MIELIVALTAISEN ÄIDIN UHRINA!

Kerroit: "onneksi suurin osa eroista ovat siinä mielessä onnistuneita, että vanhemmat ovat kyenneet rehellisesti katsomaan lastensa edun myös eron jälkeisessä elämässä."

Erikoista että näet asian noin. Absurdia toiveajattelua sanoisin. Ensinnäkin yhtäkään positiivista tai muutoin myönteistä palautetta en ole koskaan lukenut tai kuullut erolapsilta. Uskon enemmänkin että on vain murto-osa niitä jotka ovat tyytyväisiä tilanteeseensa lapsena kun sinä taas pidät valtaosaa tyytyväisinä. Selkeä vastakkainasettelu.

Voitko laittaa tietolähteesi ja prosenttisi % jossa voit todistaa onneksi suurin osa eroista ovat siinä mielessä onnistuneita, että vanhemmat ovat kyenneet rehellisesti katsomaan lastensa edun myös eron jälkeisessä elämässä. Arvelen että saamme varmasti pitkään odotella prosentteja % tai tilastotietoa, vai kuinka on?

herman.n kirjoitti:

Kerroit: "onneksi suurin osa eroista ovat siinä mielessä onnistuneita, että vanhemmat ovat kyenneet rehellisesti katsomaan lastensa edun myös eron jälkeisessä elämässä."

Erikoista että näet asian noin. Absurdia toiveajattelua sanoisin. Ensinnäkin yhtäkään positiivista tai muutoin myönteistä palautetta en ole koskaan lukenut tai kuullut erolapsilta. Uskon enemmänkin että on vain murto-osa niitä jotka ovat tyytyväisiä tilanteeseensa lapsena kun sinä taas pidät valtaosaa tyytyväisinä. Selkeä vastakkainasettelu.

Voitko laittaa tietolähteesi ja prosenttisi % jossa voit todistaa onneksi suurin osa eroista ovat siinä mielessä onnistuneita, että vanhemmat ovat kyenneet rehellisesti katsomaan lastensa edun myös eron jälkeisessä elämässä. Arvelen että saamme varmasti pitkään odotella prosentteja % tai tilastotietoa, vai kuinka on?

Lue lisää

Tuossa nyt vaikka yksi linkki, jos et osaa itse hakea:

http://vanhemmat.mll.fi/yhteiskunnan_tuki_perheille/perhe_ja_huoltajuus.php
Kuntien sosiaaliviranomaiset vahvistavat vuosittain vajaat 40 000 sopimusta koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta. Vahvistetuissa huoltoa koskevissa sopimuksessa vajaassa 90 %:ssa on sovittu yhteishuollosta. Yhteishuolto tarkoittaa, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina. Yksinhuollolla tarkoitetaan, että lapsen huolto on uskottu vain toiselle vanhemmista. Huollosta yksin äidille on sovittu noin 10 %:ssa ja yksin isälle noin 2 %:ssa kaikista tapauksista. Ellei avioeron yhteydessä tai sen jälkeen tehdä huollosta sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, jatkuu huolto yhteisenä.

Eivät läheskään kaikki lapset kovin tyytymättömille vaikuta, voit lukea itse esimerkkinä yhden tutkimustuloksen:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6344/TMP.objres.189.pdf?sequence=1
Lasten tuntemuksia vanhempien avioerosta, Katja Tuomaala, opinnäytetyö 2006

Rajusti riiteleviä vanhempia on edelleenkin vain pieni prosentti, väitä mitä väität. Kovien eroriitojen yhteydessä on osuutensa myös mielenterv.ongelmilla ja päihteillä. Jos et tosiaan ole lukenut yhtään positiivista palautetta erolapsilta, taidat harrastaa valikoivaa lukemista, mutta omahan on asiasi, ei kiinnosta koko aihe, kuten ei muutenkaan taulapäät, riitelevät aikuiset.

Rakastan sinua äiti kirjoitti:

Tuossa nyt vaikka yksi linkki, jos et osaa itse hakea:

http://vanhemmat.mll.fi/yhteiskunnan_tuki_perheille/perhe_ja_huoltajuus.php
Kuntien sosiaaliviranomaiset vahvistavat vuosittain vajaat 40 000 sopimusta koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta. Vahvistetuissa huoltoa koskevissa sopimuksessa vajaassa 90 %:ssa on sovittu yhteishuollosta. Yhteishuolto tarkoittaa, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina. Yksinhuollolla tarkoitetaan, että lapsen huolto on uskottu vain toiselle vanhemmista. Huollosta yksin äidille on sovittu noin 10 %:ssa ja yksin isälle noin 2 %:ssa kaikista tapauksista. Ellei avioeron yhteydessä tai sen jälkeen tehdä huollosta sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, jatkuu huolto yhteisenä.

Eivät läheskään kaikki lapset kovin tyytymättömille vaikuta, voit lukea itse esimerkkinä yhden tutkimustuloksen:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6344/TMP.objres.189.pdf?sequence=1
Lasten tuntemuksia vanhempien avioerosta, Katja Tuomaala, opinnäytetyö 2006

Rajusti riiteleviä vanhempia on edelleenkin vain pieni prosentti, väitä mitä väität. Kovien eroriitojen yhteydessä on osuutensa myös mielenterv.ongelmilla ja päihteillä. Jos et tosiaan ole lukenut yhtään positiivista palautetta erolapsilta, taidat harrastaa valikoivaa lukemista, mutta omahan on asiasi, ei kiinnosta koko aihe, kuten ei muutenkaan taulapäät, riitelevät aikuiset.

Lue lisää

Lasten tuntemuksia vanhempien avioerosta osoittaa, että sitä onnistuneempi ero on jälkikasvun silmissä, mitä vähemmän eron jälkeen riitaa on vanhempien välillä ja mitä paremmin heidän tilanteensa on erossa huomioitu.

Kyllä minusta on täysin ymmärrettävää, että jotkut lapset kokevat eron helpotuksena, koska "kotona ollut kireä ilmapiiri hellitti ja vanhemmatkin ovat keskenään tulleet eron jälkeen paremmin toimeen kuin ennen sitä". Eivät siis todellakaan kaikki riitele huoltajuus- ja tapaamisasioistakaan.

Puheenvuoro
isien puolesta

Ari Jousimäki & Liisa Kosonen:
Syytettynä isä.

Miksi isä menettää lähihuoltajuuden tai mahdollisuuden tavata lastaan?
Syytettynä isä -kirja kertoo viiden isän hätkähdyttävän tarinan. "Toivomme, että kirjamme onnistuu artikuloimaan ongelman, jota ei nyky-Suomessa ole läheskään ratkaistu", sanovat kirjoittajat Ari Jousimäki ja Liisa Kosonen. Ongelmaa taustoittaa joukko arvostettuja asiantuntijoita.

"Aiheen parissa työskentely on avannut meidän, kirjan tekijöiden, silmät syvään juurtuneelle yleiselle asenteellisuudelle, joka Suomessa vallitsee isän ja äidin vanhemmuuden arvioimisessa", toteavat kirjoittajat.

" Vuonna 2005 eronneiden vanhempien tytöistä äidin kanssa asui 86.9 prosenttia ja isän kanssa 7.4 prosenttia, pojista 82.8 prosenttia asui äidin kanssa ja 12 prosenttia isän kanssa", kertoo oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi.

Äiti on siis yleensä aina parempi lähihuoltaja, eikö isää kiinnosta lähihuoltajuus?
Ensimmäisen tarinan Vesa jäi yhteisellä päätöksellä poikalapsen koti-isäksi. "Lapsi kiintyi enemmän minuun, kun olin kotona. Suhde lapseen oli minulle hyvin tärkeä", Vesa kertoo. Pariskunnan elämäntilanteessa oli monenlaista stressiä, ja erään kerran vaimon vanhempien kotona syntyi yllättävä ja lopullinen riita raha-asioiden merkeissä. Vaikka väkivaltaa ei ollut, vaimo lähti turvakotiin lapsen kanssa.

" Tämä turvakotiin lähtö ennakoi huonoa tulevaisuutta. Se oli täysin suunniteltu juttu. Vaimo oli äitinsä kanssa miettinyt strategian, miten tilanteessa olisi edullisinta menetellä", Vesa kommentoi.

" Kun viimein sain selville perheeni olinpaikan ja tapasimme, vaimo kertoi, että hän tekee kaikkensa, että me nähtäisiin mahdollisimman vähän pojan kanssa tai ei ollenkaan."
Vaimo on päässyt tavoitteeseensa: Vesa ei ole nähnyt poikaansa vuosiin. Mutta hän säilyttää paksun pinon asiakirjoja poikaansa varten näyttääkseen myöhemmin, kuinka pitkään hän on taistellut oikeudestaan isyyteen. Onko kyseessä isän vääristelty kertomus?

Suomessa tuntematon
vieraannuttamisoireyhtymä
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vahvistaa Vesan tarinan yleisellä tasolla. Sinkkosen mukaan jotkut juristit neuvovat naista menemään turvakotiin, jotta mies saadaan näyttämään väkivaltaiselta, vaikkei hän sitä olisikaan.

"Olen kuullut monta aika hurjaa tarinaa, miten mies on heitetty pellolle yhteisestä kodista ja samalla erotettu lapsistaan. Tällaisia tarinoita on Suomi tulvillaan eikä kukaan kuuntele eikä ota tosissaan näitä miehiä, varsinkaan, jos he välirikon jälkeen ratkeavat juomaan tai sairastuvat masennukseen. Joillekin avioero voi merkitä vuosikausia kestäviä, kuluttavia oikeustaisteluja."

Eroneuvonnan kehittäjä, projektijohtaja Heikki Koiso- Kanttila näkee myös isien oikeuksia polkevan nyky-ilmapiirin:" Tällä hetkellä tuntuu siltä, että isien oikeuksista puhuminen on melkein rikollista samaan aikaan, kun lapsen ja äidin keskinäinen suhde on itsestäänselvyys ja paremmin turvattu kuin koskaan."

Isättömät lapset. kirjoitti:

Puheenvuoro
isien puolesta

Ari Jousimäki & Liisa Kosonen:
Syytettynä isä.

Miksi isä menettää lähihuoltajuuden tai mahdollisuuden tavata lastaan?
Syytettynä isä -kirja kertoo viiden isän hätkähdyttävän tarinan. "Toivomme, että kirjamme onnistuu artikuloimaan ongelman, jota ei nyky-Suomessa ole läheskään ratkaistu", sanovat kirjoittajat Ari Jousimäki ja Liisa Kosonen. Ongelmaa taustoittaa joukko arvostettuja asiantuntijoita.

"Aiheen parissa työskentely on avannut meidän, kirjan tekijöiden, silmät syvään juurtuneelle yleiselle asenteellisuudelle, joka Suomessa vallitsee isän ja äidin vanhemmuuden arvioimisessa", toteavat kirjoittajat.

" Vuonna 2005 eronneiden vanhempien tytöistä äidin kanssa asui 86.9 prosenttia ja isän kanssa 7.4 prosenttia, pojista 82.8 prosenttia asui äidin kanssa ja 12 prosenttia isän kanssa", kertoo oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi.

Äiti on siis yleensä aina parempi lähihuoltaja, eikö isää kiinnosta lähihuoltajuus?
Ensimmäisen tarinan Vesa jäi yhteisellä päätöksellä poikalapsen koti-isäksi. "Lapsi kiintyi enemmän minuun, kun olin kotona. Suhde lapseen oli minulle hyvin tärkeä", Vesa kertoo. Pariskunnan elämäntilanteessa oli monenlaista stressiä, ja erään kerran vaimon vanhempien kotona syntyi yllättävä ja lopullinen riita raha-asioiden merkeissä. Vaikka väkivaltaa ei ollut, vaimo lähti turvakotiin lapsen kanssa.

" Tämä turvakotiin lähtö ennakoi huonoa tulevaisuutta. Se oli täysin suunniteltu juttu. Vaimo oli äitinsä kanssa miettinyt strategian, miten tilanteessa olisi edullisinta menetellä", Vesa kommentoi.

" Kun viimein sain selville perheeni olinpaikan ja tapasimme, vaimo kertoi, että hän tekee kaikkensa, että me nähtäisiin mahdollisimman vähän pojan kanssa tai ei ollenkaan."
Vaimo on päässyt tavoitteeseensa: Vesa ei ole nähnyt poikaansa vuosiin. Mutta hän säilyttää paksun pinon asiakirjoja poikaansa varten näyttääkseen myöhemmin, kuinka pitkään hän on taistellut oikeudestaan isyyteen. Onko kyseessä isän vääristelty kertomus?

Suomessa tuntematon
vieraannuttamisoireyhtymä
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vahvistaa Vesan tarinan yleisellä tasolla. Sinkkosen mukaan jotkut juristit neuvovat naista menemään turvakotiin, jotta mies saadaan näyttämään väkivaltaiselta, vaikkei hän sitä olisikaan.

"Olen kuullut monta aika hurjaa tarinaa, miten mies on heitetty pellolle yhteisestä kodista ja samalla erotettu lapsistaan. Tällaisia tarinoita on Suomi tulvillaan eikä kukaan kuuntele eikä ota tosissaan näitä miehiä, varsinkaan, jos he välirikon jälkeen ratkeavat juomaan tai sairastuvat masennukseen. Joillekin avioero voi merkitä vuosikausia kestäviä, kuluttavia oikeustaisteluja."

Eroneuvonnan kehittäjä, projektijohtaja Heikki Koiso- Kanttila näkee myös isien oikeuksia polkevan nyky-ilmapiirin:" Tällä hetkellä tuntuu siltä, että isien oikeuksista puhuminen on melkein rikollista samaan aikaan, kun lapsen ja äidin keskinäinen suhde on itsestäänselvyys ja paremmin turvattu kuin koskaan."

Lue lisää

Väärä kuva isistä
A A 7.12.2009 19:42

Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula

Näkymättömät lapset. kirjoitti:

Väärä kuva isistä
A A 7.12.2009 19:42

Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula

Lue lisää

MOT. Epäilys ja rangaistus. Toimittaja Matti virtanen 4.3.2002.

Epäilys ja rangaistus ohjelma käsittelee lasten huoltajuus- ja tapaamiskiistoja.
Niiden yhteydessä esitetään joskus insestisyytöksiä, jitka osoittautuvat myöhemmin aiheettomiksi.
Siitä huolimatta syytöksillä voi olla epäillyn kohteelle onnettomat seuraukse: tapaamista lasten kanssa rajoitetaan, tai ne katkaistaan kokonaan.

Klikkaa. Käsikirjoitus luettavissa tästä.

Lue lähdeaineistoa.
Sirpa Taskinen insestitutkimuksissa edelleen puutteita.
Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi: Vieraannuttaminen on lapsen henkistä pahoinpitelyä.
Professori J.P. Roos Lapsen etu ei saa syrjäyttää oikeusturvaa.

Haastateltavat.

Linkit ja muu info.

Todettakoon, että tässä ohjelmassa eräs "asiantuntija" väitti Tamperella olevan saatanapalvontaa. Hän oli poliisille aikaisemmin tuttu. Passitettiin vanhan vaasan mielisairaalaan muutama vuosi ohjelman jälkeen.

Toinen "asiantuntija" lupasi kirjoittaa 2000:lla eurolla insestitodistuksen näkemättä lasta.
Hänet pidätettiin ja määrättiin vankilaan useista perättömistä syytöksistä Alibi lehti.

Onko Suomi tasa-arvoinen oikeusvaltio, jossa toteutuvat myös lasten oikeudet?
Ovatko "asiantuntijat" luotettavia, oikeudenmukaisia, vai voiko heillä olla väärä kuva itsestä?
Voiko asiantuntija olla narsisti, psykopaatti, mielenterveysongelmainen?

Mitä on Valemuistosyndrooma ja istutetut muistot. False Memory syndrome?

Linkki ohjelman kässäriin.

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentDFE85

---

Uhriperheet. kirjoitti:

MOT. Epäilys ja rangaistus. Toimittaja Matti virtanen 4.3.2002.

Epäilys ja rangaistus ohjelma käsittelee lasten huoltajuus- ja tapaamiskiistoja.
Niiden yhteydessä esitetään joskus insestisyytöksiä, jitka osoittautuvat myöhemmin aiheettomiksi.
Siitä huolimatta syytöksillä voi olla epäillyn kohteelle onnettomat seuraukse: tapaamista lasten kanssa rajoitetaan, tai ne katkaistaan kokonaan.

Klikkaa. Käsikirjoitus luettavissa tästä.

Lue lähdeaineistoa.
Sirpa Taskinen insestitutkimuksissa edelleen puutteita.
Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi: Vieraannuttaminen on lapsen henkistä pahoinpitelyä.
Professori J.P. Roos Lapsen etu ei saa syrjäyttää oikeusturvaa.

Haastateltavat.

Linkit ja muu info.

Todettakoon, että tässä ohjelmassa eräs "asiantuntija" väitti Tamperella olevan saatanapalvontaa. Hän oli poliisille aikaisemmin tuttu. Passitettiin vanhan vaasan mielisairaalaan muutama vuosi ohjelman jälkeen.

Toinen "asiantuntija" lupasi kirjoittaa 2000:lla eurolla insestitodistuksen näkemättä lasta.
Hänet pidätettiin ja määrättiin vankilaan useista perättömistä syytöksistä Alibi lehti.

Onko Suomi tasa-arvoinen oikeusvaltio, jossa toteutuvat myös lasten oikeudet?
Ovatko "asiantuntijat" luotettavia, oikeudenmukaisia, vai voiko heillä olla väärä kuva itsestä?
Voiko asiantuntija olla narsisti, psykopaatti, mielenterveysongelmainen?

Mitä on Valemuistosyndrooma ja istutetut muistot. False Memory syndrome?

Linkki ohjelman kässäriin.

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentDFE85

---

Lue lisää

yritetty varsinkin aikaisempina vuosina tuoda paljonkin esiin tällä palstalla.
Kas kun eivät silloin kiinnostaneet.

18+5 kirjoitti:

yritetty varsinkin aikaisempina vuosina tuoda paljonkin esiin tällä palstalla.
Kas kun eivät silloin kiinnostaneet.

vanhemmat.comista kaikki aktiivikirjoittajat häipyneet?
miksihän heitä lähti sieltä niin monta ja miksi niin moni ei ole halunnut sinne koskaan tullakaan?
syy ei suinkaan ole se, että kaikki sitä palstaa kaihtavat olisivat yh-ÄITEJÄ.

kummalista kirjoitti:

vanhemmat.comista kaikki aktiivikirjoittajat häipyneet?
miksihän heitä lähti sieltä niin monta ja miksi niin moni ei ole halunnut sinne koskaan tullakaan?
syy ei suinkaan ole se, että kaikki sitä palstaa kaihtavat olisivat yh-ÄITEJÄ.

Lue lisää

Vnhemmat com sivustoja uudistettin ja nimi muuttui Vanhemmat Ry:ksi.
Palstan ylläpitäjä pyrki kansaedustajaksi, muttei käsittääkseni saanut tarvittavaa äänimäärää.
City kedessä julkaistiin laaja artikkeli aiheena perättömäi insestisyytökset.
Olettaisin, että palstan ylläpitäjälle syntyi jonkinlainen "olen kunkku" ajatus.

Palstalle kirjoitettuja ja kommentteja alettiin boikotoimaan, jonka vuoksi moni kirjoittaja lopetti kirjoittelunsa.
"Et voi kirjoittaa" - "Et voi kommentoida" käskytyspolitiikka teki tehtävänsä.

Miessakit keskustelufoorumi suljettiin, koska Miessakit alkoivat saamaan RAY:n tukea ilmeisesti heitä vaadittiin sulkemaan keskustelufoorumi, etteivät jotku kirjoittaisi "vääristä aiheista".
Kirjoittajat häipyivät.

Miesten Tasa-arvo foorumin ylläpitäjä alkoi myös nipottamaan, jotenka sieltäkin häipyi ahkerimmat kirjoittajat.

Vilkaisin Vanhemmat com sivustoa ja näytti kato käyneen sielläkin. Viimeisimmät viestit saattavat olla vuosi sitten kirjoitettuja.

Linkki sivuston keskusteluun, jossa on aiheita, mutta ei kovinkaan aktiiviselta toiminnalta näytä.

http://vanhemmat.com/phpbb/

--

Näkymättömät lapset. kirjoitti:

Väärä kuva isistä
A A 7.12.2009 19:42

Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula

Lue lisää

Erittäin hienoa että tästä asiasta puhutaan ja tiedostetaan olemassa oleva ongelma.
Pian Anja Hannuniemi ja muut saavat uutta kirjoitettavaa sillä pian on tulossa aivan loistava uutinen etävanhemmille jotka ovat yksin asiansa kanssa. Asiasta en voi vielä puhua mutta eiköhän asia vielä kantaudu kiinnostuneiden korviin aikanaan.

o.e kirjoitti:

Erittäin hienoa että tästä asiasta puhutaan ja tiedostetaan olemassa oleva ongelma.
Pian Anja Hannuniemi ja muut saavat uutta kirjoitettavaa sillä pian on tulossa aivan loistava uutinen etävanhemmille jotka ovat yksin asiansa kanssa. Asiasta en voi vielä puhua mutta eiköhän asia vielä kantaudu kiinnostuneiden korviin aikanaan.

Lue lisää

Keskustelun avaus. "MIELIVALTAISEN ÄIDIN UHRINA" herättää toivottavasti laajemman keskustelun, kuinka nuoret kokevat vanhempiensa riitelyn, sekä niiden jättämät jäljet heidän itsetuntoon, kasvuun ja kehitykseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Tänään 26.7.2010. TV1 aamu-uutisissa oli haastateltavana Mika Hotakainen. Aiheena Miesten vuoro elokuva, joka on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota ja nostanut keskusteluun miesten aseman ja miksi on keskitytty vain naisiin ja naisten ongelmiin.

Kansainvälisiä kommentteja elokuvan katsoneilla nousi esiin kysymys. Kuka on kohdellut Suomalaisia miehiä väärin"?
Mitenkä te saitte miehet puhumaan tunteista?
Katsokaa tänään otsikoissa uusinta.
******
Vuonna 2003 perustetiin miesten kriisikeskus, koska miehet kokivat, että heitä ei kuunneltu, eikä otettu vakavasti yhteiskunnassa.
Vuonna 2006 Miesten kriisikeskus muutti nimensä Miestenkeskukseksi, joka toimii yhteistössä Ensi- ja turvakotien kanssa.
Googlaa > miesten keskus

Näkymättömät lapset. kirjoitti:

Keskustelun avaus. "MIELIVALTAISEN ÄIDIN UHRINA" herättää toivottavasti laajemman keskustelun, kuinka nuoret kokevat vanhempiensa riitelyn, sekä niiden jättämät jäljet heidän itsetuntoon, kasvuun ja kehitykseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Tänään 26.7.2010. TV1 aamu-uutisissa oli haastateltavana Mika Hotakainen. Aiheena Miesten vuoro elokuva, joka on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota ja nostanut keskusteluun miesten aseman ja miksi on keskitytty vain naisiin ja naisten ongelmiin.

Kansainvälisiä kommentteja elokuvan katsoneilla nousi esiin kysymys. Kuka on kohdellut Suomalaisia miehiä väärin"?
Mitenkä te saitte miehet puhumaan tunteista?
Katsokaa tänään otsikoissa uusinta.
******
Vuonna 2003 perustetiin miesten kriisikeskus, koska miehet kokivat, että heitä ei kuunneltu, eikä otettu vakavasti yhteiskunnassa.
Vuonna 2006 Miesten kriisikeskus muutti nimensä Miestenkeskukseksi, joka toimii yhteistössä Ensi- ja turvakotien kanssa.
Googlaa > miesten keskus

Lue lisää

aiheeseen otettu lapsen kokemaa suoranaista viranomaisrikollisuutta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa?
Asiahan vaikuttaa sitten jo aika hyvälle ja järkevälle.

Olivatko sitten aikanaan vain häiriintyneet isät asialla äitejä yleistäen ja raivoisasti haukkuvine kirjoituksineen... Heidän asenteissaan raivostutti kaiken muun lisäksi se, että he sanoivatkin olevansa pelkästään "isien asialla", ei siis lapsen.

Näkymättömät lapset. kirjoitti:

Keskustelun avaus. "MIELIVALTAISEN ÄIDIN UHRINA" herättää toivottavasti laajemman keskustelun, kuinka nuoret kokevat vanhempiensa riitelyn, sekä niiden jättämät jäljet heidän itsetuntoon, kasvuun ja kehitykseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Tänään 26.7.2010. TV1 aamu-uutisissa oli haastateltavana Mika Hotakainen. Aiheena Miesten vuoro elokuva, joka on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota ja nostanut keskusteluun miesten aseman ja miksi on keskitytty vain naisiin ja naisten ongelmiin.

Kansainvälisiä kommentteja elokuvan katsoneilla nousi esiin kysymys. Kuka on kohdellut Suomalaisia miehiä väärin"?
Mitenkä te saitte miehet puhumaan tunteista?
Katsokaa tänään otsikoissa uusinta.
******
Vuonna 2003 perustetiin miesten kriisikeskus, koska miehet kokivat, että heitä ei kuunneltu, eikä otettu vakavasti yhteiskunnassa.
Vuonna 2006 Miesten kriisikeskus muutti nimensä Miestenkeskukseksi, joka toimii yhteistössä Ensi- ja turvakotien kanssa.
Googlaa > miesten keskus

Lue lisää

Helsingin Sanomat 4.7.2009.
Suomessa on kasvamassa isättömien poikien sukupolvi.

Muutin otsikkoa koskemaan kaikkia isättömiä lapsia, en vain poikia.

Lainaus.
Kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi pojat tarvitsevat lisäksi myös miehen mallia.
Yksinhuoltajaäitejä on Suomessa yli 100.000, ja heillä on 150.000 alaikäistä lasta.
Jos noin puolet syntyneistä lapsista on poikia, kasvamassa on joukko enemmän, tai vähemmän isättömiä miehenalkuja.
Onko toinen puoli 75.000 tyttöä kasvamassa enemmän tai vähemmän kelvollisiksi äideiksi?

Tilastoissa isättömillä pojilla ei mene hyvin: he tekevät enemmän rikoksia ja kuolevat nuorempina, kuin muut miehet.

Useat yksinhuoltajaäidit tietävät hyvin, että kasvaakseen tasapainoisiksi aikuisiksi heidän poikansa tarvitsevat isää miehen mallia. On lapselle vain haitaksi, jos äidin rooli paisuu ja isän ohenee.

Osa iseistä kuitenkin polttaa sillat jälkeensä. Heistä kertoo kuntien alayusvelvollisilta perittäväksi kertyneen velan määtä: 248 miljoonaa euroa.
(Polttaako isä sillat, vai sorsitaanko isejä huoltajuuspäätöksissä?)

Yhden perheiden liiton mukaan erolapsista yli 80 prosenttia asuu äitinsä kanssa ja noin 17 prosenttia isänsä kanssa.

"Heillä on 150.000 lasta, joista puolet (75.000) on poikia".
Minne unhtui toinen puoli 75.000 tyttöä?
/5.000 Poikaa 75.000 Tyttöä = 150.000
*****

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen, sekä keskusteluun, johonka oli 845 kommenttia.
Skä linkit muihin aiheeseen liittyviin uutisiin Hesarin artikkelin lopussa.
Lukekaa kommentteja. Ne antavat ehkä laajemman kuvan siitä, mitenkä kansa näkee ja kokee, lasten ja isien oikeudet.

Katso myös. Haku Aihepiiristä.
Yksinhuoltajaisä on edelleen harvinaisuus.
Useimmat kirjoilla äidin luona.
Yksinhuoltajaäidit haluavat itselleen kaksi vapaapäivää kuussa.
Yhdeksän kymmenestä haluaa miesten hoitavan lapsia.
Viina vie vanhempia - lapsi jää heitteille.
Aula: Yksinhuoltajuudessa riskejä lapselle.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa on kasvamassa isättömien poikien sukupolvi/1135247428585

---

Quo vadis lastensuoj kirjoitti:

Helsingin Sanomat 4.7.2009.
Suomessa on kasvamassa isättömien poikien sukupolvi.

Muutin otsikkoa koskemaan kaikkia isättömiä lapsia, en vain poikia.

Lainaus.
Kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi pojat tarvitsevat lisäksi myös miehen mallia.
Yksinhuoltajaäitejä on Suomessa yli 100.000, ja heillä on 150.000 alaikäistä lasta.
Jos noin puolet syntyneistä lapsista on poikia, kasvamassa on joukko enemmän, tai vähemmän isättömiä miehenalkuja.
Onko toinen puoli 75.000 tyttöä kasvamassa enemmän tai vähemmän kelvollisiksi äideiksi?

Tilastoissa isättömillä pojilla ei mene hyvin: he tekevät enemmän rikoksia ja kuolevat nuorempina, kuin muut miehet.

Useat yksinhuoltajaäidit tietävät hyvin, että kasvaakseen tasapainoisiksi aikuisiksi heidän poikansa tarvitsevat isää miehen mallia. On lapselle vain haitaksi, jos äidin rooli paisuu ja isän ohenee.

Osa iseistä kuitenkin polttaa sillat jälkeensä. Heistä kertoo kuntien alayusvelvollisilta perittäväksi kertyneen velan määtä: 248 miljoonaa euroa.
(Polttaako isä sillat, vai sorsitaanko isejä huoltajuuspäätöksissä?)

Yhden perheiden liiton mukaan erolapsista yli 80 prosenttia asuu äitinsä kanssa ja noin 17 prosenttia isänsä kanssa.

"Heillä on 150.000 lasta, joista puolet (75.000) on poikia".
Minne unhtui toinen puoli 75.000 tyttöä?
/5.000 Poikaa 75.000 Tyttöä = 150.000
*****

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen, sekä keskusteluun, johonka oli 845 kommenttia.
Skä linkit muihin aiheeseen liittyviin uutisiin Hesarin artikkelin lopussa.
Lukekaa kommentteja. Ne antavat ehkä laajemman kuvan siitä, mitenkä kansa näkee ja kokee, lasten ja isien oikeudet.

Katso myös. Haku Aihepiiristä.
Yksinhuoltajaisä on edelleen harvinaisuus.
Useimmat kirjoilla äidin luona.
Yksinhuoltajaäidit haluavat itselleen kaksi vapaapäivää kuussa.
Yhdeksän kymmenestä haluaa miesten hoitavan lapsia.
Viina vie vanhempia - lapsi jää heitteille.
Aula: Yksinhuoltajuudessa riskejä lapselle.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa on kasvamassa isättömien poikien sukupolvi/1135247428585

---

Lue lisää

Yle uutiset.

Suomessa pitää aloittaa uusi kansallinen itsemurhien ehkäisyhanke, välittömästi, vaatii Suomen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri.

Sauri muistuttaa, että maassamme tehdään yhä keskimäärin kolme itsemurhaa päivässä. Lisäksi tilastot osoittavat, että joka toinen päivä joku yli 65-vuotias Suomalainen kuolee oman käden kautta. Vuosittain itsemurhia tehdään noin tuhat.

Vielä vuonna 1990 tejtiin yli 1500 vuodessa. Nyt määrä on saatu laskettua noin tuhanteen, mutta luku on silti sietämättömän korkea Pekka Sauri kirjoittaa.

Sauri vertaa itsemurhien määrää liikennekuolemiin, joiden määrä on saatu painettua alle 300:aan yhteiskunnan ponnistuksista.
Myös itsemurhat on painettava alas, Sauri huomauttaa.

Samalla hän muistuttaa, että laman ja epävarmuuden aika näkyy itsemurhien huomattavasti kohonneena riskinä.

Lisää aiheesta:
Kännykät ja netti auttaneet vähentämisessä.

Linkki uutiseen ja keskusteluun.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/sauri_uusi_ohjelma_vahentamaan_itsemurhia_1546931.html

---

Näkymättömät lapset. kirjoitti:

Keskustelun avaus. "MIELIVALTAISEN ÄIDIN UHRINA" herättää toivottavasti laajemman keskustelun, kuinka nuoret kokevat vanhempiensa riitelyn, sekä niiden jättämät jäljet heidän itsetuntoon, kasvuun ja kehitykseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Tänään 26.7.2010. TV1 aamu-uutisissa oli haastateltavana Mika Hotakainen. Aiheena Miesten vuoro elokuva, joka on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota ja nostanut keskusteluun miesten aseman ja miksi on keskitytty vain naisiin ja naisten ongelmiin.

Kansainvälisiä kommentteja elokuvan katsoneilla nousi esiin kysymys. Kuka on kohdellut Suomalaisia miehiä väärin"?
Mitenkä te saitte miehet puhumaan tunteista?
Katsokaa tänään otsikoissa uusinta.
******
Vuonna 2003 perustetiin miesten kriisikeskus, koska miehet kokivat, että heitä ei kuunneltu, eikä otettu vakavasti yhteiskunnassa.
Vuonna 2006 Miesten kriisikeskus muutti nimensä Miestenkeskukseksi, joka toimii yhteistössä Ensi- ja turvakotien kanssa.
Googlaa > miesten keskus

Lue lisää

Erittäin hieno asiateksti sinulta ja kiitos siitä!

Kerroit: "Keskustelufoorumi Miessakit lopetetiin, koska he alkoivat saamaan yhteiskunnan ja Ray:n tukea. Avustusten saamisen ehtona oli ilmeisesti, että "miesten ja isien turvat on tukittava".

Sama tunne on tullut myös minullakin että RAY määrää tahdin kunnan kanssa. Talutusnuorassa on myös Ensi- Ja Turvakodit. ( Uusi nimi - Ensi- Ja Turpakoti ).

Minulle on tullut sellainen tunne että kunnat ja sosiaaliverkosto haluavat ottaa haltuun kaiken ( toimijat ) missä he näkevät potentiaalia ja rahastamisen mahdollisuuden joka näkyy huostaanottojen määrässä. Nimittäin mielenterveyspalvelulle kävi näin. Kummastuttaa tämä seikka etenkin kun taas jokin toimija menee tai joutuu kunnan haltuun ( esiliinaksi ) jossain määrin kuten nyt Ensi- ja turvakoiten kanssa on käynyt.

Miten se sanonta nyt menikään: "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Ja näin se muuten menee Ensi- ja turvakodin, RAY:n ja kunnan sosiaalijärjestelmässä.

Nyt tuohon on tulossa muutos ja hyvää saumaan vielä tuleekin.

Hyvin moni isä on puhunut myös tästä aikaisemmin on saanut avun mielenterveystoimistosta mutta toiminta on ollut jäässä mm. lomien vuoksi tms. Ihmisiä ei saa enää samalla tavoin kiinni kuin aikaisemmin. Mielenterveystoimisto on monelle etävanhemmalle henkireikä tai ainakin oli.
Sellainen oli ja meni ja nyt ihmiset ovat ihmeissään mitä tehdään. Odotetaan jotain mutta mitä. Sitäkö tässä odotetaan että lapset kasvavat tämän kaiken mielivallan keskellä aikuisiksi ja mistään huoltajuusasioista ei enää kiistellä kun lapset ovat jo lähes täysi ikäisiä. Näin moni isä on kertonut avoimesti että prosessit ovat pitkiä ja kalliita. Aina palataan samaan lähtöpisteeseen jossa toistuu sama kuvio uudelleen ja uudelleen. Se on jä nähty ja tiedetään että sosiaalijärjestelmän tarkoitus on voittaa aikaa. joka on heille ja oikeusjärjestelmälle selvää rahaa. Sosiaaliviranomaisten tehtävä on ns. väsyttää etävanhempi taktikoimalla ja tarkoitusperäisesti vääristellä lausuntoja ja pitkittää prosesseja vedoten aina johonkin ongelmaan tai syyhyn. Tätä samaa tekevät lasten lähivanhemmat myös jotka luovat tarkoituksella esteitä lapsen ja isän oikeuksille.

Moni käy huoltajuuskuviota läpi ensimmäistä kertaa mutta harvempi käy tätä samaa kuviota jo toistamiseen. Itsellä on nyt samanaikaisesti kaksi prosessia päällekkäin joka käy oikeasti voimille. Taistelen kahta mielivaltaista äitiä joiden kanssa minulla on lapsia. Tässä kuviossa on tullut nähtyä yhtä jos toista.

Yksi vaiettu asia on etävanhemman totaali mureneminen ja itsemurha. Onko isä enää edes kykeneväinen huolehtimaan omista lapsistaan kun pitkä prosessi on tuhonnut etävanhemman täysin kokonaan. Moni isä on ollutkin lähellä itsemurhaa mutta tästä ei viranomaiset halua puhua. Sitten on se oma lukunsa jotka ovat tehneet itsemurhan jolloin lapset ovat jääneet mielivallan armolle joka on lapsille raskasta. Näitä isien poismenoja on ollut paljon tässä viime vuosina ja asiat ovat jääneet sen jälkeen hoitamatta luonnollisesti kun isät eivät enää yksinkertaisesti enää jaksaneet. Enkä ihmettele yhtään jos isät eivät jaksa. Henkinen väkivalta on raskas kun lapsia käytetään lyömävälineenä isää vastaan.

Minua ainakin huolestuttaa kovasti koska tämä kaikki mielivaltainen viranomaistoiminta vie kaikki oikeudet isältä. Olenkin ryhtymässä vertaistukihenkilöksi niille miehille jotka ovat kokeneet epäoikeudenmukaisuutta.

Yhteystiedot
[email protected]

10 kirjoitti:

aiheeseen otettu lapsen kokemaa suoranaista viranomaisrikollisuutta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa?
Asiahan vaikuttaa sitten jo aika hyvälle ja järkevälle.

Olivatko sitten aikanaan vain häiriintyneet isät asialla äitejä yleistäen ja raivoisasti haukkuvine kirjoituksineen... Heidän asenteissaan raivostutti kaiken muun lisäksi se, että he sanoivatkin olevansa pelkästään "isien asialla", ei siis lapsen.

Lue lisää

Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on.

Itse olen nuo kuviot läpi käynyt jo toistamiseen ja nähnyt miten lapsen oikeuksia poljetaan oikein urakalla. Äidin tai lähivenhemman oikeuksia vain painotetaan vailla minkäälaisia perusteita. Olen tätä asiaa tutkimuksissani pyrkinyt selvittämään mutta viranomaiset eivät halua näihin kysymyksiin vastata koska niihin ei ole todellisuudessa edes perusteita. Niin vain toimitaan suomen sosiaaliviranomaisten taholta joka on käsittämätöntä mielivaltaa.

Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen. Itse puhun lapsen oikeuksista ja vanhempien 50/50 tasa-arvolain puolesta. 2000 -luvun piti olla tasa-arvon vuosituhat ja tämäkö on sitä. Ei oikein näytä siltä.

Ainakin hyviä uutisia kuuluu. Nyt olen kuullut huhuja siitä että sosiaaliviranomaisten mielivaltakausi on tulossa tiensä päähän kovaan vauhtia. Se olisikin suuri selkävoitto tätä mielivaltaista sosiaalijärjestelmää ja vanhaa sosiaalijunttameiningille. Elämme nykyaikaan emme -1900 lukua.

Arvostan suuresti Lapsen Oikeuksien Tuki Ry:n Mikael Jämsäsen luentoja joka valaisee etävanhemman oikeuksia. Paljon mediassa ollut Jämsänen kiteyttää asiat selkeästi jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Paikkakunta kohtaisista luennoista saa lisätietoja netistä. Jos et satu löytämään luennoista tieto netin kautta, laita viestiä Mikael Jämsäselle sähköpostiin.

Oma tukeni Mikael Jämsäsen arvokkaampaakin arvokkaammalle työlle on 110%.

o.e kirjoitti:

Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on.

Itse olen nuo kuviot läpi käynyt jo toistamiseen ja nähnyt miten lapsen oikeuksia poljetaan oikein urakalla. Äidin tai lähivenhemman oikeuksia vain painotetaan vailla minkäälaisia perusteita. Olen tätä asiaa tutkimuksissani pyrkinyt selvittämään mutta viranomaiset eivät halua näihin kysymyksiin vastata koska niihin ei ole todellisuudessa edes perusteita. Niin vain toimitaan suomen sosiaaliviranomaisten taholta joka on käsittämätöntä mielivaltaa.

Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen. Itse puhun lapsen oikeuksista ja vanhempien 50/50 tasa-arvolain puolesta. 2000 -luvun piti olla tasa-arvon vuosituhat ja tämäkö on sitä. Ei oikein näytä siltä.

Ainakin hyviä uutisia kuuluu. Nyt olen kuullut huhuja siitä että sosiaaliviranomaisten mielivaltakausi on tulossa tiensä päähän kovaan vauhtia. Se olisikin suuri selkävoitto tätä mielivaltaista sosiaalijärjestelmää ja vanhaa sosiaalijunttameiningille. Elämme nykyaikaan emme -1900 lukua.

Arvostan suuresti Lapsen Oikeuksien Tuki Ry:n Mikael Jämsäsen luentoja joka valaisee etävanhemman oikeuksia. Paljon mediassa ollut Jämsänen kiteyttää asiat selkeästi jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Paikkakunta kohtaisista luennoista saa lisätietoja netistä. Jos et satu löytämään luennoista tieto netin kautta, laita viestiä Mikael Jämsäselle sähköpostiin.

Oma tukeni Mikael Jämsäsen arvokkaampaakin arvokkaammalle työlle on 110%.

Lue lisää

olla itsestäänselvyys jo sen oikean lapsen edunkin nimissä, jota viranomaiset vain valheellisesti ajavat.

Tähän seikkaan löytyy muutakin näkökulmaa:
"Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen"

Kun on huostaanotosta kyse, molempien vanhempien oikeudet on poljettu jo vuosia sitten maanrakoon, tästä on alunperin Perhehoittoliitto pitänyt näkyvästä huolen. Kun sijaisperheisiin on pyritty sijoittamaan etenkin päihdeperheiden pienet lapset, alkoi Perhehoitoliitto pitää jo 10 vuotta sitten rummutusta, miten vanhempien edut eivät saa ajaa lapsen edun edelle. Heidän jäsenensä kun näkivät kuulema tapauksia, joissa lasta siirretiin kotiin ja sijoitukseen vanhempien raittius- ja ryyppyjaksojen tahdissa. Ei se ole oikein tietysti, mutta ihan oikeastiko siinä muka vanhempien edusta oli kyse, jos niin tapahtui? Ja eivätkö kaikki kotiutukset ole sosiaaliviranomaisten vastuulla?

No, joka tapauksessa propaganda oli monta vuotta niin näkyvää ja kuuluvaa, ja se jatkoi elämäänsä vielä silloinkin kun huostaanotot ryöstäytyivät hallinnasta. Nyt on jo vuosikausia sitten oltu tilanteessa, että lasta ei vahingossakaan kotiuteta, vaikka mm. vanhempien raittiudesta olisi näyttöä jo usealta vuodelta. Ja entä ne huostaanotot, jotka tehdään esim. lasten puutteellisen terveydenhoidon takia tai siksi, että edes perusopetuslakia ei ole ollut niin nuponuukaa noudattaa, nuo vain esimerkkinä monista lakien rikkomuksista. Huostaanoton syyllä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sen aikana molempia vanhempia kohdellaan yhtä mielivaltaisesti kuin lastakin.

Täällä on paljon ollut esillä ns. espoolaisisän tapaus, jossa asia näkyy selvästi. Sen tapauksen yhteydessä sossu lausahti jo legendaarisiksi muodostuneet sanansa: "Eipä ole vielä sellaista isää vastaan tullut, jolle lapsen voisi antaa." Onhan tästä julkisuudessa ollut muutamien rohkeiden asiantuntijoidenkin kannanottoja, miten vanhempien oikeuksia ei huostaanotoissa ole aina olemassakaan, on vain yhteiskunnan ja viranomaisten oikeudet.

o.e kirjoitti:

Erittäin hieno asiateksti sinulta ja kiitos siitä!

Kerroit: "Keskustelufoorumi Miessakit lopetetiin, koska he alkoivat saamaan yhteiskunnan ja Ray:n tukea. Avustusten saamisen ehtona oli ilmeisesti, että "miesten ja isien turvat on tukittava".

Sama tunne on tullut myös minullakin että RAY määrää tahdin kunnan kanssa. Talutusnuorassa on myös Ensi- Ja Turvakodit. ( Uusi nimi - Ensi- Ja Turpakoti ).

Minulle on tullut sellainen tunne että kunnat ja sosiaaliverkosto haluavat ottaa haltuun kaiken ( toimijat ) missä he näkevät potentiaalia ja rahastamisen mahdollisuuden joka näkyy huostaanottojen määrässä. Nimittäin mielenterveyspalvelulle kävi näin. Kummastuttaa tämä seikka etenkin kun taas jokin toimija menee tai joutuu kunnan haltuun ( esiliinaksi ) jossain määrin kuten nyt Ensi- ja turvakoiten kanssa on käynyt.

Miten se sanonta nyt menikään: "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Ja näin se muuten menee Ensi- ja turvakodin, RAY:n ja kunnan sosiaalijärjestelmässä.

Nyt tuohon on tulossa muutos ja hyvää saumaan vielä tuleekin.

Hyvin moni isä on puhunut myös tästä aikaisemmin on saanut avun mielenterveystoimistosta mutta toiminta on ollut jäässä mm. lomien vuoksi tms. Ihmisiä ei saa enää samalla tavoin kiinni kuin aikaisemmin. Mielenterveystoimisto on monelle etävanhemmalle henkireikä tai ainakin oli.
Sellainen oli ja meni ja nyt ihmiset ovat ihmeissään mitä tehdään. Odotetaan jotain mutta mitä. Sitäkö tässä odotetaan että lapset kasvavat tämän kaiken mielivallan keskellä aikuisiksi ja mistään huoltajuusasioista ei enää kiistellä kun lapset ovat jo lähes täysi ikäisiä. Näin moni isä on kertonut avoimesti että prosessit ovat pitkiä ja kalliita. Aina palataan samaan lähtöpisteeseen jossa toistuu sama kuvio uudelleen ja uudelleen. Se on jä nähty ja tiedetään että sosiaalijärjestelmän tarkoitus on voittaa aikaa. joka on heille ja oikeusjärjestelmälle selvää rahaa. Sosiaaliviranomaisten tehtävä on ns. väsyttää etävanhempi taktikoimalla ja tarkoitusperäisesti vääristellä lausuntoja ja pitkittää prosesseja vedoten aina johonkin ongelmaan tai syyhyn. Tätä samaa tekevät lasten lähivanhemmat myös jotka luovat tarkoituksella esteitä lapsen ja isän oikeuksille.

Moni käy huoltajuuskuviota läpi ensimmäistä kertaa mutta harvempi käy tätä samaa kuviota jo toistamiseen. Itsellä on nyt samanaikaisesti kaksi prosessia päällekkäin joka käy oikeasti voimille. Taistelen kahta mielivaltaista äitiä joiden kanssa minulla on lapsia. Tässä kuviossa on tullut nähtyä yhtä jos toista.

Yksi vaiettu asia on etävanhemman totaali mureneminen ja itsemurha. Onko isä enää edes kykeneväinen huolehtimaan omista lapsistaan kun pitkä prosessi on tuhonnut etävanhemman täysin kokonaan. Moni isä on ollutkin lähellä itsemurhaa mutta tästä ei viranomaiset halua puhua. Sitten on se oma lukunsa jotka ovat tehneet itsemurhan jolloin lapset ovat jääneet mielivallan armolle joka on lapsille raskasta. Näitä isien poismenoja on ollut paljon tässä viime vuosina ja asiat ovat jääneet sen jälkeen hoitamatta luonnollisesti kun isät eivät enää yksinkertaisesti enää jaksaneet. Enkä ihmettele yhtään jos isät eivät jaksa. Henkinen väkivalta on raskas kun lapsia käytetään lyömävälineenä isää vastaan.

Minua ainakin huolestuttaa kovasti koska tämä kaikki mielivaltainen viranomaistoiminta vie kaikki oikeudet isältä. Olenkin ryhtymässä vertaistukihenkilöksi niille miehille jotka ovat kokeneet epäoikeudenmukaisuutta.

Yhteystiedot
[email protected]

Lue lisää

Psykiatri Martti Paloheimo ( 1915-2002) käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty- Suomalaisen lapsuuden haavat ilmiötä äitivammaisuus.
Voivatko myös soaiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia?

Väkivaltainen Suomi ohjelma, oli toivottavasti päänavaus syvällisempään pohdintaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Nuoret ovat tulevia vanhempia, isejä, ätejä, mummuja, vaareja, kasvattajia, opettajia, valmentajia, sossuja .
Päivän kysymys. Minkälaisia? äitivammaisista tulee?

Aihetta käsitellään 7.3 Inhimillinen tekijä Äiti tytär suhteesta, sekä 15.3. Silminnäkijä ohjelmassa Lähestyminen kielletty.

Psykiatri Martti Paloheimo käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty vaikeita äiti tytär suhteita, josta hän alkoi käyttämään ilmaisua "äitivammaisuus".

Paloheimon äitivammaisuus käsite perustui hänen psykiatriselle vastaanotolleen hakeutuneiden naisten kertomuksista omasta äiti-tytär suhteesta.

Kirjassaan sivulla 155-157 osiossa Äidit hän kirjoittaa:
Olin jo vuosia omassa praktiikassani kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein naispotilaani kertoivat joutuneensa oman äitinsä taholta kokemaan karua ja suoranaiseen emotionaaliseen hylkäämiseen verrattavissa olevaa moitiskelua, tai piittaamattomuutta.
Sellaista nähtiin tapahtuvan ei yksin lapsen ollessa pieni, vaan myöhemminkin, jatkuvasti pitkälle aikuisikään saakka.

Tämä havainto toistui niin tiheästi, että aloin mielessäni kutsua näitä potilaitani äitivammaisiksi. Tuon sanan keksin jo paljon ennen kuin minulle alkoi hahmottua uusi kotivammaisuus käsite.

Kun kerran oli keksinyt tämän ajatuksen, rupesin epäilemään, että ehkä juuri äidin aiheuttamat kiusat, lähinnä hänen osoittamansa rakkaudettomuus kaikkine lieveilmiöineen, saattoi olla perimmäinen syy sille, että asianomainen ylipäätään etsiytyi psykiatrin puheille.

Se ehkä selitti osittain myös, miksi psykiatrien odotushuoneissa aina istui vuoroaan odottamassa enemmän naisia, kuin miehiä.

Keskustelussa kävikin tavallisesti ilmi, että olin ollut oikeassa.
Lopulta uskalsin mennä suoraan asiaan ja tiedustella, minkälainen potilaani suhde äitiinsä oli ollut. Ja lähes aina, epämääräisenkin sairaudenkuvan muodostaman arvoituksen selityksenä on lopulta paljastunut myrkyttynyt äitisuhde. Se säätelee aikuisen naisen elämää lukemattomin tavoin.

Yritän hahmotella, mitkä seikat olisivat luonteenomaisimpia äitivammaisten tragediassa. Pelkistän havaintoni kolmeen painajaiseen, jotka varjostivat heidän elämäänsä:

Itseluottamus ja omanarvontunne on pysyvästi vaurioitunut. En ansaitse itselleni mitään hyvää. Minun ei ole lupa olla onnellinen. Ei minusta ole siihen eikä sellaisiin tehtäviin. Ei kukaan voi minua rakastaa.

Mielen taustalla on ärtyisän vihaisen ja usein pilkallisen moitteen pelko. Pelkään jatkuvasti, niin mielettömältä kuin se kuulostaakin: Mitähän äiti sanoo?

Omaleimainen, psyvä surunkaltainen alakuloisuus. Olen jäänyt vaille jotain tärkeätä elämässä, jotain sellaista, mikä on auttamattomasti ohi ja jota en voi koskaan saada. Se on kuin tienvarrelle peruuttamattomasti jäänyt kaunis rakennus, jonne olisin ehkä voinut päästä asumaan, jos minua ei olisi estetty.

Päivän kysymys.
Olisiko julkistettava uusi kirja, jonka nimenä voisi olla "Yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuortet".

Lainatskseni Salman Rushdien kirjaan nimeä Saatanalliset säkeet kirjan nimi voisi olla esimerkiksi "Sossun saatanalliset säkeet".

o.e kirjoitti:

Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on.

Itse olen nuo kuviot läpi käynyt jo toistamiseen ja nähnyt miten lapsen oikeuksia poljetaan oikein urakalla. Äidin tai lähivenhemman oikeuksia vain painotetaan vailla minkäälaisia perusteita. Olen tätä asiaa tutkimuksissani pyrkinyt selvittämään mutta viranomaiset eivät halua näihin kysymyksiin vastata koska niihin ei ole todellisuudessa edes perusteita. Niin vain toimitaan suomen sosiaaliviranomaisten taholta joka on käsittämätöntä mielivaltaa.

Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen. Itse puhun lapsen oikeuksista ja vanhempien 50/50 tasa-arvolain puolesta. 2000 -luvun piti olla tasa-arvon vuosituhat ja tämäkö on sitä. Ei oikein näytä siltä.

Ainakin hyviä uutisia kuuluu. Nyt olen kuullut huhuja siitä että sosiaaliviranomaisten mielivaltakausi on tulossa tiensä päähän kovaan vauhtia. Se olisikin suuri selkävoitto tätä mielivaltaista sosiaalijärjestelmää ja vanhaa sosiaalijunttameiningille. Elämme nykyaikaan emme -1900 lukua.

Arvostan suuresti Lapsen Oikeuksien Tuki Ry:n Mikael Jämsäsen luentoja joka valaisee etävanhemman oikeuksia. Paljon mediassa ollut Jämsänen kiteyttää asiat selkeästi jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Paikkakunta kohtaisista luennoista saa lisätietoja netistä. Jos et satu löytämään luennoista tieto netin kautta, laita viestiä Mikael Jämsäselle sähköpostiin.

Oma tukeni Mikael Jämsäsen arvokkaampaakin arvokkaammalle työlle on 110%.

Lue lisää

"Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on. "

Alkaisikohan kartoitus siitä, että tehtäisiin edes yksi ainut puolueeton tutkimus vaikka huostaanottojen todellisista syistä. Nyt "viralliset" syyt on tehty suppeilla tutkintaotannoilla tyyliin sossuopiskelija haastattelee sossuja heidän omasta työstään ja lukee sossujen kirjauksia, mitä huostasyiksi on kirjattu. WAU! Joskus kuullaan esim. sijaisvanhempia, mutta mitäs he perheen tapahtumista lopulta tietävät, kuin korkeintaan omat ennakkoasenteensa, tai ne kuuluisat sossun kirjaukset, jotka voivat olla täyttä puuta heinää suoraan sanottuna. Sossut ovat ainut ammattiala, joiden työtä arvioidaan vain työntekijöiden oman käsityksen varassa. Mitä jos vaikka rakennustarkastuksia tehtäisiin samalla periaatteella tai autokatsastuksissa kysyttäisiin vain kuskilta, että miten on pörissyt, ai hyvin, no anna palaa jatkossakin. Ei huostasyiden "tutkinnassa" ole järjen hiventä!

Entä lasten kohtelu sijaishuollossa? Laitokset hakevat työpaikkailmoituksilla markkinointihenkilöstöä listoilleen, ts. valehtelemaan sossutoimistoihin, lääkäreille ja julkisuuteen, "miten läpinäkyvää ja loistavia tuloksia tuottavaa heidän hoitonsa on". Eikä niitä tuloksia ole kukaan koskaan tutkinut tai mitannut, on vain laitoksen johdon sana vastaan vanhempien mielipiteet ja heidän mielipiteistäänhän ei tarvitse välittää, koska "heidän on usein vaikea ymmärtää hoidon läpinäkyvyyttä ja huostaanoton syytä".

Eivät syytä meidän tapauksessa ymmärtäneet (=hyväksyneet) täysin sossutkaan, mutta eivät rohjenneet vastustaa erikoislääkäreiden mielipidettä siitä, että lapsi on sairaalapaikkojen puutteen takia sijoitettava lastenkodin psykiatriselle osastolle, vaikka myöhemmin varmistui, että hän ei psykiatrinen potilas olisi ollutkaan. Mutta eihän vanhempien mielipiteellä ollut merkitystä, millaisen hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa lapsi todellisuudessa oli. Sossut järkyttyivät laitoksen tapahtumista, mutta eivät kuulema voineet pahoinpitelyjen takia purkaa huostaanottoa, koska lapsessa "ei ollut näkyviä jälkiä pahoinpitelystä". Kun vanhempaa epäillään pahoinpitelystä, eivät sossutkaan tarvitse jälkiä todisteeksi. Laitoksen edustaja oli aikanaan kiertänyt sossutoimistoissa mainostamassa heidän intensiivihoitoaan, sossut oli aivopesty niin, että sanoivat minullekin, että "Ei sinne laitokseen jouduta, sinne päästään." Mutta purkivat silti huostaanoton, koska lapsen voinnin rajua huononemista ei kukaan (laitosta lukuunottamatta) voinut enää kieltää.

Sekä lasta että meitä vanhempia kohdeltiin törkeän mielivaltaisesti laitoksessa siitä huolimatta, että sossut olivat useita kertoja tiedottaneet heitä, että kotioloissa ei ollut syitä huostaanottoon. Vasta kun purku alkoi häämöttää, osastonjohtaja sanoi kiemurrellen, että "Olemme vuosia toimineet tavallisten lastenkotikäytäntöjen mukaan, joten meidän ollut vaikea hahmottaa, että meille nykyisin lähetetään perheitä, jotka ovat korkeintaan jonkinlaisen tuen tai ohjauksen tarpeessa."

Jos perhe on vain "jonkinlaisen tuen ja ohjauksen tarpeessa", niin minkä hel.... takia tehdään huostaanotto, joka meidänkin tapauksessa kustansi yhteiskunnalle reilut 50.000,- euroa, lapsen pahoinpitelyt saimme ilmeisesti samaan hintaan ja täyden hoidotta jättämisen sen osalta, mitä huostaanotolla oltiin hakevinaan. Mutta saimme loistavan näköalapaikan nähdä, mitä ovat "tavalliset lastenkotikäytännöt", sijaishuollon valhemarkkinointi, joilla jopa sossut saadaan uskomaan heidän valheisiinsa ja miten suuri lasta tuhoava vaikutus tällä kaikella on. Käytännöt ovat niin lujassa, että lapsen jo kotona ollessa oli pahoinpitelyihin syyllistynyt omahoitaja kuitannut muiden lasten ihmettelyyn "Kyllä se X sieltä vielä tulee, niin ne ovat muutkin tulleet."

Näistä tapauksista yksityiskohtineen olen kertonut useille kansanedustajille, ministeritasoa unohtamatta, mutta eihän meillä puututa yksittäistapauksiin, vaikka monet ovat papereitamme kauhistelleetkin. Lastensuojelu hallinto-oikeuksineen on oma "oikeus"laitoksensa muun oikeuslaitoksen sisällä, perheiden oikeusturvasta ei pahimmillaan ole mitään jäljellä ja suurimpina kärsijöinä ovat lapset. Sitten nuortenkin pitäisi vielä sopeutua tällaiseen yhteiskuntaan, jossa jo lapsi itsekin ymmärtää tulleensa niin epäoikeudenmukaisesti ja väärin kohdelluksi, että ei mitään rajaa. Näistä asioista tiedetään kyllä eduskuntaa ja hallitusta myöten, mutta jokainen lasta kohdannut väärinkäytös on vain surkea yksittäistapaus, johon ei viitsitä vaivautua puuttumaan.

Noitien aika. kirjoitti:

Psykiatri Martti Paloheimo ( 1915-2002) käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty- Suomalaisen lapsuuden haavat ilmiötä äitivammaisuus.
Voivatko myös soaiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia?

Väkivaltainen Suomi ohjelma, oli toivottavasti päänavaus syvällisempään pohdintaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Nuoret ovat tulevia vanhempia, isejä, ätejä, mummuja, vaareja, kasvattajia, opettajia, valmentajia, sossuja .
Päivän kysymys. Minkälaisia? äitivammaisista tulee?

Aihetta käsitellään 7.3 Inhimillinen tekijä Äiti tytär suhteesta, sekä 15.3. Silminnäkijä ohjelmassa Lähestyminen kielletty.

Psykiatri Martti Paloheimo käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty vaikeita äiti tytär suhteita, josta hän alkoi käyttämään ilmaisua "äitivammaisuus".

Paloheimon äitivammaisuus käsite perustui hänen psykiatriselle vastaanotolleen hakeutuneiden naisten kertomuksista omasta äiti-tytär suhteesta.

Kirjassaan sivulla 155-157 osiossa Äidit hän kirjoittaa:
Olin jo vuosia omassa praktiikassani kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein naispotilaani kertoivat joutuneensa oman äitinsä taholta kokemaan karua ja suoranaiseen emotionaaliseen hylkäämiseen verrattavissa olevaa moitiskelua, tai piittaamattomuutta.
Sellaista nähtiin tapahtuvan ei yksin lapsen ollessa pieni, vaan myöhemminkin, jatkuvasti pitkälle aikuisikään saakka.

Tämä havainto toistui niin tiheästi, että aloin mielessäni kutsua näitä potilaitani äitivammaisiksi. Tuon sanan keksin jo paljon ennen kuin minulle alkoi hahmottua uusi kotivammaisuus käsite.

Kun kerran oli keksinyt tämän ajatuksen, rupesin epäilemään, että ehkä juuri äidin aiheuttamat kiusat, lähinnä hänen osoittamansa rakkaudettomuus kaikkine lieveilmiöineen, saattoi olla perimmäinen syy sille, että asianomainen ylipäätään etsiytyi psykiatrin puheille.

Se ehkä selitti osittain myös, miksi psykiatrien odotushuoneissa aina istui vuoroaan odottamassa enemmän naisia, kuin miehiä.

Keskustelussa kävikin tavallisesti ilmi, että olin ollut oikeassa.
Lopulta uskalsin mennä suoraan asiaan ja tiedustella, minkälainen potilaani suhde äitiinsä oli ollut. Ja lähes aina, epämääräisenkin sairaudenkuvan muodostaman arvoituksen selityksenä on lopulta paljastunut myrkyttynyt äitisuhde. Se säätelee aikuisen naisen elämää lukemattomin tavoin.

Yritän hahmotella, mitkä seikat olisivat luonteenomaisimpia äitivammaisten tragediassa. Pelkistän havaintoni kolmeen painajaiseen, jotka varjostivat heidän elämäänsä:

Itseluottamus ja omanarvontunne on pysyvästi vaurioitunut. En ansaitse itselleni mitään hyvää. Minun ei ole lupa olla onnellinen. Ei minusta ole siihen eikä sellaisiin tehtäviin. Ei kukaan voi minua rakastaa.

Mielen taustalla on ärtyisän vihaisen ja usein pilkallisen moitteen pelko. Pelkään jatkuvasti, niin mielettömältä kuin se kuulostaakin: Mitähän äiti sanoo?

Omaleimainen, psyvä surunkaltainen alakuloisuus. Olen jäänyt vaille jotain tärkeätä elämässä, jotain sellaista, mikä on auttamattomasti ohi ja jota en voi koskaan saada. Se on kuin tienvarrelle peruuttamattomasti jäänyt kaunis rakennus, jonne olisin ehkä voinut päästä asumaan, jos minua ei olisi estetty.

Päivän kysymys.
Olisiko julkistettava uusi kirja, jonka nimenä voisi olla "Yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuortet".

Lainatskseni Salman Rushdien kirjaan nimeä Saatanalliset säkeet kirjan nimi voisi olla esimerkiksi "Sossun saatanalliset säkeet".

Lue lisää

käsitellyt kirjassaan lähinnä sodan vammauttamien aikuisten sukupolvea vanhempina vai olenko väärässä?

Oli niin tai näin, mutta vaarallisilla vesillä liikutaan, jos esim. huostaanoton perustana pidetään sukupolvien yli kulkevaa äiti- tai isä-vammaisuutta - tai niinhän oikeastaan on jo tehtykin.

EIkö siihen ajatukseen juuri perustu ainakin osittain se, että lapset on huostaanotettava aina ja aina ja aina aikaisemmin, lopulta päädyttiin uudessa laissa jo puhumaan ennakoivasta lastensuojeluilmoituksesta, joka voidaan tehdä ennen lapsen syntymää. Päihdeäitien kohdalla OK, mutta meillähän näitä yleistyviä käytäntöjä sovelletaan kaikkiin ls-asiakkaisiin. Joka ikisessä suvussa on varmasti omat vammansa ja traumansa, siis luovutetaanko lapset suoraan synnytyslaitokselta jo valtiolle, kukaan ei enää kasvata omia lapsiaan?

Noitien aika. kirjoitti:

Psykiatri Martti Paloheimo ( 1915-2002) käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty- Suomalaisen lapsuuden haavat ilmiötä äitivammaisuus.
Voivatko myös soaiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia?

Väkivaltainen Suomi ohjelma, oli toivottavasti päänavaus syvällisempään pohdintaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Nuoret ovat tulevia vanhempia, isejä, ätejä, mummuja, vaareja, kasvattajia, opettajia, valmentajia, sossuja .
Päivän kysymys. Minkälaisia? äitivammaisista tulee?

Aihetta käsitellään 7.3 Inhimillinen tekijä Äiti tytär suhteesta, sekä 15.3. Silminnäkijä ohjelmassa Lähestyminen kielletty.

Psykiatri Martti Paloheimo käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty vaikeita äiti tytär suhteita, josta hän alkoi käyttämään ilmaisua "äitivammaisuus".

Paloheimon äitivammaisuus käsite perustui hänen psykiatriselle vastaanotolleen hakeutuneiden naisten kertomuksista omasta äiti-tytär suhteesta.

Kirjassaan sivulla 155-157 osiossa Äidit hän kirjoittaa:
Olin jo vuosia omassa praktiikassani kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein naispotilaani kertoivat joutuneensa oman äitinsä taholta kokemaan karua ja suoranaiseen emotionaaliseen hylkäämiseen verrattavissa olevaa moitiskelua, tai piittaamattomuutta.
Sellaista nähtiin tapahtuvan ei yksin lapsen ollessa pieni, vaan myöhemminkin, jatkuvasti pitkälle aikuisikään saakka.

Tämä havainto toistui niin tiheästi, että aloin mielessäni kutsua näitä potilaitani äitivammaisiksi. Tuon sanan keksin jo paljon ennen kuin minulle alkoi hahmottua uusi kotivammaisuus käsite.

Kun kerran oli keksinyt tämän ajatuksen, rupesin epäilemään, että ehkä juuri äidin aiheuttamat kiusat, lähinnä hänen osoittamansa rakkaudettomuus kaikkine lieveilmiöineen, saattoi olla perimmäinen syy sille, että asianomainen ylipäätään etsiytyi psykiatrin puheille.

Se ehkä selitti osittain myös, miksi psykiatrien odotushuoneissa aina istui vuoroaan odottamassa enemmän naisia, kuin miehiä.

Keskustelussa kävikin tavallisesti ilmi, että olin ollut oikeassa.
Lopulta uskalsin mennä suoraan asiaan ja tiedustella, minkälainen potilaani suhde äitiinsä oli ollut. Ja lähes aina, epämääräisenkin sairaudenkuvan muodostaman arvoituksen selityksenä on lopulta paljastunut myrkyttynyt äitisuhde. Se säätelee aikuisen naisen elämää lukemattomin tavoin.

Yritän hahmotella, mitkä seikat olisivat luonteenomaisimpia äitivammaisten tragediassa. Pelkistän havaintoni kolmeen painajaiseen, jotka varjostivat heidän elämäänsä:

Itseluottamus ja omanarvontunne on pysyvästi vaurioitunut. En ansaitse itselleni mitään hyvää. Minun ei ole lupa olla onnellinen. Ei minusta ole siihen eikä sellaisiin tehtäviin. Ei kukaan voi minua rakastaa.

Mielen taustalla on ärtyisän vihaisen ja usein pilkallisen moitteen pelko. Pelkään jatkuvasti, niin mielettömältä kuin se kuulostaakin: Mitähän äiti sanoo?

Omaleimainen, psyvä surunkaltainen alakuloisuus. Olen jäänyt vaille jotain tärkeätä elämässä, jotain sellaista, mikä on auttamattomasti ohi ja jota en voi koskaan saada. Se on kuin tienvarrelle peruuttamattomasti jäänyt kaunis rakennus, jonne olisin ehkä voinut päästä asumaan, jos minua ei olisi estetty.

Päivän kysymys.
Olisiko julkistettava uusi kirja, jonka nimenä voisi olla "Yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuortet".

Lainatskseni Salman Rushdien kirjaan nimeä Saatanalliset säkeet kirjan nimi voisi olla esimerkiksi "Sossun saatanalliset säkeet".

Lue lisää

Ensi- ja turvakotien liito.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.

Lue lisää linkissä.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.
Yhteydenottoja 2223 mieheltä.
Erokriisi suurin syy hakea apua.
Tutkimuksia tuloksista.
Millaiset miehet turvautuvat kriisiapuun.
Apua haetaan eron kynnyksellä.
Miten miehet kokevat saamansa kriisiavun.

Tiedotteet:
Oletko kasvanut sijaishuollossa? Kirjoituspyynnöt päättyivät keväällä 2010. Katso yhteystiedot.
Lausumat. Julkaisut.
Esikko lehti.
Vuosikertomus.
Yhteistyö.
Vapaaehtoistyö.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=1564218

---

Edes lapselle oikeut kirjoitti:

olla itsestäänselvyys jo sen oikean lapsen edunkin nimissä, jota viranomaiset vain valheellisesti ajavat.

Tähän seikkaan löytyy muutakin näkökulmaa:
"Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen"

Kun on huostaanotosta kyse, molempien vanhempien oikeudet on poljettu jo vuosia sitten maanrakoon, tästä on alunperin Perhehoittoliitto pitänyt näkyvästä huolen. Kun sijaisperheisiin on pyritty sijoittamaan etenkin päihdeperheiden pienet lapset, alkoi Perhehoitoliitto pitää jo 10 vuotta sitten rummutusta, miten vanhempien edut eivät saa ajaa lapsen edun edelle. Heidän jäsenensä kun näkivät kuulema tapauksia, joissa lasta siirretiin kotiin ja sijoitukseen vanhempien raittius- ja ryyppyjaksojen tahdissa. Ei se ole oikein tietysti, mutta ihan oikeastiko siinä muka vanhempien edusta oli kyse, jos niin tapahtui? Ja eivätkö kaikki kotiutukset ole sosiaaliviranomaisten vastuulla?

No, joka tapauksessa propaganda oli monta vuotta niin näkyvää ja kuuluvaa, ja se jatkoi elämäänsä vielä silloinkin kun huostaanotot ryöstäytyivät hallinnasta. Nyt on jo vuosikausia sitten oltu tilanteessa, että lasta ei vahingossakaan kotiuteta, vaikka mm. vanhempien raittiudesta olisi näyttöä jo usealta vuodelta. Ja entä ne huostaanotot, jotka tehdään esim. lasten puutteellisen terveydenhoidon takia tai siksi, että edes perusopetuslakia ei ole ollut niin nuponuukaa noudattaa, nuo vain esimerkkinä monista lakien rikkomuksista. Huostaanoton syyllä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sen aikana molempia vanhempia kohdellaan yhtä mielivaltaisesti kuin lastakin.

Täällä on paljon ollut esillä ns. espoolaisisän tapaus, jossa asia näkyy selvästi. Sen tapauksen yhteydessä sossu lausahti jo legendaarisiksi muodostuneet sanansa: "Eipä ole vielä sellaista isää vastaan tullut, jolle lapsen voisi antaa." Onhan tästä julkisuudessa ollut muutamien rohkeiden asiantuntijoidenkin kannanottoja, miten vanhempien oikeuksia ei huostaanotoissa ole aina olemassakaan, on vain yhteiskunnan ja viranomaisten oikeudet.

Lue lisää

Kerroit: "Onhan tästä julkisuudessa ollut muutamien rohkeiden asiantuntijoidenkin kannanottoja, miten vanhempien oikeuksia ei huostaanotoissa ole aina olemassakaan. On vain yhteiskunnan ja viranomaisten oikeudet."

Tätä tosiasiaa peräänkuulutan ja kysyn että kuka omistaa ja kenet ja millä perustein?

Näettekö yhteistä näillä seuraavilla asioilla..

..Vanhemmat omistavat yhteisesti lapset, mutta äiti omiin ne itselleen luoden esteitä lapsen ja isän oikeuksille jotka ovat määritelty laissa.

..Suomalainen veronmaksaja muuttaa pois suomesta työn perässä ulkomaille ja maksaa veroja pakosta suomeen.

Pariskunta menee yhdessä naimisiin ja sanotaan: "Niin he saivat toisensa!".
Omistaako puoliso mielestänne naimisiinmenon jälkeen toisen?

Omistaako valtio:

1. ihmiset / kansalaiset jota voivat määräillä ja nöyryyttää?
2. lapset jota voivat pitää omina sätkynukkeina ja rahastaa heillä ?
3. omistaako valtio sinut?

Kysymys kuuluukin että kuka omistaa ja kenet?
Lisäkysymys ..Mitä valtio ei omistasi?


Oma näkemykseni asiasta

Mielestäni valtion määräämisvalta on ylittänyt kirkkaasti sietorajani enkä hyväksy tätä valtion omistus -ja määräämismetodiikkaa jota se mielivaltaisesti tekee meistä ja lapsistamme orjia ja sätkynukkeja unohtaen että me veronmaksajina elätämme valtiota.

Miksi tämä kohtelu ja tätä kaikkea pitää sietää ja nöyrtyä tähän valtion ja virkakoneiston mielivaltaan?

Oikeaa tutkimusta! kirjoitti:

"Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on. "

Alkaisikohan kartoitus siitä, että tehtäisiin edes yksi ainut puolueeton tutkimus vaikka huostaanottojen todellisista syistä. Nyt "viralliset" syyt on tehty suppeilla tutkintaotannoilla tyyliin sossuopiskelija haastattelee sossuja heidän omasta työstään ja lukee sossujen kirjauksia, mitä huostasyiksi on kirjattu. WAU! Joskus kuullaan esim. sijaisvanhempia, mutta mitäs he perheen tapahtumista lopulta tietävät, kuin korkeintaan omat ennakkoasenteensa, tai ne kuuluisat sossun kirjaukset, jotka voivat olla täyttä puuta heinää suoraan sanottuna. Sossut ovat ainut ammattiala, joiden työtä arvioidaan vain työntekijöiden oman käsityksen varassa. Mitä jos vaikka rakennustarkastuksia tehtäisiin samalla periaatteella tai autokatsastuksissa kysyttäisiin vain kuskilta, että miten on pörissyt, ai hyvin, no anna palaa jatkossakin. Ei huostasyiden "tutkinnassa" ole järjen hiventä!

Entä lasten kohtelu sijaishuollossa? Laitokset hakevat työpaikkailmoituksilla markkinointihenkilöstöä listoilleen, ts. valehtelemaan sossutoimistoihin, lääkäreille ja julkisuuteen, "miten läpinäkyvää ja loistavia tuloksia tuottavaa heidän hoitonsa on". Eikä niitä tuloksia ole kukaan koskaan tutkinut tai mitannut, on vain laitoksen johdon sana vastaan vanhempien mielipiteet ja heidän mielipiteistäänhän ei tarvitse välittää, koska "heidän on usein vaikea ymmärtää hoidon läpinäkyvyyttä ja huostaanoton syytä".

Eivät syytä meidän tapauksessa ymmärtäneet (=hyväksyneet) täysin sossutkaan, mutta eivät rohjenneet vastustaa erikoislääkäreiden mielipidettä siitä, että lapsi on sairaalapaikkojen puutteen takia sijoitettava lastenkodin psykiatriselle osastolle, vaikka myöhemmin varmistui, että hän ei psykiatrinen potilas olisi ollutkaan. Mutta eihän vanhempien mielipiteellä ollut merkitystä, millaisen hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa lapsi todellisuudessa oli. Sossut järkyttyivät laitoksen tapahtumista, mutta eivät kuulema voineet pahoinpitelyjen takia purkaa huostaanottoa, koska lapsessa "ei ollut näkyviä jälkiä pahoinpitelystä". Kun vanhempaa epäillään pahoinpitelystä, eivät sossutkaan tarvitse jälkiä todisteeksi. Laitoksen edustaja oli aikanaan kiertänyt sossutoimistoissa mainostamassa heidän intensiivihoitoaan, sossut oli aivopesty niin, että sanoivat minullekin, että "Ei sinne laitokseen jouduta, sinne päästään." Mutta purkivat silti huostaanoton, koska lapsen voinnin rajua huononemista ei kukaan (laitosta lukuunottamatta) voinut enää kieltää.

Sekä lasta että meitä vanhempia kohdeltiin törkeän mielivaltaisesti laitoksessa siitä huolimatta, että sossut olivat useita kertoja tiedottaneet heitä, että kotioloissa ei ollut syitä huostaanottoon. Vasta kun purku alkoi häämöttää, osastonjohtaja sanoi kiemurrellen, että "Olemme vuosia toimineet tavallisten lastenkotikäytäntöjen mukaan, joten meidän ollut vaikea hahmottaa, että meille nykyisin lähetetään perheitä, jotka ovat korkeintaan jonkinlaisen tuen tai ohjauksen tarpeessa."

Jos perhe on vain "jonkinlaisen tuen ja ohjauksen tarpeessa", niin minkä hel.... takia tehdään huostaanotto, joka meidänkin tapauksessa kustansi yhteiskunnalle reilut 50.000,- euroa, lapsen pahoinpitelyt saimme ilmeisesti samaan hintaan ja täyden hoidotta jättämisen sen osalta, mitä huostaanotolla oltiin hakevinaan. Mutta saimme loistavan näköalapaikan nähdä, mitä ovat "tavalliset lastenkotikäytännöt", sijaishuollon valhemarkkinointi, joilla jopa sossut saadaan uskomaan heidän valheisiinsa ja miten suuri lasta tuhoava vaikutus tällä kaikella on. Käytännöt ovat niin lujassa, että lapsen jo kotona ollessa oli pahoinpitelyihin syyllistynyt omahoitaja kuitannut muiden lasten ihmettelyyn "Kyllä se X sieltä vielä tulee, niin ne ovat muutkin tulleet."

Näistä tapauksista yksityiskohtineen olen kertonut useille kansanedustajille, ministeritasoa unohtamatta, mutta eihän meillä puututa yksittäistapauksiin, vaikka monet ovat papereitamme kauhistelleetkin. Lastensuojelu hallinto-oikeuksineen on oma "oikeus"laitoksensa muun oikeuslaitoksen sisällä, perheiden oikeusturvasta ei pahimmillaan ole mitään jäljellä ja suurimpina kärsijöinä ovat lapset. Sitten nuortenkin pitäisi vielä sopeutua tällaiseen yhteiskuntaan, jossa jo lapsi itsekin ymmärtää tulleensa niin epäoikeudenmukaisesti ja väärin kohdelluksi, että ei mitään rajaa. Näistä asioista tiedetään kyllä eduskuntaa ja hallitusta myöten, mutta jokainen lasta kohdannut väärinkäytös on vain surkea yksittäistapaus, johon ei viitsitä vaivautua puuttumaan.

Lue lisää

Joko kerroin että yritin salvittää lastensuojeluihmisiä noin viikko - pari sitten ja sainkin heitä kiinni juuri ennen heidän lomien alkua. Kysyin huostaanottojen syitä mutta eivät osanneet sanoa siihen perusteluita. Kun kysyin että jos ette osaa sanoa niin miten voitte sitten tehdä huostaanottoja niin paljon suomessa kuin 2000. Tähänkin vastasivat laiskasti ettemme oikein osaa sanoa. Ei ole papereita kuulemma nyt tässä lähellä. Vähän aikaa katselin heitä ja mietin mitä heidän päässään oikein liikkuu ja liikkuuko yhtään mitään. Kummastelevat katseet siirtyivät virkailijoiden kasvoilla toisesta toiseen. Katseet välillä seikkailivat kengissä, lattialla ja katossa.Kysyin lastensuojelusta että mitä te sitten osaatte sanoa, eivät tienneet sitäkään. Eikös tuo pitäisi olla tuoreessa muistissa, Sanoivat ettei kaikkea voi muistaa. Sanoivat että minulla on liian vaikeita kysymyksiä. Siltä se vähän kieltämättä vaikuttikin.

Todella omituisia ihmisiä jota ovat kuin pystymetsästä revästy johonkin hommaan jossa ei ole mitään tolkkua. Kysyin lähtiessäni vielä että eikös tämä ole teistä vähän hölmöä ja ristiriitaista, niin sanoivat hölmistynein ilmein laskasti että tämä on tällaista. Me vain tehdään tätä työtä. Tuo lastensuojun vastaus on avannut silmäni todellakin ja todistanut että he oikeasti ovat jääviä ja ammattitaidottomia.

Jäi kyllä sellainen amatöörimäinen vaikutelma koko lastensuojejusta. Tämä kaikki kertoo mm. lastensuojelun koulutustasosta joka on todella ala-arvoista. Mistä ne ihmiset sinne lastensuojelutoimistoon oikein tulevat kun eivät osaa sanoa mihinkään mitään syytä, perustelua. Kovasti on tekemisen halu lastensuojelulla mutta eivät tiedä miksi huostaanottoja tehdään.

Näin se vain kuulkaa on että kyllä se valtio todistaa omilla toimillaan että se omistaa meidät ja meidän lapset joita sitten härnätään oikein kunnolla, lypsää verorahat ja käyttää vielä lapsiamme hyväksi. Onko tämä teistä reilua, kertokaa avoimesti oma kantanne.?

Olen yrittänyt selvittää että onko yhdenkään sosiaaliviranomaiset omaa lasta huostaanotettu, eivät suostuneet vastaamaan. Niinhän sitä sanotaan että vaikeneminen on myöntymisen merkki ja näin varmasti onkin. Arvelen että yhdenkään sosiaalivirkailijan lapsia ei ole huostaanotettu ja jos on niin laittakaa tänne tietoa asiasta jos ole väärässä.

Huostaanotoista on nyt siis aloitettu tutkimustyö jonka laajuutta pyritään kartoittamaan suomi24:n lukijoiden kanssa yhdessä. Voimme näiden tietojen pohjalta tehdä jo joitakin johtopäätöksiä mutta katsotaan missä laajuudessä tätä lastensuojelun mielivaltaa oikeasti on. Sitä tietoa ei löydy netistä mutta pidän kuitenkin tämän tiedon saamista mahdollisena.

Tuolla ylempänä kyselinkin että kuka omistaa ja kenet, jonka tarkoitus on selvittää vanhemman tuntemuksia ja ajatuksia valtion toimista. Toivoisin kovasti suoria mielipiteitä lastensuojeluun ja heidän mielivaltaisiin toimiin liittyen, voiko suomi olla läpeensä näin mätä kuin mitä se nyt antaa ymmärtää omistus -ja määräämisoikeudellaan.

E.O Kiittää jä tässä vaiheessa että homma on lähtenyt hienosti käyntiin!.

Noitien aika. kirjoitti:

Psykiatri Martti Paloheimo ( 1915-2002) käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty- Suomalaisen lapsuuden haavat ilmiötä äitivammaisuus.
Voivatko myös soaiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia?

Väkivaltainen Suomi ohjelma, oli toivottavasti päänavaus syvällisempään pohdintaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Nuoret ovat tulevia vanhempia, isejä, ätejä, mummuja, vaareja, kasvattajia, opettajia, valmentajia, sossuja .
Päivän kysymys. Minkälaisia? äitivammaisista tulee?

Aihetta käsitellään 7.3 Inhimillinen tekijä Äiti tytär suhteesta, sekä 15.3. Silminnäkijä ohjelmassa Lähestyminen kielletty.

Psykiatri Martti Paloheimo käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty vaikeita äiti tytär suhteita, josta hän alkoi käyttämään ilmaisua "äitivammaisuus".

Paloheimon äitivammaisuus käsite perustui hänen psykiatriselle vastaanotolleen hakeutuneiden naisten kertomuksista omasta äiti-tytär suhteesta.

Kirjassaan sivulla 155-157 osiossa Äidit hän kirjoittaa:
Olin jo vuosia omassa praktiikassani kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein naispotilaani kertoivat joutuneensa oman äitinsä taholta kokemaan karua ja suoranaiseen emotionaaliseen hylkäämiseen verrattavissa olevaa moitiskelua, tai piittaamattomuutta.
Sellaista nähtiin tapahtuvan ei yksin lapsen ollessa pieni, vaan myöhemminkin, jatkuvasti pitkälle aikuisikään saakka.

Tämä havainto toistui niin tiheästi, että aloin mielessäni kutsua näitä potilaitani äitivammaisiksi. Tuon sanan keksin jo paljon ennen kuin minulle alkoi hahmottua uusi kotivammaisuus käsite.

Kun kerran oli keksinyt tämän ajatuksen, rupesin epäilemään, että ehkä juuri äidin aiheuttamat kiusat, lähinnä hänen osoittamansa rakkaudettomuus kaikkine lieveilmiöineen, saattoi olla perimmäinen syy sille, että asianomainen ylipäätään etsiytyi psykiatrin puheille.

Se ehkä selitti osittain myös, miksi psykiatrien odotushuoneissa aina istui vuoroaan odottamassa enemmän naisia, kuin miehiä.

Keskustelussa kävikin tavallisesti ilmi, että olin ollut oikeassa.
Lopulta uskalsin mennä suoraan asiaan ja tiedustella, minkälainen potilaani suhde äitiinsä oli ollut. Ja lähes aina, epämääräisenkin sairaudenkuvan muodostaman arvoituksen selityksenä on lopulta paljastunut myrkyttynyt äitisuhde. Se säätelee aikuisen naisen elämää lukemattomin tavoin.

Yritän hahmotella, mitkä seikat olisivat luonteenomaisimpia äitivammaisten tragediassa. Pelkistän havaintoni kolmeen painajaiseen, jotka varjostivat heidän elämäänsä:

Itseluottamus ja omanarvontunne on pysyvästi vaurioitunut. En ansaitse itselleni mitään hyvää. Minun ei ole lupa olla onnellinen. Ei minusta ole siihen eikä sellaisiin tehtäviin. Ei kukaan voi minua rakastaa.

Mielen taustalla on ärtyisän vihaisen ja usein pilkallisen moitteen pelko. Pelkään jatkuvasti, niin mielettömältä kuin se kuulostaakin: Mitähän äiti sanoo?

Omaleimainen, psyvä surunkaltainen alakuloisuus. Olen jäänyt vaille jotain tärkeätä elämässä, jotain sellaista, mikä on auttamattomasti ohi ja jota en voi koskaan saada. Se on kuin tienvarrelle peruuttamattomasti jäänyt kaunis rakennus, jonne olisin ehkä voinut päästä asumaan, jos minua ei olisi estetty.

Päivän kysymys.
Olisiko julkistettava uusi kirja, jonka nimenä voisi olla "Yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuortet".

Lainatskseni Salman Rushdien kirjaan nimeä Saatanalliset säkeet kirjan nimi voisi olla esimerkiksi "Sossun saatanalliset säkeet".

Lue lisää

Hyvä kysymys! " Voivatko myös sosiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia? "

Mielestäni KYLLÄ ja ovatkin sitä hyvin vahvasti. Isän kuuleminen lastensuojelutoimistossa on yksipuolista ja isää enemmänkin nöyryytetään lasten äidin silmien edessä joka tuo lisänautintoa jo muutenkin narsistisille ja mielipuolisille lapsenriistäjääideille.
Tämä on käyty läpi ja koville otti. Kyllä siinä tilanteessa vilisti asioita paljon mielessä mutta onneksi sain pidettyä malttini vaikka läheltä liipasi.

Asenne lastensuojejuviranomaisilla on hyvin vahva joka automaattisesti tukeutuu lasten äitiin kannustaen tätä. Kannustaako lastensuojelu ja ensi- ja turvakodit isejä, vastaus on selkeä. Eivät!. Tästä on myös minulla kokemusta hyvin paljon. Tämä on ollut mielenkiintoinen kokemus ja tutkimusretki mm. lastensuojelun ja ensi -ja turvakotien kieroakin kierompaan maailmaan. Puhutellaan kuin jotain saastaan ja lyödään luuria korvaa ja uhitellaan puhelimessa.

Nämä mielivaltaiset lastensuojeluviranomaiset ovat puoskareita jotka soluttautuvat perheen väliin hajottaen ja aivopesten äidit. Kun äidit saadaan heidän puolelleen, voidaan aloittaa äidin nuijiminen jolloin lapset saadaan kohta huostaan äidin ollessa huonossa konnossa henkisesti. Mistä sitä kukaan voi tietää ajaako jokin lastensuojelutaho yksin tai yhdessä jotain adoptiokauppaa sopimuksesta / tilauksesta jos sattuu tulemaan kaunis tai muuten ihastuttava lapsi ( kuin jokin koiranpentu ) johon jokin asiakas on esittänyt omasta ihastuksestaan kriteerit. Eivät lapset mitään eläimiä ole että niitä laitetaan myytäväksi ja jokin ostaa ne. Näin maailmalla kuitenkin tapahtuu ja missää lapset eivät ole turvassa vaikka olisivat äitien kanssa. Juuri tämän vuoksi lapsen tarvitsevat oman isän lähelleen mutta viranomaiset sanovat ettei lapsi tarvitse kuin äidin joka on kovin kornia ja raakaa väittää niin. Eivät lastensuojelukaan sentään mitään ajatustenlukijoita tai selvännäkijöit ole ja tiedä mitä lapsi haluaa /tuntee ja tarvitseeko isää vai eikö.

Eräs äiti kertoi miten koko prosessi eteni hänen omalla kohdalla. Siinä prosessissa oli useita ihmisiä puhumassa ryhmässä ja erikseen siitä miten paha isä on. Tämä äiti kummasteli sitä että miten viranomaiset voivat puhua tällaista kun heillä ei ollut tietoa edes lasten isästä. Viranomaiset vetosivat ulkopuoliseen lastensuojeluilmoitukseen ja siihen mitä papereissa luki.

Paperia ei äidille tietenkään luovutettu vedoten tietoturvasyihin. Kun paperin sisältöä tarkemmin oli selvitelty niillä tiedoilla mitä irti sai virkailijasta, selvisi että se oli muuta kuin totuuteen pohjautuva. Se oli täynnä valheita kertoi äiti. Kuka on sen kirjoittanut, on sairas totesi itsevä äiti. Kun äiti rupesi itkemään lastensuojelutoimistossa häntä pidettiin liian heikkoja lapsen huoltajaksi, samoin lapsen isää. Lapsi otettiin samana päivänä huostaan eikä perhe mahtanut mitään. Voin vain kuvitella miten järkyttävä kokemus se on kun tajuaa ettei ole lapsia omassa perheessä ja näkeekö heitä enää koskaan. Tämä on oikeusmurhaa joka pitää saada heti loppumaan hinnalla millä hyvänsä. Näin ei asiat voi olla mutta voi ovat.

Kysymys kuuluukin että miten viranomainen voi vedota asiakirjan tietoturvaan ja tietosuojaan jos se on viranomaisten ja muiden työntekijöiden toimesta tarkoitusperäisesti vääristellyt. Tässä kohtaan rikotaan ihmisoikeuksia ja oikein kunnolla joka ei ole hyväksyttävää. Näin ei voida tehdä tai toimia mutta niin vaan toimitaan. Maailma on paha paikka kierojen ihmisten vuoksi.

En yhtään ihmettele jos suomessa ihmiset tekevät itsemurhia joka päivä. Ei tämä mitään elämää ole. Kuka haluaa elää enää jos jokin Suomi niminen valtio omistaa sinut pitäen pilkkanaan ja jolle maksat veroa viimeisistä, pienistä roposistasi muiden ihmisten tavoin.
Ja tämän ja monen muun huonon kohtelun sinä saat palkaksi että sinua nöyryytetään ja pidetään pilkkana.

En hyväksy tätä menoa, en!. Valtio ei omista minua tai lapsiani!

Noidat roviolle. kirjoitti:

Ensi- ja turvakotien liito.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.

Lue lisää linkissä.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.
Yhteydenottoja 2223 mieheltä.
Erokriisi suurin syy hakea apua.
Tutkimuksia tuloksista.
Millaiset miehet turvautuvat kriisiapuun.
Apua haetaan eron kynnyksellä.
Miten miehet kokevat saamansa kriisiavun.

Tiedotteet:
Oletko kasvanut sijaishuollossa? Kirjoituspyynnöt päättyivät keväällä 2010. Katso yhteystiedot.
Lausumat. Julkaisut.
Esikko lehti.
Vuosikertomus.
Yhteistyö.
Vapaaehtoistyö.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=1564218

---

Lue lisää

Oletko kasvanut sijaishuollossa?

VAROKAA ENSI- JA TURVAKOTEJA!

Se tieto mitä kerrot itsestäsi ja lapsuudestasi voidaan kääntää sinua vastaan myöhemmin. Näitä tapauksia tulee aina välillä esille jossa ihminen on antanut itseään koskevia tietoja vääriin käsiin ja tämä Ensi -ja Turvakodit ovat juuri se paikka johon ei tule lähettää minkäänlaisia tietoja itsestään. Sain vielä sisäpiiritietoa Ensi -ja Turvakodeista mm. asiakasprofiloinnista ym.

ÄLKÄÄ MISSÄÄN NIMESSÄ OLKO TEKEMISISSÄ ENSI -JA TURVAKOTIEN KANSSA!

Noidat roviolle. kirjoitti:

Ensi- ja turvakotien liito.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.

Lue lisää linkissä.
Miehen kriisi koskettaa koko perhettä.
Yhteydenottoja 2223 mieheltä.
Erokriisi suurin syy hakea apua.
Tutkimuksia tuloksista.
Millaiset miehet turvautuvat kriisiapuun.
Apua haetaan eron kynnyksellä.
Miten miehet kokevat saamansa kriisiavun.

Tiedotteet:
Oletko kasvanut sijaishuollossa? Kirjoituspyynnöt päättyivät keväällä 2010. Katso yhteystiedot.
Lausumat. Julkaisut.
Esikko lehti.
Vuosikertomus.
Yhteistyö.
Vapaaehtoistyö.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=1564218

---

Lue lisää

Paloheimo syntyi Tsaarin vallan aikana. Hänen kirja käsittelee kirjassaan sotatraumoja.
Useiden perheiden isovanhemmat elivät vuoden 1918 sisällissodan, talvisodan jatkosodan, 90-luvun laman aikakaudet.
Monia isovanhempia "teurastettiin", joka aiheutti perheiden joutumista suoranaiseen kurjuuteen.
1800 lopun lopulla Suomesta monet isovanhemmista ja vanhemmista joutuivat muuttamaan Amerikkaan, Ruotsiin, Austraaliaan työn ja leivän perässä.

Elämme vuotta 2010. Perheitä elää köyhyydessä ja kurjuudessa.
Perheitä ei suoranaisesti teurasteta, mutta sosiaalinen turvattomuus ja ahdinko on monien vanhempien, lasten ja nuorten riesnana ja kohtalona.
Tämän päivän "teurastaminen" tapahtuu "sivistyneesti" huostaanottamalla lapsia ja hajoittamalla perheitä.

Allaoleva linkki on sivustolle, jossa löytyy 15 sivua kaksipalstaista lainausta Paloheimon kirjasta Kotivammaisuuden synty- Suomalaisen lapsuuden haavat.

Lainaus.
Pystyäksemme ymmärtämään sitä henkistä väkivaltaa ja tuhansien ihmisten pahoinvointia, joka päivä päivältä enemmän astuu esiin maassamme, voimme tuskin lähestyä asiaa paremmin, kuin perehtymällä Martti Paloheimon kirjaan Suomalaisen lapsuuden haavat.
Hän ei juurikaan puhu psykopatiasta tai narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
Psykopatia johtaa menneisyyteen, ihmisen lapsuuteen.

Kirjan loppusanoissa sivulla 279 Paloheimo kirjoittaa.
Monet kysyvät, mihin me olemme menossa. Mikä on maailman-ihmiskunnan kohtalo.
Luonto saastuu ja tuhoutuu hitaasti mutta näköjään väsitämättömästi ihmisen toimista johtuen.
Metsät hävitetään, tuuli vie mullat, meret saastuvat. Eikä siinä kyllin. Myös ihmisen maailma saastuu. Avioliitot hajoavat, juurettomuus lisääntyy sen ja sen mukana ahdistus, huumeet, rikollisuus.
Nuoret voivat yhä huonommin. Sotia on aina ollut, mutta tämä on toisenlaista.
Tuhoutuuko maailmamme lopuksi armottomaan ja häikäilemättömään, kaiken valtaavaan rikollisuuteen?
Meillä on kuitenkin toivoa. Kaikki on lähtöisin kodista. Lasta voi rakastaa oikealla tavalla kasvattaa vain jos kokee hänet todella omaksi lapsekseen. Sellainen ihminen ei ole koskaan koditon. Hän myös sekä viitsii, että joutaa huoelhtimaan rakastavalla tavalla omista lapsistaan. Vin jos kodin merkitys ja lasten oikeudet oivalletaan uudelleen, voimme osaltamme vaikuttaa rakkauden ja välittämisen siitymisen uusille sukupolville.

Vain siten voi ihmiskunta pelastua sitä nyt uhkaavalta hitaalta,mutta lopulliselta tuholta, jonka laatua me emme pysty edes aavistamaan.
(Kirjapaja oy Helsinki 1999).

Linkkki, jossa kirjasta mainittu sivumäärä.

http://www.ihminentavattavissa.net/pdf/lapsuuden_haavat.pdf

---

Suuria luuloja. kirjoitti:

Vnhemmat com sivustoja uudistettin ja nimi muuttui Vanhemmat Ry:ksi.
Palstan ylläpitäjä pyrki kansaedustajaksi, muttei käsittääkseni saanut tarvittavaa äänimäärää.
City kedessä julkaistiin laaja artikkeli aiheena perättömäi insestisyytökset.
Olettaisin, että palstan ylläpitäjälle syntyi jonkinlainen "olen kunkku" ajatus.

Palstalle kirjoitettuja ja kommentteja alettiin boikotoimaan, jonka vuoksi moni kirjoittaja lopetti kirjoittelunsa.
"Et voi kirjoittaa" - "Et voi kommentoida" käskytyspolitiikka teki tehtävänsä.

Miessakit keskustelufoorumi suljettiin, koska Miessakit alkoivat saamaan RAY:n tukea ilmeisesti heitä vaadittiin sulkemaan keskustelufoorumi, etteivät jotku kirjoittaisi "vääristä aiheista".
Kirjoittajat häipyivät.

Miesten Tasa-arvo foorumin ylläpitäjä alkoi myös nipottamaan, jotenka sieltäkin häipyi ahkerimmat kirjoittajat.

Vilkaisin Vanhemmat com sivustoa ja näytti kato käyneen sielläkin. Viimeisimmät viestit saattavat olla vuosi sitten kirjoitettuja.

Linkki sivuston keskusteluun, jossa on aiheita, mutta ei kovinkaan aktiiviselta toiminnalta näytä.

http://vanhemmat.com/phpbb/

--

Lue lisää

Kirjoittajat nyt Suomi24:ssa!

Useat korjoittajat siirtyi tänne, kuten myös minä.

Itsemurhat seis! kirjoitti:

Yle uutiset.

Suomessa pitää aloittaa uusi kansallinen itsemurhien ehkäisyhanke, välittömästi, vaatii Suomen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri.

Sauri muistuttaa, että maassamme tehdään yhä keskimäärin kolme itsemurhaa päivässä. Lisäksi tilastot osoittavat, että joka toinen päivä joku yli 65-vuotias Suomalainen kuolee oman käden kautta. Vuosittain itsemurhia tehdään noin tuhat.

Vielä vuonna 1990 tejtiin yli 1500 vuodessa. Nyt määrä on saatu laskettua noin tuhanteen, mutta luku on silti sietämättömän korkea Pekka Sauri kirjoittaa.

Sauri vertaa itsemurhien määrää liikennekuolemiin, joiden määrä on saatu painettua alle 300:aan yhteiskunnan ponnistuksista.
Myös itsemurhat on painettava alas, Sauri huomauttaa.

Samalla hän muistuttaa, että laman ja epävarmuuden aika näkyy itsemurhien huomattavasti kohonneena riskinä.

Lisää aiheesta:
Kännykät ja netti auttaneet vähentämisessä.

Linkki uutiseen ja keskusteluun.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/sauri_uusi_ohjelma_vahentamaan_itsemurhia_1546931.html

---

Lue lisää

Pitäisikö Pekka Saurille soittaa ja kysyä kuka hänet omistaa?

Vaimo vai valtio? ..Vai kummatkin yhdessä?

o.e kirjoitti:

Hyvä kysymys! " Voivatko myös sosiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia? "

Mielestäni KYLLÄ ja ovatkin sitä hyvin vahvasti. Isän kuuleminen lastensuojelutoimistossa on yksipuolista ja isää enemmänkin nöyryytetään lasten äidin silmien edessä joka tuo lisänautintoa jo muutenkin narsistisille ja mielipuolisille lapsenriistäjääideille.
Tämä on käyty läpi ja koville otti. Kyllä siinä tilanteessa vilisti asioita paljon mielessä mutta onneksi sain pidettyä malttini vaikka läheltä liipasi.

Asenne lastensuojejuviranomaisilla on hyvin vahva joka automaattisesti tukeutuu lasten äitiin kannustaen tätä. Kannustaako lastensuojelu ja ensi- ja turvakodit isejä, vastaus on selkeä. Eivät!. Tästä on myös minulla kokemusta hyvin paljon. Tämä on ollut mielenkiintoinen kokemus ja tutkimusretki mm. lastensuojelun ja ensi -ja turvakotien kieroakin kierompaan maailmaan. Puhutellaan kuin jotain saastaan ja lyödään luuria korvaa ja uhitellaan puhelimessa.

Nämä mielivaltaiset lastensuojeluviranomaiset ovat puoskareita jotka soluttautuvat perheen väliin hajottaen ja aivopesten äidit. Kun äidit saadaan heidän puolelleen, voidaan aloittaa äidin nuijiminen jolloin lapset saadaan kohta huostaan äidin ollessa huonossa konnossa henkisesti. Mistä sitä kukaan voi tietää ajaako jokin lastensuojelutaho yksin tai yhdessä jotain adoptiokauppaa sopimuksesta / tilauksesta jos sattuu tulemaan kaunis tai muuten ihastuttava lapsi ( kuin jokin koiranpentu ) johon jokin asiakas on esittänyt omasta ihastuksestaan kriteerit. Eivät lapset mitään eläimiä ole että niitä laitetaan myytäväksi ja jokin ostaa ne. Näin maailmalla kuitenkin tapahtuu ja missää lapset eivät ole turvassa vaikka olisivat äitien kanssa. Juuri tämän vuoksi lapsen tarvitsevat oman isän lähelleen mutta viranomaiset sanovat ettei lapsi tarvitse kuin äidin joka on kovin kornia ja raakaa väittää niin. Eivät lastensuojelukaan sentään mitään ajatustenlukijoita tai selvännäkijöit ole ja tiedä mitä lapsi haluaa /tuntee ja tarvitseeko isää vai eikö.

Eräs äiti kertoi miten koko prosessi eteni hänen omalla kohdalla. Siinä prosessissa oli useita ihmisiä puhumassa ryhmässä ja erikseen siitä miten paha isä on. Tämä äiti kummasteli sitä että miten viranomaiset voivat puhua tällaista kun heillä ei ollut tietoa edes lasten isästä. Viranomaiset vetosivat ulkopuoliseen lastensuojeluilmoitukseen ja siihen mitä papereissa luki.

Paperia ei äidille tietenkään luovutettu vedoten tietoturvasyihin. Kun paperin sisältöä tarkemmin oli selvitelty niillä tiedoilla mitä irti sai virkailijasta, selvisi että se oli muuta kuin totuuteen pohjautuva. Se oli täynnä valheita kertoi äiti. Kuka on sen kirjoittanut, on sairas totesi itsevä äiti. Kun äiti rupesi itkemään lastensuojelutoimistossa häntä pidettiin liian heikkoja lapsen huoltajaksi, samoin lapsen isää. Lapsi otettiin samana päivänä huostaan eikä perhe mahtanut mitään. Voin vain kuvitella miten järkyttävä kokemus se on kun tajuaa ettei ole lapsia omassa perheessä ja näkeekö heitä enää koskaan. Tämä on oikeusmurhaa joka pitää saada heti loppumaan hinnalla millä hyvänsä. Näin ei asiat voi olla mutta voi ovat.

Kysymys kuuluukin että miten viranomainen voi vedota asiakirjan tietoturvaan ja tietosuojaan jos se on viranomaisten ja muiden työntekijöiden toimesta tarkoitusperäisesti vääristellyt. Tässä kohtaan rikotaan ihmisoikeuksia ja oikein kunnolla joka ei ole hyväksyttävää. Näin ei voida tehdä tai toimia mutta niin vaan toimitaan. Maailma on paha paikka kierojen ihmisten vuoksi.

En yhtään ihmettele jos suomessa ihmiset tekevät itsemurhia joka päivä. Ei tämä mitään elämää ole. Kuka haluaa elää enää jos jokin Suomi niminen valtio omistaa sinut pitäen pilkkanaan ja jolle maksat veroa viimeisistä, pienistä roposistasi muiden ihmisten tavoin.
Ja tämän ja monen muun huonon kohtelun sinä saat palkaksi että sinua nöyryytetään ja pidetään pilkkana.

En hyväksy tätä menoa, en!. Valtio ei omista minua tai lapsiani!

Lue lisää

Kirjoituksemme menivät hieman päälekkäin. Lisää lainauksia Paloheimon kirjasta pykälä taaksepäin.

Paloheimo oli ensimmäinen TV psykologi. Hänen TV ohjelmia seurattiin 50-60 luvuilla.
Maaseuduilla lehmien lypsyaikoja muutettiin lypsyjen vuoksi.

Näkisin, että tänä päivänä tarvittaisiin samatyyppinen ohjelma.
Pekka Saurin Yölinjalla ohjelma oli myös erittäin suosittu. Ihmisillä oli joku, jolle saattoi kertoa ongelmistaan ja kysyä neuvoja.

Laitoin edelliseen vietiin lainauksen 15 sivuisesta Paloheimon kiirjan lainauksesta.

Googlaamalla löytyy seuraavilla hauilla mielenkiintoista luettavaa.
> ihminen tavattavissa < , > ihminen tavattavisa ry < . >tiedostamaton

o.e kirjoitti:

Hyvä kysymys! " Voivatko myös sosiaalialalla työskenetelevät olla äitivammaisia? "

Mielestäni KYLLÄ ja ovatkin sitä hyvin vahvasti. Isän kuuleminen lastensuojelutoimistossa on yksipuolista ja isää enemmänkin nöyryytetään lasten äidin silmien edessä joka tuo lisänautintoa jo muutenkin narsistisille ja mielipuolisille lapsenriistäjääideille.
Tämä on käyty läpi ja koville otti. Kyllä siinä tilanteessa vilisti asioita paljon mielessä mutta onneksi sain pidettyä malttini vaikka läheltä liipasi.

Asenne lastensuojejuviranomaisilla on hyvin vahva joka automaattisesti tukeutuu lasten äitiin kannustaen tätä. Kannustaako lastensuojelu ja ensi- ja turvakodit isejä, vastaus on selkeä. Eivät!. Tästä on myös minulla kokemusta hyvin paljon. Tämä on ollut mielenkiintoinen kokemus ja tutkimusretki mm. lastensuojelun ja ensi -ja turvakotien kieroakin kierompaan maailmaan. Puhutellaan kuin jotain saastaan ja lyödään luuria korvaa ja uhitellaan puhelimessa.

Nämä mielivaltaiset lastensuojeluviranomaiset ovat puoskareita jotka soluttautuvat perheen väliin hajottaen ja aivopesten äidit. Kun äidit saadaan heidän puolelleen, voidaan aloittaa äidin nuijiminen jolloin lapset saadaan kohta huostaan äidin ollessa huonossa konnossa henkisesti. Mistä sitä kukaan voi tietää ajaako jokin lastensuojelutaho yksin tai yhdessä jotain adoptiokauppaa sopimuksesta / tilauksesta jos sattuu tulemaan kaunis tai muuten ihastuttava lapsi ( kuin jokin koiranpentu ) johon jokin asiakas on esittänyt omasta ihastuksestaan kriteerit. Eivät lapset mitään eläimiä ole että niitä laitetaan myytäväksi ja jokin ostaa ne. Näin maailmalla kuitenkin tapahtuu ja missää lapset eivät ole turvassa vaikka olisivat äitien kanssa. Juuri tämän vuoksi lapsen tarvitsevat oman isän lähelleen mutta viranomaiset sanovat ettei lapsi tarvitse kuin äidin joka on kovin kornia ja raakaa väittää niin. Eivät lastensuojelukaan sentään mitään ajatustenlukijoita tai selvännäkijöit ole ja tiedä mitä lapsi haluaa /tuntee ja tarvitseeko isää vai eikö.

Eräs äiti kertoi miten koko prosessi eteni hänen omalla kohdalla. Siinä prosessissa oli useita ihmisiä puhumassa ryhmässä ja erikseen siitä miten paha isä on. Tämä äiti kummasteli sitä että miten viranomaiset voivat puhua tällaista kun heillä ei ollut tietoa edes lasten isästä. Viranomaiset vetosivat ulkopuoliseen lastensuojeluilmoitukseen ja siihen mitä papereissa luki.

Paperia ei äidille tietenkään luovutettu vedoten tietoturvasyihin. Kun paperin sisältöä tarkemmin oli selvitelty niillä tiedoilla mitä irti sai virkailijasta, selvisi että se oli muuta kuin totuuteen pohjautuva. Se oli täynnä valheita kertoi äiti. Kuka on sen kirjoittanut, on sairas totesi itsevä äiti. Kun äiti rupesi itkemään lastensuojelutoimistossa häntä pidettiin liian heikkoja lapsen huoltajaksi, samoin lapsen isää. Lapsi otettiin samana päivänä huostaan eikä perhe mahtanut mitään. Voin vain kuvitella miten järkyttävä kokemus se on kun tajuaa ettei ole lapsia omassa perheessä ja näkeekö heitä enää koskaan. Tämä on oikeusmurhaa joka pitää saada heti loppumaan hinnalla millä hyvänsä. Näin ei asiat voi olla mutta voi ovat.

Kysymys kuuluukin että miten viranomainen voi vedota asiakirjan tietoturvaan ja tietosuojaan jos se on viranomaisten ja muiden työntekijöiden toimesta tarkoitusperäisesti vääristellyt. Tässä kohtaan rikotaan ihmisoikeuksia ja oikein kunnolla joka ei ole hyväksyttävää. Näin ei voida tehdä tai toimia mutta niin vaan toimitaan. Maailma on paha paikka kierojen ihmisten vuoksi.

En yhtään ihmettele jos suomessa ihmiset tekevät itsemurhia joka päivä. Ei tämä mitään elämää ole. Kuka haluaa elää enää jos jokin Suomi niminen valtio omistaa sinut pitäen pilkkanaan ja jolle maksat veroa viimeisistä, pienistä roposistasi muiden ihmisten tavoin.
Ja tämän ja monen muun huonon kohtelun sinä saat palkaksi että sinua nöyryytetään ja pidetään pilkkana.

En hyväksy tätä menoa, en!. Valtio ei omista minua tai lapsiani!

Lue lisää

tuli mieleen kirja nimeltä Lastani ette saa. Hyvä asenne!

Mutta tapauksenne kuvaa hyvin sitä, mitä tehokkaasti ja voimalla lasten"suojelu" murskaa perheitä. Vanhemmilla ei ole mitään merkitystä kun lapsi on päätetty huostaanottaa. Kun äiti itkee valheellisen lastensuojeuilmoituksen järkyttämänä, on se sossujen mielestä osoitus heikkoudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa lapsi ja niin lapsi huostaanotetaan! Jos muussa elämässä jostain henkilöstä esitetään perättömiä väitteitä, on henkilöllä oikeus tehdä rikosilmoitus ja vaatia korvauksia. Kyllähän tekin olisitte voineet tehdä saman, mutta asia käsitellään rikosoikeuden puolella, eikä hallinto-oikeudessa, joten huostaanotto olisi jäänyt voimaan, vaikka panettelu olisi todettu aiheettomaksikin. Merkillistä...

Sossut voivat vedota tietosuojaan ja ihan mihin tahansa, että saavat omat tarkoitusperänsä lävitse. Tällaisia tilanteita pitää nähdä omin silmin, ennen kuin voi uskoa, että huostaanotot kieltämättä vaikuttavat joskus tilaustyölle. Mutta ei kai niitä kalliita laitoksia kannata tyhjänä seisottaa ja lasta haluavat sijarit painostavat usein sossuja. Tuon painostuksen eräs sossu myönsi kerran vuosia sitten tv-haastattelussa, kun asia mainittiin täällä, niin varmaan liki kymmenkunta sijaria hyökkäsi tänne raivoamaan ja huutamaan, "Mikä sellainen ohjelma oli?" Ja tietysti meitä syytettiin valehtelusta, kuten tapaan kuuluu usein vieläkin. Silloin joku oli säästänyt tuon ohjelman linkin, en tiedä, onko se vielä tallessa ja nähtävillä.

Monet asiat vaikuttavat sossun päätöksiin, joskus tuntuu, että kaikkein vähiten on merkitystä vanhempien käytöksellä ja elämäntyylillä. Mutta niistä on kuitenkin kaivettava tekosyy, joka kirjataan viralliseksi huostaanottosyyksi ja joiden paikkansa pitävyyteen osa kansasta tuntuu uskovan kuin Kiinan muurin pystyssä pysymiseen..

Quo vadis? kirjoitti:

Kirjoituksemme menivät hieman päälekkäin. Lisää lainauksia Paloheimon kirjasta pykälä taaksepäin.

Paloheimo oli ensimmäinen TV psykologi. Hänen TV ohjelmia seurattiin 50-60 luvuilla.
Maaseuduilla lehmien lypsyaikoja muutettiin lypsyjen vuoksi.

Näkisin, että tänä päivänä tarvittaisiin samatyyppinen ohjelma.
Pekka Saurin Yölinjalla ohjelma oli myös erittäin suosittu. Ihmisillä oli joku, jolle saattoi kertoa ongelmistaan ja kysyä neuvoja.

Laitoin edelliseen vietiin lainauksen 15 sivuisesta Paloheimon kiirjan lainauksesta.

Googlaamalla löytyy seuraavilla hauilla mielenkiintoista luettavaa.
> ihminen tavattavissa < , > ihminen tavattavisa ry < . >tiedostamaton

Lue lisää

Ketjun avaus. Mielivaltaisen äidin uhri.

Google haku > narsisti äiti

Lasten"suojelua" kirjoitti:

tuli mieleen kirja nimeltä Lastani ette saa. Hyvä asenne!

Mutta tapauksenne kuvaa hyvin sitä, mitä tehokkaasti ja voimalla lasten"suojelu" murskaa perheitä. Vanhemmilla ei ole mitään merkitystä kun lapsi on päätetty huostaanottaa. Kun äiti itkee valheellisen lastensuojeuilmoituksen järkyttämänä, on se sossujen mielestä osoitus heikkoudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa lapsi ja niin lapsi huostaanotetaan! Jos muussa elämässä jostain henkilöstä esitetään perättömiä väitteitä, on henkilöllä oikeus tehdä rikosilmoitus ja vaatia korvauksia. Kyllähän tekin olisitte voineet tehdä saman, mutta asia käsitellään rikosoikeuden puolella, eikä hallinto-oikeudessa, joten huostaanotto olisi jäänyt voimaan, vaikka panettelu olisi todettu aiheettomaksikin. Merkillistä...

Sossut voivat vedota tietosuojaan ja ihan mihin tahansa, että saavat omat tarkoitusperänsä lävitse. Tällaisia tilanteita pitää nähdä omin silmin, ennen kuin voi uskoa, että huostaanotot kieltämättä vaikuttavat joskus tilaustyölle. Mutta ei kai niitä kalliita laitoksia kannata tyhjänä seisottaa ja lasta haluavat sijarit painostavat usein sossuja. Tuon painostuksen eräs sossu myönsi kerran vuosia sitten tv-haastattelussa, kun asia mainittiin täällä, niin varmaan liki kymmenkunta sijaria hyökkäsi tänne raivoamaan ja huutamaan, "Mikä sellainen ohjelma oli?" Ja tietysti meitä syytettiin valehtelusta, kuten tapaan kuuluu usein vieläkin. Silloin joku oli säästänyt tuon ohjelman linkin, en tiedä, onko se vielä tallessa ja nähtävillä.

Monet asiat vaikuttavat sossun päätöksiin, joskus tuntuu, että kaikkein vähiten on merkitystä vanhempien käytöksellä ja elämäntyylillä. Mutta niistä on kuitenkin kaivettava tekosyy, joka kirjataan viralliseksi huostaanottosyyksi ja joiden paikkansa pitävyyteen osa kansasta tuntuu uskovan kuin Kiinan muurin pystyssä pysymiseen..

Lue lisää

Tuo kirja pitää ostaa ja lukea jonka mainitsit tekstissäsi jos se on vielä tilattavissa. Joitakin kirjoja on tullut markkinoille jotka käsittelevät ko. aiheita josta olemme puhuneet täälläkin. Pitää ostaa kirjoja ja perehtyä paljon puhuttuun aiheisiin sillä niistä voi jotain oppia.

Yritän nyt parhaani mukaan kirjoittaa ajatuksistani joten toivottavasti saatte selvän.

"Lastensuojelua" ja onko se sitä siinä tarkoituksessa kuin antaa ymmärtää !!! ???.

Sana lastensuojelu on hieman näivettynyt ja se voi sanana taipua myös käänteiseen mielivaltaiseen muotoonsa jota se nyt lastensuojeluviranomaisten puolelta on ollut vuosia. Sitä on vaikea hyväksyä tässä muodossa kuin mitä se on nyt.

Tuosta huostaanotosta on pyörinyt mielessä monia ajatuksia viime kuukaudet. Tästä ei juurikaan ole puhuttu tai ei ainakaan muistu mieleeni mutta näen huostaanotoilla tai sen uhkalla hyvät puolet.

Itse näen huostaanotolla yleensä huonot vaikutukset etenkin lapsiin mutta jos huostaanotto on perusteltua kuten alkoholiongelma, huumeet jne. jolloin yksinhuoltaja äiti eikä isä kykene hoitamaan lapsiaan asianmukaisesti on huostaanotto oikea ratkaisu. Pitäisin kuitenkin huostaanottoa liian radikaalina heti ensimmäisenä etappina- lapselle. Huostaaotto tulisikin olla viimeinen oljenkorsi lastensuojelussa. Jostain syystä en vain osaa käsitellä lastenkotiajatusta. Sanana lastenkoti tuntuu pahalta. Ehkä olen vanhoillinen.

Lastensuojelun tulisi mielestäni tarkoin selvittää onko lapsi tai lapset mahdollista sijoittaa lasten omiin sukulaisperheisiin tavalla jossa lasten oikeus ja toivomus sekä kummankin vanhemman sukulaissuhteet tulisi myös konkreettisesti tässä asiassa huomioitua.
Tapaamisten järjestelyt ja muu olisi joustavampaa kun ei tarvitse lastenkaan elää laitosmaisessa ympäristössä. Ystäväni eli lastenkodissa lapsuuden ja kärsi siitä paljon joten enkä tämä vaikuttaa asenteeseeni ja käsityksiini.

Toki sijaisperheet ovat yksi vaihtoehto mutta se tulisi ehtottomasti vasta järjestyksessään lasten sukulaissijoituksen jälkeen. Vieras paikka on lapselle aina vieras paikka joten ajatelinkin lähinnä lapselle luonnollisempaa sopeutumista joka voisi olla matalampi rima mukautua jo valmiiseen ympäristöön ja kiinnittyä omaan sukulaiseen kuin vieraaseen ihmiseen. Näin myös sukulaissuhteet vahvistuisivat mikä taas laitoksessa tai vieraassa perheessä ei samalla tavalla toteudu.

Kuitenkin lapsen omat vanhemmat ovat se mikä on paras paikka mutta mikäli se ei ole lasten edun ja turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu on sukulaissijoitus- tai sijaisperhe oiva ratkaisu. Huostaanotto ja laitokseen sijoittaminen nostaa ainakin minulla kylmiä väreitä.

Mitä itse tästä näkökulmastani ajattelette?

o.e kirjoitti:

Tuo kirja pitää ostaa ja lukea jonka mainitsit tekstissäsi jos se on vielä tilattavissa. Joitakin kirjoja on tullut markkinoille jotka käsittelevät ko. aiheita josta olemme puhuneet täälläkin. Pitää ostaa kirjoja ja perehtyä paljon puhuttuun aiheisiin sillä niistä voi jotain oppia.

Yritän nyt parhaani mukaan kirjoittaa ajatuksistani joten toivottavasti saatte selvän.

"Lastensuojelua" ja onko se sitä siinä tarkoituksessa kuin antaa ymmärtää !!! ???.

Sana lastensuojelu on hieman näivettynyt ja se voi sanana taipua myös käänteiseen mielivaltaiseen muotoonsa jota se nyt lastensuojeluviranomaisten puolelta on ollut vuosia. Sitä on vaikea hyväksyä tässä muodossa kuin mitä se on nyt.

Tuosta huostaanotosta on pyörinyt mielessä monia ajatuksia viime kuukaudet. Tästä ei juurikaan ole puhuttu tai ei ainakaan muistu mieleeni mutta näen huostaanotoilla tai sen uhkalla hyvät puolet.

Itse näen huostaanotolla yleensä huonot vaikutukset etenkin lapsiin mutta jos huostaanotto on perusteltua kuten alkoholiongelma, huumeet jne. jolloin yksinhuoltaja äiti eikä isä kykene hoitamaan lapsiaan asianmukaisesti on huostaanotto oikea ratkaisu. Pitäisin kuitenkin huostaanottoa liian radikaalina heti ensimmäisenä etappina- lapselle. Huostaaotto tulisikin olla viimeinen oljenkorsi lastensuojelussa. Jostain syystä en vain osaa käsitellä lastenkotiajatusta. Sanana lastenkoti tuntuu pahalta. Ehkä olen vanhoillinen.

Lastensuojelun tulisi mielestäni tarkoin selvittää onko lapsi tai lapset mahdollista sijoittaa lasten omiin sukulaisperheisiin tavalla jossa lasten oikeus ja toivomus sekä kummankin vanhemman sukulaissuhteet tulisi myös konkreettisesti tässä asiassa huomioitua.
Tapaamisten järjestelyt ja muu olisi joustavampaa kun ei tarvitse lastenkaan elää laitosmaisessa ympäristössä. Ystäväni eli lastenkodissa lapsuuden ja kärsi siitä paljon joten enkä tämä vaikuttaa asenteeseeni ja käsityksiini.

Toki sijaisperheet ovat yksi vaihtoehto mutta se tulisi ehtottomasti vasta järjestyksessään lasten sukulaissijoituksen jälkeen. Vieras paikka on lapselle aina vieras paikka joten ajatelinkin lähinnä lapselle luonnollisempaa sopeutumista joka voisi olla matalampi rima mukautua jo valmiiseen ympäristöön ja kiinnittyä omaan sukulaiseen kuin vieraaseen ihmiseen. Näin myös sukulaissuhteet vahvistuisivat mikä taas laitoksessa tai vieraassa perheessä ei samalla tavalla toteudu.

Kuitenkin lapsen omat vanhemmat ovat se mikä on paras paikka mutta mikäli se ei ole lasten edun ja turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu on sukulaissijoitus- tai sijaisperhe oiva ratkaisu. Huostaanotto ja laitokseen sijoittaminen nostaa ainakin minulla kylmiä väreitä.

Mitä itse tästä näkökulmastani ajattelette?

Lue lisää

e.o Kysymys. Mitä mieltä olette tästä näkökulmasta?

Henkilökohtaisesti olen sitä, mieltä, että lapsille ja nuorille turvallisin paikka on lähipiiri, jossa lapsi on kasvanut, jossa on tuttuja turvallisia sisaria, veljiä, mummuja, vaareja, ystäviä kavereita, jotka ovat lapsille ja nuorille perusturva, jossa voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

Viittaus "pelokkaan afgaanitytön" katseeseen pitäisi herättää lastensuojelusta vastaavat ymmärtämään mitä lapsille nuorille merkitsee tuttu kasvuympäristö, tuttu koulu, kaverit, ystävät, jne.

Ehkä n. 70.000 Sotalasten karut kokemukset, muutosta, Ruotsiin, Tanskaan, takaisin Suomeen jne ovat kuvaavia esimerkkejä lähihistoriasta. Heidät lähetettiin turvaan, mutta oliko se lasten kannalta oikea ratkaisu?

TV 1:sellä oli tänään 27.7.2010 ohjelma Mennyttä etsimässä: Rintamamiehen paluu.
Ohjelmassa lapset odottivat isää kotiin sodan päätyttä. Kaikkien isät eivät palanneet, toiset palasivat vammautuneina, psyykkisesti häiriintyneinä.

TV on esittänyt ohjelmia Ruotsiin "lappu kaulassa" lähetetyistä lapsista, heidän kohtaloistaan, sekä paluusta takaisin sodan runtelemaan maahan, jossa kaikki oli kortilla. Ei ollut kunnon asuntoja etc.
Googlaa > sotalapset suomen sodat

o.e kirjoitti:

Tuo kirja pitää ostaa ja lukea jonka mainitsit tekstissäsi jos se on vielä tilattavissa. Joitakin kirjoja on tullut markkinoille jotka käsittelevät ko. aiheita josta olemme puhuneet täälläkin. Pitää ostaa kirjoja ja perehtyä paljon puhuttuun aiheisiin sillä niistä voi jotain oppia.

Yritän nyt parhaani mukaan kirjoittaa ajatuksistani joten toivottavasti saatte selvän.

"Lastensuojelua" ja onko se sitä siinä tarkoituksessa kuin antaa ymmärtää !!! ???.

Sana lastensuojelu on hieman näivettynyt ja se voi sanana taipua myös käänteiseen mielivaltaiseen muotoonsa jota se nyt lastensuojeluviranomaisten puolelta on ollut vuosia. Sitä on vaikea hyväksyä tässä muodossa kuin mitä se on nyt.

Tuosta huostaanotosta on pyörinyt mielessä monia ajatuksia viime kuukaudet. Tästä ei juurikaan ole puhuttu tai ei ainakaan muistu mieleeni mutta näen huostaanotoilla tai sen uhkalla hyvät puolet.

Itse näen huostaanotolla yleensä huonot vaikutukset etenkin lapsiin mutta jos huostaanotto on perusteltua kuten alkoholiongelma, huumeet jne. jolloin yksinhuoltaja äiti eikä isä kykene hoitamaan lapsiaan asianmukaisesti on huostaanotto oikea ratkaisu. Pitäisin kuitenkin huostaanottoa liian radikaalina heti ensimmäisenä etappina- lapselle. Huostaaotto tulisikin olla viimeinen oljenkorsi lastensuojelussa. Jostain syystä en vain osaa käsitellä lastenkotiajatusta. Sanana lastenkoti tuntuu pahalta. Ehkä olen vanhoillinen.

Lastensuojelun tulisi mielestäni tarkoin selvittää onko lapsi tai lapset mahdollista sijoittaa lasten omiin sukulaisperheisiin tavalla jossa lasten oikeus ja toivomus sekä kummankin vanhemman sukulaissuhteet tulisi myös konkreettisesti tässä asiassa huomioitua.
Tapaamisten järjestelyt ja muu olisi joustavampaa kun ei tarvitse lastenkaan elää laitosmaisessa ympäristössä. Ystäväni eli lastenkodissa lapsuuden ja kärsi siitä paljon joten enkä tämä vaikuttaa asenteeseeni ja käsityksiini.

Toki sijaisperheet ovat yksi vaihtoehto mutta se tulisi ehtottomasti vasta järjestyksessään lasten sukulaissijoituksen jälkeen. Vieras paikka on lapselle aina vieras paikka joten ajatelinkin lähinnä lapselle luonnollisempaa sopeutumista joka voisi olla matalampi rima mukautua jo valmiiseen ympäristöön ja kiinnittyä omaan sukulaiseen kuin vieraaseen ihmiseen. Näin myös sukulaissuhteet vahvistuisivat mikä taas laitoksessa tai vieraassa perheessä ei samalla tavalla toteudu.

Kuitenkin lapsen omat vanhemmat ovat se mikä on paras paikka mutta mikäli se ei ole lasten edun ja turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu on sukulaissijoitus- tai sijaisperhe oiva ratkaisu. Huostaanotto ja laitokseen sijoittaminen nostaa ainakin minulla kylmiä väreitä.

Mitä itse tästä näkökulmastani ajattelette?

Lue lisää

lastensuojelu on aikanaan perustettu, että lapsi saa turvaa ja hoitoa, jos omat vanhemmat eivät ole sitä hänelle antamassa. Tämä on lähtökohta ja huostaanottojen pitää / pitäisi rajoittua vain ja ainoastaan tähän tilanteeseen.

Meillä voimassa olevien lakien mukaan yhteiskunnan on autettava lapsiperheitä kaikin tavoin, myös taloudellisesti ja yritettävä estää huostaanotto viimeiseen asti. :D Hymynaama siksi, että tämä tuntuu niin vitsikkäälle tällä hetkellä. Jokainen voi käydä tutkimassa kunnat.netissa, josta näkyy, miten esim. Etelä-Suomen läänissä 60 % kunnista laiminlyö huostaanottoja estäviä tukia, tehdään siis mieluummin huostaanottoja niiden sijasta.

Jo vuosia sitten eräskin täällä kirjoittanut sossu kertoi, miten lastensuojeluun on kunnissa siirretty sellaisia tehtäviä, jotka eivät sinne kuuluisi, esim. koulusta ja terveydenhoidosta. Kun lasten terveydenhoito ei hoida enää kaikkia sille kuuluvia tehtäviä, ei niitä kykene hoitamaan lastensuojelukaan siitä yksinkertaisesta syystä, että lastensuojelun puolella ei ole terveydenhoidon tieto-taitoa. Näin ollen ne lapset, jotka jäävät vaille oikeuttaan saada terveyspalveluja ja joutuvat sen sijaan siirretyksi last.suojelun asiakkaaksi, he todellisuudessa jäävät ilman sitä terveydenhoitoa, jota vanhemmat hänelle hakevat. Tämä törkeän laiton käytäntö koskee psykiatrisia ja neurologisia lapsipotilaita. Jotkut kunnat ovat myös myöntäneet ohjanneensa laittomasti perheitä lastensuojelun asiakkuuteen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Lastensuojelu on yksinkertaisesti sanoen menettänyt alkuperäisen merkityksensä, pahimmillaan näyttää, että huostaanotto jätetään tekemättä silloin, kun lapsen koko lähiympäristö näkee hänen tarvitsevan apua, mutta ihan käsittämättömästi huostaanotetaan hyvien kotien lapsia.

Riippuu täysin sosiaalityöntekijän persoonasta, miten hän on lähtenyt tähän hulluuteen mukaan. Ne työntekijät, joiden arvomaailma on kohdallaan, he haluavat hoitaa näissä huonoissakin oloissa työnsä mahdollisimman hyvin ja rehellisesti. He kunnioittavat asiakasta ihmisenä, pyrkivät hyvään ja edes inhimillisesti auttavaan asiakassuhteeseen, kuten laki asiakkaan oikeuksista sosiaalipalvelun asiakkaana velvoittaa. Mutta koska alan koulutukseen ei ole mitään psykologista testausta, on väärillä asenteilla varustettuja henkilöitä töissä paljon lastensuojelussakin, mikä vahingoittaa perheiden oikeusturvaa suunnattomasti monessa mielessä. Kaikkein eniten se tietysti vaurioittaa lasta.

Lyhyesti sanottuna lastensuojelun alkuperäinen tarkoitus on kääntynyt päälaelleen: Huostaanottoja jätetään tekemättä sieltä, mistä pitäisi ja huostaanotetaan sieltä, mistä lastensuojelulain mukaan ei olisi oikeutta ja tarvetta huostaanottaa.

Koska huostaanoton tiedetään olevan aina kallis toimenpide, on monien vaikea ymmärtää näitä ristiriitoja. Kun asioita tutkitaan tarkemmin, mitään kustannusristiriitoja ei ole, koska huostaanotto oikeuttaa kunnan saamaan rahaa usealla eri tavalla, kun taas ilman huostaanottoa asiakkaalle annettu palvelu olisi kunnalle pelkkä menoerä. Lapsista on siis tehty pelkkiä pelinappuloita kuntatalouden pelipöydällä.

...vanhempien eron jälkeen en juuri nähnyt isää ja ei se minua ahdistanut.Äiti haukku isääni kuulteni, mut annoin mennä toisesta korvasta ulos.Olen näin aikuisena ihmetellyt toisten aikuisten suppeaa ajattelua lapsista ja heidän mielestään.Tulee tunne, että olenko ainut joka muistaa mitä ajattelimme kun olimme lapsia?Voi niitä lukemattomia kertoja kun kavereiden kanssa jo alle kouluikäisenä päiviteltiin: Ompa nuo vanhemmat pöljiä, eikö ne tajuu mitään?
Nyt aikusena vaikka en paljoa isääni lapsena nähnytkään olen ottanut kontaktia häneen ajatuksella,että mitä tässä ujosteleen, sä oot kakesta huolimatta se mun toinen puolisko ja sen ku isäntä huomas ei ole ollut mitään esteitä rakentaa meille uudelleen isä lapsi suhdetta.

Sota, vai rauha? kirjoitti:

e.o Kysymys. Mitä mieltä olette tästä näkökulmasta?

Henkilökohtaisesti olen sitä, mieltä, että lapsille ja nuorille turvallisin paikka on lähipiiri, jossa lapsi on kasvanut, jossa on tuttuja turvallisia sisaria, veljiä, mummuja, vaareja, ystäviä kavereita, jotka ovat lapsille ja nuorille perusturva, jossa voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

Viittaus "pelokkaan afgaanitytön" katseeseen pitäisi herättää lastensuojelusta vastaavat ymmärtämään mitä lapsille nuorille merkitsee tuttu kasvuympäristö, tuttu koulu, kaverit, ystävät, jne.

Ehkä n. 70.000 Sotalasten karut kokemukset, muutosta, Ruotsiin, Tanskaan, takaisin Suomeen jne ovat kuvaavia esimerkkejä lähihistoriasta. Heidät lähetettiin turvaan, mutta oliko se lasten kannalta oikea ratkaisu?

TV 1:sellä oli tänään 27.7.2010 ohjelma Mennyttä etsimässä: Rintamamiehen paluu.
Ohjelmassa lapset odottivat isää kotiin sodan päätyttä. Kaikkien isät eivät palanneet, toiset palasivat vammautuneina, psyykkisesti häiriintyneinä.

TV on esittänyt ohjelmia Ruotsiin "lappu kaulassa" lähetetyistä lapsista, heidän kohtaloistaan, sekä paluusta takaisin sodan runtelemaan maahan, jossa kaikki oli kortilla. Ei ollut kunnon asuntoja etc.
Googlaa > sotalapset suomen sodat

Lue lisää

Kyllä yhteiskunta vammauttaa kansalaisiaan ilman sotiakin, vaikka sotaan joutuminen lienee kärjistynein esimerkki ihmisten kaltoinkohtelusta.

Nykykäytännöissä on mielestäni järkyttävintä lasten kohtelu ja lastensuojelutoimien epärehellinen ja väärä soveltaminen. Lapsen pitäisi yhtäkkiä 18-vuotiaana olla simsalabim! taikaiskusta yhteiskuntakelpoinen, tämän maan lakeja kunnioittava kunnon kansalainen, oli yhteiskunta kohdellut häntä siihen asti miten törkeän laittomasti tahansa. Jo 9-vuotiaani ymmärsi aikanaan tasan tarkkaan miten epäoikeudenmukaisesti häntä kohdeltiin tekemällä laiton huostaanotto ja sijoittamalla paikkaan, jossa häntä kaiken lisäksi monin eri tavoin kaltoinkohdeltiin. Vaikka huostassa pito ei kestänyt kuin muutaman kuukauden, lapsen oli kestettävä kaikki konkreettiset lyönnit ja iskut, henkinen väkivalta, pelottelu ja uhkailu - vaikka ei hän todellisuudessa sitä kestänytkään, vaan pelkästään huostaanottotraumoista toipuminen on kestänyt vuosia sen jälkeen.

Nyt yläasteelle mentäessä hänen pitäisi olla vahva ja tulevaisuuteen luottavin mielin alkaa vähitellen suunnittelemaan omia tulevia jatko-opintojaan peruskoulun jälkeen, että hänestä kasvaisi hyvä veronmaksaja yhteiskuntaan, joka on tehnyt törkeitä rikoksia häntä vastaan. Tällä tavoin kohdeltuja lapsia on tuhansia, he ovat ns. hiljaisia lapsia, heitä ei ole olemassakaan rikokset sallineille kuntapoliitikoille ja korkeimmille poliittisille päättäjille. Näistä ihmisoikeusrikoksista lapsia kohtaan tiedetään kyllä vallan hyvin korkeinta valtiojohtoa myöten.

Kun kansanedustaja Päivi Lipponen esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, "mihin toimiin aiotte ryhtyä... " jne, kyse oli laittomista hoidollisista huostaanotoista, jonka kohteeksi oma lapsenikin joutui. Tilanne oli sama kuin miltä tahansa rikolliselta kysyttäisiin "Mihin toimiin aiot ryhtyä, että nämä laittomuudet saadaan loppumaan?" Hallitus ei ryhtynyt mihinkään toimiin, ei tietenkään!

Monesti täälläkin on pohdittu, että ainut väylä avun saamiseen voisi olla ulkomailta tullut / saatu / haettu apu... Mutta mistä? Poliitikkomme tietävät, että avun saaminen on vaikeaa, lähes mahdotonta ja siksi he ovat toistaiseksi vain jatkaneet laittomuuksiaan. Tilanne on lasten kannalta niin törkeä, että tätä ei todeksi uskoisi, jos ei olisi itse ollut pakotettu läpi käymään. Nämä lapset kyllä vaietaan vaikka kuoliaaksi, mutta

Kaikki poliitikot, lastensuojelun suunnittelijat ja vastuuhenkilöt, lastensuojelujärjestöt ja sijaishuolto etujärjestöineen on valjastettu ylläpitämään valheellista mielikuvaa lastensuojelutyön ehdottomasta oikeudenmukaisuudesta ja huonoista ja kelvottomista vanhemmista, jotka eivät välitä jälkikasvustaan. Toimittajien suut on pitkälle tukittu niin korkealta taholta, että varmasti kiinni pysyvät. Silti suomalainen valtalehti, Helsingin Sanomat, on julkaissut sarjan artikkeleita, joissa on haastateltu viranomaisrikosten kohteeksi joutuneita lapsiperheitä. Vaikka asiat levitetään mediassa päättäjien silmien eteen, rikoksiin ei tartuta, että niitä mitenkään tutkittaisiin, koska "yksittäistapauksiin ei lastensuojeussa puututa".

Afganistanin sodassa tapahtuneista ihmisoikeusrikoksista nyt kohistaan joka uutisissa, Pentagon on aloittanut niistä tutkinnan pelkkien blogi-kirjoitusten perusteella. Mutta suomalaslapsiin kohdistuneet ihmisoikeusrikokset eivät ole tutkinnan arvoisia kenellekään, koska jokainen lapseen kohdistunut suomalaisyhteiskunnan sallima lyönti on surkea yksittäistapaus, johon ei kannata puuttua missään mielessä.

Sota, vai rauha? kirjoitti:

e.o Kysymys. Mitä mieltä olette tästä näkökulmasta?

Henkilökohtaisesti olen sitä, mieltä, että lapsille ja nuorille turvallisin paikka on lähipiiri, jossa lapsi on kasvanut, jossa on tuttuja turvallisia sisaria, veljiä, mummuja, vaareja, ystäviä kavereita, jotka ovat lapsille ja nuorille perusturva, jossa voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

Viittaus "pelokkaan afgaanitytön" katseeseen pitäisi herättää lastensuojelusta vastaavat ymmärtämään mitä lapsille nuorille merkitsee tuttu kasvuympäristö, tuttu koulu, kaverit, ystävät, jne.

Ehkä n. 70.000 Sotalasten karut kokemukset, muutosta, Ruotsiin, Tanskaan, takaisin Suomeen jne ovat kuvaavia esimerkkejä lähihistoriasta. Heidät lähetettiin turvaan, mutta oliko se lasten kannalta oikea ratkaisu?

TV 1:sellä oli tänään 27.7.2010 ohjelma Mennyttä etsimässä: Rintamamiehen paluu.
Ohjelmassa lapset odottivat isää kotiin sodan päätyttä. Kaikkien isät eivät palanneet, toiset palasivat vammautuneina, psyykkisesti häiriintyneinä.

TV on esittänyt ohjelmia Ruotsiin "lappu kaulassa" lähetetyistä lapsista, heidän kohtaloistaan, sekä paluusta takaisin sodan runtelemaan maahan, jossa kaikki oli kortilla. Ei ollut kunnon asuntoja etc.
Googlaa > sotalapset suomen sodat

Lue lisää

Lapsen sijoittaminen ei ole yksinkertainen asia mutta kattava tutkimus/selvitystyö auttaa selventämään tilannetta mikä on lapselle itselleen parasta. Tässä kohtaan kiinnittäisin erityisesti lapsen omaan tahtoon huomiota mikä lasta oikeasti kiinnostaa ja mikä on sille lapselle luontaisin ympäristö ja muut toimintatavat. Mikäli lapsi on niin pieni että omaa tahtoa ei vielä ole tai siitä ei saa selvää, voidaan ottaa ns. "aikalisä" kasvun suhteen kunnes selviää lapsen intressit mikä häntä kiinnostaa ja mikä ei.

Lasta ei tule laittaa muottiin koskaan, koska se johtaa hylkimisreaktioon vääjäämättä. Lapsella tulee olla kaikki se mahdollisuus tutustua kumpaankin vanhempaansa ja sukulaissuhteisiinsa sekä omiin asioihin, eli kiinnostuksen kohteisiinsa ilman mitään rajoitteita jotta lapsen oma päätöksenteko ja muu identiteetti määrittyisi.

Voisin ottaa vertauskuvan siitä että jos lasta pakottaa opiskelemaan väkisin esim. jotain ainetta, lapsesta tulee ahdistunut, levoton ja helposti hermostuva ( agresiivinen ). Kuvitellaan aikuista ihmistä joka on halvaantunut ja joka on tottunut tekemään erilaisia asioita vaikkapa harrastusten parissa, nopea elämänmuutos pyörätuolissa tai vuoteessa ahdistaa kun ihminen ei voi enää tehdä niitä asioita mitä ennen halvaantumista pystyi tekemään. Tämä asian on nyt tässä mallissa käänteisesti kerrottuna mutta jatkuva turhautuminen on raskasta lapselle kuin aikuisellekin. Tietenkin elämä on täynnä valintoja mieltymyksen suhteen niin aikuisilla kuin pienilla lapsilla ja vauvoillakin. Vauvat joko tykkäävät tai eivät tykkää jostakin asiasta samalla tavoin kuin aikuiset. Ne jotka ovat olleet vauvojen ja pienten lasten kanssa enemmän tekemisissä tietävät mitä tarkoitan.

Sitten siitä turvallisuudesta. Lapsi on turvassa silloin kun hän ei pelkää, eikä joudu väkivallan uhriksi. Monta kertaa olen nähnyt tilanteitä kun äidit liioittelevat puolison toimia mutta itse äidit tekevät todellisuudessa enemmän vahinkoa kun on osattu ymmärtääkään.

Yhdessä dokumentissa pystyttiin tarkkaan osoittamaan se tosiasia että vanhempien riidat ja nahistelu ei pelottanut lapsia vaikka niin ensin kuviteltiin. Lapset olivat neutraaleja ja rauhallisia ja leikkivät omia leikkejään yhdessä välittämättä tai vanhemmista. Tilanne kuitenkin muutui siinä kohtaan lapselle ahdistavaksi ja traumaattiseksi radikaalisti kun lapsen äiti ottaa lapsen syliinsä kilveksi isää vastaan riidan yhteydessä. Äiti huusi jolloin lapsi pelästyneenä myös rupesi huutamaan, itkemään ja käyttäytymään levottomasti.

Tässä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan että äidin laittaessa lapsensa kilveksi puolisoa vastaan on lapselle traumaattinen kokemus. Tämän vastaavan tilanteen muisti useampi lapsi vielä aikuisiälläkin kun äiti on ottanut syliin jolloin äidin hysteerinen käytös ja riehuminen on saanut lapsen pelkotilaan. Pahin virhe tapahtuu tässä että lasten äidit tartuttavat omat pekotilansa omiin lapsiin. Tämä tutkimus toistettiin useammassa perheessä jonka tutkimustuloksen valossa ällistyttivät itse tukijatkin. Tukimustulokset ovat päätyneet useampiin kirjoihin, mutta jostain syytä nämä kirjat ja opukset eivät suomeen helpolla päädy vaan lastensuojelu tekee omat mielivaltaiset johtopäätökset huostaanotosta joka on lapselle traumaattinen kokemus.

Sota, vai rauha? kirjoitti:

e.o Kysymys. Mitä mieltä olette tästä näkökulmasta?

Henkilökohtaisesti olen sitä, mieltä, että lapsille ja nuorille turvallisin paikka on lähipiiri, jossa lapsi on kasvanut, jossa on tuttuja turvallisia sisaria, veljiä, mummuja, vaareja, ystäviä kavereita, jotka ovat lapsille ja nuorille perusturva, jossa voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

Viittaus "pelokkaan afgaanitytön" katseeseen pitäisi herättää lastensuojelusta vastaavat ymmärtämään mitä lapsille nuorille merkitsee tuttu kasvuympäristö, tuttu koulu, kaverit, ystävät, jne.

Ehkä n. 70.000 Sotalasten karut kokemukset, muutosta, Ruotsiin, Tanskaan, takaisin Suomeen jne ovat kuvaavia esimerkkejä lähihistoriasta. Heidät lähetettiin turvaan, mutta oliko se lasten kannalta oikea ratkaisu?

TV 1:sellä oli tänään 27.7.2010 ohjelma Mennyttä etsimässä: Rintamamiehen paluu.
Ohjelmassa lapset odottivat isää kotiin sodan päätyttä. Kaikkien isät eivät palanneet, toiset palasivat vammautuneina, psyykkisesti häiriintyneinä.

TV on esittänyt ohjelmia Ruotsiin "lappu kaulassa" lähetetyistä lapsista, heidän kohtaloistaan, sekä paluusta takaisin sodan runtelemaan maahan, jossa kaikki oli kortilla. Ei ollut kunnon asuntoja etc.
Googlaa > sotalapset suomen sodat

Lue lisää

Lastensuojeluviranomaiset ovat kyllä ammattitaodottomia eivätkä tiedä nykytutkimuksista ja niiden tuloksista mitään kun asiaa olen heiltä tiedustellut. Lastensuojeluviranomaiset ovat olleet asioista täysin tietämättömiä joka myös heijastuu ja näkyy selkeästi lastensuojelun palvelutasossa jossa tämän ammattitaidottomuuden kärsijöinä ja uhreina ovat perheet, isät, äidit ja lapset. Media on myös kirjoittanut tästä että sosiaalijärjestelmä on suomessa todellisessa kaaoksessa ja sen kyllä uskon. Taitaa ne viimeisetkin sosiaalivirkailijat lähteä pois kun ovat tajunneet sen tosiasian että se ei ole heidän elämäntyönsä jota haluavat tehdä. Sitten on niitä jotka vain roikkuvat amatöörinä tietämättä mistään mitään. Oman mielipiteensä he kyllä tietävät mutta siihen se jääkin. Sitä omaa mielipidettä ei siellä koulutuspäivillä opeteta vaan se tulee virkailijan takalistasta jota sovelletaan työssä eri tavoin kuin kollega ja tämä myös näkyy ja kuuluu. Ristiin ovat puheet menneet monesti joka huvittaa aina vaan.

Mitä tulee naristisuuteen, narsitin on vaikea myöntää omia virheitään ja tehdä yhteistyötä lapsen edun mukaisesti toisen vanhemman kanssa. Tämän vuoksi äidit kaappaavat lapsen tai lapset mukaansa yrittäen pitää lapset ja kaiken mielivaltaisen määräämisoikeuden itsellään. Äidit pitävät isä kaukana lapsista ja se on yleistä. Kaappauksen taustalla on kiusaaminen eikä lapsen etujen ajaminen. Äidit luulevat ettei tätä tunnisteta mutta luulo on väärä. Se tiedostetaan ja hyvin vielä tiedostetaankin monessa toimielimessä.

Tutkimuksissa on myös ilmennyt se tosiasia että äidit eivät ole lähteneet kotoaan pois kun lapset ovat olleet pois kotoaan, vaan ovat pyrkineet sovittelemaan asiat puolison kanssa. Minua ei haitannut se että äidin ja isäni välillä oli riitaa. Halusin leikkiä omia lekkejäni. Hyvin on mielessä sekin kun leikin omia leikkejä kotonani ja hyvin muistan äitini tempaisseen minut lattialta syliinsä. Tämä toistui monta kertaa. Näin jälkeenpäin ajatellen olen ollut äidille väline isän kiristyväline ja suojakilpi joka on mielestäni raukkamaista eikä hyväksyttävää. Usein mietinkin sitä että onko se aitoa äidin rakkautta omaan lastaan kohtaan jos haluaa pistää oman lapsensa kilveksi tai muutoin käyttää kiristysvälineenä. Mielesteäni se on raukkamaista eikä hyväksyttävää.

Mielestäni äitien kaappaustoimet ovat ollut todella vahingollista lapselle ja tämän kehitykselle. Tämän sanon siksi koska Itse olen myös ollut mielivaltaisen äidin uhri pienestä asti ja kokenut asioita. Muistan kun olen äitini sylissä kun tämä on riidellyt isäni kanssa. Vahvaakin vahvemmat omat henkilökohtaiset kokemukset tukevat dokumentissa esitettyjä tutkimustuloksia kiistatta.

Mitä mieltä itse olette asiasta? ..Onko millaisia muistikuvia vastaavista kokemuksista?

Sota, vai rauha? kirjoitti:

e.o Kysymys. Mitä mieltä olette tästä näkökulmasta?

Henkilökohtaisesti olen sitä, mieltä, että lapsille ja nuorille turvallisin paikka on lähipiiri, jossa lapsi on kasvanut, jossa on tuttuja turvallisia sisaria, veljiä, mummuja, vaareja, ystäviä kavereita, jotka ovat lapsille ja nuorille perusturva, jossa voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

Viittaus "pelokkaan afgaanitytön" katseeseen pitäisi herättää lastensuojelusta vastaavat ymmärtämään mitä lapsille nuorille merkitsee tuttu kasvuympäristö, tuttu koulu, kaverit, ystävät, jne.

Ehkä n. 70.000 Sotalasten karut kokemukset, muutosta, Ruotsiin, Tanskaan, takaisin Suomeen jne ovat kuvaavia esimerkkejä lähihistoriasta. Heidät lähetettiin turvaan, mutta oliko se lasten kannalta oikea ratkaisu?

TV 1:sellä oli tänään 27.7.2010 ohjelma Mennyttä etsimässä: Rintamamiehen paluu.
Ohjelmassa lapset odottivat isää kotiin sodan päätyttä. Kaikkien isät eivät palanneet, toiset palasivat vammautuneina, psyykkisesti häiriintyneinä.

TV on esittänyt ohjelmia Ruotsiin "lappu kaulassa" lähetetyistä lapsista, heidän kohtaloistaan, sekä paluusta takaisin sodan runtelemaan maahan, jossa kaikki oli kortilla. Ei ollut kunnon asuntoja etc.
Googlaa > sotalapset suomen sodat

Lue lisää

Oma elämäntarinani on hirveä jo kokemuksena että sen muisteleminen ei tee hyvää omalla itselleni. Voin pahoin kun ajattelekin asioita muuta joskus on hyvä käydä asiat läpi jotta saa vastauksia kysymyksiin.

Näin meillä kävi että ihmiset jotka ovat kuulleet lapsuusajan elämänkertomukseni on saanut ihmiset itkemään joka on johtanut myös siihe että ystävät ja sukulaiset ovat katkaisseet kaikki suhteet äitiini. Lapsi ei ole esine eikä sitä tule esineellistää tai pitää koekaniinina. Lapsi on ihminen joka tuntee kipua siinä missä aikuinenkin.

Lapset jotka ovat käyneet sodan ymmärtävät elämää erilailla. Heillä ei ole ketään eikä mitään ympärillä mihin turvautua. Dokumentteja on joitakin tullut tv:stä, mutta siitä pelkoasteesta osaa sanoa kun en ole ollut sellaisten lasten kanssa tekemisissä jotka ovat kokeneet sodan. Voisin kuvitella että tilanne on paha, erittäin paha jos lapsella ei ole mitään turvaa ja se tekee pienestäkin lapsesta itsenäisen ja yritteliään. Dokumenteista olen nähnyt ja miettinyt miten he selviävät kun ei ole mitään muuta kuin kohtalon toverit ja kaatopaikka josta ruokaa ja muuta haetaan. Jätekasatkin on seulottu moneen kertaan.

Lapset tulisi saada turvaan sodan keskeltä ja miettiä sijoitusta ensin omille tai toiselle vahnemmalle mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, lapsi tulisi olla sukulaisen luona sijaiskodissa, mutta viimeisenä mahdollisuutena on lastenkoti joka on ikävä kaikille. Huostaanotto on lapselle raskas kokemus koska he eivät voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Lapsia ei saa pitää heittopusseina tai muutoinkaan pompoteltavana mutta joutuvat aina näissä laitoksissa siihen oravanpyörään tahtomattaan. Sijaiskoti ovat mielestäni siis parempi kuin laitos.

Lapset varmasti kokevat turvattomuutta huostaanoton yhteydessä mutta luulen että lapsi joka on sodan keskellä kokee pelkoa kuolemasta tms. moni lapsi on nähnyt kun omat vanhemmat surmataan silmien edessä. Nämä lapset ovat sen kaiken kokemansa jälkeen omillaan ja yrittävät selvitä seuraavaan päivään. Suomessa ei sitä pelkäämistä ole siinä määrin kuin Etelä-afrikassa. Etelä-afrikassa on totaalinen kaaos mutta on myös alueita jossa huolehditaan pienistä lapsista parhaan mukaan. Raha ja tarvikepula on kova. Rahallakaan ei saa aina ruokaa kun sitä ei vaan yksinkertaisesti ole saatavana. Hallitukset tarkoituksella rajoittavat ja säätelevät ruoka apua joka on mielivaltaista toimintaa pitää ihmiset nälässä ja köyhyydessä.

Kyllä maailma on kova paikka elää!

O tempora, o mores kirjoitti:

lastensuojelu on aikanaan perustettu, että lapsi saa turvaa ja hoitoa, jos omat vanhemmat eivät ole sitä hänelle antamassa. Tämä on lähtökohta ja huostaanottojen pitää / pitäisi rajoittua vain ja ainoastaan tähän tilanteeseen.

Meillä voimassa olevien lakien mukaan yhteiskunnan on autettava lapsiperheitä kaikin tavoin, myös taloudellisesti ja yritettävä estää huostaanotto viimeiseen asti. :D Hymynaama siksi, että tämä tuntuu niin vitsikkäälle tällä hetkellä. Jokainen voi käydä tutkimassa kunnat.netissa, josta näkyy, miten esim. Etelä-Suomen läänissä 60 % kunnista laiminlyö huostaanottoja estäviä tukia, tehdään siis mieluummin huostaanottoja niiden sijasta.

Jo vuosia sitten eräskin täällä kirjoittanut sossu kertoi, miten lastensuojeluun on kunnissa siirretty sellaisia tehtäviä, jotka eivät sinne kuuluisi, esim. koulusta ja terveydenhoidosta. Kun lasten terveydenhoito ei hoida enää kaikkia sille kuuluvia tehtäviä, ei niitä kykene hoitamaan lastensuojelukaan siitä yksinkertaisesta syystä, että lastensuojelun puolella ei ole terveydenhoidon tieto-taitoa. Näin ollen ne lapset, jotka jäävät vaille oikeuttaan saada terveyspalveluja ja joutuvat sen sijaan siirretyksi last.suojelun asiakkaaksi, he todellisuudessa jäävät ilman sitä terveydenhoitoa, jota vanhemmat hänelle hakevat. Tämä törkeän laiton käytäntö koskee psykiatrisia ja neurologisia lapsipotilaita. Jotkut kunnat ovat myös myöntäneet ohjanneensa laittomasti perheitä lastensuojelun asiakkuuteen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Lastensuojelu on yksinkertaisesti sanoen menettänyt alkuperäisen merkityksensä, pahimmillaan näyttää, että huostaanotto jätetään tekemättä silloin, kun lapsen koko lähiympäristö näkee hänen tarvitsevan apua, mutta ihan käsittämättömästi huostaanotetaan hyvien kotien lapsia.

Riippuu täysin sosiaalityöntekijän persoonasta, miten hän on lähtenyt tähän hulluuteen mukaan. Ne työntekijät, joiden arvomaailma on kohdallaan, he haluavat hoitaa näissä huonoissakin oloissa työnsä mahdollisimman hyvin ja rehellisesti. He kunnioittavat asiakasta ihmisenä, pyrkivät hyvään ja edes inhimillisesti auttavaan asiakassuhteeseen, kuten laki asiakkaan oikeuksista sosiaalipalvelun asiakkaana velvoittaa. Mutta koska alan koulutukseen ei ole mitään psykologista testausta, on väärillä asenteilla varustettuja henkilöitä töissä paljon lastensuojelussakin, mikä vahingoittaa perheiden oikeusturvaa suunnattomasti monessa mielessä. Kaikkein eniten se tietysti vaurioittaa lasta.

Lyhyesti sanottuna lastensuojelun alkuperäinen tarkoitus on kääntynyt päälaelleen: Huostaanottoja jätetään tekemättä sieltä, mistä pitäisi ja huostaanotetaan sieltä, mistä lastensuojelulain mukaan ei olisi oikeutta ja tarvetta huostaanottaa.

Koska huostaanoton tiedetään olevan aina kallis toimenpide, on monien vaikea ymmärtää näitä ristiriitoja. Kun asioita tutkitaan tarkemmin, mitään kustannusristiriitoja ei ole, koska huostaanotto oikeuttaa kunnan saamaan rahaa usealla eri tavalla, kun taas ilman huostaanottoa asiakkaalle annettu palvelu olisi kunnalle pelkkä menoerä. Lapsista on siis tehty pelkkiä pelinappuloita kuntatalouden pelipöydällä.

Lue lisää

"Lastensuojelu on yksinkertaisesti sanoen menettänyt alkuperäisen merkityksensä, pahimmillaan näyttää, että huostaanotto jätetään tekemättä silloin, kun lapsen koko lähiympäristö näkee hänen tarvitsevan apua, mutta ihan käsittämättömästi huostaanotetaan hyvien kotien lapsia."

Voisiko lastensuojelua kutsua patologiseksi mielivallan suojeluksi ?

Voiko sinulle kirjoittaa johonkin sähköpostiin?. Kirjoituksesi inspiroi niin, joten ajattelin esittää sinulle yhden ajatuksen.

myöhäistä ei koskaan kirjoitti:

...vanhempien eron jälkeen en juuri nähnyt isää ja ei se minua ahdistanut.Äiti haukku isääni kuulteni, mut annoin mennä toisesta korvasta ulos.Olen näin aikuisena ihmetellyt toisten aikuisten suppeaa ajattelua lapsista ja heidän mielestään.Tulee tunne, että olenko ainut joka muistaa mitä ajattelimme kun olimme lapsia?Voi niitä lukemattomia kertoja kun kavereiden kanssa jo alle kouluikäisenä päiviteltiin: Ompa nuo vanhemmat pöljiä, eikö ne tajuu mitään?
Nyt aikusena vaikka en paljoa isääni lapsena nähnytkään olen ottanut kontaktia häneen ajatuksella,että mitä tässä ujosteleen, sä oot kakesta huolimatta se mun toinen puolisko ja sen ku isäntä huomas ei ole ollut mitään esteitä rakentaa meille uudelleen isä lapsi suhdetta.

Lue lisää

Olisitko kuitenkin halunnut isän elämääsi?

o.e kirjoitti:

Olisitko kuitenkin halunnut isän elämääsi?

en tuntenut tarvetta.kasvu ympäristössäni oli ukit,enot ja tätien miehet hyviä esimerkkejä sen mitä tarvin.....liiankin hyviä kun en ole löytänyt sellaista miestä joka olisi yhtä täydellinen isä lapsilleen kuin ukki oli.
Biologinen isäni on pyydellyt anteeksi omaa itseään ja tuntee huonoa omaa tuntoa.Olen kyllä tehnyt hänelle selväksi ettei vanhoja kannata muistella koska niitä ei voi enään muuksi muuttaa.

myöhäistä ei koskaan kirjoitti:

...vanhempien eron jälkeen en juuri nähnyt isää ja ei se minua ahdistanut.Äiti haukku isääni kuulteni, mut annoin mennä toisesta korvasta ulos.Olen näin aikuisena ihmetellyt toisten aikuisten suppeaa ajattelua lapsista ja heidän mielestään.Tulee tunne, että olenko ainut joka muistaa mitä ajattelimme kun olimme lapsia?Voi niitä lukemattomia kertoja kun kavereiden kanssa jo alle kouluikäisenä päiviteltiin: Ompa nuo vanhemmat pöljiä, eikö ne tajuu mitään?
Nyt aikusena vaikka en paljoa isääni lapsena nähnytkään olen ottanut kontaktia häneen ajatuksella,että mitä tässä ujosteleen, sä oot kakesta huolimatta se mun toinen puolisko ja sen ku isäntä huomas ei ole ollut mitään esteitä rakentaa meille uudelleen isä lapsi suhdetta.

Lue lisää

Siis vanhemmat erotessaan kyllä sopivat ,jotta saan nähdä isää silloin kun minulle passaa.Asuimme pienessä kylässä ja matkaa oli vanhempieni välillä vain 7km.Siltikkään en ollut kiinnostunut tapailemaan isääni.Kaverit oli minulle tärkeitä ja isältä saatu koira.Jos olisin ollut poika-lapsi olisi saattanut asiat olla toisin.

myöhäistä ei koskaan kirjoitti:

en tuntenut tarvetta.kasvu ympäristössäni oli ukit,enot ja tätien miehet hyviä esimerkkejä sen mitä tarvin.....liiankin hyviä kun en ole löytänyt sellaista miestä joka olisi yhtä täydellinen isä lapsilleen kuin ukki oli.
Biologinen isäni on pyydellyt anteeksi omaa itseään ja tuntee huonoa omaa tuntoa.Olen kyllä tehnyt hänelle selväksi ettei vanhoja kannata muistella koska niitä ei voi enään muuksi muuttaa.

Lue lisää

Ei ukit, enot ym. ole koskaan sama asia kuin oma isäsi. Sen määrittelee luonnon laki ( geenit ).
Olet jäänyt paljosta paitsi. Jos katsot peilistä tai valokuvasta isääsi verraten omiin kasvojenpiirteisiisi ja johonkin setään tai ukkiin, ymmärrät varmasti mistä puhun. Tämä on vain yksi vertailukohta.

Sinulla ei ole vertailukohta-asetelmaa mielessäsi selvästikään ja jos olisi useampi, olisit toista mieltä. Näin monet ovat itse sanoneet että mielummin oma isä kuin joku toinen vieras. Tuosta on tehty tutkimuskin joka on osoittanut oman isän olevan tärkeä vaikka sitä ei ole lapsien puolelta tunnustettu heti ensimmäisenä koska tietynlainen katkeruus ja pettymyt on sydämessä. Asioiden kieltäminen on itsensä huijaamista. Älä tee sitä itsellesi.

Isäsi rakastaa sinua varmasti mutta älä tuomitse häntä jos äitisi on tehnyt muurin sinun ympärillesi jolloin isäsi on ollut vaikea lähestyä sinua. Näin itselleni kävin asiat läpi.

myöhäistä ei koskaan kirjoitti:

Siis vanhemmat erotessaan kyllä sopivat ,jotta saan nähdä isää silloin kun minulle passaa.Asuimme pienessä kylässä ja matkaa oli vanhempieni välillä vain 7km.Siltikkään en ollut kiinnostunut tapailemaan isääni.Kaverit oli minulle tärkeitä ja isältä saatu koira.Jos olisin ollut poika-lapsi olisi saattanut asiat olla toisin.

Lue lisää

Uskotko että tuohon ja miten paljon kun sanoin että, "Jos olisin ollut poika-lapsi olisi saattanut asiat olla toisin."

En jaksa uskoa tuota että isäsi ajattelee noin?

nenatan kirjoitti:

Uskotko että tuohon ja miten paljon kun sanoin että, "Jos olisin ollut poika-lapsi olisi saattanut asiat olla toisin."

En jaksa uskoa tuota että isäsi ajattelee noin?

Lue lisää

ajatukseni tilanteessa jos olisin poika ollut...olisiko ollut isän tarvetta?

Joko en ole kirjoittanut ymmärrettävästi tai joku nyt ymmärtää ihan väärin.

o.e kirjoitti:

Lapsen kokemasta suoranaista viranomaisrikollisuudesta, mikä usein tapahtuu huostaanottojen muodossa pitäisi puhua ja kartoittaa sitä enemmän miten laajaa sen on.

Itse olen nuo kuviot läpi käynyt jo toistamiseen ja nähnyt miten lapsen oikeuksia poljetaan oikein urakalla. Äidin tai lähivenhemman oikeuksia vain painotetaan vailla minkäälaisia perusteita. Olen tätä asiaa tutkimuksissani pyrkinyt selvittämään mutta viranomaiset eivät halua näihin kysymyksiin vastata koska niihin ei ole todellisuudessa edes perusteita. Niin vain toimitaan suomen sosiaaliviranomaisten taholta joka on käsittämätöntä mielivaltaa.

Laki selkeästi puhuu lapsen ja isän oikeuksista mutta se asiana jäänyt kaiken muun varjoon. Sosiaaliviranomaiset korostavat vain äidin tärkeyttä ainoana ja oikeana asiana mutta ei miehen. Itse puhun lapsen oikeuksista ja vanhempien 50/50 tasa-arvolain puolesta. 2000 -luvun piti olla tasa-arvon vuosituhat ja tämäkö on sitä. Ei oikein näytä siltä.

Ainakin hyviä uutisia kuuluu. Nyt olen kuullut huhuja siitä että sosiaaliviranomaisten mielivaltakausi on tulossa tiensä päähän kovaan vauhtia. Se olisikin suuri selkävoitto tätä mielivaltaista sosiaalijärjestelmää ja vanhaa sosiaalijunttameiningille. Elämme nykyaikaan emme -1900 lukua.

Arvostan suuresti Lapsen Oikeuksien Tuki Ry:n Mikael Jämsäsen luentoja joka valaisee etävanhemman oikeuksia. Paljon mediassa ollut Jämsänen kiteyttää asiat selkeästi jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Paikkakunta kohtaisista luennoista saa lisätietoja netistä. Jos et satu löytämään luennoista tieto netin kautta, laita viestiä Mikael Jämsäselle sähköpostiin.

Oma tukeni Mikael Jämsäsen arvokkaampaakin arvokkaammalle työlle on 110%.

Lue lisää

Mikael Jämsänen on onnistuneesti huijannut Suomen kansaa esiintymällä biologisena isänä, ja todellisuudessa hän itsekin tietää, ettei tämä pidä paikkansa. Jämsäsen pyrkimys saada itselleen suojatyöpaikka aiheen kustannuksella ja väittämänsä lapsen kustannuksella on pöyristyttävää ja vain mielenkiinnolla jään seuraamaan tulevia tapahtumia, kun vihdoin paljastuu miehen todellinen minä.

o.e kirjoitti:

Tuo kirja pitää ostaa ja lukea jonka mainitsit tekstissäsi jos se on vielä tilattavissa. Joitakin kirjoja on tullut markkinoille jotka käsittelevät ko. aiheita josta olemme puhuneet täälläkin. Pitää ostaa kirjoja ja perehtyä paljon puhuttuun aiheisiin sillä niistä voi jotain oppia.

Yritän nyt parhaani mukaan kirjoittaa ajatuksistani joten toivottavasti saatte selvän.

"Lastensuojelua" ja onko se sitä siinä tarkoituksessa kuin antaa ymmärtää !!! ???.

Sana lastensuojelu on hieman näivettynyt ja se voi sanana taipua myös käänteiseen mielivaltaiseen muotoonsa jota se nyt lastensuojeluviranomaisten puolelta on ollut vuosia. Sitä on vaikea hyväksyä tässä muodossa kuin mitä se on nyt.

Tuosta huostaanotosta on pyörinyt mielessä monia ajatuksia viime kuukaudet. Tästä ei juurikaan ole puhuttu tai ei ainakaan muistu mieleeni mutta näen huostaanotoilla tai sen uhkalla hyvät puolet.

Itse näen huostaanotolla yleensä huonot vaikutukset etenkin lapsiin mutta jos huostaanotto on perusteltua kuten alkoholiongelma, huumeet jne. jolloin yksinhuoltaja äiti eikä isä kykene hoitamaan lapsiaan asianmukaisesti on huostaanotto oikea ratkaisu. Pitäisin kuitenkin huostaanottoa liian radikaalina heti ensimmäisenä etappina- lapselle. Huostaaotto tulisikin olla viimeinen oljenkorsi lastensuojelussa. Jostain syystä en vain osaa käsitellä lastenkotiajatusta. Sanana lastenkoti tuntuu pahalta. Ehkä olen vanhoillinen.

Lastensuojelun tulisi mielestäni tarkoin selvittää onko lapsi tai lapset mahdollista sijoittaa lasten omiin sukulaisperheisiin tavalla jossa lasten oikeus ja toivomus sekä kummankin vanhemman sukulaissuhteet tulisi myös konkreettisesti tässä asiassa huomioitua.
Tapaamisten järjestelyt ja muu olisi joustavampaa kun ei tarvitse lastenkaan elää laitosmaisessa ympäristössä. Ystäväni eli lastenkodissa lapsuuden ja kärsi siitä paljon joten enkä tämä vaikuttaa asenteeseeni ja käsityksiini.

Toki sijaisperheet ovat yksi vaihtoehto mutta se tulisi ehtottomasti vasta järjestyksessään lasten sukulaissijoituksen jälkeen. Vieras paikka on lapselle aina vieras paikka joten ajatelinkin lähinnä lapselle luonnollisempaa sopeutumista joka voisi olla matalampi rima mukautua jo valmiiseen ympäristöön ja kiinnittyä omaan sukulaiseen kuin vieraaseen ihmiseen. Näin myös sukulaissuhteet vahvistuisivat mikä taas laitoksessa tai vieraassa perheessä ei samalla tavalla toteudu.

Kuitenkin lapsen omat vanhemmat ovat se mikä on paras paikka mutta mikäli se ei ole lasten edun ja turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu on sukulaissijoitus- tai sijaisperhe oiva ratkaisu. Huostaanotto ja laitokseen sijoittaminen nostaa ainakin minulla kylmiä väreitä.

Mitä itse tästä näkökulmastani ajattelette?

Lue lisää

Ehdotttomasti samaa mieltä. On pyrittävä kaikessa yhteisymmärryksessä lapsen huoltajien kanssa löytämään lapselle turvallinen koti mieluiten lähi sukulaisissa jos mahdollista.

oikein. Joka ainoassa suomalaissuvussa on omat luurankonsa kaapissa, miten joka vanhempi siirtää omia psyykkisiä kolhujaan helposti omiin lapsiinsa. Tähän syyllistyvät sekä isät että äidit.

Ja varmaan joka ikinen on jossain kohdin lapsuudessaan vannonut, että tuolla tai tuolla tavalla en ikinä tule omia lapsiani kohtelemaan. Juu, onhan se hyvä, että jostain ongelmasta päästään, koska virheitä tekee joka ainut vanhempi. Täydellistä kun meistä ei tule tekemälläkään, vaikka kuinka vannoisimme, että ainakaan omien vanhempien virheet eivät siirry omille lapsillemme. Eivät ehkä juuri ne siirry, mutta aina jotain kuitenkin. Jos joku luulee olevansa virheetön ja täydellinen kasvattaja, on hänen omakuvassaan vialla jotain ratkaisevan paljon.

Hyvään kasvatustulokseen pääsemisessä on kuitenkin hyvä lähtökohta se, että edes pyrkii tekemään työnsä hyvin vanhempana. Silloin tehdyt virheet eivät voi olla niin suuria, että ne merkittävästi lasta vammauttaisivat. Sanon merkittävästi, koska ilman psyykkisiäkin kolhuja ei kukaan tästä elämästä selviä, nekin kuuluvat elämään ja kasvattajan tehtävä on antaa lapselle psyykkisiä voimavaroja selvitä niistä.

Olen viitannut Paloheimon kirjoihin, joita on useampiakin. Apulehdessä julkaistiin useita artikkeleita, joista tehtiin myöhemmin kirjasia 1970 luvulla.
Ihmisensuojelu. Ihmiseltä ihmiselle. Toinen toisellemme. Tunnetko itsesi. Ota tai jätä äänetön kevät. Perhosen siipi. Lähimmäinen.
Olen ehdottanut Apu-lehdelle, että he alkaisivat julkaisemaan uudelleen kirjoituksia.Viesti ei ole mennyt jostain syystä läpi, vaikka olen perustellut, että nyt ihmisten olisi aika pysähtyä pohtimaan, mihinkä yhteiskuntamme ajautuu, mikäli, minkäänlaista "herätysliikettä" ei saada aikaiseksi.

Paloheimolta ilmestyi vuonna 1992 suppeampi painos kirjasta Suomalaisen lapsuuden havat.
Eräs kirjan lukenut naishenkilö kirjoitti Paloheimolle.
"Kiitos luin kirjaasi ja itkin. Tämä kirja pitäisi kuulua ehdottomasti jokaiseen äitiyspakkaukseen, etteivät vanhemmat tuottaisi lisää kotivammaisia lapsia".

Koskettava kirjoitus, joka ei kuitemkaan ole herättänyt minkäänlaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat ovat olleet lähinnä tuhoisia.
Ehkä Paloheimon kirjat voisivat olla "tenttikirjoja" lastensuojelualalla työskentelville.

Olen viitannut sotalapsiin. Mieleeni on jäänyt pari koskettavaa valokuvaa. Toinen valokuva oli Hiroshiman atomipommin uhriksi joutuneen nuoret tytön juoksu pakoon. Hän oli saanut pahoja palovammoja ydinräjäytyksessä.

Toinen merkittävä oli valokuva Afgaanityttö, joka sai aikoinaan suurta julkisuutta. Valokuvan ottanut toimittaja etsi vuosia kuvaamansa tyttöä. Löysi hänet vuonna 2002. Valokuvan ottanut toimittaja lahjoitti osan Afgaanitytölle valokuvasta tienaamistaan rahoista.

Afgaanitytön tarina ja valokuva kertovat ehkä enemmän, kuin tuhat sanaa. Kuinka moni huostaanotettu, tai pakkohuostaanotettu lapsi ja nuori kokee samanlaisia kauhunhetkiä.

Quo vadis yhteiskunta? Carpe diem!

Linkki Wikipedian sivulle, jossa Afgaanitytön tarina ja valokuva.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sharbat_Gula
---

Kiitos hienosta sanoista.

Harmi kun omaan syntymäänsä ei voi vaikuttaa, eikä vanhempiaan voi valita. Niin moni lapsi kärsii tästä maailman julmuudesta joka syö ja kalvaa kuin kasvain ihmisen sisällä tuhoten elämän lopulta. Olisiko se elämä sen parempaa vaikka olisi hyvät vanhemmat, ystävät, kaverit. Sen elämän voi tuhota niin moni asia kuten kasvain, luusyöpä, halvaantuminen, aids jne..

Ihmiset ovat kiittämättömiä ja hyvin ylimielisiä joka tuhoaa perheet ja sukulaissuhteet. Mihin tämä maailma on oikein menossa?

Edes lapselle oikeut kirjoitti:

oikein. Joka ainoassa suomalaissuvussa on omat luurankonsa kaapissa, miten joka vanhempi siirtää omia psyykkisiä kolhujaan helposti omiin lapsiinsa. Tähän syyllistyvät sekä isät että äidit.

Ja varmaan joka ikinen on jossain kohdin lapsuudessaan vannonut, että tuolla tai tuolla tavalla en ikinä tule omia lapsiani kohtelemaan. Juu, onhan se hyvä, että jostain ongelmasta päästään, koska virheitä tekee joka ainut vanhempi. Täydellistä kun meistä ei tule tekemälläkään, vaikka kuinka vannoisimme, että ainakaan omien vanhempien virheet eivät siirry omille lapsillemme. Eivät ehkä juuri ne siirry, mutta aina jotain kuitenkin. Jos joku luulee olevansa virheetön ja täydellinen kasvattaja, on hänen omakuvassaan vialla jotain ratkaisevan paljon.

Hyvään kasvatustulokseen pääsemisessä on kuitenkin hyvä lähtökohta se, että edes pyrkii tekemään työnsä hyvin vanhempana. Silloin tehdyt virheet eivät voi olla niin suuria, että ne merkittävästi lasta vammauttaisivat. Sanon merkittävästi, koska ilman psyykkisiäkin kolhuja ei kukaan tästä elämästä selviä, nekin kuuluvat elämään ja kasvattajan tehtävä on antaa lapselle psyykkisiä voimavaroja selvitä niistä.

Lue lisää

Kukaan ei ole täydellinen, mutta virheet pitää myöntää itselle ja muillekin. Tätä vain naiset eivät tee. Miehet kylläkin myöntävät virheensä mutta eivät naiset. Mistä lienee johtuu, ettei vaan olisi narsistisuus.

Jotkut äidit rakentavat esteitä lapsen isälle tarkoituksella ja myös omalle lapselleen ilkeyttään jota en myöskään minä ymmärrä alkuunkaan. Niitä tapauksia on niin paljon ja lisää tulee. Olen myös kokenut samoja asioita mistä täälläkin on paljon kirjoiteltu. Tuska on kova vielä yhä aikuisena. Sukulaiset eivät ainakaan omassa tapauksessani uskaltaneet tulla lähellekään kun äitini oli sekopää. Kaikki pelkäävät ja karttavat häntä yhä. Sukulaiset pitävät minuun kyllä yhteyttä ja ovat ystävällisiä kuten pitääkin mutta tunnen yhä ne säälivät katseet joita lapsena sain heiltä. Nyt minulla on omia lapsia mutta ei tulisi mieleenikään lähteä suhteessa leikkimään ja vaarantamaan lasten elämää. Mieheni on kovapäinen mutta asiallinen jos hänelle on asiallinen. Nuorena kokeilin rajojani ja opin siitä että lasten isältä saa hyvän kohtelun ja on muutenkin mukavampi kun ei käy närnäämään. Leikki on leikkiä mutta siinäkin on rajansa.

Miehet ovat miehiä ja vaikka mieheni on sellainen kun on, hän on erittäin hyvä ja huolehtiva vaikka ei aina lähes teekkään kotitöitä ym. Mieheni on nyt työtön ja kovapäinen ei se tee miehestä huonoa. Kyllä tässä on tullut opittua elämään ja hyvin on mennyt. Molemminpuolinen kunnioittaninen ja turha ylimielisyys on pahasta. Yhdessä perheen kanssa on kivaa viettää aikaa.

Elämä on ollut kovaa en sitä kiellä mutta sille asialle ei voi mitään. Jos vain olisin saanut päättää kumman luo olisin saanut olla olisin halunnut valinnut isän koska tämä on asiallisempi ja paljon tasapainoisempi. Näin myös lapsuusystäväni toivoi mutta siinäkin tapauksessa äiti määräsi missä asuu ja on. Nyt kumpikaan meistä kaveruksista ei olla saatu viettää aikaa isän kanssa. Isä on kovasti mielessä kummallakin mutta äiti tuhosi sen kaiken josta on jäänyt katkera maku.

Kyllä me ollaan sitä ykdessä kaverin kassa itketty toisillemme ja puhuttu iseistä mutta se ei ole sama asia kuin isä joka on lähellä ja jolle voi puhua. Se on ollut vain haave. Elämästä puuttuu iso pala tai osa kun on vain toinen vanhempi. Itselle ei tulisi mieleen rakentaa esteitä lapsen isälle koska lapset tarvitsevat isää samalla tavoin kuin äitiäkin tasapuolisesti.

Lapset on yhdessä tehty ja näin on paljon parempi. Elämä hymyilee.

mirjami.j kirjoitti:

Jotkut äidit rakentavat esteitä lapsen isälle tarkoituksella ja myös omalle lapselleen ilkeyttään jota en myöskään minä ymmärrä alkuunkaan. Niitä tapauksia on niin paljon ja lisää tulee. Olen myös kokenut samoja asioita mistä täälläkin on paljon kirjoiteltu. Tuska on kova vielä yhä aikuisena. Sukulaiset eivät ainakaan omassa tapauksessani uskaltaneet tulla lähellekään kun äitini oli sekopää. Kaikki pelkäävät ja karttavat häntä yhä. Sukulaiset pitävät minuun kyllä yhteyttä ja ovat ystävällisiä kuten pitääkin mutta tunnen yhä ne säälivät katseet joita lapsena sain heiltä. Nyt minulla on omia lapsia mutta ei tulisi mieleenikään lähteä suhteessa leikkimään ja vaarantamaan lasten elämää. Mieheni on kovapäinen mutta asiallinen jos hänelle on asiallinen. Nuorena kokeilin rajojani ja opin siitä että lasten isältä saa hyvän kohtelun ja on muutenkin mukavampi kun ei käy närnäämään. Leikki on leikkiä mutta siinäkin on rajansa.

Miehet ovat miehiä ja vaikka mieheni on sellainen kun on, hän on erittäin hyvä ja huolehtiva vaikka ei aina lähes teekkään kotitöitä ym. Mieheni on nyt työtön ja kovapäinen ei se tee miehestä huonoa. Kyllä tässä on tullut opittua elämään ja hyvin on mennyt. Molemminpuolinen kunnioittaninen ja turha ylimielisyys on pahasta. Yhdessä perheen kanssa on kivaa viettää aikaa.

Elämä on ollut kovaa en sitä kiellä mutta sille asialle ei voi mitään. Jos vain olisin saanut päättää kumman luo olisin saanut olla olisin halunnut valinnut isän koska tämä on asiallisempi ja paljon tasapainoisempi. Näin myös lapsuusystäväni toivoi mutta siinäkin tapauksessa äiti määräsi missä asuu ja on. Nyt kumpikaan meistä kaveruksista ei olla saatu viettää aikaa isän kanssa. Isä on kovasti mielessä kummallakin mutta äiti tuhosi sen kaiken josta on jäänyt katkera maku.

Kyllä me ollaan sitä ykdessä kaverin kassa itketty toisillemme ja puhuttu iseistä mutta se ei ole sama asia kuin isä joka on lähellä ja jolle voi puhua. Se on ollut vain haave. Elämästä puuttuu iso pala tai osa kun on vain toinen vanhempi. Itselle ei tulisi mieleen rakentaa esteitä lapsen isälle koska lapset tarvitsevat isää samalla tavoin kuin äitiäkin tasapuolisesti.

Lapset on yhdessä tehty ja näin on paljon parempi. Elämä hymyilee.

Lue lisää

Eric Berne transaktioanalyysi tuli tunnetuksi 60- ja 70- luvuilla. Useat yritykset käyttivät Bernen luomia teorioita ja käytäntöjä henkilöstön kouluttamisessa. Muutoinkin yritykset panostivat henkilöstön kouluttamiseen, kehittämiseen ja valmentamiseen.
90- luvun lama tyrehdytti koulutuksen. Näyttäisi siltä, etä kyseiset opit ovat palaamassa. Oppeja on testattu kehitetty ja arvioitu uudelleen.

Kysymyksessä on vuorovaiktuskäyttäytyminen, jossa ihmisten tapaa käyttäytyä vuorovaikutustilanteessa nuiden ihmisten kanssa. Puhuminen vuorovaikutustilanteissa näyttelee vain noin kymmentä prosettia ja n. 90 prosenttia ovat, ilmeet, eleet, kehon kieli, äänenvoimakkuus, katse, ilmeet, eleet jne.

Olennaista on tiedostaa käyttäydynnekö Vanhemman aina oikessa oleva, kypsän aikuisen, tai kiukuttelevan lapsen tavoin

Olemmeko jääneet hiekkalaatikkotasolle, jonka seurauksena käyttäydymme ehkä kuten pienet kiukuttelevat lapset.
"Jos et tee niinkuin minä tahdon, otan, nukkeni, ämpärini, autoni pois, enkä leiki koskaan enään sinun kanssasi. Meidän isällä on parempi ja isompi auto, kuin teillä.

Kuuntelin kerran lasten väittelyä hiekkalaatikolla. Väittelyn voitti 5 vuotias tyttö, joka sanoi "mutta meidämpäs äidillä on joka yö eri mies". Muut lapset vaikenivat.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt parisuhdekiusaaminen, joka on olennainen osa perheen ihmissuhteissa, sekä lasten kasvatuksessa.

Voidaan pohtia liittyisivätkö huostaanotot ja ongelmat sosiaalitoimen kanssa kategoriaan Aina oikeassa oleva vanhempi, tai aikuinen.
Minkälaisia käsityksiä heillä on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta?
Toimitaanko tilanteissa " hiekkalaatikkotasolla", jos et, ette tee niinkuin minä määrään otan lapsesi/ lapsenne pois, ettekä koskaan enään tule näkemään lastanne, vanhempianne, isovanhempianne.

Transaktioanalyysissä tarkastellaan aiheita.
Minätilat.
Transaktiot.
Elämänkäsikirjoitus.
Autonomia ja kommunikaatio.
Huijaustunteet ja pelit.

Filosofi Sokrates esittii n. 23000 vuotta sitten pohdittavaksi. kysymyksen.
"Voiko sammakko, joka on elänyt koko elämänsä kaivossa ymmärtää merta"?

Me keikki elämme, jonkinlaisessa kaivossa, eli toimimme sen mukaisesti, mitä ja minkälaista tietoa olemme tallentaneet oman henkilökohtaisen tietokoneemme keskusmuistiin, eli aivoihimme.

Ei siis ole yhdentekvää mitä olemme keskusmuistiimme tallentaneet, koska ne ovat opittuja käyttäytymismalleja, joita olemme imuroineet lähipiiristämme, vanhemmiltamme, opettajillta jne.

Linkki Eric Bernen transktioanalyysinkäsitteisiin.

http://www.finta.net/ta-esittely.htmlhttp://www.finta.net/ta-esittely.html

---

Hiekkalaatikkoleikit kirjoitti:

Eric Berne transaktioanalyysi tuli tunnetuksi 60- ja 70- luvuilla. Useat yritykset käyttivät Bernen luomia teorioita ja käytäntöjä henkilöstön kouluttamisessa. Muutoinkin yritykset panostivat henkilöstön kouluttamiseen, kehittämiseen ja valmentamiseen.
90- luvun lama tyrehdytti koulutuksen. Näyttäisi siltä, etä kyseiset opit ovat palaamassa. Oppeja on testattu kehitetty ja arvioitu uudelleen.

Kysymyksessä on vuorovaiktuskäyttäytyminen, jossa ihmisten tapaa käyttäytyä vuorovaikutustilanteessa nuiden ihmisten kanssa. Puhuminen vuorovaikutustilanteissa näyttelee vain noin kymmentä prosettia ja n. 90 prosenttia ovat, ilmeet, eleet, kehon kieli, äänenvoimakkuus, katse, ilmeet, eleet jne.

Olennaista on tiedostaa käyttäydynnekö Vanhemman aina oikessa oleva, kypsän aikuisen, tai kiukuttelevan lapsen tavoin

Olemmeko jääneet hiekkalaatikkotasolle, jonka seurauksena käyttäydymme ehkä kuten pienet kiukuttelevat lapset.
"Jos et tee niinkuin minä tahdon, otan, nukkeni, ämpärini, autoni pois, enkä leiki koskaan enään sinun kanssasi. Meidän isällä on parempi ja isompi auto, kuin teillä.

Kuuntelin kerran lasten väittelyä hiekkalaatikolla. Väittelyn voitti 5 vuotias tyttö, joka sanoi "mutta meidämpäs äidillä on joka yö eri mies". Muut lapset vaikenivat.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt parisuhdekiusaaminen, joka on olennainen osa perheen ihmissuhteissa, sekä lasten kasvatuksessa.

Voidaan pohtia liittyisivätkö huostaanotot ja ongelmat sosiaalitoimen kanssa kategoriaan Aina oikeassa oleva vanhempi, tai aikuinen.
Minkälaisia käsityksiä heillä on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta?
Toimitaanko tilanteissa " hiekkalaatikkotasolla", jos et, ette tee niinkuin minä määrään otan lapsesi/ lapsenne pois, ettekä koskaan enään tule näkemään lastanne, vanhempianne, isovanhempianne.

Transaktioanalyysissä tarkastellaan aiheita.
Minätilat.
Transaktiot.
Elämänkäsikirjoitus.
Autonomia ja kommunikaatio.
Huijaustunteet ja pelit.

Filosofi Sokrates esittii n. 23000 vuotta sitten pohdittavaksi. kysymyksen.
"Voiko sammakko, joka on elänyt koko elämänsä kaivossa ymmärtää merta"?

Me keikki elämme, jonkinlaisessa kaivossa, eli toimimme sen mukaisesti, mitä ja minkälaista tietoa olemme tallentaneet oman henkilökohtaisen tietokoneemme keskusmuistiin, eli aivoihimme.

Ei siis ole yhdentekvää mitä olemme keskusmuistiimme tallentaneet, koska ne ovat opittuja käyttäytymismalleja, joita olemme imuroineet lähipiiristämme, vanhemmiltamme, opettajillta jne.

Linkki Eric Bernen transktioanalyysinkäsitteisiin.

http://www.finta.net/ta-esittely.htmlhttp://www.finta.net/ta-esittely.html

---

Lue lisää

Jostain syystä Transaktioanalyysi linkki ei auennut, vaikka sen piti olla uusi

Yritetään udelleen vanhaan linkkiin, jossa linkki uusille sivuille.
Toivottavasti nyt toimii.

http://www.finta.net/

---

Hiekkalaatikkoleikit kirjoitti:

Eric Berne transaktioanalyysi tuli tunnetuksi 60- ja 70- luvuilla. Useat yritykset käyttivät Bernen luomia teorioita ja käytäntöjä henkilöstön kouluttamisessa. Muutoinkin yritykset panostivat henkilöstön kouluttamiseen, kehittämiseen ja valmentamiseen.
90- luvun lama tyrehdytti koulutuksen. Näyttäisi siltä, etä kyseiset opit ovat palaamassa. Oppeja on testattu kehitetty ja arvioitu uudelleen.

Kysymyksessä on vuorovaiktuskäyttäytyminen, jossa ihmisten tapaa käyttäytyä vuorovaikutustilanteessa nuiden ihmisten kanssa. Puhuminen vuorovaikutustilanteissa näyttelee vain noin kymmentä prosettia ja n. 90 prosenttia ovat, ilmeet, eleet, kehon kieli, äänenvoimakkuus, katse, ilmeet, eleet jne.

Olennaista on tiedostaa käyttäydynnekö Vanhemman aina oikessa oleva, kypsän aikuisen, tai kiukuttelevan lapsen tavoin

Olemmeko jääneet hiekkalaatikkotasolle, jonka seurauksena käyttäydymme ehkä kuten pienet kiukuttelevat lapset.
"Jos et tee niinkuin minä tahdon, otan, nukkeni, ämpärini, autoni pois, enkä leiki koskaan enään sinun kanssasi. Meidän isällä on parempi ja isompi auto, kuin teillä.

Kuuntelin kerran lasten väittelyä hiekkalaatikolla. Väittelyn voitti 5 vuotias tyttö, joka sanoi "mutta meidämpäs äidillä on joka yö eri mies". Muut lapset vaikenivat.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt parisuhdekiusaaminen, joka on olennainen osa perheen ihmissuhteissa, sekä lasten kasvatuksessa.

Voidaan pohtia liittyisivätkö huostaanotot ja ongelmat sosiaalitoimen kanssa kategoriaan Aina oikeassa oleva vanhempi, tai aikuinen.
Minkälaisia käsityksiä heillä on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta?
Toimitaanko tilanteissa " hiekkalaatikkotasolla", jos et, ette tee niinkuin minä määrään otan lapsesi/ lapsenne pois, ettekä koskaan enään tule näkemään lastanne, vanhempianne, isovanhempianne.

Transaktioanalyysissä tarkastellaan aiheita.
Minätilat.
Transaktiot.
Elämänkäsikirjoitus.
Autonomia ja kommunikaatio.
Huijaustunteet ja pelit.

Filosofi Sokrates esittii n. 23000 vuotta sitten pohdittavaksi. kysymyksen.
"Voiko sammakko, joka on elänyt koko elämänsä kaivossa ymmärtää merta"?

Me keikki elämme, jonkinlaisessa kaivossa, eli toimimme sen mukaisesti, mitä ja minkälaista tietoa olemme tallentaneet oman henkilökohtaisen tietokoneemme keskusmuistiin, eli aivoihimme.

Ei siis ole yhdentekvää mitä olemme keskusmuistiimme tallentaneet, koska ne ovat opittuja käyttäytymismalleja, joita olemme imuroineet lähipiiristämme, vanhemmiltamme, opettajillta jne.

Linkki Eric Bernen transktioanalyysinkäsitteisiin.

http://www.finta.net/ta-esittely.htmlhttp://www.finta.net/ta-esittely.html

---

Lue lisää

Olen kyllä vakuuttunut siitä että tämä ketju on parhaimpia koska keskustelun sisältö on erittäin laadukas jossa on etettu huomioon tutkimukset ja olemassa olevat ongelmat sekä ihmisen kokemukset lastensuojelusta ja ensi -ja turvakotien toiminnasta ym. Näitä kaikki eivät halua myöntää ja se on jäävi ja mielivaltainen lastensuojelu koska heillä ei ole omat lapset tässä noidankehässä vaan oma patologinen syntymäilkeys ja vääräuskoisuus päällimmäisenä.

Kirjoituksessasi on hyviä elementtejä jotka tuovat esimerkiksi tähän mielivaltaiseen huoltajuuskysymykseen eri näkökulmia. Sammakkoteema antaa paljon myös ymmärtää.
Hyviä linkkejä ja puheenvuoroja on paljon joiden lähempi tarkastelu syventää ajatusta ja opettaa jaetun informaation kautta uusia asioita ja näin sen pitääkin olla.

Tässä on minullakin pohdittavaa koska näiden keskusteluiden myötä on syntynyt paljon yhtymäkohtia. Mielessäni pyörii eri tilanteita lastensuojelun kanssa käydyistä keskusteluista ja täällä foorumilla käytyjen keskustelujen välillä. Täällä käydyistä keskusteluista olen saanut useampaan kysymykseen vastauksen jotka ovat askarruttaneet pitkään. Oppia ikä kaikki vain miten se nyt menikään.

Tietoa ei ole koskaan liikaa. Tässä yhteiskunnassa asiat muuttuvat nopeasti joten kaiken keskellä on pysyttävä myös itse mukana. Lastensuojen mielivaltaisia toimia koskevia kirjoituksia luen ja opiskelen mielellä jos niitä joku laittaa palstalle.

Minusta kun tuntuu että tässä ollaan raapaistu vasta pintaa. Media tekee hienosti myös omaa työtään tuoden julki lastensuojelun puutteet joista he haluavat vaieta mutta tästä ja monesta muusta asiasta tulee kuitenkin puhua avoimesti.

Hyviä linkkejä otetaan edelleen vastaan.

o.e kirjoitti:

Olen kyllä vakuuttunut siitä että tämä ketju on parhaimpia koska keskustelun sisältö on erittäin laadukas jossa on etettu huomioon tutkimukset ja olemassa olevat ongelmat sekä ihmisen kokemukset lastensuojelusta ja ensi -ja turvakotien toiminnasta ym. Näitä kaikki eivät halua myöntää ja se on jäävi ja mielivaltainen lastensuojelu koska heillä ei ole omat lapset tässä noidankehässä vaan oma patologinen syntymäilkeys ja vääräuskoisuus päällimmäisenä.

Kirjoituksessasi on hyviä elementtejä jotka tuovat esimerkiksi tähän mielivaltaiseen huoltajuuskysymykseen eri näkökulmia. Sammakkoteema antaa paljon myös ymmärtää.
Hyviä linkkejä ja puheenvuoroja on paljon joiden lähempi tarkastelu syventää ajatusta ja opettaa jaetun informaation kautta uusia asioita ja näin sen pitääkin olla.

Tässä on minullakin pohdittavaa koska näiden keskusteluiden myötä on syntynyt paljon yhtymäkohtia. Mielessäni pyörii eri tilanteita lastensuojelun kanssa käydyistä keskusteluista ja täällä foorumilla käytyjen keskustelujen välillä. Täällä käydyistä keskusteluista olen saanut useampaan kysymykseen vastauksen jotka ovat askarruttaneet pitkään. Oppia ikä kaikki vain miten se nyt menikään.

Tietoa ei ole koskaan liikaa. Tässä yhteiskunnassa asiat muuttuvat nopeasti joten kaiken keskellä on pysyttävä myös itse mukana. Lastensuojen mielivaltaisia toimia koskevia kirjoituksia luen ja opiskelen mielellä jos niitä joku laittaa palstalle.

Minusta kun tuntuu että tässä ollaan raapaistu vasta pintaa. Media tekee hienosti myös omaa työtään tuoden julki lastensuojelun puutteet joista he haluavat vaieta mutta tästä ja monesta muusta asiasta tulee kuitenkin puhua avoimesti.

Hyviä linkkejä otetaan edelleen vastaan.

Lue lisää

"Hyviä linkkejä otetaan edelleen vastaan. Minusta tuntuu, että tässä ollaan raapaistu vasta pintaa. Media tekee hienosti myös omaa työtään".

Valitettavasti tiedotusvälineet julkaisevat vain haluttua tietoa.
Järjestöt ja poliittiset tahot käyttävät tiedotusvälineitä omien asoiden, ideologien lobbaukseen, kansalaisten, päättäjien ja viranomaisten johdattelemiseksi haluttuun suuntaan.

Valltettavasti monet aiheet ovat useille ihmisille täysin uusia ja vieraita, koska niistä ei juurikaan löydy tiedotusvälineissä, jollonka niiden sisäistäminen saatetaan kuitata "olankohautuksella".

Eric Bernen Transaktioanalyysi ilmeiseti "kolahti" jonkun kodalla. Vastaavia linkkejä löytyy esimerkiksi hauilla > ihminen tavattavissa < ja > ihminen tavattavissa ry

Tietoisuus. kirjoitti:

"Hyviä linkkejä otetaan edelleen vastaan. Minusta tuntuu, että tässä ollaan raapaistu vasta pintaa. Media tekee hienosti myös omaa työtään".

Valitettavasti tiedotusvälineet julkaisevat vain haluttua tietoa.
Järjestöt ja poliittiset tahot käyttävät tiedotusvälineitä omien asoiden, ideologien lobbaukseen, kansalaisten, päättäjien ja viranomaisten johdattelemiseksi haluttuun suuntaan.

Valltettavasti monet aiheet ovat useille ihmisille täysin uusia ja vieraita, koska niistä ei juurikaan löydy tiedotusvälineissä, jollonka niiden sisäistäminen saatetaan kuitata "olankohautuksella".

Eric Bernen Transaktioanalyysi ilmeiseti "kolahti" jonkun kodalla. Vastaavia linkkejä löytyy esimerkiksi hauilla > ihminen tavattavissa < ja > ihminen tavattavissa ry

Lue lisää

Alloleva linkki on Ihminen tavattavissa ry:n sivustolle, jossa on myös Linnki - Ihminen tavattavissa Tommy Hellstenin sivustoille.

Ihminen tavattavissa ry sivustoilla paljon mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa, jakosettuna eri vuosille.

Olen vilkaissut sivustoja vain päällisin puolin, jotenka en ota kantaa. Jokainen luokoot itse mielikuvansa ja käistyksensä sivustojen sisällöistä.
Tärkeintä on kuitenkin mielestän se, että löytyy linkkejä, joidenka myötävaikutuksella saa paremman uvan yhteiskunnastamme.

Aiheita mm.
Vuosi 2008.
Kun kupla phkeaa.
Markku Vuori Kauhistuksen kanahäkki.
Tietoa toiminnasta.
Suomalaisen lapsuuden haavat ( Paloheimon kirjasta Kotivammaisuuden synty.
Hyvä pahan palveluksessa.
Kun hyväkin on pahaa.
Linkkejä avun saamiseksi.
Yhteiskunnan sallima laitosterve.
Tukholman syndrooma.

Kommentti: Tukoholman syndrooma.
Riippuen mistä näkökulmaasta Tukholman syndroomaa käsitellään selittää monia tekijöitä ja syitä, miksi yhteiskuntamme on ajautunut tämänpäivän kriisiin lastensuojelussa.
(Vaatisi liian pitkän selostuksen. Taustoja olisi pengottava 1980-luvun lopulta alkaen.
Aika ei ole vielä riittävän kypsä ilmiön julkituomiseen. Aineistoa historiikkiin löytyy. Myös sellaista aineistoa, jota voisi verrata Stasi asiakirjoihin.

Lue vuosi 2005 otsakkeesta.
Lapset kostavat isien ja äitien pahat teot uhreille.
En lukenut aihetta, mutta ehkä sitä selaamalla voisi liittää kostojen kohteeeksi myös lastensuojelun?

Linkki sivustoille.

http://www.ihminentavattavissa.net/

---

Lapset kostavat? kirjoitti:

Alloleva linkki on Ihminen tavattavissa ry:n sivustolle, jossa on myös Linnki - Ihminen tavattavissa Tommy Hellstenin sivustoille.

Ihminen tavattavissa ry sivustoilla paljon mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa, jakosettuna eri vuosille.

Olen vilkaissut sivustoja vain päällisin puolin, jotenka en ota kantaa. Jokainen luokoot itse mielikuvansa ja käistyksensä sivustojen sisällöistä.
Tärkeintä on kuitenkin mielestän se, että löytyy linkkejä, joidenka myötävaikutuksella saa paremman uvan yhteiskunnastamme.

Aiheita mm.
Vuosi 2008.
Kun kupla phkeaa.
Markku Vuori Kauhistuksen kanahäkki.
Tietoa toiminnasta.
Suomalaisen lapsuuden haavat ( Paloheimon kirjasta Kotivammaisuuden synty.
Hyvä pahan palveluksessa.
Kun hyväkin on pahaa.
Linkkejä avun saamiseksi.
Yhteiskunnan sallima laitosterve.
Tukholman syndrooma.

Kommentti: Tukoholman syndrooma.
Riippuen mistä näkökulmaasta Tukholman syndroomaa käsitellään selittää monia tekijöitä ja syitä, miksi yhteiskuntamme on ajautunut tämänpäivän kriisiin lastensuojelussa.
(Vaatisi liian pitkän selostuksen. Taustoja olisi pengottava 1980-luvun lopulta alkaen.
Aika ei ole vielä riittävän kypsä ilmiön julkituomiseen. Aineistoa historiikkiin löytyy. Myös sellaista aineistoa, jota voisi verrata Stasi asiakirjoihin.

Lue vuosi 2005 otsakkeesta.
Lapset kostavat isien ja äitien pahat teot uhreille.
En lukenut aihetta, mutta ehkä sitä selaamalla voisi liittää kostojen kohteeeksi myös lastensuojelun?

Linkki sivustoille.

http://www.ihminentavattavissa.net/

---

Lue lisää

Katsoin TV nelosen Oprah ohjelman, josssa oli aiheena vaihdevuodet, sekä lääkäreiden tieto vaihdevuosien vaikutuksesta naisten "sielunelämään", sekä sitä kautta ihmissuhteisiin.

Parikymmentä vuotta sitten lääketeiede ei tuntenut vaihdevuosien aiheuttamia psyykkisiä muutoksia ja naispotilaat passitettiin mielisairaalaan.

Ohjelmissa on haastateltavana mm Suzanne Somers, joka kertoo kuinka vaihdevuodet pilasivat hänen elämänsä. Apu löytyi Kiinalaisesta Bioidenttisestä hormonista, sekä amerikkalaisia huippuasiantuntijoita. Katsomassani ohjelmassa olivat mukana myös Dr. Phil, sekä hänen vaimonsa.

Ohjelmasta tulee lisäjaksoja:
To 31.7. klo 11.35-12.30.
To 5.8. klo 17.50 - 18.45.
La 7.8. klo 11.20 - 12.15.

Katsoin vuonna 2006 Dr. Phil ohjelman Hormones from hell, jossa oli aiheeba e-pillereiden vaikutus naisten "sielunelämään". Dr. Philin mukaan vaihdevuodet alkavat yleisen käsityksen mukaan 5-kymppisillä naisilla. Vaihdevuosioireista saattavat kärsiä, jopa 16 vuotiaat naiset.
Ohjelmassa todettiin, että e-pillereiden syöttäminen naisille on ehdoton ei. -Voimme syöttää naisille e-pillereitä niin kauan kunnes he joutuvat mielisairaalaan.

Googlaa > hormones from hell < tai > helvetiiliiset hormonit

Hormones hell. kirjoitti:

Katsoin TV nelosen Oprah ohjelman, josssa oli aiheena vaihdevuodet, sekä lääkäreiden tieto vaihdevuosien vaikutuksesta naisten "sielunelämään", sekä sitä kautta ihmissuhteisiin.

Parikymmentä vuotta sitten lääketeiede ei tuntenut vaihdevuosien aiheuttamia psyykkisiä muutoksia ja naispotilaat passitettiin mielisairaalaan.

Ohjelmissa on haastateltavana mm Suzanne Somers, joka kertoo kuinka vaihdevuodet pilasivat hänen elämänsä. Apu löytyi Kiinalaisesta Bioidenttisestä hormonista, sekä amerikkalaisia huippuasiantuntijoita. Katsomassani ohjelmassa olivat mukana myös Dr. Phil, sekä hänen vaimonsa.

Ohjelmasta tulee lisäjaksoja:
To 31.7. klo 11.35-12.30.
To 5.8. klo 17.50 - 18.45.
La 7.8. klo 11.20 - 12.15.

Katsoin vuonna 2006 Dr. Phil ohjelman Hormones from hell, jossa oli aiheeba e-pillereiden vaikutus naisten "sielunelämään". Dr. Philin mukaan vaihdevuodet alkavat yleisen käsityksen mukaan 5-kymppisillä naisilla. Vaihdevuosioireista saattavat kärsiä, jopa 16 vuotiaat naiset.
Ohjelmassa todettiin, että e-pillereiden syöttäminen naisille on ehdoton ei. -Voimme syöttää naisille e-pillereitä niin kauan kunnes he joutuvat mielisairaalaan.

Googlaa > hormones from hell < tai > helvetiiliiset hormonit

Lue lisää

Joskus olen ajatellut tuota hormoonikiertoa synnyttäveillä naisilla joka on tekee naisista kovin ailahtelevaisia. Tunteet sahaavat laidasta laitaa vailla minkäänlaista tolkkua ja tämän olen kuullut monelta naiselta itseltään kun on vaikea ollut sopeua suhteeseen ja muuhun ympäristöön. Töissä ja koulussa on vaikeeta ja kiukuttelua tai ärtyneisyyttä on usein jota puretaan kanssaihmisiin.

Monikaan ei varmaan ole tullut ajatelleeksi että hormonien epätasapaino voi aiheuttaa suurta tuhoa ihmisessä ja tämän suhteessa puhumattakaan lapsia ja isää. Kuinka moni nainen edes vaivautuu hoitamaan hormonitasapainonsa kuntoon

Hoitakaa hormonitasapainonne ensin kuntoon ja sitten hakekaa syytä muualta ennenkuin teette mitään lopullisia päätöksiä.

lasseta kirjoitti:

Joskus olen ajatellut tuota hormoonikiertoa synnyttäveillä naisilla joka on tekee naisista kovin ailahtelevaisia. Tunteet sahaavat laidasta laitaa vailla minkäänlaista tolkkua ja tämän olen kuullut monelta naiselta itseltään kun on vaikea ollut sopeua suhteeseen ja muuhun ympäristöön. Töissä ja koulussa on vaikeeta ja kiukuttelua tai ärtyneisyyttä on usein jota puretaan kanssaihmisiin.

Monikaan ei varmaan ole tullut ajatelleeksi että hormonien epätasapaino voi aiheuttaa suurta tuhoa ihmisessä ja tämän suhteessa puhumattakaan lapsia ja isää. Kuinka moni nainen edes vaivautuu hoitamaan hormonitasapainonsa kuntoon

Hoitakaa hormonitasapainonne ensin kuntoon ja sitten hakekaa syytä muualta ennenkuin teette mitään lopullisia päätöksiä.

Lue lisää

hormonitasapainoa mittaaviin tutkimuksiin ihan noin vain päästä.

Yksi merkittävä hormonitason epätasapainotila on synnytyksen jälkeinen masennus. Se paranee kyllä itsestään ajan kanssa, mutta sitähän lastensuojelu ei tietysti huostaanottohysteriassaan malta jäädä odottelemaan.

Toinen merkittävä epätasapainoa hormonitasossa aiheuttava tekijä on kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta. Se voi olla piilevänä pitkäänkin, ennen kuin asianomainen edes ymmärtää hakeutua tutkimuksiin. Sen toteaminen verikokeesta on aivan yksinkertaista, eivätkä ta-lääkäritkään edes nikottele, jos asiakas pyytää sitä tutkimusta.

Myös kuukausittain naisen elimistössä hormonitaso vaihtelee, mikä on ihan normaalia kaikkine mielialan vaihteluineen. Sitä kun ei mielellään peukaloida mihinkään suuntaan ilman todellista aihetta.

Kestäkää vain isät! kirjoitti:

hormonitasapainoa mittaaviin tutkimuksiin ihan noin vain päästä.

Yksi merkittävä hormonitason epätasapainotila on synnytyksen jälkeinen masennus. Se paranee kyllä itsestään ajan kanssa, mutta sitähän lastensuojelu ei tietysti huostaanottohysteriassaan malta jäädä odottelemaan.

Toinen merkittävä epätasapainoa hormonitasossa aiheuttava tekijä on kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta. Se voi olla piilevänä pitkäänkin, ennen kuin asianomainen edes ymmärtää hakeutua tutkimuksiin. Sen toteaminen verikokeesta on aivan yksinkertaista, eivätkä ta-lääkäritkään edes nikottele, jos asiakas pyytää sitä tutkimusta.

Myös kuukausittain naisen elimistössä hormonitaso vaihtelee, mikä on ihan normaalia kaikkine mielialan vaihteluineen. Sitä kun ei mielellään peukaloida mihinkään suuntaan ilman todellista aihetta.

Lue lisää

Juuri noin kuten sanoit. Jos ihminen on muutenkin itsepäinen, hormoonien epätasapaino madaltaa entisestään rimaa hermostua ja tehdä mitä ihmeellisempiä asioita jossa ei ole päätä eikä häntää. Moni on katunut myöhemmin tekemiään virheitä. Mielestäni ongelman synty tulisi ihmisten paremmin tiedostaa ja mihin se vaikuttaa ja kuinka paljon. Harvempi sitä jää sen enempää miettimään jos hormonitasapaino asiana ei kiinnosta. Tämä on jonkinlainen häpeä joka varmasti äidit haluavat kieltää ja kiertää.

Synnyttäneet äidit ovat olleet silmiin pistävästi olleet tässä hormoonien epätasapainon myllerryksessä mutta eivät osaa hakea tähän apua koska eivät tiedä tästä tai eivät osaa yhdistää ongelmaa, ongelmatekijää ja ratkaisua. Nyt kun nämä ihmiset eivät hoida asioitaan kuntoon muut saavat siitä kärsiä kuten lapset ja etävanhemmat. On se niin väärin.

Näen että hormonin epätasapainolla ja narsistisuudella on selvä yhteys joka korostuu etenkin hormonien epätasapainon aikana. Tästä joskus luin amerikkalaisen tutkimuksen että perheitä hajoaa ja ihmissuhteet kärsivät hormonitasapainojen vuoksi. Eroja ja muita ihmisvälirikkoja tulee juuri pahimpaan hormonien epätasapainon aikaan.

Tuosta hormonien epätasapainosta löytyy paljon tietoa googlettamalla.

http://www.google.fi/webhp?sourceid=navclient-ff#hl=fi&source=hp&q=hormoniepätasapaino ja tunteet&btnG=Google-haku&fp=25fa9438ba9cf6ac

http://www.google.fi/webhp?sourceid=navclient-ff#hl=fi&q=hormoniepätasapaino&fp=25fa9438ba9cf6ac

evelinah kirjoitti:

Juuri noin kuten sanoit. Jos ihminen on muutenkin itsepäinen, hormoonien epätasapaino madaltaa entisestään rimaa hermostua ja tehdä mitä ihmeellisempiä asioita jossa ei ole päätä eikä häntää. Moni on katunut myöhemmin tekemiään virheitä. Mielestäni ongelman synty tulisi ihmisten paremmin tiedostaa ja mihin se vaikuttaa ja kuinka paljon. Harvempi sitä jää sen enempää miettimään jos hormonitasapaino asiana ei kiinnosta. Tämä on jonkinlainen häpeä joka varmasti äidit haluavat kieltää ja kiertää.

Synnyttäneet äidit ovat olleet silmiin pistävästi olleet tässä hormoonien epätasapainon myllerryksessä mutta eivät osaa hakea tähän apua koska eivät tiedä tästä tai eivät osaa yhdistää ongelmaa, ongelmatekijää ja ratkaisua. Nyt kun nämä ihmiset eivät hoida asioitaan kuntoon muut saavat siitä kärsiä kuten lapset ja etävanhemmat. On se niin väärin.

Näen että hormonin epätasapainolla ja narsistisuudella on selvä yhteys joka korostuu etenkin hormonien epätasapainon aikana. Tästä joskus luin amerikkalaisen tutkimuksen että perheitä hajoaa ja ihmissuhteet kärsivät hormonitasapainojen vuoksi. Eroja ja muita ihmisvälirikkoja tulee juuri pahimpaan hormonien epätasapainon aikaan.

Tuosta hormonien epätasapainosta löytyy paljon tietoa googlettamalla.

http://www.google.fi/webhp?sourceid=navclient-ff#hl=fi&source=hp&q=hormoniepätasapaino ja tunteet&btnG=Google-haku&fp=25fa9438ba9cf6ac

http://www.google.fi/webhp?sourceid=navclient-ff#hl=fi&q=hormoniepätasapaino&fp=25fa9438ba9cf6ac

Lue lisää

Narsismi johtuu varhaislapsuuden emotionaalisesta laiminlyönnistä eikä hormoneista.

Voi miten helppoa olisikaan syyttää hormoneja kaikista virheistään, mutta kyllä se on niin että ihminen on itse vastuussa teoistaan.

ranttalikka kirjoitti:

Narsismi johtuu varhaislapsuuden emotionaalisesta laiminlyönnistä eikä hormoneista.

Voi miten helppoa olisikaan syyttää hormoneja kaikista virheistään, mutta kyllä se on niin että ihminen on itse vastuussa teoistaan.

Lue lisää

on vastuussa teoistaan, oli käytökseen sitten vaikuttanut perinnöllinen luonnevamma (narsismi) tai esim. päihteet tai hormonit. Varhaislapsuuden emotionaaliset traumat voidaan myöhemmin terapioida pois, mutta synnynnäinen luonnevamma ei ole edes terapialla autettavissa.

Edellä mainittu kilpirauhasen liikatoiminta pitää kuitenkin erottaa omaksi sairaudekseen, se on hengenvaarallinen tila, toisin kuin vajaatoiminta, jota moni voi sairastaa piilevänä vuosia, ennen kuin se huomataan. Liiketoiminnassa immuunijärjestelmä alkaa taistella omaa elimistöä vastaan, jolloin koko elimistö alkaa käydä ylikierroksilla. Aineenvaihdunnan nopeus moninkertaistuu, ihminen laihtuu, samoin sydämen syke voi olla kaksin- tai kolminkertainen normaaliin verrattuna, sen pitkään jatkuessa voi seurata kammiotakykardia, sydän pysähdys ja äkki kuolema. Kun kilpirauhasen liiketoiminta havaitaan, henkilö otetaan yleensä sairaalaan niin pitkäksi ajaksi, että lepopulssi putoaa vähintään alle sadan.

Sen jälkeen kilpirauhasen hormonituotanto yritetään tasapainottaa, antamalla suun kautta sen tuottamia hormoneja tai hormonia oikeassa suhteessa. Tasapainotila löytyy yleensä muutamien kuukausien aikana eri tasoisia lääkemääriä kokeilemalla. Jos tasapainoa ei esim. parin vuoden lääkityksellä saavuteta, päädytään kilpirauhasen poistoon, josta seurauksena on lapsettomuus.

Kilpirauhasen liikatoiminta onkin hyvä kuvaus siitä, miten tärkeitä toimintoja elimistössä (elintärkeät sisäelimet) hormonit säätelevät. Naisen elimistössä vaihtelut ovat kuukausittaisia ja raskaus on kymmenien eri hormonien varsinaista myllerrysaikaa, joka tasapainottuu vähitellen synnytyksen jälkeen. Paluuaika voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa pariin, kolmeen vuoteenkin.

Vaikka hormonit vaikuttavat oleellisesti myös ihmisen mielialaan, niin siitä huolimatta ei edes vaikeaa synnytyksen jälkeistä masennusta mielellään lääkitä hormonilääkityksellä, koska yhden tai kahden hormonin tasapainoa peukaloimalla voidaan joutua muiden osalta ojasta allikkoon.

Tiedän maailmalta tapauksia, että esim. kasvuhormonin tuotantoon on hyvin harkiten ja varovaisesti puututtu, kun esim. teinin pituus on jo yli kaksi metriä. Ne ovat kuitenkin perin harvinaisia tapauksia. Samoin Suomessakin seurataan lapsella joskus hormonitason kehitystä, jos hänellä on vaikeita psyykkisiä ongelmia ja murrosiän kuorhuntaa halutaan siirtää tulevaisuuteen, muta nämä kaikki ovat äärimmäisen tarkkaan harkittuja toimia tapauskohtaisesti, enkä tiedä montakaan tapausta, että murrosiän alkua olisi harkitenkaan siirretty.

Eli siis edellä kirjoittava isä on väärässä syyttäessään naisia siitä, jos heidän mielialan vaihtelunsa vaikka sattuisikin johtumaan hormoneista. Ei lääketiede ole vieläkään kaikkivoipaa ja vielä vähemmän naiset itse ovat kykeneviä säätelemään omaa immuunijärjestelmäänsä edes lääkärin hoitoon hakeutumalla. Turhan usein ohjataan vain psykiatrille niissäkin tapauksissa ja joudutaan mielialalääkekokeiluun, joka on sama kuin sammuttaisi tulipaloa naapuritontilta kun palo on toisaalla.

27 kirjoitti:

on vastuussa teoistaan, oli käytökseen sitten vaikuttanut perinnöllinen luonnevamma (narsismi) tai esim. päihteet tai hormonit. Varhaislapsuuden emotionaaliset traumat voidaan myöhemmin terapioida pois, mutta synnynnäinen luonnevamma ei ole edes terapialla autettavissa.

Edellä mainittu kilpirauhasen liikatoiminta pitää kuitenkin erottaa omaksi sairaudekseen, se on hengenvaarallinen tila, toisin kuin vajaatoiminta, jota moni voi sairastaa piilevänä vuosia, ennen kuin se huomataan. Liiketoiminnassa immuunijärjestelmä alkaa taistella omaa elimistöä vastaan, jolloin koko elimistö alkaa käydä ylikierroksilla. Aineenvaihdunnan nopeus moninkertaistuu, ihminen laihtuu, samoin sydämen syke voi olla kaksin- tai kolminkertainen normaaliin verrattuna, sen pitkään jatkuessa voi seurata kammiotakykardia, sydän pysähdys ja äkki kuolema. Kun kilpirauhasen liiketoiminta havaitaan, henkilö otetaan yleensä sairaalaan niin pitkäksi ajaksi, että lepopulssi putoaa vähintään alle sadan.

Sen jälkeen kilpirauhasen hormonituotanto yritetään tasapainottaa, antamalla suun kautta sen tuottamia hormoneja tai hormonia oikeassa suhteessa. Tasapainotila löytyy yleensä muutamien kuukausien aikana eri tasoisia lääkemääriä kokeilemalla. Jos tasapainoa ei esim. parin vuoden lääkityksellä saavuteta, päädytään kilpirauhasen poistoon, josta seurauksena on lapsettomuus.

Kilpirauhasen liikatoiminta onkin hyvä kuvaus siitä, miten tärkeitä toimintoja elimistössä (elintärkeät sisäelimet) hormonit säätelevät. Naisen elimistössä vaihtelut ovat kuukausittaisia ja raskaus on kymmenien eri hormonien varsinaista myllerrysaikaa, joka tasapainottuu vähitellen synnytyksen jälkeen. Paluuaika voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa pariin, kolmeen vuoteenkin.

Vaikka hormonit vaikuttavat oleellisesti myös ihmisen mielialaan, niin siitä huolimatta ei edes vaikeaa synnytyksen jälkeistä masennusta mielellään lääkitä hormonilääkityksellä, koska yhden tai kahden hormonin tasapainoa peukaloimalla voidaan joutua muiden osalta ojasta allikkoon.

Tiedän maailmalta tapauksia, että esim. kasvuhormonin tuotantoon on hyvin harkiten ja varovaisesti puututtu, kun esim. teinin pituus on jo yli kaksi metriä. Ne ovat kuitenkin perin harvinaisia tapauksia. Samoin Suomessakin seurataan lapsella joskus hormonitason kehitystä, jos hänellä on vaikeita psyykkisiä ongelmia ja murrosiän kuorhuntaa halutaan siirtää tulevaisuuteen, muta nämä kaikki ovat äärimmäisen tarkkaan harkittuja toimia tapauskohtaisesti, enkä tiedä montakaan tapausta, että murrosiän alkua olisi harkitenkaan siirretty.

Eli siis edellä kirjoittava isä on väärässä syyttäessään naisia siitä, jos heidän mielialan vaihtelunsa vaikka sattuisikin johtumaan hormoneista. Ei lääketiede ole vieläkään kaikkivoipaa ja vielä vähemmän naiset itse ovat kykeneviä säätelemään omaa immuunijärjestelmäänsä edes lääkärin hoitoon hakeutumalla. Turhan usein ohjataan vain psykiatrille niissäkin tapauksissa ja joudutaan mielialalääkekokeiluun, joka on sama kuin sammuttaisi tulipaloa naapuritontilta kun palo on toisaalla.

Lue lisää

1 1=3

:D

1+1=3 kirjoitti:

1 1=3

:D

Hormonibisnes on vaittu asia, josta on keskusteltu Suomessakin, mutta jopa eduskuntaa myöten on turvat tukittu. Eduskunnassa esitettiin välikysymys erään gynekologin artikkelista, sekä tuomittiin huu-haaksi.

Erään gynekologin kriittinen kirjoitus poistettiin julkisuudesta.
Muutama vuosi sitten ehdotettiin ilmaisia ehkäisypillereitä nuorille.
Asiasta nousi kiivasta keskustelua, joka ei luonnollisesti johtanut siihen, että hormonien sivuvaikutuksista oli alettu keskustelemaan.

Dr. Philin ohjelmassa Hormones from hell vuonna 2006 rva Phil totesi. "Naisille voidaan syöttää e-pillereitä niin pitkään, kunnes he menttävät järkensä.

Googlaa > hormones from hell < , suomalainen versio > helvetilliset hormonit endometrioosista< ,> hypoglykemiasta< , < estrogeenivallitsevuudesta< , > estogen dominance
Ehkä parhaiten löytyy tietoa kansaivälisistä tutkimuksista hauilla
> hormones from hell < , > estrogen dominance hyvä paha e-pilleri

Salatut elämät. kirjoitti:

Hormonibisnes on vaittu asia, josta on keskusteltu Suomessakin, mutta jopa eduskuntaa myöten on turvat tukittu. Eduskunnassa esitettiin välikysymys erään gynekologin artikkelista, sekä tuomittiin huu-haaksi.

Erään gynekologin kriittinen kirjoitus poistettiin julkisuudesta.
Muutama vuosi sitten ehdotettiin ilmaisia ehkäisypillereitä nuorille.
Asiasta nousi kiivasta keskustelua, joka ei luonnollisesti johtanut siihen, että hormonien sivuvaikutuksista oli alettu keskustelemaan.

Dr. Philin ohjelmassa Hormones from hell vuonna 2006 rva Phil totesi. "Naisille voidaan syöttää e-pillereitä niin pitkään, kunnes he menttävät järkensä.

Googlaa > hormones from hell < , suomalainen versio > helvetilliset hormonit endometrioosista< ,> hypoglykemiasta< , < estrogeenivallitsevuudesta< , > estogen dominance
Ehkä parhaiten löytyy tietoa kansaivälisistä tutkimuksista hauilla
> hormones from hell < , > estrogen dominance hyvä paha e-pilleri

Lue lisää

Paljon asiaa. Tuo mitä kirjoitit osoittaa viranomaisten amatöörimäisyyden. Tosiasioiden kiistäminen viranomasten puolelta on tuttua.

sylvie kirjoitti:

Paljon asiaa. Tuo mitä kirjoitit osoittaa viranomaisten amatöörimäisyyden. Tosiasioiden kiistäminen viranomasten puolelta on tuttua.

Kiitokset kommentistasi "sylvie".

Toivottavasti myös muut tahot heräävät tähän hormonibisnekseen.

Tuttavaperheessäni parikymppinen tytär sai laskimotukoksen e-poilereistä. Hän oli iältään reilut 20-vuotta.

Allaolevan linkin pitäsi johtaa engaliinkielisille Dr.Phil sivustolle aiheena Hormones from hell.

Muita hakusanoja, joilla löytyy kansainvälisiä tutkimuksia ovat.
> pms clinic holly andersson oprah show < pitäisi löytyä linkkejä hänen sivustoilleen.

Toivottavasti te vielä "järjissänne" olevat naiset alatte tajuamaan, että kysymyksessä on bisnes.
Onko perimmäinen tavoite ja tarkoitus hajoittaa bioperheet satenkaariperheiden tieltä?
Ovatko tulevaisuuden perheet Pride perheitä?

http://drphil.com/shows/show/167

----

Pohdiskeltavaksi. kirjoitti:

Kiitokset kommentistasi "sylvie".

Toivottavasti myös muut tahot heräävät tähän hormonibisnekseen.

Tuttavaperheessäni parikymppinen tytär sai laskimotukoksen e-poilereistä. Hän oli iältään reilut 20-vuotta.

Allaolevan linkin pitäsi johtaa engaliinkielisille Dr.Phil sivustolle aiheena Hormones from hell.

Muita hakusanoja, joilla löytyy kansainvälisiä tutkimuksia ovat.
> pms clinic holly andersson oprah show < pitäisi löytyä linkkejä hänen sivustoilleen.

Toivottavasti te vielä "järjissänne" olevat naiset alatte tajuamaan, että kysymyksessä on bisnes.
Onko perimmäinen tavoite ja tarkoitus hajoittaa bioperheet satenkaariperheiden tieltä?
Ovatko tulevaisuuden perheet Pride perheitä?

http://drphil.com/shows/show/167

----

Lue lisää

Ensi ja turvakotien toiminnasta on olemassa erilaisia käsityksiä.
Olen pohtinut voisiko yhdessä järjestössä olla erilaisia "kuppikuntia"?

Huostaanotoista ja huostaanottojen syistä on useita keskusteluita.
Aikaisemmin on noussut esiin vaihdevuodet, pms oiryhtymä, jotka kuuluvat kategoriaan "naistentaudit".
Voisiko perheongelmien ja huostaanottojen syyä olla puutteelinen käsitys rasakaudesta, synnytyksestä, sekä niiden aiheuttamista muutoksista?

Muistini mukaan vuonna 2003 neuvoloille jaettiin ohjeet ja kaavakkeet, joissa neuvolatyöntekijöitä pyydettiin kysymään raskaana olevilta, ja synnyttäneiltä äideiltä, ovatko he kokeneet puolisonsa taholta väkivaltaa.
Tämä kyselykaavake herätti laajaa keskustelua miesten piireissä.

Miehet näkivät, että eiväkö äitien ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen olisi keskeisin ja tärkein asia.
Raskaana olevat äidit, voivat kokea pelkotiloja, rasakausmasennusta, synnytysmasennusta, baby bluesia, synnytyksen jälkeistä psykkisiaä ongelmia, jossa he ja koko perhe tarvitsisi tukea.
Viime vuosina keskusteluun on noussut myös isien synnytymasennusta. Isät saattavat olla "huuli pyöreenä" vaimonsa rasakaudesta ja synnytyksestä.

Pari kolmekymmentä vuotta sitten iseille ei ollut valmennusta, eikä neuvontaa. Saattoi käydä niin, että tuleva isä vei raskaana olevan vaimonsa synnytyssairaalaan. Ovi vedettiin isän nenän edessä kiini ja todettiin, "miehillä ei ole mitään asiaa tänne".
Isä haki päivän, parin päivän päästä sairaalasta äidin ja lapsen. Isyysvalmennusta ei nähty tarpeelliseksi.

Linkki Ensi- ja turvakotien liiton sivustoille, jossa aiheina.
Baby blues. -Ensikodit. - Jussi työ. -Lapsityö. -Perhekuntoutus. - Tanavatupa. -Vaiettu naiseus. -Väkivaltatyö. - Äiti- lapsityön kehittäminen. - Haetko tietoa? - Lasten sivut. -Asiaa lastensuojelusta.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/baby_blues/

-----

Baby blues. kirjoitti:

Ensi ja turvakotien toiminnasta on olemassa erilaisia käsityksiä.
Olen pohtinut voisiko yhdessä järjestössä olla erilaisia "kuppikuntia"?

Huostaanotoista ja huostaanottojen syistä on useita keskusteluita.
Aikaisemmin on noussut esiin vaihdevuodet, pms oiryhtymä, jotka kuuluvat kategoriaan "naistentaudit".
Voisiko perheongelmien ja huostaanottojen syyä olla puutteelinen käsitys rasakaudesta, synnytyksestä, sekä niiden aiheuttamista muutoksista?

Muistini mukaan vuonna 2003 neuvoloille jaettiin ohjeet ja kaavakkeet, joissa neuvolatyöntekijöitä pyydettiin kysymään raskaana olevilta, ja synnyttäneiltä äideiltä, ovatko he kokeneet puolisonsa taholta väkivaltaa.
Tämä kyselykaavake herätti laajaa keskustelua miesten piireissä.

Miehet näkivät, että eiväkö äitien ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen olisi keskeisin ja tärkein asia.
Raskaana olevat äidit, voivat kokea pelkotiloja, rasakausmasennusta, synnytysmasennusta, baby bluesia, synnytyksen jälkeistä psykkisiaä ongelmia, jossa he ja koko perhe tarvitsisi tukea.
Viime vuosina keskusteluun on noussut myös isien synnytymasennusta. Isät saattavat olla "huuli pyöreenä" vaimonsa rasakaudesta ja synnytyksestä.

Pari kolmekymmentä vuotta sitten iseille ei ollut valmennusta, eikä neuvontaa. Saattoi käydä niin, että tuleva isä vei raskaana olevan vaimonsa synnytyssairaalaan. Ovi vedettiin isän nenän edessä kiini ja todettiin, "miehillä ei ole mitään asiaa tänne".
Isä haki päivän, parin päivän päästä sairaalasta äidin ja lapsen. Isyysvalmennusta ei nähty tarpeelliseksi.

Linkki Ensi- ja turvakotien liiton sivustoille, jossa aiheina.
Baby blues. -Ensikodit. - Jussi työ. -Lapsityö. -Perhekuntoutus. - Tanavatupa. -Vaiettu naiseus. -Väkivaltatyö. - Äiti- lapsityön kehittäminen. - Haetko tietoa? - Lasten sivut. -Asiaa lastensuojelusta.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/baby_blues/

-----

Lue lisää

Hyvin moni isä on käynyt noita kuvioita läpi eikä mitään hyötyä ole ollut, päin vastoin. Ensi -ja turvakotien palveluksessa on kouluttamatonta väkeä. Yksi kymmenestä on koulutettu ja hyvä jos sitäkään. Ensi- ja turvakodeille nauretaan miten amatöörimäisiä ovat.

samena kirjoitti:

Hyvin moni isä on käynyt noita kuvioita läpi eikä mitään hyötyä ole ollut, päin vastoin. Ensi -ja turvakotien palveluksessa on kouluttamatonta väkeä. Yksi kymmenestä on koulutettu ja hyvä jos sitäkään. Ensi- ja turvakodeille nauretaan miten amatöörimäisiä ovat.

Lue lisää

Anja Hannuniemi on useita vuosia nostanut esiin pa- syndrooma ilmiötä.
Pa- syndrooma. Lapsen vieraanuttaminen toisesta vanhemmasta.
Olisiko syytä nostaa rinnalle ilmiöt Chutzpah ja Munchausenin oireyhtymä?

Eräs suurta huomiota vuosia kestäneestä huoltajuusriidasta oli useita keskusteluita eri tiedotusvälineissä. Eräässä keskustelussa Susanna nimimerkillä kirjoittanut henkilö nosti kesksutelussa esiin ilmiön Chutzpah ja ihmissuhdeshakki. Lapset oilivat pelinappuloita ja vastapuolesta haluttiin tehdä shakkimatti.

Mitä Chutzpah tarkoittaa?

Chutzpah Wikipedia
Chutzpah (hutspa) on jiddiainkielinen (jidssinkielinen) termi, joka tarkoittaa äärimmilleen vietyä ja täysin mistään moraalisäännöistä piittaamatonta röyhkeyttä, varsinkin sosiaalisissa tilanteissa.

Chutzpah tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "sisu" tai "pokka" negatiivisessa merkityksessä: jollakulla on "sisua", "otsaa" tai "pokkaa" tehdä jotain todella hävytöntä - tällöin se on chutzpah'a.

Puolihumoristisia esimerkkejä:

-Poika surmaa isänsä ja äitinsä. Oikeudessa hän vaatii eläkettä, sillä hän on orpo.

-Mies jää auton alle ja viedään sairaalaan. Oikeudessa hän vaatii korvausta lääkäreiltä hoitovirheestä, sillä hänelle jäi ruma arpi.

-Nainen varastaa kaupasta paitapuseron. Seuraavana päivänä hän vaatii saada vaihtaa sen, sillä se on väärää kokoa.

-Mies pelastaa tytön hukkumasta ja elvyttää tämän paineluelvytyksellä ja suusta suuhun-puhalluksella. Tytön äiti haastaa tämän oikeuteen tytön seksuaalisesta ahdistelusta.

-Poika lunttaa koulussa kokeissa. Kokeen palautuksen jälkeen hän syyttää oppilasta, jolta hän lunttasi vastaukset, siitä että tämä vastasi väärin.

-Suuryhtiö haastaa kansalaisaktivistit oikeuteen maineensa pilaamisesta sen jälkeen, kun aktivistit ovat osoittaneet yhtiön menettelytavoissa väärinkäytöksiä.

-Urheilija jää kiinni doping-testeissä. Hän nostaa oikeusjutun testaajia vastaan siitä, että he testasivat hänet väärään aikaan.

Chutzpah. kirjoitti:

Anja Hannuniemi on useita vuosia nostanut esiin pa- syndrooma ilmiötä.
Pa- syndrooma. Lapsen vieraanuttaminen toisesta vanhemmasta.
Olisiko syytä nostaa rinnalle ilmiöt Chutzpah ja Munchausenin oireyhtymä?

Eräs suurta huomiota vuosia kestäneestä huoltajuusriidasta oli useita keskusteluita eri tiedotusvälineissä. Eräässä keskustelussa Susanna nimimerkillä kirjoittanut henkilö nosti kesksutelussa esiin ilmiön Chutzpah ja ihmissuhdeshakki. Lapset oilivat pelinappuloita ja vastapuolesta haluttiin tehdä shakkimatti.

Mitä Chutzpah tarkoittaa?

Chutzpah Wikipedia
Chutzpah (hutspa) on jiddiainkielinen (jidssinkielinen) termi, joka tarkoittaa äärimmilleen vietyä ja täysin mistään moraalisäännöistä piittaamatonta röyhkeyttä, varsinkin sosiaalisissa tilanteissa.

Chutzpah tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "sisu" tai "pokka" negatiivisessa merkityksessä: jollakulla on "sisua", "otsaa" tai "pokkaa" tehdä jotain todella hävytöntä - tällöin se on chutzpah'a.

Puolihumoristisia esimerkkejä:

-Poika surmaa isänsä ja äitinsä. Oikeudessa hän vaatii eläkettä, sillä hän on orpo.

-Mies jää auton alle ja viedään sairaalaan. Oikeudessa hän vaatii korvausta lääkäreiltä hoitovirheestä, sillä hänelle jäi ruma arpi.

-Nainen varastaa kaupasta paitapuseron. Seuraavana päivänä hän vaatii saada vaihtaa sen, sillä se on väärää kokoa.

-Mies pelastaa tytön hukkumasta ja elvyttää tämän paineluelvytyksellä ja suusta suuhun-puhalluksella. Tytön äiti haastaa tämän oikeuteen tytön seksuaalisesta ahdistelusta.

-Poika lunttaa koulussa kokeissa. Kokeen palautuksen jälkeen hän syyttää oppilasta, jolta hän lunttasi vastaukset, siitä että tämä vastasi väärin.

-Suuryhtiö haastaa kansalaisaktivistit oikeuteen maineensa pilaamisesta sen jälkeen, kun aktivistit ovat osoittaneet yhtiön menettelytavoissa väärinkäytöksiä.

-Urheilija jää kiinni doping-testeissä. Hän nostaa oikeusjutun testaajia vastaan siitä, että he testasivat hänet väärään aikaan.

Lue lisää

Kyllä näkee että ihmiset jotka ovat perehtyneet huoltajuuskiistoihin ja lastensuojelujärjestelmään tietävät mistä puhutaan ja osaavat kirjoittaa kuten asiat ovat niitä kaunistelematta tai väheksymättä.

Onko tuo PAS - diagnoosi miten tuttu?. Jos ei vielä ole, kannattaa perehtyä siihen. Paljon asiaa.

Itse asioidessani lastensuojeluviranomaisten kanssa muutama kuukausi sitten otin puheeksi PAS - diagnoosin. Katseet olivat kummallisia aivan kun olisin puhunut heille hepreaa. Kysyin että onko PAS -diagnoosi teille miten tuttu. Kumpikaan lastensuojelutoimiston "koulutetuista ja ammattitaitoisesta lastensuojeluviranomaisesta" ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta PAS - diagnoosista. Kirjoittivat paperille pyynnöstäni johon pyysin perehtymään huolella kun lastensuojelutyötä ovat kerta tekemässä. Toinen kirjoitti muistiinpanoa ja toinen virkailija tokaisi vieressä heti "tietävänä" ( tietämättömänä ) ja väheksyen PAS - diagnoosia että se ei varmasti ole virallinen eikä lääketieteellisesti hyväksytty. Siinä virkailijan naama vevyi ja vanui kun sanoin että: Kyllä on, PAS -diagnoori on virallinen, kansainvälisesti ja lääketieteellisesti hyväksytty ja käytetään mm. Usa:ssa ja muissa lukuisissa maissa, mutta ei täällä takapajulassa Suomessa.

Kyllä oli naurusta pitelemistä jälleen kerran. Tämä kokemukseni ja tutkimusmatkani osoittaa että miten ammattitaidottimia mm. lastensuojelu on Suomessa. Tämä lastensuojelun merkitys on muuttunut kovin koska nyt minä lastensuojelun asiakkaana joudun kouluttamaan ja opastamaan lastensuojeluviranomaisia työssään. On aikoihin eletty.

Kävin muuten tuolla sosiaaliportin sivuilla ja totesin että listauksessa on kaikki ne toimijat jotka eivät pitäisi olla missään tekemisissä lastensuojelun kanssa. Nuo toimijat todellisuudessa eivät tee lastensuojelutyötä.

Erikoista että Valvira sanoo että he parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo sen toteuttamista, kuitenkaan tätä tekemättä - toteutumatta.

He jotka ovat lastensuojelun toimet nähneet ja kokeneet tietävät miten asiat oikeasti ovat. Siinä ei enää lastensuojeluviranomaisten ja ensi -ja turvakotien mutinat enää auta. Paljon puhetta ja suunnitelmia mutta käytännössä tuo Valviran homma jää tyhjiksi lupauksiksi kuten aina ennenkin on jäänyt.

Nyt lastensuojelun virkakoneistossa on yksi siten että yksi kymmenestä on vain ammattikorkeakoulutettu. Tuo on laissa säädetty että lastensuojeluviranomaisten pitää olla korkeakoulutettuja mutta näin ei vain ole. Nyt niitä lastensuojeluasioita hoitaa epäpätevät, amatöörimäiset tantat tietämättä ja ymmärtämättä asioita, eikä mikään ihmikään.

Se tietää kuka on asioinut mm. lastensuojelun, ensi -ja turvakotien kanssa.

sylvie kirjoitti:

Kyllä näkee että ihmiset jotka ovat perehtyneet huoltajuuskiistoihin ja lastensuojelujärjestelmään tietävät mistä puhutaan ja osaavat kirjoittaa kuten asiat ovat niitä kaunistelematta tai väheksymättä.

Onko tuo PAS - diagnoosi miten tuttu?. Jos ei vielä ole, kannattaa perehtyä siihen. Paljon asiaa.

Itse asioidessani lastensuojeluviranomaisten kanssa muutama kuukausi sitten otin puheeksi PAS - diagnoosin. Katseet olivat kummallisia aivan kun olisin puhunut heille hepreaa. Kysyin että onko PAS -diagnoosi teille miten tuttu. Kumpikaan lastensuojelutoimiston "koulutetuista ja ammattitaitoisesta lastensuojeluviranomaisesta" ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta PAS - diagnoosista. Kirjoittivat paperille pyynnöstäni johon pyysin perehtymään huolella kun lastensuojelutyötä ovat kerta tekemässä. Toinen kirjoitti muistiinpanoa ja toinen virkailija tokaisi vieressä heti "tietävänä" ( tietämättömänä ) ja väheksyen PAS - diagnoosia että se ei varmasti ole virallinen eikä lääketieteellisesti hyväksytty. Siinä virkailijan naama vevyi ja vanui kun sanoin että: Kyllä on, PAS -diagnoori on virallinen, kansainvälisesti ja lääketieteellisesti hyväksytty ja käytetään mm. Usa:ssa ja muissa lukuisissa maissa, mutta ei täällä takapajulassa Suomessa.

Kyllä oli naurusta pitelemistä jälleen kerran. Tämä kokemukseni ja tutkimusmatkani osoittaa että miten ammattitaidottimia mm. lastensuojelu on Suomessa. Tämä lastensuojelun merkitys on muuttunut kovin koska nyt minä lastensuojelun asiakkaana joudun kouluttamaan ja opastamaan lastensuojeluviranomaisia työssään. On aikoihin eletty.

Kävin muuten tuolla sosiaaliportin sivuilla ja totesin että listauksessa on kaikki ne toimijat jotka eivät pitäisi olla missään tekemisissä lastensuojelun kanssa. Nuo toimijat todellisuudessa eivät tee lastensuojelutyötä.

Erikoista että Valvira sanoo että he parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo sen toteuttamista, kuitenkaan tätä tekemättä - toteutumatta.

He jotka ovat lastensuojelun toimet nähneet ja kokeneet tietävät miten asiat oikeasti ovat. Siinä ei enää lastensuojeluviranomaisten ja ensi -ja turvakotien mutinat enää auta. Paljon puhetta ja suunnitelmia mutta käytännössä tuo Valviran homma jää tyhjiksi lupauksiksi kuten aina ennenkin on jäänyt.

Nyt lastensuojelun virkakoneistossa on yksi siten että yksi kymmenestä on vain ammattikorkeakoulutettu. Tuo on laissa säädetty että lastensuojeluviranomaisten pitää olla korkeakoulutettuja mutta näin ei vain ole. Nyt niitä lastensuojeluasioita hoitaa epäpätevät, amatöörimäiset tantat tietämättä ja ymmärtämättä asioita, eikä mikään ihmikään.

Se tietää kuka on asioinut mm. lastensuojelun, ensi -ja turvakotien kanssa.

Lue lisää

ammatillisen henkilöston koulutuksesta.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050272
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272
..............
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä,
että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.
.....................
..
Kelpoisuusvaatimukset
3 §
Sosiaalityöntekijä

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy
tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.............
................

___________________

http://www.ess.fi/?article=231305
Lahti on lastensuojelun kriisikunta
-------------
Vain yhdellä kymmenestä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on Lahdessa lain edellyttämä kelpoisuus tehtäväänsä.
Kuntapäättäjien olisi syytä etsiä ratkaisuja nopeasti, sillä varsinkin lastensuojelun tilanne on kriittinen, arvioi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki Radio Voiman haastattelussa.

............. kirjoitti:

ammatillisen henkilöston koulutuksesta.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050272
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272
..............
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä,
että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.
.....................
..
Kelpoisuusvaatimukset
3 §
Sosiaalityöntekijä

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy
tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.............
................

___________________

http://www.ess.fi/?article=231305
Lahti on lastensuojelun kriisikunta
-------------
Vain yhdellä kymmenestä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on Lahdessa lain edellyttämä kelpoisuus tehtäväänsä.
Kuntapäättäjien olisi syytä etsiä ratkaisuja nopeasti, sillä varsinkin lastensuojelun tilanne on kriittinen, arvioi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki Radio Voiman haastattelussa.

Lue lisää

Tesso. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilrhti 2006.

Vieraannuttajalla mielenongelmia
Jotkut äidit tai isät vieraannuttavat eron jälkeen eri keinoin lapsensa toisesta vanhemmasta. Kyse on psykiatrisesta oireyhtymästä, joka on tunnistettavissa. Suomessa ei tätä vielä ymmärretä.

Vieraannuttamisilmiö tunnetaan meilläkin, mutta sitä on pidetty lähivanhemman harjoittamana lapsen manipulointina, joka ei vaikuta lapsen "omaan mielipiteeseen".

– Kuitenkin vieraannuttamisprosessi ja pelottelu vaikuttavat lapsen tahtoon ja heikentävät hänen psyykkistä tilaansa. Kyse on koko perhettä vaivaavasta psykiatrisesta oireyhtymästä, sanoo Anja Hannuniemi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Hannuniemi valmistelee aiheesta lääkintäoikeudellista väitöskirjaa. Hän on toiminut pian parikymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä, asianajajana, tuomarina ja tutkijana vaikeissa lapsiasioissa.

Käsitteen PAS (Parental Alienation Syndrome) esitteli vuonna 1985 amerikkalainen lastenpsykiatri Richard Gardner. Se liittyy yleensä katkeriin huolto- ja tapaamiskiistoihin ja tarkoittaa lähivanhemman harjoittamaa lapsen aktiivista vieraannuttamista etävanhemmasta.

- PAS-konferenssissa Frankfurtissa 2002 eri maista tulleiden tutkijoiden esitelmistä ilmeni, että ilmiön tuhoisuus lasten kannalta on sivistysmaissa ymmärretty. Todettu PAS on vaikuttanut ratkaisuihin useissa oikeudenkäynneissä myös Euroopassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Hannuniemi kertoo.

Vanhemman ehdoton velvollisuus on edistää myönteistä suhdetta lapsen ja toisen vanhemman välillä myös eron jälkeen. Lapsenhuoltolain 1. pykälän periaatteita rikotaan kuitenkin kostonhalusta. Lähivanhempi voi estää tapaamiset myös omien henkisten häiriöidensä takia. Toki on myös todellista etävanhemman kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.

Suomessa on vuosittain 13000–14 000 eroa, jotka koskettavat 30 000 lasta. Stakesin tutkimuksen mukaan eroista noin neljä prosenttia on vaikeita. Hannuniemen mukaan vaikeudet sopivat pitkälti yhteen PAS:n kriteereiden kanssa.

Yksinhuoltajuus väärä palkinto
Vieraannuttajat ovat mielenterveysongelmaisia joko diagnosoimattomasti tai tutkitusti. Yleensä kyse on rajatilatasoisesta häiriöstä, joka vääristää vakavasti henkilön todellisuudentajua.

PAS-vanhemman psyykkinen häiriö siirtyy helposti lapseen. Siksi osapuolen, joka raivoisasti yrittää saada lapsen huollon yksin itselleen, ei ehkä pitäisi saada huoltoa ollenkaan. PAS-tapauksia selviteltäessä on käynyt ilmi, että lähivanhemman syytteet entisen puolison riitaisuudesta, väkivallasta tai muista vakavista rikkomuksia lasta tai puolisoa kohtaan ovat olleet jopa suora peilikuva lähivanhemman omasta toiminnasta.

– Tällaista ihmistä ei tulisi palkita yksinhuollolla, sanoo Hannuniemi. Väitteet etävanhemman vaarallisuudesta olisi selvitettävä aina erityisen huolella. Valitettavasti ihmisillä, viranomaisillakin, on taipumus samastua väitteiden esittäjään.

Richard Gardnerin mukaan karkeita syytöksiä esittävä vanhempi tyypillisesti kokoaa itselleen yksin häntä uskovien tukihenkilöiden verkoston.

– Lääkäri tai sosiaalityöntekijä, joka antaa oikeudelle lausuntoja vain lähivanhemmalta saadun tiedon varassa, on valitettavan usein yksi tukihenkilöistä.

JOUKO SIIRILÄ
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Ähtäristä.

Pa syndrooma. kirjoitti:

Tesso. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilrhti 2006.

Vieraannuttajalla mielenongelmia
Jotkut äidit tai isät vieraannuttavat eron jälkeen eri keinoin lapsensa toisesta vanhemmasta. Kyse on psykiatrisesta oireyhtymästä, joka on tunnistettavissa. Suomessa ei tätä vielä ymmärretä.

Vieraannuttamisilmiö tunnetaan meilläkin, mutta sitä on pidetty lähivanhemman harjoittamana lapsen manipulointina, joka ei vaikuta lapsen "omaan mielipiteeseen".

– Kuitenkin vieraannuttamisprosessi ja pelottelu vaikuttavat lapsen tahtoon ja heikentävät hänen psyykkistä tilaansa. Kyse on koko perhettä vaivaavasta psykiatrisesta oireyhtymästä, sanoo Anja Hannuniemi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Hannuniemi valmistelee aiheesta lääkintäoikeudellista väitöskirjaa. Hän on toiminut pian parikymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä, asianajajana, tuomarina ja tutkijana vaikeissa lapsiasioissa.

Käsitteen PAS (Parental Alienation Syndrome) esitteli vuonna 1985 amerikkalainen lastenpsykiatri Richard Gardner. Se liittyy yleensä katkeriin huolto- ja tapaamiskiistoihin ja tarkoittaa lähivanhemman harjoittamaa lapsen aktiivista vieraannuttamista etävanhemmasta.

- PAS-konferenssissa Frankfurtissa 2002 eri maista tulleiden tutkijoiden esitelmistä ilmeni, että ilmiön tuhoisuus lasten kannalta on sivistysmaissa ymmärretty. Todettu PAS on vaikuttanut ratkaisuihin useissa oikeudenkäynneissä myös Euroopassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Hannuniemi kertoo.

Vanhemman ehdoton velvollisuus on edistää myönteistä suhdetta lapsen ja toisen vanhemman välillä myös eron jälkeen. Lapsenhuoltolain 1. pykälän periaatteita rikotaan kuitenkin kostonhalusta. Lähivanhempi voi estää tapaamiset myös omien henkisten häiriöidensä takia. Toki on myös todellista etävanhemman kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.

Suomessa on vuosittain 13000–14 000 eroa, jotka koskettavat 30 000 lasta. Stakesin tutkimuksen mukaan eroista noin neljä prosenttia on vaikeita. Hannuniemen mukaan vaikeudet sopivat pitkälti yhteen PAS:n kriteereiden kanssa.

Yksinhuoltajuus väärä palkinto
Vieraannuttajat ovat mielenterveysongelmaisia joko diagnosoimattomasti tai tutkitusti. Yleensä kyse on rajatilatasoisesta häiriöstä, joka vääristää vakavasti henkilön todellisuudentajua.

PAS-vanhemman psyykkinen häiriö siirtyy helposti lapseen. Siksi osapuolen, joka raivoisasti yrittää saada lapsen huollon yksin itselleen, ei ehkä pitäisi saada huoltoa ollenkaan. PAS-tapauksia selviteltäessä on käynyt ilmi, että lähivanhemman syytteet entisen puolison riitaisuudesta, väkivallasta tai muista vakavista rikkomuksia lasta tai puolisoa kohtaan ovat olleet jopa suora peilikuva lähivanhemman omasta toiminnasta.

– Tällaista ihmistä ei tulisi palkita yksinhuollolla, sanoo Hannuniemi. Väitteet etävanhemman vaarallisuudesta olisi selvitettävä aina erityisen huolella. Valitettavasti ihmisillä, viranomaisillakin, on taipumus samastua väitteiden esittäjään.

Richard Gardnerin mukaan karkeita syytöksiä esittävä vanhempi tyypillisesti kokoaa itselleen yksin häntä uskovien tukihenkilöiden verkoston.

– Lääkäri tai sosiaalityöntekijä, joka antaa oikeudelle lausuntoja vain lähivanhemmalta saadun tiedon varassa, on valitettavan usein yksi tukihenkilöistä.

JOUKO SIIRILÄ
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Ähtäristä.

Lue lisää

PAS:n vaikutus on laittomissa huostaanotoissa kuin huostajuusriidoissakin.

"- PAS-konferenssissa Frankfurtissa 2002 eri maista tulleiden tutkijoiden esitelmistä ilmeni, että ilmiön tuhoisuus lasten kannalta on sivistysmaissa ymmärretty. Todettu PAS on vaikuttanut ratkaisuihin useissa oikeudenkäynneissä myös Euroopassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Hannuniemi kertoo. "

Suomalainen lastensuojelu kun ei olekaan sivistysmaiden tasolla. Suomessa kaikkiin huostaanottoihin helposti liittyy laiton vanhemmista vieraannuttaminen. Kun ajatellaan esim. Perhetyö tuhoaa perheitä -ketjusta nimimerkki ellocan kokemusta, niin uhkaava huostaanotto ei pelkästään vieraannuta vanhemmista, vaan lisäksi estää autisminkirjon lasta pääsemästä autismi-luokalle, johon paikka oli jo odottamassa ja estää myös näköpiirissä olleen kuntoutuksen aloittamisen.

Laittomuus ja rikosten määrä lasta kohtaan moninkertaistuvat aina sitä muka, mitä törkeämmästä tapauksesta on kysymys.

Pa syndrooma. kirjoitti:

Tesso. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilrhti 2006.

Vieraannuttajalla mielenongelmia
Jotkut äidit tai isät vieraannuttavat eron jälkeen eri keinoin lapsensa toisesta vanhemmasta. Kyse on psykiatrisesta oireyhtymästä, joka on tunnistettavissa. Suomessa ei tätä vielä ymmärretä.

Vieraannuttamisilmiö tunnetaan meilläkin, mutta sitä on pidetty lähivanhemman harjoittamana lapsen manipulointina, joka ei vaikuta lapsen "omaan mielipiteeseen".

– Kuitenkin vieraannuttamisprosessi ja pelottelu vaikuttavat lapsen tahtoon ja heikentävät hänen psyykkistä tilaansa. Kyse on koko perhettä vaivaavasta psykiatrisesta oireyhtymästä, sanoo Anja Hannuniemi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Hannuniemi valmistelee aiheesta lääkintäoikeudellista väitöskirjaa. Hän on toiminut pian parikymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä, asianajajana, tuomarina ja tutkijana vaikeissa lapsiasioissa.

Käsitteen PAS (Parental Alienation Syndrome) esitteli vuonna 1985 amerikkalainen lastenpsykiatri Richard Gardner. Se liittyy yleensä katkeriin huolto- ja tapaamiskiistoihin ja tarkoittaa lähivanhemman harjoittamaa lapsen aktiivista vieraannuttamista etävanhemmasta.

- PAS-konferenssissa Frankfurtissa 2002 eri maista tulleiden tutkijoiden esitelmistä ilmeni, että ilmiön tuhoisuus lasten kannalta on sivistysmaissa ymmärretty. Todettu PAS on vaikuttanut ratkaisuihin useissa oikeudenkäynneissä myös Euroopassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Hannuniemi kertoo.

Vanhemman ehdoton velvollisuus on edistää myönteistä suhdetta lapsen ja toisen vanhemman välillä myös eron jälkeen. Lapsenhuoltolain 1. pykälän periaatteita rikotaan kuitenkin kostonhalusta. Lähivanhempi voi estää tapaamiset myös omien henkisten häiriöidensä takia. Toki on myös todellista etävanhemman kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.

Suomessa on vuosittain 13000–14 000 eroa, jotka koskettavat 30 000 lasta. Stakesin tutkimuksen mukaan eroista noin neljä prosenttia on vaikeita. Hannuniemen mukaan vaikeudet sopivat pitkälti yhteen PAS:n kriteereiden kanssa.

Yksinhuoltajuus väärä palkinto
Vieraannuttajat ovat mielenterveysongelmaisia joko diagnosoimattomasti tai tutkitusti. Yleensä kyse on rajatilatasoisesta häiriöstä, joka vääristää vakavasti henkilön todellisuudentajua.

PAS-vanhemman psyykkinen häiriö siirtyy helposti lapseen. Siksi osapuolen, joka raivoisasti yrittää saada lapsen huollon yksin itselleen, ei ehkä pitäisi saada huoltoa ollenkaan. PAS-tapauksia selviteltäessä on käynyt ilmi, että lähivanhemman syytteet entisen puolison riitaisuudesta, väkivallasta tai muista vakavista rikkomuksia lasta tai puolisoa kohtaan ovat olleet jopa suora peilikuva lähivanhemman omasta toiminnasta.

– Tällaista ihmistä ei tulisi palkita yksinhuollolla, sanoo Hannuniemi. Väitteet etävanhemman vaarallisuudesta olisi selvitettävä aina erityisen huolella. Valitettavasti ihmisillä, viranomaisillakin, on taipumus samastua väitteiden esittäjään.

Richard Gardnerin mukaan karkeita syytöksiä esittävä vanhempi tyypillisesti kokoaa itselleen yksin häntä uskovien tukihenkilöiden verkoston.

– Lääkäri tai sosiaalityöntekijä, joka antaa oikeudelle lausuntoja vain lähivanhemmalta saadun tiedon varassa, on valitettavan usein yksi tukihenkilöistä.

JOUKO SIIRILÄ
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Ähtäristä.

Lue lisää

Paljon hyvää tekstiä tuossa.

Suosittelen kaikille huoltajuusasioista kiinnostuneille.

Pa syndrooma. kirjoitti:

Tesso. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilrhti 2006.

Vieraannuttajalla mielenongelmia
Jotkut äidit tai isät vieraannuttavat eron jälkeen eri keinoin lapsensa toisesta vanhemmasta. Kyse on psykiatrisesta oireyhtymästä, joka on tunnistettavissa. Suomessa ei tätä vielä ymmärretä.

Vieraannuttamisilmiö tunnetaan meilläkin, mutta sitä on pidetty lähivanhemman harjoittamana lapsen manipulointina, joka ei vaikuta lapsen "omaan mielipiteeseen".

– Kuitenkin vieraannuttamisprosessi ja pelottelu vaikuttavat lapsen tahtoon ja heikentävät hänen psyykkistä tilaansa. Kyse on koko perhettä vaivaavasta psykiatrisesta oireyhtymästä, sanoo Anja Hannuniemi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Hannuniemi valmistelee aiheesta lääkintäoikeudellista väitöskirjaa. Hän on toiminut pian parikymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä, asianajajana, tuomarina ja tutkijana vaikeissa lapsiasioissa.

Käsitteen PAS (Parental Alienation Syndrome) esitteli vuonna 1985 amerikkalainen lastenpsykiatri Richard Gardner. Se liittyy yleensä katkeriin huolto- ja tapaamiskiistoihin ja tarkoittaa lähivanhemman harjoittamaa lapsen aktiivista vieraannuttamista etävanhemmasta.

- PAS-konferenssissa Frankfurtissa 2002 eri maista tulleiden tutkijoiden esitelmistä ilmeni, että ilmiön tuhoisuus lasten kannalta on sivistysmaissa ymmärretty. Todettu PAS on vaikuttanut ratkaisuihin useissa oikeudenkäynneissä myös Euroopassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Hannuniemi kertoo.

Vanhemman ehdoton velvollisuus on edistää myönteistä suhdetta lapsen ja toisen vanhemman välillä myös eron jälkeen. Lapsenhuoltolain 1. pykälän periaatteita rikotaan kuitenkin kostonhalusta. Lähivanhempi voi estää tapaamiset myös omien henkisten häiriöidensä takia. Toki on myös todellista etävanhemman kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.

Suomessa on vuosittain 13000–14 000 eroa, jotka koskettavat 30 000 lasta. Stakesin tutkimuksen mukaan eroista noin neljä prosenttia on vaikeita. Hannuniemen mukaan vaikeudet sopivat pitkälti yhteen PAS:n kriteereiden kanssa.

Yksinhuoltajuus väärä palkinto
Vieraannuttajat ovat mielenterveysongelmaisia joko diagnosoimattomasti tai tutkitusti. Yleensä kyse on rajatilatasoisesta häiriöstä, joka vääristää vakavasti henkilön todellisuudentajua.

PAS-vanhemman psyykkinen häiriö siirtyy helposti lapseen. Siksi osapuolen, joka raivoisasti yrittää saada lapsen huollon yksin itselleen, ei ehkä pitäisi saada huoltoa ollenkaan. PAS-tapauksia selviteltäessä on käynyt ilmi, että lähivanhemman syytteet entisen puolison riitaisuudesta, väkivallasta tai muista vakavista rikkomuksia lasta tai puolisoa kohtaan ovat olleet jopa suora peilikuva lähivanhemman omasta toiminnasta.

– Tällaista ihmistä ei tulisi palkita yksinhuollolla, sanoo Hannuniemi. Väitteet etävanhemman vaarallisuudesta olisi selvitettävä aina erityisen huolella. Valitettavasti ihmisillä, viranomaisillakin, on taipumus samastua väitteiden esittäjään.

Richard Gardnerin mukaan karkeita syytöksiä esittävä vanhempi tyypillisesti kokoaa itselleen yksin häntä uskovien tukihenkilöiden verkoston.

– Lääkäri tai sosiaalityöntekijä, joka antaa oikeudelle lausuntoja vain lähivanhemmalta saadun tiedon varassa, on valitettavan usein yksi tukihenkilöistä.

JOUKO SIIRILÄ
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Ähtäristä.

Lue lisää

Iltalehden keskustelusta poimittua.

Väitöskirja: Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

http://www.aidostiporilaisempi.fi/uutiset.php?id=997

Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän. Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.


Katkerien lapsenhuoltokiistojen määrät ovat viime vuosina kasvaneet ja niissä käytettävät keinot koventuneet. Samaan aikaan lasten pahoinvointi on erilaisilla mittareilla mitattuna jatkuvasti lisääntynyt. Huostaanotot lisääntyvät 5–7 prosentin vuosivauhdilla, lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden määrät ovat kasvussa ja nuorten miesten syrjäytyminen on jo vakava kansantaloudellinen ja sosiaalinen omgelma.
Näillä kaikilla asioilla on selkeä kytkös toisiinsa, vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome, PAS). Väitöskirjaa vieraannuttamisoireryhtymästä tekevän varatuomarin Anja Hannuniemen mukaan kyse on erittäin vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka kielii siitä, että järjestelmät lasten suojelemiseksi ja heidän asioidensa ratkaisemiseksi eivät toimi.

Vieraannuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että katkerissa huoltajuuskiistoissa jompikumpi vanhemmista tietoisesti mustamaalaa toista vanhempaa niin, että lapsi ei halua olla tekemisissä tämän kanssa.
– Vieraannuttaja puhuu pahaa lapselle toisesta vanhemmasta sekä sabotoi tapaamisia ja lapsen varusteita. Lapsi oppii pidemmän päälle kaksinaamaiseksi, valehtelemaan, vakoilemaan ja varastamaan, Hannuniemi listaa.
Vieraannuttajat sairastavat usein myös persoonallisuushäiriöitä. Ja kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.
Vanhempien eron jälkeen lapset joutuvat 85–90-prosentin todennäköisyydellä äideillä, vaikka isät ovat Hannuniemen mukaan huomattavasti aktivoituneet, kun taas naisten alkoholin käyttö ja tunnistettu väkivaltaisuus ovat huomattavasti lisääntyneet. Useimmissa tapauksista vieraannuttaja onkin siis äiti.
– Tämä tarkoittaa, että lapsia pidetään kasvavassa määrin väkisin äideillä, joilla ei ole mitään edellytyksiä vanhemmiksi. Ja isiä vastaavasti syrjitään. Tosin sitä mukaa kun isät pääsevät lähihuoltajiksi, heidän määränsä myös vieraannuttajina saattaa kasvaa.


Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.
– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta. Se on kuitenkin laitonta, vanhemman tapaaminen on aina tärkeämpää kuin mikään harrastus. Joustamattomuus kuuluu tähän kaavaan ja itse asiassa usein näitä harrastuksia ja menoja buukataan tarkoituksella juuri tapaamisajankohtiin, Hannuniemi valottaa.
Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta. Pahimmissa tapauksissa lapset tulevat pahoinpidellyiksi, jos lapsi osoittaa merkkejä siitä, että etävanhemman luona on ollut hauskaa.
– Lapsi käännytetään samaan tapaan kuin uskonnolliseen lahkoon. Kun aktiivinen käännytys lähivanhemman erinomaisuuden uskontoon on tehty, toisessa vaiheessa lapsi osallistuu itse vieraannuttamiseen. Lapsen on pakko valita puolensa, koska hän ei jaksa kauaa repivää tilannetta.
– Ja koska lapsi on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle, lapsi hylkää etävanhemman. Lähivanhempi voi näennäisesti sanoa, että kannustaa tapaamiseen, vaikka on jo tehnyt työn vieraannuttaakseen lapsen etävanhemmasta.

Vieraannuttajat pelaavat lapsilla paikoin jopa niin kovaa, että vääriä insestisyytöksiä on Hannuniemen mukaan mennyt läpi Suomen oikeusistuimissakin.

– Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan erojen yhteydessä vähintään puolet hyväksikäyttöväitteistä on vääriä. Vieraannuttamistapauksissa tämä "valttiässä" vedetään hihasta silloin, kun lähivanhempi on riittävän kauan yrittänyt vieraannuttaa etävanhemmasta muilla keinoin, jotka eivät ole tehonneet, Hannuniemi kuvaa raakaa todellisuutta.

Anne Nikka

Chutzpah. kirjoitti:

Iltalehden keskustelusta poimittua.

Väitöskirja: Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

http://www.aidostiporilaisempi.fi/uutiset.php?id=997

Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän. Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.


Katkerien lapsenhuoltokiistojen määrät ovat viime vuosina kasvaneet ja niissä käytettävät keinot koventuneet. Samaan aikaan lasten pahoinvointi on erilaisilla mittareilla mitattuna jatkuvasti lisääntynyt. Huostaanotot lisääntyvät 5–7 prosentin vuosivauhdilla, lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden määrät ovat kasvussa ja nuorten miesten syrjäytyminen on jo vakava kansantaloudellinen ja sosiaalinen omgelma.
Näillä kaikilla asioilla on selkeä kytkös toisiinsa, vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome, PAS). Väitöskirjaa vieraannuttamisoireryhtymästä tekevän varatuomarin Anja Hannuniemen mukaan kyse on erittäin vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka kielii siitä, että järjestelmät lasten suojelemiseksi ja heidän asioidensa ratkaisemiseksi eivät toimi.

Vieraannuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että katkerissa huoltajuuskiistoissa jompikumpi vanhemmista tietoisesti mustamaalaa toista vanhempaa niin, että lapsi ei halua olla tekemisissä tämän kanssa.
– Vieraannuttaja puhuu pahaa lapselle toisesta vanhemmasta sekä sabotoi tapaamisia ja lapsen varusteita. Lapsi oppii pidemmän päälle kaksinaamaiseksi, valehtelemaan, vakoilemaan ja varastamaan, Hannuniemi listaa.
Vieraannuttajat sairastavat usein myös persoonallisuushäiriöitä. Ja kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.
Vanhempien eron jälkeen lapset joutuvat 85–90-prosentin todennäköisyydellä äideillä, vaikka isät ovat Hannuniemen mukaan huomattavasti aktivoituneet, kun taas naisten alkoholin käyttö ja tunnistettu väkivaltaisuus ovat huomattavasti lisääntyneet. Useimmissa tapauksista vieraannuttaja onkin siis äiti.
– Tämä tarkoittaa, että lapsia pidetään kasvavassa määrin väkisin äideillä, joilla ei ole mitään edellytyksiä vanhemmiksi. Ja isiä vastaavasti syrjitään. Tosin sitä mukaa kun isät pääsevät lähihuoltajiksi, heidän määränsä myös vieraannuttajina saattaa kasvaa.


Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.
– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta. Se on kuitenkin laitonta, vanhemman tapaaminen on aina tärkeämpää kuin mikään harrastus. Joustamattomuus kuuluu tähän kaavaan ja itse asiassa usein näitä harrastuksia ja menoja buukataan tarkoituksella juuri tapaamisajankohtiin, Hannuniemi valottaa.
Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta. Pahimmissa tapauksissa lapset tulevat pahoinpidellyiksi, jos lapsi osoittaa merkkejä siitä, että etävanhemman luona on ollut hauskaa.
– Lapsi käännytetään samaan tapaan kuin uskonnolliseen lahkoon. Kun aktiivinen käännytys lähivanhemman erinomaisuuden uskontoon on tehty, toisessa vaiheessa lapsi osallistuu itse vieraannuttamiseen. Lapsen on pakko valita puolensa, koska hän ei jaksa kauaa repivää tilannetta.
– Ja koska lapsi on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle, lapsi hylkää etävanhemman. Lähivanhempi voi näennäisesti sanoa, että kannustaa tapaamiseen, vaikka on jo tehnyt työn vieraannuttaakseen lapsen etävanhemmasta.

Vieraannuttajat pelaavat lapsilla paikoin jopa niin kovaa, että vääriä insestisyytöksiä on Hannuniemen mukaan mennyt läpi Suomen oikeusistuimissakin.

– Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan erojen yhteydessä vähintään puolet hyväksikäyttöväitteistä on vääriä. Vieraannuttamistapauksissa tämä "valttiässä" vedetään hihasta silloin, kun lähivanhempi on riittävän kauan yrittänyt vieraannuttaa etävanhemmasta muilla keinoin, jotka eivät ole tehonneet, Hannuniemi kuvaa raakaa todellisuutta.

Anne Nikka

Lue lisää

Tiedätkö koska tuo Varatuomari Anja Hannuniemen kirja julkaistaan ja mistä kaupasta sen saa ostettua / tilattua?

sylvie kirjoitti:

Tiedätkö koska tuo Varatuomari Anja Hannuniemen kirja julkaistaan ja mistä kaupasta sen saa ostettua / tilattua?

Sorry en tiedä milloinka pro gradu valmistuu.

Jon Googlaat > anja hannuniemi lapsen vieraannuttaminen < , > pa syndrooma

Cosa Nostra. kirjoitti:

Sorry en tiedä milloinka pro gradu valmistuu.

Jon Googlaat > anja hannuniemi lapsen vieraannuttaminen < , > pa syndrooma

Luonnonvoimat? ..Mikä ei riitä ja mihin?