Tutustuin vastikään erääseen mieheen. Vietin hänen kanssaan öitä, mutta mietin, että ei tästä parisuhdetta voi oikein tulla, kun hän on minusta pisimmillään noin 7 tunnin ajomatkan päässä, tosin vajaan 6kk, koska meinasin muuttaa samalle paikkakunnalle.
Mutta mietin, että onko minulla mitään mahdollisuutta häntä kohtaan? Me molemmat olemme eronneet entsistämme hetki sitten, hän muutama kuukausi sitten ja minä taas myrskyisästi reilu kaksi viikkoa sitten.
Hän puhuu, että siitä erosta on liian vähän aikaa, koska hän ei voi mennä entisensä lähelle. Otaksuin heti, että tämä tarkoitti sitä, että hän ei ole päässyt yli ja rupesin miettimään olenko jonkinlainen lohdutuspalkinto.
Mitä näinä hetkinä tapahtui, hän luuli että pidän jostakin toisesta. Hän suuteli kaulaani ja korvantaustojani, mutta en ikinä vastannut hänelle suutelemalla häntä takaisin. Tuntuu että tyrin kaiken. Olen toivottaman huono ihmissuhteissa. En edes tiedä, pidänkö hänestä miten: hän on kiinnostava ja haluaisin selvittää mitä asiasta voi tulla tai mitä voi tapahtua.
Mietin, että pitäisikö minun nyt laittaa hänelle viestiä, olla toverillinen näin alkuun ja katsoa sitten. Tunnen itseni velvolliseksi, että tekisin näin, koska en taitanut oikein osoittaa mitään varsinaista kiinnostusta...
Mutta jos olen lohdutuspalkinto, onko sillä mitään väliä? Minulle hän ei ole mikään lohdutuspalkinto, sen verran tiedän..
Mutta mietin, että onko minulla mitään mahdollisuutta häntä kohtaan? Me molemmat olemme eronneet entsistämme hetki sitten, hän muutama kuukausi sitten ja minä taas myrskyisästi reilu kaksi viikkoa sitten.
Hän puhuu, että siitä erosta on liian vähän aikaa, koska hän ei voi mennä entisensä lähelle. Otaksuin heti, että tämä tarkoitti sitä, että hän ei ole päässyt yli ja rupesin miettimään olenko jonkinlainen lohdutuspalkinto.
Mitä näinä hetkinä tapahtui, hän luuli että pidän jostakin toisesta. Hän suuteli kaulaani ja korvantaustojani, mutta en ikinä vastannut hänelle suutelemalla häntä takaisin. Tuntuu että tyrin kaiken. Olen toivottaman huono ihmissuhteissa. En edes tiedä, pidänkö hänestä miten: hän on kiinnostava ja haluaisin selvittää mitä asiasta voi tulla tai mitä voi tapahtua.
Mietin, että pitäisikö minun nyt laittaa hänelle viestiä, olla toverillinen näin alkuun ja katsoa sitten. Tunnen itseni velvolliseksi, että tekisin näin, koska en taitanut oikein osoittaa mitään varsinaista kiinnostusta...
Mutta jos olen lohdutuspalkinto, onko sillä mitään väliä? Minulle hän ei ole mikään lohdutuspalkinto, sen verran tiedän..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuulostaa kyllä ihan muulta kuin rakastumisilta, mut mitä väliä?
Ethän ole häitä siinä suunnittelemassa..
Kyllä noin äsken eronneet tarvii hengähdystaukoa kumpikin, eikä mitään suinpäin yhteen menemisiä.
Kannattaa olla rehellinen ja tarjota olkapäätä, jos tuntuu siltä, mutta mitään vakavampaa ei kannata edes miettiä!! Ja mikä kiire?