Alkuun heti, tämä ei ole provo eikä tällainen klassinen täälläkin palstalla viljelty piilov.....u (tai suorempikin) siitä millaisessa tilanteessa kukin on. Ihan vain asia joka välillä askarruttaa. Älköön kukaan vetäkö hernettä nenään.
Elikkäs, aina yksi yleisimpiä väittelyitä täälläkin tuntuu olevan että KANNATTAAKO mennä töihin aivan kaikissa tilanteissa, jos paremmin tienaa tukien avulla, ja mahdollisesti vielä monet sanovat että töihin meno ihan kohtuupalkallakin ei tule pidemmän päälle järkeväksi vaan tulot putoavat.
Kysymys siis joka vähän on askarruttanut niin on että kun olen ymmärtänyt että nuo yhteiskunnan tuet kuitenkin aika vakioluokkaa ovat niin mikä niiden suhde sitten työpalkkaan on, eli paljonko pitäisi tienata että tukien katkaisu ei vaikuta haitallisesti? Jos siis ajatellaan ihan rahassa niin kuinka paljon pitää tienata että töihinmenosta johtuvien tukien katkeaminen ei huononna tilannetta?
Yhteen jos katsotaan siis aivan kaikki etuudet ja tehdään niistä loppusumma rahallisesti. (tuet jotka maksetaan niin ettei rahaa "näy" ja sitten ne jotka saa ihan kylmänä rahana).
Jokaisen tilannehan nyt on erilainen, toisilla on velkaa, toisilla ei, toisen terveys on erilainen kuin toisella, toisen menot ovat eriasteella muutenkin, toisen vähän on toisen paljon ym. Mutta jos nyt jonkin oman esimerkkini laitan tähän josta kulmasta itse asiaa tarkastelen.
Eli itsellä aika vakiokaava nykypäivänä, takana lukio ja samalla ammmattikoulu eli ihan perusduunari, välillä ollut töitä, välillä ei. Perustaso kuitenkin niin että palkasta jäänyt verojen jälkeen käteen kuukaudessa n. 1100e eli aika minimipalkkaa. Sellaisia velkoja ei ole ollut joita olisi tuosta maksellut. Käytännössä siis yksi klassisimmista tilanteista jossa nuori on tänä päivänä koulun jälkeen. Ei juuri omaisuutta, harvoin ihan kiinteää duunia, mutta toisaalta ei velkaakaan kuin korkeintaan esim. opintolainaa.
Hiukkasen säästöjä itsellä, eli voi sanoa että samaa luokkaa kuukausikulutus ollut niinäkin kuukausina jolloin ei ole ollut töitä, noin tuon reilun tonnin.
Aikanaan kun olin vielä "sinkku", asuin ihan peruskokoisessa kämpässä yksinään, rahaa meni ihan tavallisiin asioihin, vuokra, sähkö, puhelin, auto, ruoka, kiinteisiin "huvituksiin" lähinnä vain nettiin. ym. jokapäiväinen tietenkin.
Kaikesta tästä kuitenkin aina selvisin vallan mainiosti tuolla n.1100e kuussa, kuten sanoin niin siis saman verran meni kun oli työtönkin, tällöin ei nostanut muuta kuin perus työttömyyskorvausta ja sitten loppu meni säästöistä. Kulutus aina kuitenkin lähes tuo sama.
Nyt sitten ei ole enää sinkku, samassa kämpässä asuu nyt avovaimo jonka tulot myös tuota aivan samaa luokkaa eli nyt on kaksi matalapalkka työtätekevää. Velkaa kun ei edelleenkään ole niin tietysti suhteessa jää enemmän mutta on tietty 2 puhelinta, 2 syömässä, autolla ehkä ajetaan hieman enemmän yms. joten suhde kuitenkin on pitkälle lähes sama tuossa tulo/menopuolessa.
Mitään tukia ei saada, joku joskus on sanonut että asumistukea varmaan saisi mutta en ole koskaan kysynyt kun ei ole ollut tarvis. Tottunut tähän systeemiin ja vähän niin ajattelen että tuet ovat silloin ajankohtaisia kun niitä on pakko hakea.
Tuossa kuitenkin sitten on taas paljon entisiä luokkakavereita ym. vierestä seurannut ja jutellut niin ei ole yksi ja ainut jonka suusta on kuullut että "ei minulla olisi varaa tuolla palkalla mennä töihin", "työnteko ei kannata kun sitten katkeaa tuet", "lähtee kämppä alta jos menee tuolla palkalla duuniin" ym.
Tämä vain siinä mielessä pistää miettimään että onko kyseessä puhtaasti laiskuus, vai onko tilanne se että yhteenlaskien tuet ja etuudet tulevat suhteessa ja käteisenäkin paremmaksi vaihtoehdoksi...?
Itse kun kuitenkin olen omasta mielestäni pitänyt aina palkkaanikin niin alhaisena kuin voi olla ja että ollaan ihan alarajalla eli paljon tarvii tienata että kannattaa jos tuet loppuvat?
Meinaan sen tiedän kuitenkin että aivan samalla viivalla ollaan kaikkien tuntemieni kanssa, eli ei velkaa, ei lapsia, ei mitään suuria menoreikiä, ei isoja kämppiä, kenelläkään ei isoja terveysmenoja...ei siis mitään mikä poikkeaisi omasta tilanteestani, josta selviydyn ihan riittävästi 1100e kuussa käteen vaikka ei nuukaile, mutta ei tietty elä leveästikään. Tiedän joidenkin kieltäytyneenkin tarjotusta työstä koska oli liian huono palkka kuulemma.
Eli siis jos tilanne todella tuo on että ilman velkaa ja mitään sellaista mihin olisi aivan pakko rahaa upottaa, nyky-yhteiskunnassa ei VOI mennä töihin jos ei saa tarpeeksi palkkaa vaan on pakko olla tukien varassa niin on aikas nurkinkurinen.
Siis jos nyt vielä kiteyttää jutun niin onko todella että tuo oma palkkani joka minulle kuitenkin riittää ja kuitenkin on niin lahainen kuin olla ja voi, on tukiin verrattuna aivan olematon ja sillä ei pysty eikä edes haluta mennä töihin? Aika huonosti on asiat kun kuitenkin työttömiäkin on niin paljon mitä on, jos kynnys töiden saamiseen saati vastaanottamiseen on että tarpeeksi pitää saada palkkaakin ihan että voi elää...
Elikkäs, aina yksi yleisimpiä väittelyitä täälläkin tuntuu olevan että KANNATTAAKO mennä töihin aivan kaikissa tilanteissa, jos paremmin tienaa tukien avulla, ja mahdollisesti vielä monet sanovat että töihin meno ihan kohtuupalkallakin ei tule pidemmän päälle järkeväksi vaan tulot putoavat.
Kysymys siis joka vähän on askarruttanut niin on että kun olen ymmärtänyt että nuo yhteiskunnan tuet kuitenkin aika vakioluokkaa ovat niin mikä niiden suhde sitten työpalkkaan on, eli paljonko pitäisi tienata että tukien katkaisu ei vaikuta haitallisesti? Jos siis ajatellaan ihan rahassa niin kuinka paljon pitää tienata että töihinmenosta johtuvien tukien katkeaminen ei huononna tilannetta?
Yhteen jos katsotaan siis aivan kaikki etuudet ja tehdään niistä loppusumma rahallisesti. (tuet jotka maksetaan niin ettei rahaa "näy" ja sitten ne jotka saa ihan kylmänä rahana).
Jokaisen tilannehan nyt on erilainen, toisilla on velkaa, toisilla ei, toisen terveys on erilainen kuin toisella, toisen menot ovat eriasteella muutenkin, toisen vähän on toisen paljon ym. Mutta jos nyt jonkin oman esimerkkini laitan tähän josta kulmasta itse asiaa tarkastelen.
Eli itsellä aika vakiokaava nykypäivänä, takana lukio ja samalla ammmattikoulu eli ihan perusduunari, välillä ollut töitä, välillä ei. Perustaso kuitenkin niin että palkasta jäänyt verojen jälkeen käteen kuukaudessa n. 1100e eli aika minimipalkkaa. Sellaisia velkoja ei ole ollut joita olisi tuosta maksellut. Käytännössä siis yksi klassisimmista tilanteista jossa nuori on tänä päivänä koulun jälkeen. Ei juuri omaisuutta, harvoin ihan kiinteää duunia, mutta toisaalta ei velkaakaan kuin korkeintaan esim. opintolainaa.
Hiukkasen säästöjä itsellä, eli voi sanoa että samaa luokkaa kuukausikulutus ollut niinäkin kuukausina jolloin ei ole ollut töitä, noin tuon reilun tonnin.
Aikanaan kun olin vielä "sinkku", asuin ihan peruskokoisessa kämpässä yksinään, rahaa meni ihan tavallisiin asioihin, vuokra, sähkö, puhelin, auto, ruoka, kiinteisiin "huvituksiin" lähinnä vain nettiin. ym. jokapäiväinen tietenkin.
Kaikesta tästä kuitenkin aina selvisin vallan mainiosti tuolla n.1100e kuussa, kuten sanoin niin siis saman verran meni kun oli työtönkin, tällöin ei nostanut muuta kuin perus työttömyyskorvausta ja sitten loppu meni säästöistä. Kulutus aina kuitenkin lähes tuo sama.
Nyt sitten ei ole enää sinkku, samassa kämpässä asuu nyt avovaimo jonka tulot myös tuota aivan samaa luokkaa eli nyt on kaksi matalapalkka työtätekevää. Velkaa kun ei edelleenkään ole niin tietysti suhteessa jää enemmän mutta on tietty 2 puhelinta, 2 syömässä, autolla ehkä ajetaan hieman enemmän yms. joten suhde kuitenkin on pitkälle lähes sama tuossa tulo/menopuolessa.
Mitään tukia ei saada, joku joskus on sanonut että asumistukea varmaan saisi mutta en ole koskaan kysynyt kun ei ole ollut tarvis. Tottunut tähän systeemiin ja vähän niin ajattelen että tuet ovat silloin ajankohtaisia kun niitä on pakko hakea.
Tuossa kuitenkin sitten on taas paljon entisiä luokkakavereita ym. vierestä seurannut ja jutellut niin ei ole yksi ja ainut jonka suusta on kuullut että "ei minulla olisi varaa tuolla palkalla mennä töihin", "työnteko ei kannata kun sitten katkeaa tuet", "lähtee kämppä alta jos menee tuolla palkalla duuniin" ym.
Tämä vain siinä mielessä pistää miettimään että onko kyseessä puhtaasti laiskuus, vai onko tilanne se että yhteenlaskien tuet ja etuudet tulevat suhteessa ja käteisenäkin paremmaksi vaihtoehdoksi...?
Itse kun kuitenkin olen omasta mielestäni pitänyt aina palkkaanikin niin alhaisena kuin voi olla ja että ollaan ihan alarajalla eli paljon tarvii tienata että kannattaa jos tuet loppuvat?
Meinaan sen tiedän kuitenkin että aivan samalla viivalla ollaan kaikkien tuntemieni kanssa, eli ei velkaa, ei lapsia, ei mitään suuria menoreikiä, ei isoja kämppiä, kenelläkään ei isoja terveysmenoja...ei siis mitään mikä poikkeaisi omasta tilanteestani, josta selviydyn ihan riittävästi 1100e kuussa käteen vaikka ei nuukaile, mutta ei tietty elä leveästikään. Tiedän joidenkin kieltäytyneenkin tarjotusta työstä koska oli liian huono palkka kuulemma.
Eli siis jos tilanne todella tuo on että ilman velkaa ja mitään sellaista mihin olisi aivan pakko rahaa upottaa, nyky-yhteiskunnassa ei VOI mennä töihin jos ei saa tarpeeksi palkkaa vaan on pakko olla tukien varassa niin on aikas nurkinkurinen.
Siis jos nyt vielä kiteyttää jutun niin onko todella että tuo oma palkkani joka minulle kuitenkin riittää ja kuitenkin on niin lahainen kuin olla ja voi, on tukiin verrattuna aivan olematon ja sillä ei pysty eikä edes haluta mennä töihin? Aika huonosti on asiat kun kuitenkin työttömiäkin on niin paljon mitä on, jos kynnys töiden saamiseen saati vastaanottamiseen on että tarpeeksi pitää saada palkkaakin ihan että voi elää...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lasketaan vastaava minun kohdaltani. Opiskeluaikaiset tulot olleet kohta kolme vuotta 400 euroa kk/alle sen.
Olen kuluttanut tuon summan vuokraan, puhelinlaskuun, opiskelutarvikkeisiin. Olen saanut ilmaisen ruuan viikolla oppilaitoksesta.
Luonani käy säännöllisesti 2 murrosikäistä lasta, heidän menoistaan on vastannut osittain toinen vanhempi.
Kun nyt päätän opintoni, ryhdyn hakemaan töitä. Tästä pienestä kaupungista sitä tuskin löytyy. Kun löytyy, joudun lainaamaan jostakin että pääsen työsaran alkuun. Autoa ei ole kannattanut pitää vuosikausiin, ja se kaventaa mahdollisuuksiani työn suhteen.
Täällä matalapalkka on keskimäärin 1300 euroa kuussa... Jopa alle. Eivätkä minun ammatillista pätevyyttäni osoittavat paperit yhtään paranna sitä, saatan joutua tekemään jopa työmarkkinatuella mainontaa, tai taittohommia...
En tiedä missä keskustelunaloittaja elää, minä ainakin siinä maailmassa, jossa ei jää säästöjä, ei ole viikoksikaan pelivaraa, ajoittain juuri pariksi päiväksi.
Ei tämäkään ole provo, eikä katkera vuodatus, vaan ihmettelyä.
Ettekö te työlliset todellakaan tiedä työttömien/opiskelijoiden arjesta mitään?
Ettekö te muista? Vai olitteko kotoisin varakkaista perheistä? Kaikki eivät ole. Lähdin 15 v. aikoinaan maailmalle, vanhemmat eivät ole sen jälkeen avustaneet markalla, sittemmin eurolla...Sama kohtelu on koskenut neljää nuorempaa sisarusta. Työtä on tullut tehtyä. Ajokortin, auton omalla työllä, ja olen onnellinen saatuani kaksi ihanaa pojankoltiaista maailmaan- tällä elämäntiedolla en enää uskaltaisi ruveta muksuntekoon.
Että tällaista...
Kerrankin fiksulla tavalla joku pohtinut tätäkin asiaa ja perustellut oman näkemyksensä asiaan. Ei sitä ainaista tuet poikki tai palkat pienemmiksi riitelyä.
Tekstistä kyllä käy selvästi ilmi että tuskin aiemmin oletettu kultalusikka suussa syntyminen pitää paikkansa. Tuskin kukaan oli säästöjä tai ei niin tonnilla kuussa haluaa elää niin että siitä itse maksaa kaiken mahdollisen jos rahaa on käytössä enemmän. Huomasi vaan tuossa että "sama summa meni ja menee eli tuo tonni kuussa oli duunia tai ei", jos säästöjä olisi pappa betalar meiningillä niin oletetusti sitä palaisi hieman enemmän..
Mutta itse asiaan, hyvinhän perustelit että katselet asiaa vain tältä omalta tietämältäsi kannalta ja verraten siitä tietämiisi ihmisiin. Et muualle sen kummemmin ulottanutkaan ja tosiaan suljit pois tilanteet että on velkaa kerääntynyt.
Monesti tietenkin on niin että varsinkin pidemmän työttömyyden aikana velkaa kertyy pakostikin ja muutenkin muuttuu tilanne sellaiseksi että muutaman kympinkin tulojen putoaminen kuussa voi olla katastrofi. Usein voi olla että näin käykin jos menee matalapalkkatöihin.
Meinaan siitä olen kyllä yhtämieltä kuten itsekin sanoit että -anteeksi suoruus mutta itsehän sanoit saman- palkkasi ei tosiaan ole hyvä ottaen huomioon että itse maksat sillä kaiken. Alle keskivertopalkankin ja paljon vähemmän ei voisi ollakaan enää. Tilanteesi toki on siitä helppo että velkaa ei ole ja se kattaa kaiken, plus olet ihan jaloillasi niin tilannehan on ihan ihanteellinen.
Mutta jos nyt lasketaan ihan tukien mukaan vastaavaa rahallisesti, itse olin aikanaan puolitoista vuotta työttömänä ihan perustyökkäreillä, jos kaiken laski yhteen näkyvän ja näkymättömän osuuden niin tuet yhteensä olivat sellaista 1000-1100e kuussa ja siihen päälle asiat joista oli näin voi sanoa, hyötyä että oli vähävaraisen ja työttömän leima merkittynä.
Suoraan sanoen siis, itse en olisi samalla palkalla kyennyt menemään töihin sillä olisi pudonnut liikaa kaikki, vaikka ei itselläkään kummoisia velkoja ollut ja pienet säästöjen rippeet jotka kyllä loppuivat alle vuodessa kun jäi työttömäksi, auttoivat sen verran että ihan nipinnapin selvisi.
Ja jos mennään tälle alueelle että on jo velkaakin niin klassisin kaikista pahin tapaushan on olla matalapalkkainen niin että on jotakin ulosotossa, tarpeeksi vähän rahaa kun on niin menee jotakin aivan minimaalista tai sitten on vain "varaton" leima papereissa, mutta sitten taas jos menet töihin jossa tienaat miniminkin mukaan eli jotain juuri 1000-1100e/kk niin 1/3 napataan palkasta useimmiten heti vähintään, ja sitten vielä kun olet töissä niin putoaa monet tuet.
Vähintään siis duuni sossukierre on valmis ja töissä kun olet niin ei sieltäkään kovin helposti kukaan saa, vielä kun otetaan motivaatiopuoli huomioon eli raadat töissä ja silti et pärjää lähellekään omillasi niin ei oikein kivaa eläminen varmaan ole.
Jos nyt itsekin tähän loppuun tiivistän niin kyllä hyvinkin nuo tuet voivat mennä yli minimipalkan vaikka rahaa itsessään ei paljoakaan käteen jäisi ja ei voi ottaa vastaan huonopalkkaisia töitä koska ei elä. Tosin onhan paljon ihmisiä jotka ajattelevat ymmärrettävästi niinkin että miksi mennä töihin edes jos saa saman, vaikka eivät tulot putoaisikaan. Erona vaan että ei tarvitse nousta aamuisin.
Tapaukset kun aina ovat erilaisia niin ei tietenkään voi yleistää, ja tosiaan kaiken a ja o on se MITÄ kaikkea joutuu maksamaan rahoillaan, tulivat ne sitten mistä vain. Velaton tilanne aina toiseksi paras, säästöt paras.
Muista toki että viina on parasta huumetta. Se rankaisee välittömästi, siksi useimmat eivät joudu koukkuun.
Pikku kyssäri nyt vain tähän väliin että mikäköhän tuo nyt oli? Jos ihan oikeassa paikassa oli niin perusteluja kaipaisi hän mikä nyt noin kiivastutti. Pakko oli lukea oma teksti uudelleen vielä kun tuli fiilis että taisi olla jotain väärää jonkunmielestä mut ainakaan itse en löytänyt??
vähän liikoja höyryjä päästellä. Todennäköisesti ei ole mitään tekemistä edellisen viestisi kanssa.
Ei silti, vaikka olen vielä opiskelija idästä... Siis, kun tuota ihmettelette, niin kerron. En halua juoda, koska en kykenisi enää siihen matalapalkkatyöhönkään.
Ja anteeksi maalaisuuteni.
Samat alakoululaisen pilkkuvirheet, väärin jäsennetyt lauseet jne. Ikäarvioni 10-13 vuotta.
Ei toi ole 12-vuotiaan tekstiä. Kyseessä on hieman jälkeenjäänyt ja lukihäiriöstä kärsivä. Sanoisin että 23-vuotias espoolaisen rivitaloperheen ylipainosta ja yökastelusta kärsivä astmanen. Ainut "työpaikka", joka pojalla on ollut, on faijan firmassa, josta se kuitenkiin lähetettiin kotiin, kun työntekijät uhkasivat joukkoirtisanoutua.
Valmistuva, median puolen ammattilaiseksi.
Enkä silti juo. En halua...
Ja et millään usko, että jonkun tulot voivat olla alle 400 euroa kuukauteen, ja sillä asuu ja puhelinkulut ja muut pikkujutut maksaa?
35. Itäsuomi, maatalouslomittajana nuorempana 9 vuotta eläkerekisteriotteen mukaan.
Käykääs tsekkaamassa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun sivut, ja graafisen suunnittelun kuvamatskut...
Sieltä. Siis ceestä muka olen?
Mitä vitsiä on pyrkiä media-alalle, jos ei kykene kirjoittamaan edes yhtä suomenkielen lausetta niin että siitä saa jotain selvää, virheettömyydestä puhumattakaan.
Taidat olla se sama heppu, joka ei ymmärrä esimerkiksi pilkun merkitystä, vaan luulee että sillä voi korvata sidesanoja. "Haluaisin graafikoksi, tekstittäjäksi valmistun, lähiaikoina."
Barbie odottaa... Täällä minä naes olen vapaalla. Ihe, ilmasen itteni sillä kielellä, mitä äetykkä opetti...
Et, tuota, tajua. Savokarjalan murteessa pilkutus on vähän kuin painottaisi joka sanaaerikseen, jos noin esiintyy...
Kuvanteko, taitto ilojani. Oikolukukin, mutta noin tavallisesti minä en vastaa tekstien oikeellisuudesta... Vaan että julkaisu on painopäivänä oieanlaisena painossa.
Värisyys, kuvat CMYK, jne...
Jos nyt arvioi suurin piirtein vastausta itse kysymykseesi, niin jos ajattelee sitä että jos jäät työttömäksi tuolla palkalla, niin ansiosidonnainen työttömyyspäivärahasi on noin 60 % siitä miinus tietysti verot, ja vähintään se peruspäivärahan määrä jonka kelakin maksaa.
Tämän laskenta on aika monimutkaista jos kaikki näkymättömät tuet otetaan huomioon. Ekonomisteillekin tuottaa vaikeuksia määritellä se "kynnyspalkka" jolla ihmisen kannattaa mennä töihin, ja se lienee tuo 1000 e. On otettava huomioon myös verovähennykset.
Tehdäänpä pieni laskuesimerkki yksin asuvalle (Helsinki), jonka palkkatulot ovat 1300 e/kk (brutto), asunto vuokra-asunto (30 m2, rak.vuosi 2000, vuokra 400 e/kk, vesimaksu 10 e/kk).
Työssäkäyvän tulot:
Palkka 1300 e/kk - veroprosentti koko vuoden työssä olevalle velattomalle, Helsingissä asuvalle, ev.lut. kirkkoon kuuluvalle olisi verohallinnon veroprosenttilaskurin mukaan 16 %, jonka lisäksi menisi työttömyys-ja eläkevakuutusmaksu 4,85 % eli käteen jäisi n. 1029 e/kk.
Kelan www-sivujen mukaan yksinasuva ei saa lainkaan asumistukea, jos bruttopalkka en enemmän kuin 1065-1245 e/kk (määrä riippuu asuinpaikkakunnasta), eli asumistukea ei tässä tapauksessa tippuisi lainkaan.
Nettotulot siis 1029 e/kk.
Työttömän tulot:
Työttömyyttä edeltävät tulot 1300 e/kk (brutto). Päiväraha työttömyyskassojen yhteisjärjestön (www.tyj.fi) mukaan ao. palkasta olisi 38,64 e/päivässä = 830,76 e/kk - verot. Velattoman, koko vuoden työttömänä olevan, Helsingissä asuvan, ev.lut. kirkkoon kuuluvan veroprosentti olisi veroprosenttilaiskurin mukaan 20, eli käteen jäisi päivärahasta noin 665 e/kk. Työttömyys- ja eläkevakuutusmaksua (4,85 %) ei työttömyyspäivärahasta peritä.
Jos vuokra vesimaksuineen 410 e/kk -> asumistuki näillä tuloilla olisi noin 167 e/kk, eli nettotulot tässä tapauksessa 665 + 167 = 832 e/kk.
Eli työssäkäymällä saisi nettona vain n. 200 e/kk enemmän kuin kotona maksaamalla. Aika vähän siitä, että raataa töissä 7-8 tuntia 5 päivänä viikossa? Siinäpä miettimisen aihetta, miksi työnteko ei kaikkia kiinnosta...
Laskelma ei tietenkään ole kaikenkattava, siinä ei ole huomioitu esim. mahdollisia velkoja, liiton jäsenmaksuja tms. eikä sitä, että ansiosidonnaista ei saa ikuisesti...
Useat työttömät ovat työmarkkinatuella eivätkä he saa laskemaasi ansiosidonnaista päivärahaa.
Miksi joillekkin on niin suuri ongelmana ansiosidonnaisella päivärahalla olevien haluttomuus ottaa vastaan matalapalkkaista työtä, kun työmarkkinatuella olevat ovat innokkaita ottamaan vastaan näitä matalapalkka töitäkin. Työmarkkinatuella olevat vain eivät jostain syystä kelpaa... olisi aika työnantajien katsoa peiliin.
kunhan revittelevät täällä turpaansa, kun luulevat olevansa parempia kun muut. Muuta ei osata tehdä kun suuta soittaa ja haukkua ihmisiä, niin mikäs sen parempi paikka kun tämä, tuollaisille fiktioaivoille jotka eivät todellisuudesta tiedä kun sen minkä vessanpytyllä näkevät ja haistavat. Jääkaapissakin niillä on pelkkä valo, kun eivät uskalla kaupassa käydä kun ovat niin peloissaan. Mutta täällä uskaltavat ja ovat niin polleeta porukkaa, että. Pitäähän sitä jossain koittaa näyttää olevansa jotain. ;););)
Miettikää nyt jokainen, jos olisi joku oikeasti, niin tuskinpa tänne olisi tarvetta tulla neuvojaan jakelemaan.
Haloo, herätys väki! Jätetään nämä tyhjäpäät omaan arvoonsa. Ignore vaan päälle, kun tulee näitä lahopäitä tänne isottelemaan.
Aikanaan olin pätkätöiden ja koulujen jälkeen työttömänä vajaan vuoden ja voin tuolta ajalta aivan suorina lukuina ilmoittaa miten rahat menivät:
Työtön: Tukia yhteensä aika tarkkaan 900e, n. 350e ihan rahana näkynyt osuus.
Nyt pari vuotta töissä ihan vakihommissa: Kaiken joutuu maksamaan itse ja palkka aika perussuomalainen duunariliksa eli hiukka vajaat 1400e. Tästä kun miinustellaan kaikki pakolliset menot, auto&bensakulut joka työn puoleen pakko olla plus muita kuluja joita välillä pakko maksella, käteen jää ihan itse elämiseen, harrastuksiin sun muuhun vajaat 400 kuussa.
Ei siis erikoista hurraamista mutta mieluummin tietysti näin. Kaiken pakollisen kun makselee pois niin jää sentään vähän ylimääräistäkin. Jos nyt tuosta selvästi pienemmällä palkalla tarvisi niitä hommia tehdä joissa itse olen ja oikeastaan muutenkin niin pakko tunnustaa että itsekin miettisin olisiko mitään järkeä lähteä aamulla liikenteeseen.