Auttakaa ymmärtämään miestä ja tilannettani. Olen asunut yhdessä miehen kanssa kuukauden ajan. Muutimme oikeastaan heti yhteen. Rakastuin häneen nopeasti. Hän kertoi vasta nyt, että myös hän rakastui minuun ensi tapaamisesta. Mutta...ongelmia paratiisissa...hän on hyvin mustasukkainen ex-miesystävälleni, jonka kanssa minulla on pieni lapsi. En ole paljoa tekemisissä exän kanssa, mutta soitin hänelle kaksi kertaa, etten voi järjestää hänen ja lapsen tapaamisia lähiaikoina. Tätä nykyisen mieheni on vaikea hyväksyä, että soitin exälle ja että ex on pari kertaa tavannut lapsen. Exän vuoksi hän ilmoitti, ettei ehkä koskaan kykene kanssani naimisiin, vaikka haluaa asua yhdessä kanssani avoliitossa (vaikka lopun elämää, jos kaikki menee hyvin). Minä otin pultit tuosta, ettei hän ehkä koskaan halua kanssani naimisiin, mutta olen nyt jotenkin sulattanut ajatuksen, koska hän kuitenkin rakastaa minua ja haluaa elää kanssani. Olen luvannut kyllä laittaa välit kokonaan poikki exään ja jos exä haluaa tavata lasta, niin se järjestetään ilman, että minun täytyy olla yhteydessä häneen. Exä ei tapaa lasta säännöllisesti eikä hänellä ole isyyttä virallisesti. Nykyinen on hyvin mustasukkainen ajatukselle, että rakastin exää niin paljon, että sain lapsen hänelle.
Auttakaa minua suhtautumaan tilanteeseeni. En ole enää nuori.
Auttakaa minua suhtautumaan tilanteeseeni. En ole enää nuori.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jatkoa: voiko mies vielä muuttaa mielensä tuosta naimisiinmenosta? Emmehän ole tunteneet kuin lyhyen ajan.
Nyksäs on vähän liiankin mustis ton perusteella,laita sille selvät pelisäännöt.
No ei ole ihan normaalia, että suuttuu siitä että on järjestänyt lapsensa asioita... Ihan totta, toivottavasti lapsesi ei joudu kärsimään tuosta mustasukkaisesta miehestä. Mies on muuttanut kanssasi yhteen ja on varmasti tiennyt alusta alkaen tilanteestasi, joten ei ole oikein mussuttaa siitä enää, ei sitä asiaa mikään voi muuttaa. Ainoa asia minkä hän voi muuttaa on oma suhtautumisensa siihen että isällä on oikeus tavata lastaan ja toisinpäin ja myös sinä olet silloin tavalla tai toisella yhteydessä eksääsi. Sinun ei tarvitse luvata mitään välien katkaisua yhtään keneenkään. Eikö avokumppanin olisi toivottavaa luottaa sinuun sen verran, että mitään sopimatonta ei sinun ja eksäsi välillä enää tule tapahtumaan?
Moi ap!
Meillä oli samanlaista ku alettiin seurustelemaan mieheni kanssa. Lapseni oli tuolloin vuoden ikäinen. Hän oli tosi mustasukkainen jos soitin exälleni lapseen liittyvistä jutuista. (en ole yhteydessä exääni muuta kuin lapseen liittyvissä asioissa.) Kävimme exäni kanssa myös yhdessä lapsemme joulu- ja kevätjuhlissa ja siitä mieheni oli tosi mustasukkainen! Pyysin miestäni mukaan lapseni juhliin mutta hän ei ole koskaan halunnut tulla.
No, siinä varmaan meni ainaki se vuos-pari ennenku se kunnolla tottu ajatukseen että tulen olemaan aina exäni kanssa tekemisissä jollain tasolla kun meillä on yhteinen lapsi. Hän sitten oppi sen asian kanssa elämään ja ei ole enää mustasukkainen kun huomasi että siihen ei ole aihetta. Lapsemme viettää exäni luona paljon aikaa ja he käyvät yhdessä reissuissa ynnä muuta sellaista. Nykyään tullaan kaikki hyvin toimeen keskenämme, ja ex on tosi mielissään siitä miten hyvä isäpuoli mieheni on lapsellemme.
Meillä on nykyään myös kaksi yhteistä lasta ja kolmas tulossa =). Naimisiin olemme myös menossa lähivuosina.
Tsemppiä teille! Ja voithan sä näyttää tämän viestiketjun miehellesi ja kertoa että hän/te ette ole ainoita tällaisen asian kanssa painiskelevia. Mustasukkaisuus on tosi inhottavaa kaikille osapuolille, miehesikin varmasti kärsii siitä. Sun pitää vaan nyt todistaa miehellesi että et halua enää exääsi. Kerro vaikka hänelle siitä että miksi erositte ja miksi et halunnut enää olla hänen kanssaan.
Ja älä mieti sitä naimisiinmenojuttua vielä. Olette olleet vasta niin vähän aikaa yhdessä. Uskon että miehesi haluaa kanssasi naimisiin kunhan hän pääsee tuon mustasukkaisuusjutun yli. Ajattele, hän rakastaa sua niin paljon että on tosi mustasukkainen. Mustasukkaisuus liittyy rakkauteen. Kyllä te naimisiin pääsette, ei ole kiirettä. Mekin ollaan oltu jo 7v yhdessä. =)
Jaa lasta ei siis tarvitse ajatella idioottien aikuisten riitelyn takia. Miksi ihmeessä et voisi puhua yhteisen lapsenne asioista isän kanssa? Voisit vähän miettiä että minkä käsityksen sekin antaa lapselle että et voi edes puhelimessa puhua hänen isän kanssa, vaan pitää harrastaa jotain naurettavaa kikkailua muiden ihmisten välityksellä. Taitaa olla tuo nykyinen miehesi niin mustasukkaista tyyppiä että suosittelen lähtemistä nyt kun ei ole vielä pahaa tapahtunut. Jos hänen luo jäät niin sehän määrää pian senkin että minkälaisiin vaatteisiin saat pukeutua ja ketä ihmisiä saat katsoa silmiin. Ei tuommoista tarvitse ymmärtää.
Olisit nyt vähän ensin opetellut toista tuntemaan..
Mikä kiire ehti panna huushollit yhteen??
No, nyt ei auta märistä, miehesi on tosi mustasukkainen ja minullakin on ollut tuollainen mies ja loppuhan siitä tuli..
Sairaalloista mustasukksisuuttahan tuo on ja toivon totisesti, ettei sulle käy niinkuin mulle, että sain lopulta selkäänikin, kun kaupan kassapojalla vitsailin..
Toivottavasti mies ei ala oleen lapsellekkin mustis, pidä siitä huoli, ettei niin käy.
Mulla piti olla aina tämä mustis mukana, kun exä tuli lastaan hakeen, enkä saanut silmiin katsoa, ettei tullut aihetta turpiin vetoon. Silti turpiin tuli.
Jospa sulla ei niin huono tuuri kuitenkaan ole.
Lähdin lapsen kanssa vuoden yhdessä asumisen jälkeen entisille sijoille isäni avustuksella, kun en jaksanut enää sitä väkivaltaa.
> Olen luvannut kyllä laittaa välit kokonaan poikki exään ja jos exä haluaa tavata lasta, niin se järjestetään ilman, että minun täytyy olla yhteydessä häneen.
Teillä on yhteinen lapsi. On lapsen edun mukaista, että olet puheväleissä exän kanssa. Olet lapsellinen ja typerä, jos annat nykyisen miehesi määrätä yhteydenpidosta lapsesi isään.
Jos luottamusta ei löydy ja mies on liian mustasukkainen, tulisi erota.
Millainen äiti muuttaa lapsensa kanssa asumaan tuntemattoman miehen luokse?! Kuukausi on aivan liian lyhyt aika oppia tuntemaan toisensa. Sanoit, että muutitte heti yhteen.
Entä, kun mies alkaa olemaan mustasukkainen myös lapselle? Paha juttu.
Vaikka olet eronnut, ei sinun pidä ripustaututa ensimmäiseen vastaantulijaan. Sinun pitää etsiä sellainen kumppani, jonka käytös on hyväksi sekä sinulle, että lapsellesi ja joka mahdollistaa lapsen ja isän tapaamiset ilman mustasukkaisuuskohtauksia.
Ei tuollaista miestä tarvitse ymmärtää !
Ai etteipidä ymmärtää. no sitten ehkä pitää etsiä suhteen missä saa toimia oman pään mukaan niin ettei mistään tarvi sopia tai puhua, silloin se toinen ehkä ymmärtää sinua tai sitten sellaista ei löydykkään. ei nyt kaikki ole heti valmista välttämättä.
Riippuu yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta kuinka hyvä on että ollaan exän kanssa tekemisissä. On niitäkin tapauksia missä todellakin on parempi ettei vanhemat ole keskenään tekemisissä. Teillä ilmeisesti ei ole sellaiseen aihetta. Kovin olet valmis ottamaan exään etäisyytty nykyisen suhteen parantamiseksi, miehsi on uudessa tilanteessa ja mustasukksiuus helpottaa ajan kanssa kun sen ymmärtää ja siihen saa apua sinulta ja muilta. Joillekkin se on vaikeampaa, mutta luonnollista jossain rajoissa kun teilläkin alussa sitoutunut vakava suhde. Eikö siin'kin ole järjestelyä joka antaa suuntaa, ettei exä ole virallinen isä. Siis päävastuu lapsesta on sinulla.
heti pitää hälytyskellojen soida, jos kumppani osoittaa mustasukkaisia piirteitä ja vielä tuollaisia. itse miettisin uudelleen koko suhdetta.
mustasukkainen ei rakasta, vaan haluaa omistaa.
mieti sitä.
Mustasukkaisuus on normaali tunne ihmiselle. Mustasukkaisien piirteiden esiintulo ei ole väärin. Ne on tunteita jotka sitten saattavat jopa saada jotain uutta aikaiseksi, ja joskus ne eivät tuo mitään hyvää, ne tuovat mukanaan jotain ja voivat muuttaa asioita eteenpäinkin.
En ottaisi edellistä viestiä noin musta valkoisen vakavasti. Neuvo muutenkin on kovin yksoikoinen ja järkevä ihminen ei lähtisi nopeita ratkaiuja tekemään. Miettiä kyllä voi ja kannattaa. Asioista keskustelu yhdessä ja erikseen myös tuo näkökantaa. Pääasia että sopiva rauha ja tasapaino löytyy.
"Exä ei tapaa lasta säännöllisesti eikä hänellä ole isyyttä virallisesti. "
Olisiko mahdollista, että nykyinen miehesi adoptoisi lapsesi ja ex jäisi kokonaan pois? Voihan hän esim. joululahjan lähettää tms, ja muistaa syntymäpäivinään. Toisaalta, et tunne nykyista miestä niin hyvin että voisit tietää sopiiko hän "isäksi". Kannattaisi ehkä kuitenkin asua erillään aluksi ja tutustua toisiinne paremmin... Toisaalta on normaalia myös tuntea niitä tunteita joita hän tuntee. Mutta paketti on sinä lapsi, ei pelkästään sinä. Se miehen pitäisi ymmärtää. Hän ei vaikuta kovin kypsältä, vaikka rakastunut onkin. Jotkut suhteet ovat ihania niin kauan kunnen todellisuus puuttuu peliin. Oikean rakkauden tulisi kestää myös todellisuus joka ei ole aina niin ihana, mutta oikea rakkaus vaatii myös aikaa syntyäkseen...
Meillä on kaikki hyvin, vaikka muutimme niin nopeasti yhteen. Mies on todella hyvä lapselleni, hoitaa häntä mielellään ja lapseni selvästi jo pitää hänestä ellei jopa rakasta häntä. Ainakin luottaa häneen ja myös itse luotan. Biologinen isä on tavannut lapsen 2 kertaa koko lapsen elämän aikana. En ole enää yhteydessä häneen. Annoin hänelle kuitenkin mahdollisuuden tavata lasta säännöllisesti. Huolimatta tästä mustasukkaisuus exää kohtaan on edelleen olemassa, koska biologinen isä kieltäytyy tapaamasta lasta ellei saa samalla tavata minua. Hän siis itse katkaisi suhteensa lapseen kokonaan. Ilmeisesti hän ei halunnut tavata lasta vaan minua. Toivon ajan "parantavan haavat" eli tuovan luottamusta uuden mieheni ja minun välille. En myöskään ole ripustautunut ensimmäiseen vastaantulevaan mieheen, vaan odotin aika kauan, ennen kuin "oikea" osui kohdalle.
Luin koko ketjusta rivin sieltä ja toisen tuolta, en voi kuin todeta että hullu maailma! Toivottavasti onnistut kasvattamaan lapsen yhteiskuntakelvolliseksi! Keskity siihen ja jätä miesten kanssa peuhaamiset vähemmälle.
Mitkä miesten kanssa peuhaamiset? Minulla on yksi mies. Lapsenko vuoksi olisi yksin elettävä? Mitä yhteiskuntakelpoisuus tähän liittyy?
> Neuvo muutenkin on kovin yksoikoinen ja järkevä ihminen ei lähtisi nopeita ratkaiuja tekemään.
Nainen oli muuttanut heti yhteen miehen kanssa. Kyllä toiseenkin suuntaan voi tehdä nopeita ratkaisuja :)
> Olisiko mahdollista, että nykyinen miehesi adoptoisi lapsesi ja ex jäisi kokonaan pois?
Huono neuvo.
Lapsella ON OIKEUS oppia tuntemaan oma isänsä.
Ei siinä epäkypsiä uusia puolisoita tarvitse paapoa.
Jotkut ihmiset täällä puhuvat selvästi ohi suunsa tai eivät ajatuksella lukeneet ihan koko viestiäsi.
Tämä osui silmään:
"Hän siis itse katkaisi suhteensa lapseen kokonaan. Ilmeisesti hän ei halunnut tavata lasta vaan minua. "
Lue tosiaan tuo toinen viestini minkä kirjoitin. Tuosta lauseesta tulee minullekkin aika karmaisevat fiilikset. Täällä puhutaan miehen oikeudesta tavata lastaan (JOKA PITÄÄ OLLA TOTTAKAI), mutta tapaamisien syy pitäisi olla se lapsen näkeminen eikä eksän näkeminen. Tämänkai kaikki tajuaa.
Otetaanpas esimerkki: Minä sovin exäni kanssa , että voisin ottaa lapseni viikonlopuksi hoitoon. Olen todella mielissäni kun saan viettää aikaa LAPSENI kanssa. Viikonloppu tulee ja menen hakemaan lasta exäni asunnolta, tervehdin lasta ja lapsen äitiä sekä hänen nykyistä miestään ja he tervehtivät takaisin. Otan tarvittavat lapsen tavarat ja vaihdan sanan pari lapsen asioista. Tämän jälkeen toivotetaan hyvät viikonloput ja lapsi vilkuttaa vanhemmilleen hyvästiksi, minä nostan kättä.
Tuossa on aika perusmuotoinen minun esimerkkini. Ei minulla ole mitään exää vastaan eikä hänen uutta miestänsä, mutta ei minulla kiinnosta viettää heidän kanssaan aikaa, vaan oman lapseni. Miten hänellä menee jne. Viikonloppuna sitten voidaan käydä jätskillä ja pelata yhdessä jotain peliä tmv.
Nooh... Minäkin mies ja yksi asia mikä pitäisi tuolla sinun miehelläsi tajuta on se, että lapsesi on sinulle kaikista tärkeintä tässä maailmassa. Miehesi tulee aina lapsesi jälkeen, mikä on täysin ymmärrettävää ja ihan oikein. Niinkuin kunnon vanhemman tuleekin ajatella. Jos lapsesi tapaamiset järjestetään puhelinsoitoilla ja se toimii hyvin sinulle ja lapselle, ei mun mielestä ole mitään syytä muutta tuota toimintatapaa.
Tuo on asia joka sun miehes pitää vaan sulattaa. Toinen mitän MINÄKÄÄN en sulattais, on joku yö jossain exän ja lapsen kanssa yhdessä. Mutta sinun tekstistäsi kyllä näki ettei tällaista sinulla ole.
Juu vaikka itsellenikin on vaikea myöntää nykyisessä suhteessa, avovaimoni on varmasti rakastanut jotain toista miestä tulepalavasti joskus ja ajatellut olevansa sen ihmisen kanssa lopun elämäänsä. Ehkä jopa enemmän kuin minua? Tiedä sitä sitten :) Mutta niinkuin minullakin rakkauksia on tullut ja mennyt, mutta ne ovat loppuneet SYYSTÄ eikä enää ole mitään tunteita enää näihin exiin. Tuskin hänkään kenenkään exän kanssa haluaisi enää yhteen, ne tuntuvat halvalta nykytilanteeseen verrattuna. Eikä varmasti vaihtaisi tätä pois.