En kohta enää kerta kaikkiaan jaksa työpaikkaani jossa olen ollut kiusan ja ivan kohteena jo vuosia. Minua pilkataan ja ivataan selkäni takana ja osin edessäkin päin, katsotaan halveksuen tai ivallinen virne naamalla ja jotkut jopa ilveilevät ja virnistelevät minulle päin naamaa. Kaikki eivät edes tervehdi tai sitten se tehdään epäasiallisesti huitoen. Jotkut tuntuvat häpeävän/olevan vaivautuneita jos heidät "yllätetään" minun seurastani.
Olen niin maahan poljettu ja itsetuntoni on ihan romuna. Ajatuksissani olen ottamassa lopputiliä tuolta mutta samalla iskee pelko elämän muutoksesta; pärjäänkö jossakin muualla ja entä jos sielläkin on samanlaista?
Kaikki tuntuu niin toivottomalta ja vaikealta... Mistä saisin voimia uuteen elämään...
Pahinta tässä on se, että aikoinaan työpaikalta alkanut pilkkaaminen on levinnyt sen ulkopuolellekin sillä piirit ovat täällä pienet. Siksi pelkäänkin että jos saan naapuri kaupungista töitä niin leviävätkö nämä jutut sinnekin ja sen myötä uudestakin työstä tulisi yhtä piinaa.
Elämäni ja sosiaaliset suhteeni ovat kaventuneet kun en entiseen tapaan viitsi enää liikkua missään pilkkaamisen pelossa. Voisi sanoa että elämäni on yhtä helvettiä ja tuntuu että rämmin loputtomassa suossa josta ei ole pois pääsyä.
Olen niin helppo kohde kiusaajille; kiltti, ruma ja mukautuvainen ja en osaa pitää puoliani ja kiusaamistilanteet ovat niin hankalia, en tiedä miten iskeä takaisin. Olen mielestäni ihan hyvä työntekijä, ahkera ja tunnollinen ja sairaslomillakin olen ollut melko vähän vaikka useasti tekisi mieli jäädä pitkälle saikulle kun tuntuu ettei pää pian kestä tätä nöyryytystä.
En näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois, vain siten kiusaaminen loppuu. Mihinkään ylemmälle taholle en aio tästä valittaa sillä tiedän että kaikki muuttuisi vain pahemmaksi.
On niin hankala puolustautua kun iva ja pilkka kohdistuu ulkonäköön, siinä kiskaistaan sananmukaisesti matto jalkojen alta. Pelottaa sanoutua irtikin vaikka olisikin se uusi työpaikka tiedossa mutta entä jos siellä jatkuu sama meininki?
Kuinka yleisesti ihmisiä kiusataan työpaikoilla ulkoisen olemuksen perusteella ja miten olette selvinneet eteen päin?
Oma tilanteeni on päässyt liian pitkälle, siihen olisi pitänyt laittaa stoppi jo ajat sitten mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Olen niin maahan poljettu ja itsetuntoni on ihan romuna. Ajatuksissani olen ottamassa lopputiliä tuolta mutta samalla iskee pelko elämän muutoksesta; pärjäänkö jossakin muualla ja entä jos sielläkin on samanlaista?
Kaikki tuntuu niin toivottomalta ja vaikealta... Mistä saisin voimia uuteen elämään...
Pahinta tässä on se, että aikoinaan työpaikalta alkanut pilkkaaminen on levinnyt sen ulkopuolellekin sillä piirit ovat täällä pienet. Siksi pelkäänkin että jos saan naapuri kaupungista töitä niin leviävätkö nämä jutut sinnekin ja sen myötä uudestakin työstä tulisi yhtä piinaa.
Elämäni ja sosiaaliset suhteeni ovat kaventuneet kun en entiseen tapaan viitsi enää liikkua missään pilkkaamisen pelossa. Voisi sanoa että elämäni on yhtä helvettiä ja tuntuu että rämmin loputtomassa suossa josta ei ole pois pääsyä.
Olen niin helppo kohde kiusaajille; kiltti, ruma ja mukautuvainen ja en osaa pitää puoliani ja kiusaamistilanteet ovat niin hankalia, en tiedä miten iskeä takaisin. Olen mielestäni ihan hyvä työntekijä, ahkera ja tunnollinen ja sairaslomillakin olen ollut melko vähän vaikka useasti tekisi mieli jäädä pitkälle saikulle kun tuntuu ettei pää pian kestä tätä nöyryytystä.
En näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois, vain siten kiusaaminen loppuu. Mihinkään ylemmälle taholle en aio tästä valittaa sillä tiedän että kaikki muuttuisi vain pahemmaksi.
On niin hankala puolustautua kun iva ja pilkka kohdistuu ulkonäköön, siinä kiskaistaan sananmukaisesti matto jalkojen alta. Pelottaa sanoutua irtikin vaikka olisikin se uusi työpaikka tiedossa mutta entä jos siellä jatkuu sama meininki?
Kuinka yleisesti ihmisiä kiusataan työpaikoilla ulkoisen olemuksen perusteella ja miten olette selvinneet eteen päin?
Oma tilanteeni on päässyt liian pitkälle, siihen olisi pitänyt laittaa stoppi jo ajat sitten mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Osoitteesta www.tyopaikkakiusatut.net, kannattaa lukea aluksi seuraava materiaali:
http://tinyurl.com/yalb62z
Voimia sinulle ja läheisillesi.
Suuri kiitos, linkki oli todella kattava.
Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois, niin vaikeaa kuin se tulee olemaankin.
Onko ketään vastaavassa tilanteessa ollutta ja miten pääsitte taas jaloillenne?
En ole päässyt vieläkään jaloilleni. Sain potkut kolme vuotta sitten työpaikkakiusaamisen uhrina (uhkailua, seläntakana puhumista, sanojen vääristelyä, puhumattomuutta, mustamaalausta), en ole saanut uutta työtä ja elämältä mennyt pohja pois. Kymmenen vuotta jaksoin ja toivon odottaen, että kiusaajani jäisi eläkeputkeen ja hoviin olisi tullut jokin muutos, sitten tuli mitta täyteen. Olisi pitänyt lähteä itse pois. Suosittelen sitä. Ei varmasti helppo ratkaisu, mutta helpompi kuin joutua poispotkituksi.
tuollainen kiusaaminen on hyvin yleistä.
Olet työpaikan energisin ihminen ja sinut halutaan nujertaa.
Useimmat ihmiset eivät edes tiedosta, mitä tekevät.
He ovat huomanneet sinussa jotain,mitä heillä itsellään ei ole.
Kiusaaminen voi olla ihan tiedostamatonta mutta varmaan sitä tehdään tietoisestikin.
Kateus on syynä.
Olet ehkä hyvällä itsetunnolla ja terveellä järjellä varustettu ihminen.
KIusaajat jätä omaan arvoonsa.Nosta itsesi heidän yläpuolelle.
En tiedä,oletko tehnyt tai sanonut jotan,mistä kiusaaminen on saanut alkunsa.
Kysyisit työkavereiltä,mikä heitä vaivaa.
Täällä väitetään,että kiusatussa ei ole mitään syytä.Yleensä voi miettiä myös omaa käytöstään ja ottaa siitä vastuun.
..minulla on todella huono itsetunto ja nykyään voisi kai sanoa että se on kokonaan mennyttä.
Tiedän, että minusta vitsailun ja pilkan teon aloitti mies joka on jo lähtenyt pois mutta se ei tehnyt loppua minun kiusaamisestani. Työpaikallani on sekä miehiä että naisia ja olen kuullut/huomannut että miesvaltaisilla osastoillakin on melko "akkamaista" meininkiä, juoruilua ja takana päin puhumista.
Herkästi joutuu silmätikuksi jos on jotenkin poikkeava ja jos mokaat jotenkin esim. töissäsi niin voi sitä vahingonilon määrää ja asialla mässäilyä.
Itselläni on sellainen tunne että tämä nuori tyyppi joka minun kohdallani laittoi lumipallon pyörimään, sai jotenkin itselleen nostetta vanhempien miesten silmissä minun nöyryyttämisellä tai jotakin sellaista hän tavoitteli, näin uskon. Sai olla huomion keskipisteenä ja toisten hauskuuttajana. Hän vaikutti sellaiselta että itseään piti tuoda julki ja jotkut sanoivat että hänellä oli todella lentäviä juttuja, leventelyä ja mahtailua.
Taisin olla hänelle juuri se helppo kohde jota kautta päästä tavoitteeseensa sillä en juuri koskaan ollut koko ihmisen kanssa edes missään tekemisissä, joten en usko että olisin puheillani häntä mitenkään ärsyttänyt tuohon toimintaan.
Toinen huono puoli tässä on se ja jolla myös on varmasti osasyy tapahtumiin on se, että tämä on pieni kaupunki ja suunnilleen kaikki tuntevat toisensa ja minkälainen on kenenkin menneisyys ja lähtökohdat. Siitä leimasta on hankala päästä irti muuten kuin jättämällä kaiken.
Työpaikalla kun on samoja ihmisiä joilta sain lokaa niskaan jo kouluaikoina.
Kun tapahtuu jotain kummallista lopeta työnteko hetkeksi. Älä tee mitää. Katsele vaan kun muut painavat hiessä duunii ja naura mielessäsi.