen alussa halusin olla hyvä vaimo ja luotin hentoihin nuoruushaaveisiin ja voimakkaaseen yhteenkuuluvuuteen. Haluan nyt kerrata, että minä haluan pitää perheeni ja liittoni koossa, siis minun tahdon puutteestani ei erota. Oikeasti en usko ihmisen olevan luotu yksiavioiseksi. Kaikki pettää tarvittaessa, seksi on vain seksiä. Se mitä haluan, on että mieheni tietää minun haluavan. En usko omistamiseen ,en kyttäämiseen ,en mekaaniseen seksiin ja temppuihin.
Kerron vain ,että päätin tehdä sen minkä osaan tähän pesään,tunteella. Jos joku luulee minua nöyräksi ,tyhmäksi kynnysmatoksi ja seksiorjaksi, on takuulla VÄÄRÄSSÄ!
Jos mies menee , en huuda perään enkä pakota mihinkään. Olen itsenäinen ja tulen varmasti toimeen vaikka yksin. Panostan myös vanhempiini ja työnikin on auttamista.
Mutta uskon toinen toisensa palvelemiseen ja kunnioittamiseen. Vastavuoroisuus ja avoimuus ja pois turha kireys.Pysyy jos pysyy, mies saa haluta puolestaan. Virheisiin täytyy olla varaa, enkä usko oven osoittamisen olevan korjaava toimenpide.
Miksen saa haluta? Älkää luulko minua pinnalliseksi, en ole.
Totta kai saat haluta. Eikä siinä mitään väärää ole, jos haluat panostaa seksielämäänne tai ulkonäköösi. Se on ihan ok. Kysymys oli lähinnä siitä, ettei kannata rakentaa mitään sen varaan, että mies pysyy uskollisena kun seksielämä pelaa. Se ei nimittäin takaa yhtään mitään. Jos mies ei sitoudu avioliittoon vakavuudella, niin hän pettää, vaikka vaimo olisi kuinka haluttava ja ihana ja innokas seksissä. Kiihkeää seksiä löytyy kyllä muualtakin ja aina löytyy nuorempia ja kauniimpia. Sitoutuminen tarkoittaa sitä että sitoudutaan toiseen niin myötä-kuin vastoinkäymisessä. Ei vaan niin kauan kuin erotiikka pelaa mutkattomasti ja toinen on nuori ja nätti. Jokainen ihminenhän vanhenee ja rapistuu.
Perhe ja avioliitto siis halutaan pitää koossa hinnalla millä hyvänsä. Tärkeintä on, että kulissit säilyvät. Koska miehesi on ollut petollinen, uskottelet itsellesi, että kyllä ihan oikeasti kaikki muutkin ihmiset ovat petollisia. Se ei vain pidä paikkaansa. On myös uskollisia. Sanot tuovasi tähän pesään sen mnkä osaat, tunteella. Tunne ei vain taida olla se oikea, nimittäin rakkaus, vaan ihan joku muu. Se taitaa olla hylätyksi tulemisen pelko ja kätketty viha miestäsi kohtaan, joka petti. Lakkaappa valehtelemasta itsellsei.
Kiitos ajatuksistanne, pohtimisen arvoisia. En kuitenkaan pidä itseäni niin naiivina ja kokemattomana , kuin te arvioitsijat.
Herra Jumala, ei hinnalla millä hyvänsä! Tuo on tulkintaa joka ei vastaa ajatuksiani. Sanon vain , että minä haluan panostaa johonkin, miksi en siis lasteni perheeseen. Sanoinhan, että mies valitsee tekonsa, minä omani. Kyllä me koemme ,mies ja minä, samassa veneessä olevamme.
Miksi minun täytyy kilpailla haamujen kanssa, olkoot nuorempia ja kauniinpia. Minä olen minä ja saan kelvata tällaisena . Jos en kelpaa, on minulla kuitenkin oma erityinen arvoni maailmassa vaikka häviänkin jos ei muulle niin ajalle. Ei nämä arviot täällä saitilla oikein vastaa omaa ajatteluani. Kyllä tämä rouva 40 on varmasti kokenut häviöitä ja selvinnyt. En myöskään usko "kaiken se kestäää" jne
Haluan panostaa perheeseen, itseeni ja parisuhteeseen. Voi olla että epäonnistun ja petyn. Mulle jää kuitenkin hyvä terveys ja tyydytystä tuottava hyvä ulkonäkö. Ei niistä haittaa ainakaan ole.
Tämä saitti on mielestäni parisuhteeseen liittyvä palsta, ei vanhustenhuollon kehittämispalsta. Kuinka voit väittää, etten panosta muihinkin asioihin? Olen yhteiskunnallisesti aktiivi, monen lapsen äiti. Ei kai siinä ihan noin itsekäs voi olla, kuin vänkäät. Lentokoneessakin kehotetaan laittamaan happinaamari ensin itselle, eli kyllä luulen että oma hyvinvointi voi koitua myös perheen eduksi.
valmistaudut siis eroon?
Puolustuskannastasi päätellen, olet jo varma eron tulosta ja se pelottaa sinua. Pelkäät miehesi menevän heti toisen syliin, kun et enään jaksa väen vängällä yrittää olla seksin papitar. Kauanko jaksat olla jotain mitä et ole, pelkästään pitääksesi miehesi kotona? Että voi nainen alistua miehen vuoksi :(. Eikö tärkeintä olisi kelvata omana itsenään?
Jos ei näe mitään syytä mitä se ero parataisi niin miksi nähdä vaivaa ja jos miesaluaa mennä niin meköön., ei se mikään vahinko ole.
Ja tiedän että on myös niitä uskollisia, mutta yhtä varmasti tiedän että pettämiseen sortunnut puoliso ei kuulu tähän sarjaan ( ja tuskin on koskaan siihen kuulunut, vaikka vasta tällä kertaa jäi kiinni) Luottamus mitä aikoinaan tunsin on todettu perusteetomaksi ja ikuisesti menetetyksi, samoin kävi sen kunnioituksen kanssa. Joten vaikka elämme avioliitossa niin parisuhteestani luovuin, kutsuttakoon tätä siksi kulissiksi.
Mutta minulle se riittää ja näköjään myös miehelle ( koska elää siinä) ja se kummalle se ei riitä ottaa eron. Mutta koskaan en edes odota tälläisen miehen olevankaan uskollinen enkä myöskään itse koe olevani "velvollinen" sitä olemaan kestääpä tämä meidän kulissi kuinka kauan tahansa.
Eroon minulla ei ole mitenkään pakottava kiire, voin odottaa vuoden tai vaikka kymmenen mutta jo nyt tiedän vanhuutta emme tule viettämään yhdessä. Jos ja kun se mies haluaa ero niin silloihan me eroamme ilman mitään kummankaan osapuolen mielen pahoitusta ym eli teemme sen harmaan eron. Koska ne tunteet kuolivat kun huomasin ettei se mies ole sellainen mitä minä hänessä rakastin ( luotettava ja rehellinen) niin se erokaan ei ole mikään surullinen juttu.
Huomautan että avioliitto ei vaadi keskinäistä kunnioitusta, ei rakkautta tai edes sitä välittämistä - ainakaan jos se on tälläinen kulissi. Mutta olen henkisesti vapaa - voi ottaa sen eron jos tämä kulissi tuntuu ahdistavalta ja viimeistään kun lapsen ovat isoja niin sitten otan. Koska tiedän että eromme tulee ( en vain sitä milloin ) niin teen omia järjestelyitä kaikessa hiljaisuudessa jotta erostamme tulee hyvin helppo ja vaivaton molemmille. Rahallisesti pidän huolen että saan vähintään puolet ihan kaikesta ( mielummin vähän enemmän)
Joten emme todellakaan uskottele että kaikki ihmiset ovat petollisia mutta tiedämme että oma puoliso on sellainen. Rakkautta, läheisyyttä, kunnioitusta tai edes halua en vain puolisoani kohtaan enää tunne, enkä odota myöskään hänen niitä tuntevan. Ne KyynEleet eivät tee vaikutusta mihin hän teateerisella esityksellä pyrkii - sillä tiedän häneen ei koskaan eikä missään kannata luottaa.
Ota hyvä ihminen se ero ja äkkiä. Ensinnäkin lapset kärsivät eniten nähdessään tuollaisen parisuhteen mallin. Ei hellyyttä ei rakkkautta, pekkää kulissia. Mikä koti lapsella onkaan, tyjyyttä tyhjyyttä. Älä ole rahan tai omaisuuden takia tunteettomassa liitossa, menetät oman ainoan elämäsi ja tuhlaat sen. Tuona aikana voisit tavata jonkun paljon ihanamman ja rakkaamman. Entäs jos kuoletkin yhtäkkiä, ennenkuin ehdit kymmenen vuoden kuluttua erota kuten suunnittelit. Silloin et saa koskaan kokea ainakaan rakkautta uuteen ihmiseen ja jäät ilman kaikkea ihanaa. Rahaa et saa mukanasi hautaan. Lapset ovat paljon onnellisempia nähdessään vanhempansa onnellisina vaikka eri puolison kuin oman vanhemman kanssa. Erot voidaan nykyään hoitaa asiallisesti lapsen etu muistaen.
Sinulla on vain yksi elää. Älä thlaa sitä tyhjissä kulisseissa.
Mutta minähän kerroin että olen vapaa etsimään sitä uutta ihmistä, mitä koko ajan teenkin. Jos ja kun kohtaan hänen tulen ottamaan se ero, mutta kiirettä minulla ei ole.
Lapsille se erokin on usein se järkytys joten ei se tilanne heidän kannaltaa mitenkään huono ole.
Laset oppivat elämän realiteetin, avioliitto ja parisuhde on kaksi eri asiaa. Näkevät kahden aikuisen ihmisen kämppisasumisen parhaat puolet - elämisen ilman tunnetta ja sen mukanaa tuoman riidan. Miksi edes vaivautuisin riitelemään ihmisen kanssa johon ei tunnesidettä ole. Molemmat rakastava lapsia vaikka heidän välillään ei olisikaan rakkautta.
Lasten kannalta ero tarkoittaisi muuttamista, uutta koulua, uusia kavereita ja isän näkemistä silloin tällöin ja sitä elintason laskua - tämäkö olisi sinusta sitä lasten kannalta parempaa elämää? Nyt heillä säilyy kaikki tämä vaikka jäävät sitä vanhempien välistä rakkautta vaille, mutta koska se puuttui jo silloin kun toinen päätti mennä vieraisiin niin eihän siihen entiseen ole mitään eroa. Vaikka eroaisimme nyt niin edelleenkään he eivät näkisi vanhempiensa välistä rakkautta joten tässäkään tilanteessa ei tulisi parannusta mutta heikennyksiä tulisi väistämättä. Kun eroa niin en tule missään nimessä jäämään tälle paikkakunnalle, sen tiedän jo nyt. Aikaisemmin odotin ( turhaan ) myös toisen rakentavan parisuhdetta ja kun koin ettei toinen siihen panostanut suutuin ja riitelin ( ihan turhaan) ja nyt kun tiedän tilanteen niin riidat on pois ( koska tiedän ettei niitä voi edes odottaa) Joten he näkevät nyt vähemmän riitoja ym jotka johtuvat tunteista joita koin. Joten jotain hyvääkin tilanteessa siis heidän kannalta on.
Mainitsit jossain tekstissäsi olevasi miestäsi selkeästi nuorempi. Saanko udella, että kuinka paljon olet miestäsi nuorempi ja olivatko ne naiset, joiden kanssa miehesi petti sinua, vielä sinuakin nuorempia?
10 v ikäero, ja petoskumppanien ikää en ihan tarkkaan onkinut tietooni. Kuitenkin minua vanhempia .Tuli vaan mieleen,kun katsoin tuota Crace Kelly -dokkaria, ettei nuoruus ja kauneus estänyt ruhtinas Rainieria olemasta uskoton vaimolleen mitä ilmeisimmin koko liiton ajan. En itsekään luule, että temput ja näpsäkkä vaimo on este miehen menolle vieraisiin. En ole mielestäni säälittävä, minähän toimin! Toiminta on mielestäni tapa hoitaa mielenterveyttä.Passiiviset masentuneet ansaitsevat säälinne. Jokaisella on oikeus kehittää oma selviämistarinansa.
Minusta liiallinen hyväuskoisuus on tyhmyyden laji ja kenties olen luottamuksen menettänyt mieheeni. Paras elää nykyhetkeä ja jos mitä on tullakseen, se tulee. Omat jalat pitää maan pinnalla, eroakaan en pelkää. Ei se nyt kyllä ole näköpiirissäkään, mutta koskaan ei tiedä.
Mieheni arvostaa minua ja tunteita varmasti on, olen siis tyytyväinen.
Itse olen aviossa miehen kanssa, jonka vanhemmilla on vuosikaudet ja -kymmenet ollut juuri tuollaista "asiallista" ja tunteetonta meininkiä, vaikka toki avointa väheksyntääkin ym. Kesällä anoppi paljasti mulle, että harkitsevat eroa, mutta eipä siitä mitään tullut. Kahdelle kolmesta täysi-ikäisestä lapsesta eivät edes tuota harkintaa paljastaneet, kun "olisivat järkyttyneet turhaan". Omat vanhempani taas riitelivät kuuluvasti ja likaisestikin ne samat vuosikaudet ja -kymmenet. Vaikka omasta lapsuudesta ja nuoruudesta olen saanut kaikenlaista ikävää perintöä, niin omassa suhteessani koen kuitenkin olevani se avonaisempi ja se jolla on todellista halua ja kykyä suhteeseen panostaa (ja myös sen näytän ja teen). Mieheni on pahimmillaan (=yleensä ja usein) aivan tunteeton mun tarpeita kohtaan ja myös empatia on tuntematonta vaikka olen sitä esimerkillä ja rautalangalla hänelle monet kerrat koittanut selittää. Vaikka edellisen kirjoittajan mainitsemat huonot puolet lapsille ovat epäilemättä tosia, kannattaa _vakavasti_ myös pohtia millaisen parisuhteen mallin lapsilleen antaa. Eikä omaa elämää kannata jättää elämättä.
Pettämisen mahdollisuus toiseen varattuun ja perheelliseen mieheen avautui mulle viime kesänä ja on toteutumassa vihdoin pikapuoliin :/
Jatkan vielä, että LASTEN KOTI ON VANHEMPIEN PARISUHTEESSA, ensisijaisesti. Elintaso ja muu on sivuseikka, jos ei rakkautta ole. Omat lapsemme ovat vielä pieniä, mutta työstän aktiivisesti myös itseäni ja parisuhdettani ulkopuolisellakin avulla ja katson, mitä nykyisestä suhteestani saan irti. Mieheni kanssa on myös paljon hyvää ja hellääkin, mutta nykytilanne ei tyydytä, kuten pettämishalunikin kertoo.
Vaikka rakastaisin kuinka niin hellyyttä ja läheistyyttä en jaa kun läsnä on muita. Uskon hilittyyn käytökseen.
Omat vanhemmat kertovat vieläkin kuinka heillä on hyvä liitto ja paljon rakkautta mutta en muista koskaan heidän suudelleen tai edes halanneet muiden nähden - ei edes meidän lapsien. En muista myöskään olleen ainuttakaan riitaa tai suukopua todistamassa - fiksuina he ovat hoitaneet se aina kahden kesken.
Itsekään en usko kiroilun, huutamisen, sättimisen, itkemisen tai muun ylitunteelisuuden koskaan olevan millään tasolla parisuhdetta tai perhe-elämää rakentavaa. Ikävistäkin asioista voi keskustella asiallisesti ilman kiihtymistä tai äänen korotusta.
Se mitä tapahtuu parisuhteessa kahden ihmisen välillä pysyköön myös siellä kahdenkeskisissä hetkissä. Todella vastenmielisiä ovat ne julkisesti toisia lääppivät ja imevät ihmiset ikään katsomatta, heiltä puuttuu kunnon kotikasvatus.
Parisuhteessa on vain ja ainoastaa kaksi jäsentä, edes lapsilla ei siihen asiaa ole. Toihan on ihan pervo ajatus.
Parisuhde ja vanhemmuus on kaksi eri asiaa.
Niin pettäjän tunteethan ovat ns. aitoja niin kauan kun kaikki menee hänen haluamallaan tavalla. Kun pettäjän elämästä tekee helppoa antamalla hänen jatkaa, tavallaanhan hyväksyt pettämisen ei siitä tule loppua koskaan. Itse en pystynyt tuollaisessa elämässä elämään haluan olla kumppanille se ainut ja tärkein, siksi jätinkin pettäjän hänellä kun tuntuu riittävän niitä tärkeitä naisia ilman minuakin.
taas tykkäisin, jos mies osoittaisi julkisestikin minusta tykkäävänsä, esim. halaamalla ja suukottelemalla. Mistä lapsesi oppivat näyttämään tunteensa, jos te aikuiset olette kuin viilipyttyjä? Luulevat pian, että tunteiden näyttö, olkoot hyviä tai huonoja, on kokonaan kiellettyä. Lapset ottavat teistä mallia. Jos vanhemmat riitelee, lapsille voi jälkikäteen antaa esimerkkiä, miten pyydetään anteeksi.
Itse en nähnyt omien vanhempieni välisiä hellyydenosoituksia juuri koskaan. Isä joskus yritti äitiä paijata, mutta äiti töni hänet pois. Siitähän sai lapsi vaikutelman, ettei äiti isästä tykkää yhtään. Kunnon kotikasvatukseen ei mielestäni kuulu tunteiden piilottelu. Toki pitää lasten oppia, ettei joka paikassa ole sopivaa lääppiä toista, esim. kirkossa!
Jotenkin tuli tätä ketjua analysoidessani tunne, ettei saisi panostaa ulkoisiin asioihin, eikä seksiin noin teknisesti ajatellen.On jäänyt sanomatta, että lähtökohtani on tietoisuus parisuhteen monipolvisuudesta ja pettäjään liittyvistä toimista.Ei ainakaan vaikuta, että salarakkauksia nyt olisi. Olen antanut anteeksi, vaikken hyväksykään enkä ymmärrä miksi on piotänyt mennä vieraisiin. Ne tarvetilat voivat olla minusta riippumattomia, miehen sisäistä kemiaa.
Oma haluni on panostaa perheeseeni ja liittooni. Välineenä ja konkreettisena tahdon osoituksena parantaa tilannetta on ollut omat tekoni. Niiden taustalla on tunteet ja välittäminen, ei siis seksitemput. Ei se haittaa jos sängyssä on kivaa, minullakin. Se on liima ja suola.Siis parisuhteessa.
kait vaimosta ja mitä tällä takaa ajaa
Ihailtavaa naisellista anteeksi antoa ja romantiikka kukki tässä näköjään 2 kk; http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9247814/45298647
Vielä kerran: en omista miestä, mutta jos haluaa meillä asua tietyillä säännöillä, se ok. Muuten uskon oikeudenmukaisuuden periaatteeseen, avioehto ja omat tilit on hyvä, koska jos riitaannutaan, ei tarvitse maallisesta kärhämöidä. Olen oman omaisuuteni itse tienannut ja maksanut, asuntolaina minun nimissä jne.
Kyllä kai sen parisuhteen menetys on se suurin menetys, jota ei voi rahalla korvata.