ja kaiken lisäksi tosi! Tiedättehän, että kaikilla Suomen yliopistoilla ja korkeakouluilla on virallinen ruotsinkielinen nimi, mutta vain osalla niistä on virallinen suomenkielinen nimi. Tämä on kuitenkin kompensoitu kielilaissa niin, että vankilat ovat kaikki "yksikielisesti suomenkielisiä" - tosin niihin on perustettu ruotsinkielisiä osastoja bättre folkille. Mikä olikaan maamme nimi? Suomi-Finland - mutta ei täälläkään sentään kaikkea käännetä ruotsiksi ja suomeksi. Ehei! Kuitenkin aika kuvaavaa tuo yllä kerrottu.
Talan tosi hurja väite
heikki_tala
93
803
Vastaukset
- xxxxxxxxxxxxxxw
Ihan vain uteliaisuuttanai haluaisin tietää, missä vankilassa/vankiloissa on ruotsinkielinen osasto?
- muuan fenno
Åbo akademita ei voi suomentaa Turun akatemiaksi, sillä se nimi on varattu historialliselle yliopistolle (1640-1828).
Englanniksi Åbo akademi näkyy olevan Abo Academy eli näppärästi Turulla on erityinen ruotsalainen englanninkielinen nimi Abo. Kaupungin "virallinen" kansainvälinen nimihän on Turku.- muuan fenno
Turun akatemiaa ja Åbo akademita ei pidä sekoittaa senkin vuoksi, että muinaisen Turun akatemian varsinainen jatkaja on Helsingin yliopisto.
- S.A:V:O
muuan fenno kirjoitti:
Turun akatemiaa ja Åbo akademita ei pidä sekoittaa senkin vuoksi, että muinaisen Turun akatemian varsinainen jatkaja on Helsingin yliopisto.
Åpo akademian tieteellinen taso vastaa Kuopion Lyseon lukion 1 luokan tasoa. Åpo akademiaan sisään pääsee jokainen joka haluaa, paikkoja jää jopa täyttämättä. Kiintiöt pitää vaan olla..
- pois pakkoruotsi!
S.A:V:O kirjoitti:
Åpo akademian tieteellinen taso vastaa Kuopion Lyseon lukion 1 luokan tasoa. Åpo akademiaan sisään pääsee jokainen joka haluaa, paikkoja jää jopa täyttämättä. Kiintiöt pitää vaan olla..
Svekoille sana tasokkuus tarkoittaa samaa kuin kiintiöt.
- Lalli.
Ruotsin kieli tuntuu olevan tosiaan "erityisessä suojelussa". Oikeastaan sitä suojellaan Suomessa enemmän kuin itse Ruotsissa. Suomen kielestä ei niin väliä. Mehän asumme Suomessa....
Olen työni puolesta tavannut useita ahvenanmaalaisia vankeja ja kaikki ovat kertoneet, kuinka hankalaa on kun ei osaa suomea ja vankilassa kaikki tapahtuu suomeksi ja ruotsinkielisiä vartijoita ei juuri ole. Nyt kuulin, että Suomessa on ruotsinkielinen vankilaosasto jossain. Miksi ahvenanmaalaiset vangit eivät saa suorittaa rangaistustaan siellä?
- 33
ahvennainen kirjoitti:
Olen työni puolesta tavannut useita ahvenanmaalaisia vankeja ja kaikki ovat kertoneet, kuinka hankalaa on kun ei osaa suomea ja vankilassa kaikki tapahtuu suomeksi ja ruotsinkielisiä vartijoita ei juuri ole. Nyt kuulin, että Suomessa on ruotsinkielinen vankilaosasto jossain. Miksi ahvenanmaalaiset vangit eivät saa suorittaa rangaistustaan siellä?
Ehkä kannattaisi opetella suomea?
33 kirjoitti:
Ehkä kannattaisi opetella suomea?
Mutta jos kerran ruotsinkielinen osasto on olemassa, mutta sinne ei oteta ahvenanmaalaisia, niin kenelle se sitten on?
- 78345
ahvennainen kirjoitti:
Mutta jos kerran ruotsinkielinen osasto on olemassa, mutta sinne ei oteta ahvenanmaalaisia, niin kenelle se sitten on?
Nimittäin on juuri RKP:n ansiota, ettei ruotsinkielisyyttä ole vankeinhoidossa. Imagosyistä svekot ovat jättäneet vaatimatta koko asiaa. Eli ota yhteys RKP:n puoluetoimistoon.
- suomea puhutaan
ahvennainen kirjoitti:
Mutta jos kerran ruotsinkielinen osasto on olemassa, mutta sinne ei oteta ahvenanmaalaisia, niin kenelle se sitten on?
Kun kaikki puhuvat suomea, niin mitään ongelmaa ei synny!
suomea puhutaan kirjoitti:
Kun kaikki puhuvat suomea, niin mitään ongelmaa ei synny!
En ole ottanut kantaa kieleen, kysyn vain missä sellainen osasto on ja miksi sinne ei huolita ahvenanmaalaisia. Minusta se on turha, jos sinne ei edes oteta täysin ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia.Tala väittää, että sellainen osato on olemassa, mutta kukaan ei kerro missä vankilassa.
ahvennainen kirjoitti:
En ole ottanut kantaa kieleen, kysyn vain missä sellainen osasto on ja miksi sinne ei huolita ahvenanmaalaisia. Minusta se on turha, jos sinne ei edes oteta täysin ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia.Tala väittää, että sellainen osato on olemassa, mutta kukaan ei kerro missä vankilassa.
Tässä STT:n uutinen vuodelta 2003:
Ruotsinkielisille omia vankilaosastoja
julkaistu 31.12.2003 klo 20:19, päivitetty 09.06.2008 klo 20:35
Ruotsinkielisille vangeille perustetaan vuoden alusta osastoja, joilla vangin ja henkilökunnan välisessä kanssakäymisessä käytetään ruotsin kieltä. Uudistuksen tavoitteena on, että vankilat pystyvät toiminnassaan takaamaan sekä suomen- että ruotsinkielisten vankien oikeusturvan kuten uusi kielilaki edellyttää. Päivittäisen ruotsinkielisen kanssakäymisen lisäksi ruotsinkielinen vanki saa myös oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyvät kirjalliset ja suulliset tiedot ruotsiksi.
Vangeilla on myös oikeus saada kohteluaan koskevista päätöksistä ratkaisu perusteluineen ruotsin kielellä. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. vangin kurinpitorangaistusta koskeva päätös ja poistumislupapäätös.
Kaksikieliset osastot tulevat Helsingin vankilaan ja sen alaiseen Suomenlinnan työsiirtolaan, Turussa sijaitsevaan Lounais-Suomen vankilaan ja sen alaiseen Käyrän avovankilaosastoon sekä Vaasan vankilaan. Kaksikielisille vankilaosastot on tarkoitettu ruotsinkielisten vankien sijoituspaikoiksi. Lounais-Suomen vankilan kaksikieliselle osastolle voidaan sijoittaa myös ruotsinkielisiä naisvankeja. (STT)
Merkityksellistä tässä on, että suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos ja kielilakikomitean pääsihteeri Sten Palmgren (10.000 € palkinto) halusi edes yhden asian kielilakiin, joka on "yksikielisesti suomenkielinen" - ja se on vankilat. Ja jotta rodullinen ylemmyydentunto tuli tyydytetyksi, niin 40 § 2 momentissa säädetään mahdollisuus perustaa ruotsinkielisille omat bättre folk osastot.
Aivan samaan tapaan joka ainoalla yliopistolla ja korkeakoululla Suomessa on ruotsinkielinen nimi, mutta suomenkielinen vain osalla niistä. Suomenruotsalaiset kuvittelivat, että he voivat jatkaa tällaista porsastelua maailman tappiin, mutta sitten tuli internet!heikki_tala kirjoitti:
Tässä STT:n uutinen vuodelta 2003:
Ruotsinkielisille omia vankilaosastoja
julkaistu 31.12.2003 klo 20:19, päivitetty 09.06.2008 klo 20:35
Ruotsinkielisille vangeille perustetaan vuoden alusta osastoja, joilla vangin ja henkilökunnan välisessä kanssakäymisessä käytetään ruotsin kieltä. Uudistuksen tavoitteena on, että vankilat pystyvät toiminnassaan takaamaan sekä suomen- että ruotsinkielisten vankien oikeusturvan kuten uusi kielilaki edellyttää. Päivittäisen ruotsinkielisen kanssakäymisen lisäksi ruotsinkielinen vanki saa myös oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyvät kirjalliset ja suulliset tiedot ruotsiksi.
Vangeilla on myös oikeus saada kohteluaan koskevista päätöksistä ratkaisu perusteluineen ruotsin kielellä. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. vangin kurinpitorangaistusta koskeva päätös ja poistumislupapäätös.
Kaksikieliset osastot tulevat Helsingin vankilaan ja sen alaiseen Suomenlinnan työsiirtolaan, Turussa sijaitsevaan Lounais-Suomen vankilaan ja sen alaiseen Käyrän avovankilaosastoon sekä Vaasan vankilaan. Kaksikielisille vankilaosastot on tarkoitettu ruotsinkielisten vankien sijoituspaikoiksi. Lounais-Suomen vankilan kaksikieliselle osastolle voidaan sijoittaa myös ruotsinkielisiä naisvankeja. (STT)
Merkityksellistä tässä on, että suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos ja kielilakikomitean pääsihteeri Sten Palmgren (10.000 € palkinto) halusi edes yhden asian kielilakiin, joka on "yksikielisesti suomenkielinen" - ja se on vankilat. Ja jotta rodullinen ylemmyydentunto tuli tyydytetyksi, niin 40 § 2 momentissa säädetään mahdollisuus perustaa ruotsinkielisille omat bättre folk osastot.
Aivan samaan tapaan joka ainoalla yliopistolla ja korkeakoululla Suomessa on ruotsinkielinen nimi, mutta suomenkielinen vain osalla niistä. Suomenruotsalaiset kuvittelivat, että he voivat jatkaa tällaista porsastelua maailman tappiin, mutta sitten tuli internet!Kuulostaa hienolta, käytännössä esim. Käyrän avovankilassa ei kai ole yhtään ruotsia puhuvaa työntekijää, eikä ruotsilla selviä Saramäessäkään. Mikä muuten on Turun yliopiston virallinen ruotsinkielinen nimi? En muista sellaistakaan koskaan nähneeni, vaikka siellä olen opiskellut?
Ruotsinkieliset eivät ole mitään "bättre folk", sen huomaa ainakin minun työssäni, ja porsasteluksi kutsuisin ennemmin noita Talan väitteitä ,kannattaisi ottaa asioista selvää. Jos ruotsinkielisiä vankilaosatoja ei käytännössä ole olemassa, ei kannattaisi niistä niin kovaa ääntä pitää, vaikka jossain vanhassa uutisessa selläisiä väitetään perustettavan.- 9
ahvennainen kirjoitti:
Kuulostaa hienolta, käytännössä esim. Käyrän avovankilassa ei kai ole yhtään ruotsia puhuvaa työntekijää, eikä ruotsilla selviä Saramäessäkään. Mikä muuten on Turun yliopiston virallinen ruotsinkielinen nimi? En muista sellaistakaan koskaan nähneeni, vaikka siellä olen opiskellut?
Ruotsinkieliset eivät ole mitään "bättre folk", sen huomaa ainakin minun työssäni, ja porsasteluksi kutsuisin ennemmin noita Talan väitteitä ,kannattaisi ottaa asioista selvää. Jos ruotsinkielisiä vankilaosatoja ei käytännössä ole olemassa, ei kannattaisi niistä niin kovaa ääntä pitää, vaikka jossain vanhassa uutisessa selläisiä väitetään perustettavan.Eli STT puhuu paskaa? No, ruotsalaisomisteinen uutistoimisto suoltaa samaa mitä ruotsalaisomisteinen mediakin suomalaisille.
9 kirjoitti:
Eli STT puhuu paskaa? No, ruotsalaisomisteinen uutistoimisto suoltaa samaa mitä ruotsalaisomisteinen mediakin suomalaisille.
Tässä asiassa puhuu paskaa. Ihan sama kuka omistaa, tuskin se uutisiin vaikuttaa.
ahvennainen kirjoitti:
Kuulostaa hienolta, käytännössä esim. Käyrän avovankilassa ei kai ole yhtään ruotsia puhuvaa työntekijää, eikä ruotsilla selviä Saramäessäkään. Mikä muuten on Turun yliopiston virallinen ruotsinkielinen nimi? En muista sellaistakaan koskaan nähneeni, vaikka siellä olen opiskellut?
Ruotsinkieliset eivät ole mitään "bättre folk", sen huomaa ainakin minun työssäni, ja porsasteluksi kutsuisin ennemmin noita Talan väitteitä ,kannattaisi ottaa asioista selvää. Jos ruotsinkielisiä vankilaosatoja ei käytännössä ole olemassa, ei kannattaisi niistä niin kovaa ääntä pitää, vaikka jossain vanhassa uutisessa selläisiä väitetään perustettavan.Åbo universitet (finska Turun yliopisto) är ett universitet i Åbo i Finland. Det grundades år 1920 och har i dag omkring 18 000 studenter. Universitetet är statligt sedan 1974.
Myös valtiokalenterissa Turun yliopiston ruotsinkielinen nimi on Åbo universitet. Suomi on takuulla ainoa maa maailmassa, missä kaikilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on 5 % vähemmistökielinen virallinen nimi, mutta vain osalla maan pääkielinen (91 % väestöstä suomenkielisiä äidinkieleltään) virallinen nimi.
Lainsäädännössä löytyy myös suurta valtionapua nauttiva järjestö, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä (ei edes lakitekstissä) - Svenska Finlands folkting.
STT:n uutinen on päivitetty vuonna 2008 - siis aivan hiljattain. Ja on aivan sama onko Suomessa ruotsinkielisiä vankilaosastoja, koska suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren kirjoitti kielilain 40 §:ään, että ainoa "yksikielisesti suomenkielinen" valtion toiminto ovat vankilat. Lain 40 § 2 momentti tosin antaa mahdollisuuden perustaa bättre folkille ruotsinkielisiä vankilaosastoja. Mutta huomatkaa, että se ei ole lain vaatimus - "voidaan perustaa".heikki_tala kirjoitti:
Åbo universitet (finska Turun yliopisto) är ett universitet i Åbo i Finland. Det grundades år 1920 och har i dag omkring 18 000 studenter. Universitetet är statligt sedan 1974.
Myös valtiokalenterissa Turun yliopiston ruotsinkielinen nimi on Åbo universitet. Suomi on takuulla ainoa maa maailmassa, missä kaikilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on 5 % vähemmistökielinen virallinen nimi, mutta vain osalla maan pääkielinen (91 % väestöstä suomenkielisiä äidinkieleltään) virallinen nimi.
Lainsäädännössä löytyy myös suurta valtionapua nauttiva järjestö, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä (ei edes lakitekstissä) - Svenska Finlands folkting.
STT:n uutinen on päivitetty vuonna 2008 - siis aivan hiljattain. Ja on aivan sama onko Suomessa ruotsinkielisiä vankilaosastoja, koska suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren kirjoitti kielilain 40 §:ään, että ainoa "yksikielisesti suomenkielinen" valtion toiminto ovat vankilat. Lain 40 § 2 momentti tosin antaa mahdollisuuden perustaa bättre folkille ruotsinkielisiä vankilaosastoja. Mutta huomatkaa, että se ei ole lain vaatimus - "voidaan perustaa".Todella "voidaan perustaa", mutta niitä ei ole perustettu. Sinun kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että sellaisia todella olisi olemassa. Ilmaiset ilmeisesti itseäsi ilman epäselvästi. Åbo universitet on käännös, ei virallinen nimi. En minäkään sano opiskelleeni Turun yliopistossa kun puhun täysin ruotsinkielisen ihmisen kanssa, mutta ei se silti tee nimestä virallista. Kun puhun suomenkielisen kanssa esim. Ålands Centralsjukhusista, sanon olleeni Ahvenanmaan keskussairaalassa, mutta ei sekään tarkoita sitä että sairaalalla olisi virallinen suomenkielinen nimi.
- 7
ahvennainen kirjoitti:
Tässä asiassa puhuu paskaa. Ihan sama kuka omistaa, tuskin se uutisiin vaikuttaa.
Ai "puhuu paskaa" tässä tapauksessa, kun asia ei ole sinulle mieluinen? Luulen että uutiskynnyksen ylitys vaatii kuitenkin muutakin kuin huutoäänestyksen - "onko kiva uutinen" - "ääh, inhottava juttu". Taktiikka, jolla ruotsinmielinen media pelaa peliään suomalaisia kohtaan, on se, että jätetään uutisoimatta tai sitten uutisoidaan. Riippuen miten se vaikuttaa ruotsinmielisten imagoon.
7 kirjoitti:
Ai "puhuu paskaa" tässä tapauksessa, kun asia ei ole sinulle mieluinen? Luulen että uutiskynnyksen ylitys vaatii kuitenkin muutakin kuin huutoäänestyksen - "onko kiva uutinen" - "ääh, inhottava juttu". Taktiikka, jolla ruotsinmielinen media pelaa peliään suomalaisia kohtaan, on se, että jätetään uutisoimatta tai sitten uutisoidaan. Riippuen miten se vaikuttaa ruotsinmielisten imagoon.
No asia ei ainakaan ole totta, on se sitten paskaa tai mitä tahansa. Jos sanotaan, että ruotsinkielisiä vankilaosatoja on niin, silloin sellaisen väitteen lukevan pitäisi voida luottaa tuohon, ihan riippumatta siitä onko asia mieluinen tai ei. Sellaisia osastoja ei käytännössä ole, uutisoidaan sitten mitä tahansa. Minusta pitäisi olla, jonkun muun mielestä ei. Kyse ei ole kiva juttu-nhottava juttu vaihtoehdoista, vaan siitä että uutinen ei ole totuudenmukainen.
- keltaisempaako?
ahvennainen kirjoitti:
Todella "voidaan perustaa", mutta niitä ei ole perustettu. Sinun kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että sellaisia todella olisi olemassa. Ilmaiset ilmeisesti itseäsi ilman epäselvästi. Åbo universitet on käännös, ei virallinen nimi. En minäkään sano opiskelleeni Turun yliopistossa kun puhun täysin ruotsinkielisen ihmisen kanssa, mutta ei se silti tee nimestä virallista. Kun puhun suomenkielisen kanssa esim. Ålands Centralsjukhusista, sanon olleeni Ahvenanmaan keskussairaalassa, mutta ei sekään tarkoita sitä että sairaalalla olisi virallinen suomenkielinen nimi.
Ankdamn ja Ahvennainen taitavat olla uusia Tapioita.?
Politrukkien tyyliä on vähän muutettu. keltaisempaako? kirjoitti:
Ankdamn ja Ahvennainen taitavat olla uusia Tapioita.?
Politrukkien tyyliä on vähän muutettu.teitä netti fennoja jotenkin että meitä oikeasti olisikin vain yksi, tai että me muut täyspäiset tällä palstalla olisimmekin jotenkin Tapsan klooneja kun te sitä jatkuvasti hoette?
Sorppa:
Minä olen suomenruotsalainen nainen, från Helsingfors
Ahvennainen on suomenkielinen nainen joka asuu Ahvenanmaalla
Rautalapio on stadilainen suomenkielinen mies
... ja te olette ..(no jääköön sanomatta)Ankdam kirjoitti:
teitä netti fennoja jotenkin että meitä oikeasti olisikin vain yksi, tai että me muut täyspäiset tällä palstalla olisimmekin jotenkin Tapsan klooneja kun te sitä jatkuvasti hoette?
Sorppa:
Minä olen suomenruotsalainen nainen, från Helsingfors
Ahvennainen on suomenkielinen nainen joka asuu Ahvenanmaalla
Rautalapio on stadilainen suomenkielinen mies
... ja te olette ..(no jääköön sanomatta)minä olen rohkea suomalainen, joka on niin varma asiastaan, että uskallan esiintyä omalla nimelläni. Siihen eivät svekopelkurit pysty - soutajaporukkaa kun pohjimmiltaan ovat.
Teen työtä Suomen kielipolitiikan muuttamiseksi aitoon pohjoismaiseen malliin, johon kuuluu virallinen yksikielisyys, mutta ei pieniä pakkokieliä. Monen vuoden työ on lakanut kantaa hyvää hedelmää ja nyt myös vanha media on ottanut pakkoruotsin hampaisiinsa ja alkanut varovaisesti puhua tulevasta virallisesta yksikielisyydestä. Sen jälkeen on vielä ylimitoitettujen ruotsinkielisten rakenteiden purkaminen - mm. Helsingin yliopiston 28 ruotsinkielisen professuurin lopettaminen.- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
minä olen rohkea suomalainen, joka on niin varma asiastaan, että uskallan esiintyä omalla nimelläni. Siihen eivät svekopelkurit pysty - soutajaporukkaa kun pohjimmiltaan ovat.
Teen työtä Suomen kielipolitiikan muuttamiseksi aitoon pohjoismaiseen malliin, johon kuuluu virallinen yksikielisyys, mutta ei pieniä pakkokieliä. Monen vuoden työ on lakanut kantaa hyvää hedelmää ja nyt myös vanha media on ottanut pakkoruotsin hampaisiinsa ja alkanut varovaisesti puhua tulevasta virallisesta yksikielisyydestä. Sen jälkeen on vielä ylimitoitettujen ruotsinkielisten rakenteiden purkaminen - mm. Helsingin yliopiston 28 ruotsinkielisen professuurin lopettaminen.Jos Ankdamia ja kumppaneita pyydettäisiin keksimään jotakin myönteistä Heikki Talasta, niin voisitte paremman puutteessa ottaa oppia siitä entisestä papista, joka vastaavasti kysyttynä myönsi, että on se piru ainakin ahkera.
- 8
muuan fenno kirjoitti:
Jos Ankdamia ja kumppaneita pyydettäisiin keksimään jotakin myönteistä Heikki Talasta, niin voisitte paremman puutteessa ottaa oppia siitä entisestä papista, joka vastaavasti kysyttynä myönsi, että on se piru ainakin ahkera.
Ahkera hän on ja itse asiassa hyväksyn monia hänen ruotsin kielen ylikorostettua asemaa koskevia ajatuksiaankin. Sen takia on ikävää, että hän tekee hallaa omalle missiolleen juuri noilla väärillä väitteillä ja liioitteluilla, joihin on puututtu. Vähempikin vauhti riittää, veliseni. Mutta onhan hyvä, että on toppuuttelijoitakin.
- Antiaffena
ahvennainen kirjoitti:
No asia ei ainakaan ole totta, on se sitten paskaa tai mitä tahansa. Jos sanotaan, että ruotsinkielisiä vankilaosatoja on niin, silloin sellaisen väitteen lukevan pitäisi voida luottaa tuohon, ihan riippumatta siitä onko asia mieluinen tai ei. Sellaisia osastoja ei käytännössä ole, uutisoidaan sitten mitä tahansa. Minusta pitäisi olla, jonkun muun mielestä ei. Kyse ei ole kiva juttu-nhottava juttu vaihtoehdoista, vaan siitä että uutinen ei ole totuudenmukainen.
Sanoit olevasi täysin suomenkielinen.
Miksi olet niin huolissasi ruotsinkielisistä palveluista mannermaalla?
Eikö sinun pitäisi olla huolissaan suomenkielisistä palveluista Ahvenanmaalla?
Taidat olla trolli eli ahneidenmaalainen suru.... Antiaffena kirjoitti:
Sanoit olevasi täysin suomenkielinen.
Miksi olet niin huolissasi ruotsinkielisistä palveluista mannermaalla?
Eikö sinun pitäisi olla huolissaan suomenkielisistä palveluista Ahvenanmaalla?
Taidat olla trolli eli ahneidenmaalainen suru....Olen itse asiassa huolissani siitä, että ahvenanmaalaiset eivät saa palveluja ruotsiksi. Se vaikeuttaa minunkin elämääni. Tosin en ymmärrä, miksi ruotsinkieliset mantereella eivät saa palveluja ruotsiksi, ei se ole keneltäkään pois (Talan käännöskulut ovat täysin huuhaata, lisäksi kääntäjistä suuri osa on suomenkielisiä).
- suomalainen nainen?
8 kirjoitti:
Ahkera hän on ja itse asiassa hyväksyn monia hänen ruotsin kielen ylikorostettua asemaa koskevia ajatuksiaankin. Sen takia on ikävää, että hän tekee hallaa omalle missiolleen juuri noilla väärillä väitteillä ja liioitteluilla, joihin on puututtu. Vähempikin vauhti riittää, veliseni. Mutta onhan hyvä, että on toppuuttelijoitakin.
on häpeä suomenkieliseksi. Kuulostaa aivan takinkääntäjä Lipposelta. Mistä noita suomalaisia pettureita syntyy?
Oli pakko kirjoittaa kun luin tuon naisen viestit suomalainen nainen? kirjoitti:
on häpeä suomenkieliseksi. Kuulostaa aivan takinkääntäjä Lipposelta. Mistä noita suomalaisia pettureita syntyy?
Oli pakko kirjoittaa kun luin tuon naisen viestitAhvenanmaalaiset ovat suomalaisia. Kenet minä muuten olen pettänyt?
- -
ahvennainen kirjoitti:
Ahvenanmaalaiset ovat suomalaisia. Kenet minä muuten olen pettänyt?
Ahvennainen,
Olettehan te suomalaisia, joilla on itsehallinto. 2011 itsehallinto voisi tulla Manner-Suomeenkin kielikysymyksen osalta.
Se varmaan olisi sinusta kauhistus? Laitetaanko lista mitä se sisältäisi, jos noudattaisimme "suomalaisten ahvenanmaalaisten" mallia kielikysymyksessä?
Vai tuleeko Kansainliitto kieltämään?
Vai toivotko että jatkossakin voisitte pelata kaksilla korteilla :) Niin svekoa, niin svekoa :) Eikös joku viitannut sylissä istuvaan käärmeeseen teidän suhteenne? 8 kirjoitti:
Ahkera hän on ja itse asiassa hyväksyn monia hänen ruotsin kielen ylikorostettua asemaa koskevia ajatuksiaankin. Sen takia on ikävää, että hän tekee hallaa omalle missiolleen juuri noilla väärillä väitteillä ja liioitteluilla, joihin on puututtu. Vähempikin vauhti riittää, veliseni. Mutta onhan hyvä, että on toppuuttelijoitakin.
hyssyttelijöitä ja toppuutelijoita. Minä etenen omalla tavallani ja muut nimimerkkiensä takaa omalla tavallaan. Erilaiset svekolapioijatkin tuovat silloin tällöin jokusen oikean tiedon murusen, mutta pääsääntöisesti he käyvät henkilöni kimppuun ad hominem tai yrittävät siirtää keskustelun sivuraiteelle. He myös tarttuvat löysään sanaan ja siitä jauhetaan loputtomiin - hyvä esimerkki on Sastamalan kansanvallan juhlan puheeni.
Tärkeintä on, että nyt myös vanha media on ottanut pakkoruotsin ja keinotekoisen virallisen kaksikielisyyden agendalleen. Se takaa, että Suomi siirtyy pohjoismaiseen kielipolitiikkaan eli viralliseen yksikielisyyteen ja poista pakkoruotsin.ahvennainen kirjoitti:
Todella "voidaan perustaa", mutta niitä ei ole perustettu. Sinun kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että sellaisia todella olisi olemassa. Ilmaiset ilmeisesti itseäsi ilman epäselvästi. Åbo universitet on käännös, ei virallinen nimi. En minäkään sano opiskelleeni Turun yliopistossa kun puhun täysin ruotsinkielisen ihmisen kanssa, mutta ei se silti tee nimestä virallista. Kun puhun suomenkielisen kanssa esim. Ålands Centralsjukhusista, sanon olleeni Ahvenanmaan keskussairaalassa, mutta ei sekään tarkoita sitä että sairaalalla olisi virallinen suomenkielinen nimi.
tulee siitä, että kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen nimet ovat Suomen valtiokalenterissa VAIN ruotsin kielellä. Osalla niistä ei ole laisinkaan suomenkielistä nimeä valtiokalenterissa, ei edes käännöksenä. Jopa Suomen tasavallan lainsäädännössä on järjestöjä, joilla on vain ruotsinkielinen nimi - eikä liioin edes käännöstä suomeksi.
Nämäkin omituiseet korjataan, kun pohjoismaiseen malliin Suomessakin suuren enemmistön äidinkieli säädetään ainoaksi viralliseksi kieleksi. Wivan erinomaisen mallin saamme Ruotsin uudesta kielilaista (1.7.2009).Ankdam kirjoitti:
teitä netti fennoja jotenkin että meitä oikeasti olisikin vain yksi, tai että me muut täyspäiset tällä palstalla olisimmekin jotenkin Tapsan klooneja kun te sitä jatkuvasti hoette?
Sorppa:
Minä olen suomenruotsalainen nainen, från Helsingfors
Ahvennainen on suomenkielinen nainen joka asuu Ahvenanmaalla
Rautalapio on stadilainen suomenkielinen mies
... ja te olette ..(no jääköön sanomatta)sinä olet suomenruotsalaiseen tapaan puskasta ampuva pelkuri, joka tiukan paikan tullen soutaa käpykaartiin Ruotsiin. Minä olen Heikki Tala ja kirjoitan omalla nimelläni, koska uskon asiaani. Asun Järvenpäässä ja teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla.
http://www.simplesite.com/Tala- Tapio Rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
sinä olet suomenruotsalaiseen tapaan puskasta ampuva pelkuri, joka tiukan paikan tullen soutaa käpykaartiin Ruotsiin. Minä olen Heikki Tala ja kirjoitan omalla nimelläni, koska uskon asiaani. Asun Järvenpäässä ja teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla.
http://www.simplesite.com/TalaMuistelen, että Itätalainmaan marqiisi on kertonut kirjoittavansa omalla nimellään koska hänen henkilöllisyytensä paljastui jollakin menneisyyden hurahuhhahei- tai muulla jippii-palstalla. Siihen asti hän oli puskasta ampuva pelkuri, ainakin oman määritelmänsä mukaan. Ja niinpä näkyvät olevan marqiisin hengenheimolaisetkin, rkp-qertut, rutsanisset, svekkohomonatsit ja tuhannen nikin aarnoltitkin. Puskasta ampuvia pelkureita koko lössi.
Jospa marqiisi antaisi muille saman mahdollisuuden kuin itselleenkin eli kirjoittaa nimimerkillä kunnes henkilöllisyys paljastuu. Minun henkilöllisyytenihän marqiisi luuli jo selvittäneensäkin (ostaneensa?) taannoin. Harhaan meni marqiisilla sekin isku.
Vai onkohan niin, että itsensö kuninkaaksi ja keisariksi julistaneilla marqiiseilla on eri säännöt kuin muilla? Tapio Rautalapio kirjoitti:
Muistelen, että Itätalainmaan marqiisi on kertonut kirjoittavansa omalla nimellään koska hänen henkilöllisyytensä paljastui jollakin menneisyyden hurahuhhahei- tai muulla jippii-palstalla. Siihen asti hän oli puskasta ampuva pelkuri, ainakin oman määritelmänsä mukaan. Ja niinpä näkyvät olevan marqiisin hengenheimolaisetkin, rkp-qertut, rutsanisset, svekkohomonatsit ja tuhannen nikin aarnoltitkin. Puskasta ampuvia pelkureita koko lössi.
Jospa marqiisi antaisi muille saman mahdollisuuden kuin itselleenkin eli kirjoittaa nimimerkillä kunnes henkilöllisyys paljastuu. Minun henkilöllisyytenihän marqiisi luuli jo selvittäneensäkin (ostaneensa?) taannoin. Harhaan meni marqiisilla sekin isku.
Vai onkohan niin, että itsensö kuninkaaksi ja keisariksi julistaneilla marqiiseilla on eri säännöt kuin muilla?rauhassa muistella, mutta päätökseni siirtyä nimimerkistä "Suomalainen" kirjoittamaan omalla nimelläni jo vuosia sitten osoittaa, että asiani on vahva ja perusteet pätevät. Kaikilla edelleen puskasta ampuvilla svekolapioijilla olisi sama mahdollisuus tulla avoimesti esiin omalla nimellään, mutta pelkuruus estää tai/ja pätevisä argumentteja pakkoruotsin ja keinotekoisen kaksikielisyyden puolesta ei kerta kaikkiaan ole.
Olen tänään päivittänyt myös kotisivuni: http://www.simplesite.com/Tala
Vain rohkeat ja asiaansa uskovat uskaltavat jopa internetissä kirjoittaa omalla nimellään. Herjaajat, solvaajat ja loan lapioijat jatkavat puskasta ampumista ja tiukan paikan tullen soutavat Ruotsiin. Niin se on aina ollut ja on edelleen. Nyt onneksi omalla nimellään esiintyviä toimittajia TV:ssa, radiossa ja lehdistössä on alkanut tuoda esiin pakkoruotsin järjettömyyden ja virallisen kaksikielisyyden keinotekoisuuden. Se tuotta lopulta tuloksen, että Suomesta tulee aito Pohjoismaa; suuren enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli ja pieniä pakkokieliä ei ole. Sen sijaan opetusohjelmaan kuuluu äidinkielen lisäksi vähintään kaksi muuta valinnaista kieltä aivan kuten EU edellyttää.- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
tulee siitä, että kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen nimet ovat Suomen valtiokalenterissa VAIN ruotsin kielellä. Osalla niistä ei ole laisinkaan suomenkielistä nimeä valtiokalenterissa, ei edes käännöksenä. Jopa Suomen tasavallan lainsäädännössä on järjestöjä, joilla on vain ruotsinkielinen nimi - eikä liioin edes käännöstä suomeksi.
Nämäkin omituiseet korjataan, kun pohjoismaiseen malliin Suomessakin suuren enemmistön äidinkieli säädetään ainoaksi viralliseksi kieleksi. Wivan erinomaisen mallin saamme Ruotsin uudesta kielilaista (1.7.2009).Niin on. Minun vanhassa kalenterissani Åbo akademi ja Svenska handelshögskolan ovat vain virallisilla ruotsinkielisillä nimillään.
Ehkä kukaan ei viitsi vähäpätöisten laitosten vuoksi vaivata päätään käännöstyöllä. Suomenkieliset eivät viitsi ja ruotsinkieliset välitä.
Kaksikielisillä korkeakouluilla tietysti on kaksi virallista nimeä, mutta muiden, kuten esimerkiksi Lapin yliopiston nimet vain käännetään ruotsinkielisiin yhteyksiin. Valtiokalenterissa olo ei tee jälkimmäisistä virallisia, vaikka saattaakin antaa sen vaikutelman.
Sinänsä pikkuasioita, mutta periaatteessa kuvaavia. - Tapio Rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
rauhassa muistella, mutta päätökseni siirtyä nimimerkistä "Suomalainen" kirjoittamaan omalla nimelläni jo vuosia sitten osoittaa, että asiani on vahva ja perusteet pätevät. Kaikilla edelleen puskasta ampuvilla svekolapioijilla olisi sama mahdollisuus tulla avoimesti esiin omalla nimellään, mutta pelkuruus estää tai/ja pätevisä argumentteja pakkoruotsin ja keinotekoisen kaksikielisyyden puolesta ei kerta kaikkiaan ole.
Olen tänään päivittänyt myös kotisivuni: http://www.simplesite.com/Tala
Vain rohkeat ja asiaansa uskovat uskaltavat jopa internetissä kirjoittaa omalla nimellään. Herjaajat, solvaajat ja loan lapioijat jatkavat puskasta ampumista ja tiukan paikan tullen soutavat Ruotsiin. Niin se on aina ollut ja on edelleen. Nyt onneksi omalla nimellään esiintyviä toimittajia TV:ssa, radiossa ja lehdistössä on alkanut tuoda esiin pakkoruotsin järjettömyyden ja virallisen kaksikielisyyden keinotekoisuuden. Se tuotta lopulta tuloksen, että Suomesta tulee aito Pohjoismaa; suuren enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli ja pieniä pakkokieliä ei ole. Sen sijaan opetusohjelmaan kuuluu äidinkielen lisäksi vähintään kaksi muuta valinnaista kieltä aivan kuten EU edellyttää.Marqiisi voi ihan hyvin muuttaa kertomustaan menneisyydestään puskasta ampuvana pelkurina. Siihenhän hänellä kuninkaallisena marqiisina on tietysti oikeus. Näin kirjoitti marqiisi 24.3.2009 klo 11.18:
"Kirjoitin aoikoinaan nimimerkillä 'Suomalainen' netissä, mutta ei mennyt montaa kuukautta, kun RKP oli etsinyt ja löytänyt henkilöllisyyteni. Siitä alkaen olen kirjoittanut 99,9 %:sesti omalla nimelläni."
Ja 24.3.2009 klo 11.55:
"RKP:llä on äärimmäisen tehokas urkintakoneisto. Todellakin muutamassa kuukaudessa oli henkilöllisyyteni selvitetty, vaikka kirjoitin nimimerkin suojassa."
Näin marqiisi
Mitä sanovat tuhannen nikin aarnoltit ja muut puskasta ampuvat pelkurit? Astuiko marqiisi puskastaan omasta halustaan vai onko hän kiitollisuudenvelassa RKP:lle? Ja mitä pidätte siitä, että marqiisi paljasti samalla myös jatkavansa pelkurimaista puskasta ampumistaan? - Tapio Rautalapio
muuan fenno kirjoitti:
Niin on. Minun vanhassa kalenterissani Åbo akademi ja Svenska handelshögskolan ovat vain virallisilla ruotsinkielisillä nimillään.
Ehkä kukaan ei viitsi vähäpätöisten laitosten vuoksi vaivata päätään käännöstyöllä. Suomenkieliset eivät viitsi ja ruotsinkieliset välitä.
Kaksikielisillä korkeakouluilla tietysti on kaksi virallista nimeä, mutta muiden, kuten esimerkiksi Lapin yliopiston nimet vain käännetään ruotsinkielisiin yhteyksiin. Valtiokalenterissa olo ei tee jälkimmäisistä virallisia, vaikka saattaakin antaa sen vaikutelman.
Sinänsä pikkuasioita, mutta periaatteessa kuvaavia.Kuvaavinta lienee se, että Itätalainmaan marqiisi tosiaan uskottelee puskasta ampuville pelkurikavereilleen, että mm. Lapin yliopisto olisi kaksikielinen. Tai sitten hän uskoo niin itsekin? Kumpi tuntuu houkuttelevammalta ajatukselta: se, että marqiisi yrittää kusettaa vai se, että marqiisi on höppänä?
- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
sinä olet suomenruotsalaiseen tapaan puskasta ampuva pelkuri, joka tiukan paikan tullen soutaa käpykaartiin Ruotsiin. Minä olen Heikki Tala ja kirjoitan omalla nimelläni, koska uskon asiaani. Asun Järvenpäässä ja teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla.
http://www.simplesite.com/TalaEi puskasta ampuminen ole suomenruotsalaisten yksinoikeus. Jos oletamme, että kaikki nettifennot eivät tosiasiassa ole provokaattoreita, niin monet meistäkin kirjoittelevat jatkuvasti vaihtuvilla nimimerkeillä, jopa samaan ketjuun. Siitä ei juuri keskustelun tuntua synny, kun ei tiedä lainkaan, kenen kanssa milloinkin "keskustelee". Onko vastapuoli enää sama kuin äsken?
- Tapio Rautalapio
muuan fenno kirjoitti:
Ei puskasta ampuminen ole suomenruotsalaisten yksinoikeus. Jos oletamme, että kaikki nettifennot eivät tosiasiassa ole provokaattoreita, niin monet meistäkin kirjoittelevat jatkuvasti vaihtuvilla nimimerkeillä, jopa samaan ketjuun. Siitä ei juuri keskustelun tuntua synny, kun ei tiedä lainkaan, kenen kanssa milloinkin "keskustelee". Onko vastapuoli enää sama kuin äsken?
Kuule, ota nyt vaan kiltisti vastaan Itätalainmaan marqiisin sinullekin jakama titteli 'puskasta ampuva pelkuri'.
- huusianna
ahvennainen kirjoitti:
Todella "voidaan perustaa", mutta niitä ei ole perustettu. Sinun kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että sellaisia todella olisi olemassa. Ilmaiset ilmeisesti itseäsi ilman epäselvästi. Åbo universitet on käännös, ei virallinen nimi. En minäkään sano opiskelleeni Turun yliopistossa kun puhun täysin ruotsinkielisen ihmisen kanssa, mutta ei se silti tee nimestä virallista. Kun puhun suomenkielisen kanssa esim. Ålands Centralsjukhusista, sanon olleeni Ahvenanmaan keskussairaalassa, mutta ei sekään tarkoita sitä että sairaalalla olisi virallinen suomenkielinen nimi.
Tärkeämpää on kuitenkin että saisi tehdä lopputyönsä suomenkielellä kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa.
Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.
Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.
Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.
Niin kummalta kuin tuntuukin, kiitos sfp:n vuosikymmeniä kestäneen vallassaolon jälkeen, Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan. - Tapio Rautalapio
huusianna kirjoitti:
Tärkeämpää on kuitenkin että saisi tehdä lopputyönsä suomenkielellä kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa.
Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.
Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.
Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.
Niin kummalta kuin tuntuukin, kiitos sfp:n vuosikymmeniä kestäneen vallassaolon jälkeen, Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan.Niin oudolta kuin se tuntuukin niin nimimerkki huusianna jaksaa toistella valheellisia väittämiään suomalaisista oppilaitoksista.
Toistanpa siis minäkin, että tenttikysymyksiä ei saa ruotsiksi missä tahansa koulussa eikä lopputyötään voi tehdä ruotsiksi missä tahansa koulussa eivätkä kaikki koulut ole ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. - Ytrew Q.
ahvennainen kirjoitti:
Ahvenanmaalaiset ovat suomalaisia. Kenet minä muuten olen pettänyt?
Ahvenanmaalaiset ovat virallisesti suomalaisia, mutta kun luet Ålandstidningeniä ja sen internetkeskusteluja huomaat, miten ahvenamaalaiset suhtautuvat suomalaisiin, suomen kieleen ja kaikkeen siihen mitä Suomi heille edustaa. Tietenki typeryydet ja turha uho voidaan jättää sikseen, mutta asenne on silti negatiivinen.
- muuan fenno
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Kuule, ota nyt vaan kiltisti vastaan Itätalainmaan marqiisin sinullekin jakama titteli 'puskasta ampuva pelkuri'.
... se on minun tilanteeni.
huusianna kirjoitti:
Tärkeämpää on kuitenkin että saisi tehdä lopputyönsä suomenkielellä kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa.
Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.
Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.
Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.
Niin kummalta kuin tuntuukin, kiitos sfp:n vuosikymmeniä kestäneen vallassaolon jälkeen, Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan."Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa. "
- muuan fenno
Ankdam kirjoitti:
"Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa. "
Kyllä 150 vuotta voinee jo sanoa vuosisadoiksi. Kun laajojen suomenkielisten piirien opinhalu oli herätetty, niin alkoi pyrkimys päästä kansakouluista pitemmälle opin teillä. Siinä riittikin tekemistä viime vuosikymmeniin saakka, mikä näkyy esimerkiksi suomenkielisten osuuksissa uusissa ylioppilaista ja korkeakoulujen opiskelijoista sekä suoritetuista tutkinnoista. Pitkään oli sisämaan maaseudun lapsilla esteenä lukioiden vähäisyys ja siitäkin johtuva opiskelun kalleus.
Mitä voisi sanoa vuosisadoista vielä aikaisemmin, niin asuinpaikka ja sosiaalinen tausta olivat suorastaan ratkaisevia silloinkin, kun oli kysymys suuremman sivistyksen kuin lukutaidon hankkimisesta. Asia vaatisi tarkempaa tutustumista, jopa mikrotasolle menemistä. Oma- eli suomenkielistä korkeampaa koulutusta tuskin sai lainkaan. - huusianna
Ankdam kirjoitti:
"Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa. "
Lainaus sivulta
http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/04_mikkelin_lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet
Mikkelin Lyseon perustaminen ja alkuvaiheet:
ruotsinkielinen lyseo keskelle suomenkielistä Savoa
1870-luvun alkuun saakka mikkeliläiset ala-alkeiskoulun käyneet joutuivat jatkamaan opintojaan Savonlinnassa, Heinolassa, Jyväskylässä, Kuopiossa tai vieläkin kauempana, sillä Mikkelissä vielä ollut lainkaan yläalkeiskoulua.
Mikkelin lyseon perustamishanke oli esillä jo 1840- ja 1850-luvuilla. Esimerkiksi vuonna 1856 Mikkelin asukkaat jättivät Porvoon kapitulille, jonka alaisena tuolloin oli Itä-Suomen koululaitos, anomuksen, jossa korostettiin niitä vaikeuksia, joita etenkin vähävaraisille ala-alkeiskoulun käyneille oli opintojen jatkamisessa. Anomuksessa haluttiin, että Mikkeliin perustetaan yläalkeiskoulu tai jokin muu korkeampi oppilaitos. Tuomiokapituli ei piti hanketta tarpeettomana, koska Mikkelin ala-alkeiskouluissa oli vähän oppilaita eikä se siksi katsonut yläalkeiskoulua tarpeelliseksi. Myös vuonna 1859 tehty anomus sai samanlaisen kohtelun. Kouluhanke oli esillä Mikkelissä myös vuonna 1861, mutta hanke raukesi jälleen....
.....Marraskuussa 1871 annetussa asetuksessa päätettiin sitten Mikkeliin perustaa ruotsalainen klassillinen lyseo.
Syyskuun 2. päivänä 1872 avattiin Mikkelissä juhlavasti ruotsinkielinen lyseo ja suomenkielinen kansakoulu. Lyseon ensimmäiset opettajat olivat maisterit A. W. Nordström ja F. H. Alopeaus. Ensimmäisen vuoden lyseo toimi Paavo Himasen rakentamassa talossa nykyisessä Maaherran- ja Vuorikadun kulmauksessa. Seuraavana syksynä lyseo muutti vuokralaiseksi G. Liukkosen taloon Hallitustorin varrelle. Vuonna 1877 lyseolle valmistui sen nykyiselle paikalle oma koulurakennus. huusianna kirjoitti:
Lainaus sivulta
http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/04_mikkelin_lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet
Mikkelin Lyseon perustaminen ja alkuvaiheet:
ruotsinkielinen lyseo keskelle suomenkielistä Savoa
1870-luvun alkuun saakka mikkeliläiset ala-alkeiskoulun käyneet joutuivat jatkamaan opintojaan Savonlinnassa, Heinolassa, Jyväskylässä, Kuopiossa tai vieläkin kauempana, sillä Mikkelissä vielä ollut lainkaan yläalkeiskoulua.
Mikkelin lyseon perustamishanke oli esillä jo 1840- ja 1850-luvuilla. Esimerkiksi vuonna 1856 Mikkelin asukkaat jättivät Porvoon kapitulille, jonka alaisena tuolloin oli Itä-Suomen koululaitos, anomuksen, jossa korostettiin niitä vaikeuksia, joita etenkin vähävaraisille ala-alkeiskoulun käyneille oli opintojen jatkamisessa. Anomuksessa haluttiin, että Mikkeliin perustetaan yläalkeiskoulu tai jokin muu korkeampi oppilaitos. Tuomiokapituli ei piti hanketta tarpeettomana, koska Mikkelin ala-alkeiskouluissa oli vähän oppilaita eikä se siksi katsonut yläalkeiskoulua tarpeelliseksi. Myös vuonna 1859 tehty anomus sai samanlaisen kohtelun. Kouluhanke oli esillä Mikkelissä myös vuonna 1861, mutta hanke raukesi jälleen....
.....Marraskuussa 1871 annetussa asetuksessa päätettiin sitten Mikkeliin perustaa ruotsalainen klassillinen lyseo.
Syyskuun 2. päivänä 1872 avattiin Mikkelissä juhlavasti ruotsinkielinen lyseo ja suomenkielinen kansakoulu. Lyseon ensimmäiset opettajat olivat maisterit A. W. Nordström ja F. H. Alopeaus. Ensimmäisen vuoden lyseo toimi Paavo Himasen rakentamassa talossa nykyisessä Maaherran- ja Vuorikadun kulmauksessa. Seuraavana syksynä lyseo muutti vuokralaiseksi G. Liukkosen taloon Hallitustorin varrelle. Vuonna 1877 lyseolle valmistui sen nykyiselle paikalle oma koulurakennus.1800-luvulla ja ennen sitä sekä ja itse asiassa vielä 1900-luvullakin oli koulutielle pääseminen luokkakysymys eikä kielikysymys.
Ruotsinkielisellä rahvaalla ei ollut yhtään sen paremmat edellytykset päästä kouluun ja opiskelemaan kuin suomenkieliselläkään rahvaalla.- muuan fenno
Ankdam kirjoitti:
1800-luvulla ja ennen sitä sekä ja itse asiassa vielä 1900-luvullakin oli koulutielle pääseminen luokkakysymys eikä kielikysymys.
Ruotsinkielisellä rahvaalla ei ollut yhtään sen paremmat edellytykset päästä kouluun ja opiskelemaan kuin suomenkieliselläkään rahvaalla.Niin luokkakysymys kyllä, ja asuinpaikkakysymys. Mutta suomenkielisiä kouluja oli perustettava periaatteesta tyhjästä lähtien.
muuan fenno kirjoitti:
Niin luokkakysymys kyllä, ja asuinpaikkakysymys. Mutta suomenkielisiä kouluja oli perustettava periaatteesta tyhjästä lähtien.
"Niin luokkakysymys kyllä, ja asuinpaikkakysymys. Mutta suomenkielisiä kouluja oli perustettava periaatteesta tyhjästä lähtien. "
...aivan kuten ruotsinkielisiäkin kouluja rahvaan lapsille. Ei niitä ruotsinkielisiäkään kansakouluja ollut eikä ne kummankaankieliset rahvaan lapset vielä vuosistaan menneet samoille luokille paremman väen lasten kanssa.
Lähtökohtaisesti (lähes) täydellinen koulutuksellinen tasa-arvo toteutui vasta peruskoulun myötä 1970-luvulla.muuan fenno kirjoitti:
Niin luokkakysymys kyllä, ja asuinpaikkakysymys. Mutta suomenkielisiä kouluja oli perustettava periaatteesta tyhjästä lähtien.
onko puolitoista yhtä kuin monia / monta?
- muuan fenno
Ankdam kirjoitti:
onko puolitoista yhtä kuin monia / monta?
No, jatketaan sitten aikaa taaksepäin. Kyllä aiemminkin varmasti oli epätasa-arvoisuutta kielen perusteella. Mutta sehän on tuttu juttu, ja mitä sitä enää toistamaan. Lienevätkö asiat aivan kunnossa nytkään.
- suomea kaikille!
muuan fenno kirjoitti:
No, jatketaan sitten aikaa taaksepäin. Kyllä aiemminkin varmasti oli epätasa-arvoisuutta kielen perusteella. Mutta sehän on tuttu juttu, ja mitä sitä enää toistamaan. Lienevätkö asiat aivan kunnossa nytkään.
Valtion eikä kuntien ei pitäisi kustantaa muuta kuin suomenkielistä opetusta.
Svekot maksakoon säätiöidensä rahoilla oman surukielisen koululaitoksensa. suomea kaikille! kirjoitti:
Valtion eikä kuntien ei pitäisi kustantaa muuta kuin suomenkielistä opetusta.
Svekot maksakoon säätiöidensä rahoilla oman surukielisen koululaitoksensa....että saamme pitää omat verorahamme ja ryhdymme järjestämään omat palvelumme?
Miksi meidän velvollisuutemme olisi kustantaa teidän kulujanne meidän veroeuroilla jos sinä kerran olet sitä mieltä ettei meidän kuulu saada yhteiskunnalta mitään.
Veroautonomia suomenruotsalaisille!!! :-)
Vai meinasitko elellä pummina meidän rahoillamme?- -
Ankdam kirjoitti:
...että saamme pitää omat verorahamme ja ryhdymme järjestämään omat palvelumme?
Miksi meidän velvollisuutemme olisi kustantaa teidän kulujanne meidän veroeuroilla jos sinä kerran olet sitä mieltä ettei meidän kuulu saada yhteiskunnalta mitään.
Veroautonomia suomenruotsalaisille!!! :-)
Vai meinasitko elellä pummina meidän rahoillamme?"Miksi meidän velvollisuutemme olisi kustantaa teidän kulujanne meidän veroeuroilla jos sinä kerran olet sitä mieltä ettei meidän kuulu saada yhteiskunnalta mitään. "
Siksi koska teillä on velvollisuus, te olette suomalaisia. Mikä tässä on vaikeaa tajuta? Ja kyllä te tulette saamaan enemmän kuin "yhtään mitään". Erityskohtelulla pyyhitään tiedät kyllä mitä, mutta jos sitä ei mielestä ole ollutkaan... voit olla täysin huoleton.
Simppeliä vai mitä rouva Ankdam? Kunhan nyt vingut, kotonahan teille tuo jo opetetaan.
Niin ja täsmennetään nyt vielä, te ETTE saa pitää "omia" verorahojanne. (Olipa typerä lause sinulta :) ) Niitä ei voi Suomessa korvamerkitä, tiesitkö tämän vai tuliko uutena tietona? Auttaminen on iloni. muuan fenno kirjoitti:
No, jatketaan sitten aikaa taaksepäin. Kyllä aiemminkin varmasti oli epätasa-arvoisuutta kielen perusteella. Mutta sehän on tuttu juttu, ja mitä sitä enää toistamaan. Lienevätkö asiat aivan kunnossa nytkään.
"Kyllä aiemminkin varmasti oli epätasa-arvoisuutta kielen perusteella."
Epätasa-arvoa toki on ollut maailman sivu mutta älä vertaa suomenkielistä rahvasta hallitsevaan luokkaan, aateliin, virkamiehiin ja muuhun sivistyneistöön ja puhu kielellisestä epätasa-arvosta. Sinun tulee verrata suomenkielistä rahvasta sen aikaiseen ruotsinkieliseen rahvaaseen tai vaikkapa riikinruotsalaiseen rahvaaseen niin huomaat ettei eroja ole.
Maailma on muuttunut.
"Lienevätkö asiat aivan kunnossa nytkään."
Täydellistä tasa-arvoa ei voida saavuttaa millään, koskaan, mitenkään se on täysin mahdotonta.- muuan fenno
Ankdam kirjoitti:
"Kyllä aiemminkin varmasti oli epätasa-arvoisuutta kielen perusteella."
Epätasa-arvoa toki on ollut maailman sivu mutta älä vertaa suomenkielistä rahvasta hallitsevaan luokkaan, aateliin, virkamiehiin ja muuhun sivistyneistöön ja puhu kielellisestä epätasa-arvosta. Sinun tulee verrata suomenkielistä rahvasta sen aikaiseen ruotsinkieliseen rahvaaseen tai vaikkapa riikinruotsalaiseen rahvaaseen niin huomaat ettei eroja ole.
Maailma on muuttunut.
"Lienevätkö asiat aivan kunnossa nytkään."
Täydellistä tasa-arvoa ei voida saavuttaa millään, koskaan, mitenkään se on täysin mahdotonta.Asiat ovat monimutkaisia. Ei niistä näy tälläkään palstalla selvää tulevan.
Ankdam kirjoitti:
...että saamme pitää omat verorahamme ja ryhdymme järjestämään omat palvelumme?
Miksi meidän velvollisuutemme olisi kustantaa teidän kulujanne meidän veroeuroilla jos sinä kerran olet sitä mieltä ettei meidän kuulu saada yhteiskunnalta mitään.
Veroautonomia suomenruotsalaisille!!! :-)
Vai meinasitko elellä pummina meidän rahoillamme?että suomenruotsalaiset eivät opi ennen kuin Manner-Suomeen otetaan Ahvenanmaan kielipoliittinen malli.
- suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi
- minkäänlaista ruotsinkielistä koulutusta ei saa järjestää verovaroilla (huolimatta siitä, että ruotsinkieliset maksavat jonkin verran veroja Manner-Suomessa kuten suomenkielisetkin Ahvenanmaalla)
- mitään muitakaan palveluja ei järjestetä ruotsiksi
- ruotsin kielen puhuminen kielletään hoitohenkilökunnalta sairaaloissa
- ruotsinkielisiä kuolinilmoituksia ei saa julkaistaAnkdam kirjoitti:
1800-luvulla ja ennen sitä sekä ja itse asiassa vielä 1900-luvullakin oli koulutielle pääseminen luokkakysymys eikä kielikysymys.
Ruotsinkielisellä rahvaalla ei ollut yhtään sen paremmat edellytykset päästä kouluun ja opiskelemaan kuin suomenkieliselläkään rahvaalla.sillä ruotsinkielisiä kouluja oli aina yliopistoon asti! Suomenkieliset saivat ensimmäisen oman suomenkielisen yliopiston vasta vuonna 1920 ja se aloitti kansalaiskeräyksen turvin vasta vuonna 1922. Se oli Turun suomalainen yliopisto, sitten Turun yliopisto ja vuodesta 1974 Turun yliopisto - Åbo universitet. Tässäkin näkyy RKP:n pakkoruotsitus!
muuan fenno kirjoitti:
... se on minun tilanteeni.
suomenruotsalainen teräsnyrkki silkkihansikkaan sisällä iskee heti, kun heillä on siihen pieninkin mahdollisuus. Minulla onneksi ei ole mitään menetettävää, joten uskallan kirjoittaa pakkoruotsista, ruotsinkielisten etu- ja erioikeuksista, kiintiöistä, itsekkyydestä, härsliydestä, röyhkeydestä ja ahneudesta omalla nimelläni.
Lukuisat todella merkittävässä asemassa olevat henkilöt vuorineuvoksista alkaen ovat kuiskanneet minulle, että "jatka vain, olet oikealla asialla, mutta minä en voi asiaa julkisesti edistää". Pinnan alla kytee valtava vastenmielisyys suomenruotsalaisuutta, pakkoruotsia ja keinotekoista virallista kaksikielisyyttä kohtaan.- Tapio Rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
suomenruotsalainen teräsnyrkki silkkihansikkaan sisällä iskee heti, kun heillä on siihen pieninkin mahdollisuus. Minulla onneksi ei ole mitään menetettävää, joten uskallan kirjoittaa pakkoruotsista, ruotsinkielisten etu- ja erioikeuksista, kiintiöistä, itsekkyydestä, härsliydestä, röyhkeydestä ja ahneudesta omalla nimelläni.
Lukuisat todella merkittävässä asemassa olevat henkilöt vuorineuvoksista alkaen ovat kuiskanneet minulle, että "jatka vain, olet oikealla asialla, mutta minä en voi asiaa julkisesti edistää". Pinnan alla kytee valtava vastenmielisyys suomenruotsalaisuutta, pakkoruotsia ja keinotekoista virallista kaksikielisyyttä kohtaan.Oletteko tulleet pohtineeksi, miksi kukaan ei halua kirjoittaa tälle palstalle omalla nimellään? Lukuunottamatta Itätalainmaan marqiisia, joka kertoi siirtyneensä lähes kokonaan oman nimensä käyttöön kun hänen henkilöllisyytensä oli paljastunut.
- "Katri Vala"
heikki_tala kirjoitti:
sinä olet suomenruotsalaiseen tapaan puskasta ampuva pelkuri, joka tiukan paikan tullen soutaa käpykaartiin Ruotsiin. Minä olen Heikki Tala ja kirjoitan omalla nimelläni, koska uskon asiaani. Asun Järvenpäässä ja teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla.
http://www.simplesite.com/TalaOikea aikamuoto suomenkielellä on, että "tein työtä..."
Jos ajat suomenkielen asiaa, niin miksi ihmeessä et puutu tuohon
pakkoenglannin rapauttavaan vaikutukseen kieleemme? Eihän lapset ja nuoret enään osaa edes puhua, saati sitten kirjoittaa suomenkieltä oikein. Haluatko todella, että oma, esi-isiemme suurella työllä hankkima, äidinkielemme katoaa kokonaan? Siihen ei todellakaan vaikuta muutaman viikkotunnin ruotsinopetus peruskoulun yläasteella, vaan tuo "joka tuutista" pakkosyötetty englanti.
Ps. Olen muuten ihan suomenkieltä äidinkielenäni käyttävä, mutta hyvin huolestunut nainen. - muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
suomenruotsalainen teräsnyrkki silkkihansikkaan sisällä iskee heti, kun heillä on siihen pieninkin mahdollisuus. Minulla onneksi ei ole mitään menetettävää, joten uskallan kirjoittaa pakkoruotsista, ruotsinkielisten etu- ja erioikeuksista, kiintiöistä, itsekkyydestä, härsliydestä, röyhkeydestä ja ahneudesta omalla nimelläni.
Lukuisat todella merkittävässä asemassa olevat henkilöt vuorineuvoksista alkaen ovat kuiskanneet minulle, että "jatka vain, olet oikealla asialla, mutta minä en voi asiaa julkisesti edistää". Pinnan alla kytee valtava vastenmielisyys suomenruotsalaisuutta, pakkoruotsia ja keinotekoista virallista kaksikielisyyttä kohtaan.Kyllähän joillakuilla saattaa olla syytä pelätä erilaisia "teräsnyrkkejä", mutta kyllä oma varovaisuuteni johtuu pelkästään ujoudesta. "Ulos" tarkoittaa tuossa edellä sitä, että poistuisin tältä palstalta heti, jos alettaisiin vaatia esiintymistä omalla nimellä.
"Katri Vala" kirjoitti:
Oikea aikamuoto suomenkielellä on, että "tein työtä..."
Jos ajat suomenkielen asiaa, niin miksi ihmeessä et puutu tuohon
pakkoenglannin rapauttavaan vaikutukseen kieleemme? Eihän lapset ja nuoret enään osaa edes puhua, saati sitten kirjoittaa suomenkieltä oikein. Haluatko todella, että oma, esi-isiemme suurella työllä hankkima, äidinkielemme katoaa kokonaan? Siihen ei todellakaan vaikuta muutaman viikkotunnin ruotsinopetus peruskoulun yläasteella, vaan tuo "joka tuutista" pakkosyötetty englanti.
Ps. Olen muuten ihan suomenkieltä äidinkielenäni käyttävä, mutta hyvin huolestunut nainen.edelleen teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla. Olen tehnyt työtä, tein työtä ja teen edelleen. Suomen kieltä yritän käyttää mahdollisimman oikein, mutta kukaanhan ei hallitse täydellisesti edes omaa äidinkieltään. "Paha ei ole kenkään ihminen, toinen vain heikompi toista."
"Katri Vala" kirjoitat näin: "Eihän lapset ja nuoret enään osaa edes puhua, saati sitten kirjoittaa suomenkieltä oikein." Menisiköhän se suomen kielen sääntöjen mukaan jotenkin tähän malliin: Eiväthän lapset ja nuoret enää osaa edes puhua, saati kirjoittaa suomen kieltä oikein.
Mutta ei saivartelullani ole mitään merkitystä, koska kaikki kuitenkin ymmärtävät virkkeesi. Myös tämän runon kaikki suomen kieltä osaavat ymmärtävät:
Kenkä on nahkaa ja vuotaa.
Vuota on lehmien nahkaa.
Lehmien nahkako vuotaa?
Sitäpä lehmät nyt jahkaa!Tapio Rautalapio kirjoitti:
Kuvaavinta lienee se, että Itätalainmaan marqiisi tosiaan uskottelee puskasta ampuville pelkurikavereilleen, että mm. Lapin yliopisto olisi kaksikielinen. Tai sitten hän uskoo niin itsekin? Kumpi tuntuu houkuttelevammalta ajatukselta: se, että marqiisi yrittää kusettaa vai se, että marqiisi on höppänä?
hur julsex kommer tillbaka adjö!
Tässä kevyen etsinnän tulos:
Kuopio universitet: DR’s EXTRA (Dose-Responses to Exercise Training) Study, 19.3.2010
Kuopio universitet: Ikääntyneiden hyvän hoidon strategian (HHS) vaikutus terveyteen, toi-mintakykyyn, elämänlaatuun, palveluiden käyttöön ja kuolleisuuteen, 29.10.2008
Kuopio universitet: Iäkkäiden lääkehoidon optimointi, 29.10.2008
Kuopio universitet: Lääkkeiden kysyntä, lääkäreiden päätöksen teko ja lääkemarkkinoiden toiminta, 11.6.2009
Kuopio universitet: Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study, 2.2.2010
Lapplands universitet: Kuntoutuksen vaikutukset työmarkkinakansalaisuuden tukemisessa, 3.10.2007
Lapplands universitet: Vaikeavammaisten kuntoutujien elinolot, osallisuus ja kuntoutuksen hyödyt, 10.12.2007
Lapplands universitet: Vaikeavammaisten nuorten elämänkulku ja kuntoutuskokemusten merkitykset, 10.12.2007
Että sellaisia ruotsinkielisiä nimiä suomalaisilla yliopistoilla.- Tapio rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
edelleen teen työtä paikallisella, kansallisella ja globaalilla foorumilla. Olen tehnyt työtä, tein työtä ja teen edelleen. Suomen kieltä yritän käyttää mahdollisimman oikein, mutta kukaanhan ei hallitse täydellisesti edes omaa äidinkieltään. "Paha ei ole kenkään ihminen, toinen vain heikompi toista."
"Katri Vala" kirjoitat näin: "Eihän lapset ja nuoret enään osaa edes puhua, saati sitten kirjoittaa suomenkieltä oikein." Menisiköhän se suomen kielen sääntöjen mukaan jotenkin tähän malliin: Eiväthän lapset ja nuoret enää osaa edes puhua, saati kirjoittaa suomen kieltä oikein.
Mutta ei saivartelullani ole mitään merkitystä, koska kaikki kuitenkin ymmärtävät virkkeesi. Myös tämän runon kaikki suomen kieltä osaavat ymmärtävät:
Kenkä on nahkaa ja vuotaa.
Vuota on lehmien nahkaa.
Lehmien nahkako vuotaa?
Sitäpä lehmät nyt jahkaa!Mites työkykyinen lähti eläkkeelle viiskymppisenä?
- Tapio Rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
hur julsex kommer tillbaka adjö!
Tässä kevyen etsinnän tulos:
Kuopio universitet: DR’s EXTRA (Dose-Responses to Exercise Training) Study, 19.3.2010
Kuopio universitet: Ikääntyneiden hyvän hoidon strategian (HHS) vaikutus terveyteen, toi-mintakykyyn, elämänlaatuun, palveluiden käyttöön ja kuolleisuuteen, 29.10.2008
Kuopio universitet: Iäkkäiden lääkehoidon optimointi, 29.10.2008
Kuopio universitet: Lääkkeiden kysyntä, lääkäreiden päätöksen teko ja lääkemarkkinoiden toiminta, 11.6.2009
Kuopio universitet: Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study, 2.2.2010
Lapplands universitet: Kuntoutuksen vaikutukset työmarkkinakansalaisuuden tukemisessa, 3.10.2007
Lapplands universitet: Vaikeavammaisten kuntoutujien elinolot, osallisuus ja kuntoutuksen hyödyt, 10.12.2007
Lapplands universitet: Vaikeavammaisten nuorten elämänkulku ja kuntoutuskokemusten merkitykset, 10.12.2007
Että sellaisia ruotsinkielisiä nimiä suomalaisilla yliopistoilla."Että sellaisia ruotsinkielisiä nimiä suomalaisilla yliopistoilla. "
Niin? Uskotteleeko Itätalainmaan marqiisi puskasta ampuville pelkurikavereilleen, että mm. Lapin yliopisto olisi kaksikielinen. Vai uskooko hän niin itsekin?
Kumpi tuntuu houkuttelevammalta ajatukselta: se, että marqiisi yrittää kusettaa huruja vai se, että marqiisi on höppänä? Tapio rautalapio kirjoitti:
Mites työkykyinen lähti eläkkeelle viiskymppisenä?
moni lähtee, mutta minä en lähtenyt, vaan olen jatkanut työn tekemistä paikallisesti, valtakunnallisesti, yhteispohjoismaisesti ja globaalisti mm. YK:n järjestön tehtävissä.
http://www.simplesite.com/Tala
Hommia jatkuu näillä näkymin ainakin vuoteen 2013. Kesäloma päättyy 4.8., koska 5.8. pitää olla jo Järvenpäässä luottamustehtävissä. Kova vaalikampanjakin pitää saada vauhtiin 17.4.2011 varten.Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Että sellaisia ruotsinkielisiä nimiä suomalaisilla yliopistoilla. "
Niin? Uskotteleeko Itätalainmaan marqiisi puskasta ampuville pelkurikavereilleen, että mm. Lapin yliopisto olisi kaksikielinen. Vai uskooko hän niin itsekin?
Kumpi tuntuu houkuttelevammalta ajatukselta: se, että marqiisi yrittää kusettaa huruja vai se, että marqiisi on höppänä?on virallinen ruotsinkielinen nimi ja se on julkaistu mm. valtiokalenterissa. Ja kuten aloituksessa totesin, Suomen jokaisella yliopistolla ja korkeakoululla on virallinen ruotsinkielinen nimi, mutta vain osalla on suomenkielinen virallinen nimi. Voitte tarkistaa asian myös ruotsinkielisestä lainsäädännöstä.
heikki_tala kirjoitti:
on virallinen ruotsinkielinen nimi ja se on julkaistu mm. valtiokalenterissa. Ja kuten aloituksessa totesin, Suomen jokaisella yliopistolla ja korkeakoululla on virallinen ruotsinkielinen nimi, mutta vain osalla on suomenkielinen virallinen nimi. Voitte tarkistaa asian myös ruotsinkielisestä lainsäädännöstä.
ruotsiksi ja suomeksi, josta käy kiistatta ilmi, että Suomessa kaikilla yliopistoilla on ruotsinkielinen nimi, mutta vain osalla niistä on suomenkielinen nimi. Näin siitä huolimatta, että maan ehdoton pääkieli on suomi (yli 90 %:n äidinkieli).
Given i Nådendal den 24 juli 2009
UNIVERSITETSLAG
I enlighet med riksdagens beslut föreskrivs:
1 kap.
Allmänna bestämmelser
1 §
Tillämpningsområde
Denna lag tillämpas på de universitet som hör till undervisningsministeriets ansvarsområde, enligt vad som föreskrivs nedan.
Universitet är
1) Helsingfors universitet,
2) Östra Finlands universitet,
3) Jyväskylä universitet,
4) Lapplands universitet,
5) Uleåborgs universitet,
6) Tammerfors universitet,
7) Åbo universitet,
8) Vasa universitet,
9) Åbo Akademi,
10) Villmanstrands tekniska universitet,
11) Svenska handelshögskolan,
12) Bildkonstakademin,
13) Sibelius-Akademin,
14) Teaterhögskolan,
15) Stiftelsen för Aalto-högskolan som verkar under namnet Aalto-universitetet,
16) TTY-stiftelsen som verkar under namnet Tammerfors tekniska universitet.
De universitet som avses i 2 mom. 1―14 punkten är offentligrättsliga inrättningar (offentligrättsliga universitet). På Aalto-universitetet och Tammerfors tekniska universitet (stiftelseuniversitet) tillämpas utöver denna lag även lagen om stiftelser (109/1930).
Bestämmelserna i denna lag gäller också för stiftelseuniversitet, med undantag för 5, 13―22, 60, 64, 65 och 67 §, 8 och 9 kap. och 88 §.
11 §
Undervisnings- och examensspråk
Undervisnings- och examensspråken vid Helsingfors universitet, Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin och Teaterhögskolan är finska och svenska. På undervisnings- och examensspråken vid Aalto-universitetet tillämpas på motsvarande sätt bestämmelserna i 9 § i universitetslagen (645/1997) om undervisnings- och examensspråken vid de universitet som bildar nämnda universitet. Undervisnings- och examensspråket vid Åbo Akademi och Svenska handelshögskolan samt Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet är svenska. Undervisnings- och examensspråket vid de övriga universiteten är finska.
Ett universitet kan besluta att också andra språk än de undervisnings- och examensspråk som anges i 1 mom. används som undervisnings- och examensspråk och i studieprestationerna.
12 §
Utbildning av personer med kunskaper i svenska
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingfors universitet, Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin, Teaterhögskolan och Aalto-universitetet svarar för att ett tillräckligt antal personer med kunskaper i svenska utbildas för landets behov.
Ja tässä samat pykälät suomeksi:
YLIOPISTOLAKI 24.7.2009/558
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6) Tampereen yliopisto;
7) Turun yliopisto;
8) Vaasan yliopisto;
9) ÅBO AKADEMI;
10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
11) SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN;
12) Kuvataideakatemia;
13) Sibelius-Akatemia;
14) Teatterikorkeakoulu;
15) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
16) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö.
Edellä 2 momentin 1–14 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (109/1930).
Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13–22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja 9 lukua sekä 88 §:ää.
11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. ÅBO AKADEMIN ja SVENSKA HANDELSHÖGSKOLANIN sekä Helsingin yliopiston SVENSKA SOCIAL- OCH KOMMUNLAHÖGSKOLANIN opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
ÅBO AKADEMI, SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.- Tapio Rautalapio
heikki_tala kirjoitti:
moni lähtee, mutta minä en lähtenyt, vaan olen jatkanut työn tekemistä paikallisesti, valtakunnallisesti, yhteispohjoismaisesti ja globaalisti mm. YK:n järjestön tehtävissä.
http://www.simplesite.com/Tala
Hommia jatkuu näillä näkymin ainakin vuoteen 2013. Kesäloma päättyy 4.8., koska 5.8. pitää olla jo Järvenpäässä luottamustehtävissä. Kova vaalikampanjakin pitää saada vauhtiin 17.4.2011 varten.Hups, nyt olen sitten ehkä erehtynyt pahasti. Olen nimittäin ollut siinä käsityksessä, että marqiisi on nauttinut eläkettä virasta jäätyään - oliko n. parikymmentä vuotta sitten?
Onko sitten niin, ettei marqiisi olekaan ollut eläkkeellä mainittua aikaa? Olen hämmentynyt siksikin, ettei marqiisi ole aikaisemmin asiaa kieltänyt, vaan on hieman rehvakkaasti kertonut tarttuneensa tarjottuun kultaiseen kädenpuserrukseen. - pakkoruotsitus pois!
heikki_tala kirjoitti:
että suomenruotsalaiset eivät opi ennen kuin Manner-Suomeen otetaan Ahvenanmaan kielipoliittinen malli.
- suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi
- minkäänlaista ruotsinkielistä koulutusta ei saa järjestää verovaroilla (huolimatta siitä, että ruotsinkieliset maksavat jonkin verran veroja Manner-Suomessa kuten suomenkielisetkin Ahvenanmaalla)
- mitään muitakaan palveluja ei järjestetä ruotsiksi
- ruotsin kielen puhuminen kielletään hoitohenkilökunnalta sairaaloissa
- ruotsinkielisiä kuolinilmoituksia ei saa julkaistaSvekot eivät muuta kieltä ymmärrä.
heikki_tala kirjoitti:
sillä ruotsinkielisiä kouluja oli aina yliopistoon asti! Suomenkieliset saivat ensimmäisen oman suomenkielisen yliopiston vasta vuonna 1920 ja se aloitti kansalaiskeräyksen turvin vasta vuonna 1922. Se oli Turun suomalainen yliopisto, sitten Turun yliopisto ja vuodesta 1974 Turun yliopisto - Åbo universitet. Tässäkin näkyy RKP:n pakkoruotsitus!
eivät ne yliopistot olleet tavallisen kansan ulottuvilla siihen maailman aikaan, ei edes ruotsinkielisten.
Sen aikaiselle sivistyneistölle kieli ei myöskään ollut ongelma, kuten se harvemmin on sivistyneistölle tänäkään päivänä.
Kun Suomi itsenäistyi maan ainoa yliopisto oli kaksikielinen Helsingin yliopisto mutta pian itsenäistymisen jälkeen perustettiin Åbo Akademi (1918) ja Turun Yliopisto (1920) molemmat yksityisin varoin.Ankdam kirjoitti:
eivät ne yliopistot olleet tavallisen kansan ulottuvilla siihen maailman aikaan, ei edes ruotsinkielisten.
Sen aikaiselle sivistyneistölle kieli ei myöskään ollut ongelma, kuten se harvemmin on sivistyneistölle tänäkään päivänä.
Kun Suomi itsenäistyi maan ainoa yliopisto oli kaksikielinen Helsingin yliopisto mutta pian itsenäistymisen jälkeen perustettiin Åbo Akademi (1918) ja Turun Yliopisto (1920) molemmat yksityisin varoin.Suomen itsenäistyessä Helsingin yliopisto oli tukevasti ruotsinkielinen. Esimerkiksi uusien ylioppilaiden ilmoittautuessa opiskelemaan, vastaanottaja oli suomenruotsalainen nainen, joka piti tarkan huolen siitä, että ruotsinkielinen enemmistö opiskelijoista jokainen sai opintokirjaansa merkinnän ennen kuin yksikään suomalainen. Jos joku suomenkielinen yritti pitää paikkansa jonossa, niin rouva heitti opintokirjan lattialle ja komensi jonon viimeiseksi.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin edes osittain vasta vuonna 1937, jota edelsivät nyrkkitappelut Helsingin kaduilla. On meidänkin suvussa omakohtaista kokemusta näistä asioista ihan nyrkkien käyttöön asti. Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa.
Myös eteneminen uralla vaati lukemattomilta suomalaisilta nimen muuttamista ruotsinkieliseksi; Eino Leinon isä oli alunperin nimeltään Mustonen, mutta maanmittarina joutui vaihtamaan sen Lönnbomiksi. Samoin peltiteollisuuden pioneerin oli muutettava suomalainen nimensä Sohlbergiksi (GWS).
Nyt onneksi suomalaiset ovat hiljalleen heräämässä vuosisatoja kestäneestä ruotsin vallan ikeestä. Siinä ankkalammikko kiehuu ja kuhisee. Eikä ihme, niin ikävä ja likainen on suomenruotsalaisuuden historia, eikä sitä enää pystytä piilottamaan suurelta yleisöltä.- "Katri Vala"
heikki_tala kirjoitti:
Suomen itsenäistyessä Helsingin yliopisto oli tukevasti ruotsinkielinen. Esimerkiksi uusien ylioppilaiden ilmoittautuessa opiskelemaan, vastaanottaja oli suomenruotsalainen nainen, joka piti tarkan huolen siitä, että ruotsinkielinen enemmistö opiskelijoista jokainen sai opintokirjaansa merkinnän ennen kuin yksikään suomalainen. Jos joku suomenkielinen yritti pitää paikkansa jonossa, niin rouva heitti opintokirjan lattialle ja komensi jonon viimeiseksi.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin edes osittain vasta vuonna 1937, jota edelsivät nyrkkitappelut Helsingin kaduilla. On meidänkin suvussa omakohtaista kokemusta näistä asioista ihan nyrkkien käyttöön asti. Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa.
Myös eteneminen uralla vaati lukemattomilta suomalaisilta nimen muuttamista ruotsinkieliseksi; Eino Leinon isä oli alunperin nimeltään Mustonen, mutta maanmittarina joutui vaihtamaan sen Lönnbomiksi. Samoin peltiteollisuuden pioneerin oli muutettava suomalainen nimensä Sohlbergiksi (GWS).
Nyt onneksi suomalaiset ovat hiljalleen heräämässä vuosisatoja kestäneestä ruotsin vallan ikeestä. Siinä ankkalammikko kiehuu ja kuhisee. Eikä ihme, niin ikävä ja likainen on suomenruotsalaisuuden historia, eikä sitä enää pystytä piilottamaan suurelta yleisöltä.Eikös se kuitenkin ollut se, sinun niin suuresti rakastama, Venäjä, joka muutti Helsingin pääkaupungiksi ja yritti paikallistaa kaiken suomalaisen "sivistyksen" sinne. Turkuhan sijaitsi muka liian lähelä Ruotsia.
Missäs sinä olet historiasi oppinut, kun on non puutteellista, vaikka muka työskentelet mielestäsi kansainvälisesti? D)) - muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
Suomen itsenäistyessä Helsingin yliopisto oli tukevasti ruotsinkielinen. Esimerkiksi uusien ylioppilaiden ilmoittautuessa opiskelemaan, vastaanottaja oli suomenruotsalainen nainen, joka piti tarkan huolen siitä, että ruotsinkielinen enemmistö opiskelijoista jokainen sai opintokirjaansa merkinnän ennen kuin yksikään suomalainen. Jos joku suomenkielinen yritti pitää paikkansa jonossa, niin rouva heitti opintokirjan lattialle ja komensi jonon viimeiseksi.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin edes osittain vasta vuonna 1937, jota edelsivät nyrkkitappelut Helsingin kaduilla. On meidänkin suvussa omakohtaista kokemusta näistä asioista ihan nyrkkien käyttöön asti. Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa.
Myös eteneminen uralla vaati lukemattomilta suomalaisilta nimen muuttamista ruotsinkieliseksi; Eino Leinon isä oli alunperin nimeltään Mustonen, mutta maanmittarina joutui vaihtamaan sen Lönnbomiksi. Samoin peltiteollisuuden pioneerin oli muutettava suomalainen nimensä Sohlbergiksi (GWS).
Nyt onneksi suomalaiset ovat hiljalleen heräämässä vuosisatoja kestäneestä ruotsin vallan ikeestä. Siinä ankkalammikko kiehuu ja kuhisee. Eikä ihme, niin ikävä ja likainen on suomenruotsalaisuuden historia, eikä sitä enää pystytä piilottamaan suurelta yleisöltä.Tuo kertomuksesi Helsingin yliopiston oloista kuulostaa uskomattomalta. Mihin se perustuu?
Tuohon aikaan yliopiston opiskelijoista oli jo yli 2/3 suomenkielisiä, mikä ei tietenkään vielä vastannut väestöosuutta. Lisäksi ruotsinkielisillä oli Åbo akademi. muuan fenno kirjoitti:
Tuo kertomuksesi Helsingin yliopiston oloista kuulostaa uskomattomalta. Mihin se perustuu?
Tuohon aikaan yliopiston opiskelijoista oli jo yli 2/3 suomenkielisiä, mikä ei tietenkään vielä vastannut väestöosuutta. Lisäksi ruotsinkielisillä oli Åbo akademi.rakas "muuan fenno" valjeta tämän Heikin faktatehtaan verbaalisen ja kirjallisen tuotannon laatu ja sisältö? Sutta ja sekundaahan se suoltaa tuutin täydeltä ja härskeintä on tietysti että Heikki pyrkii sen pokkana priimana myymään. Taitaa olla laukkuryssien jälkeläinen tuo Hessu... johtuisikohan se Heikin silmitön herraviha ja ryssien ihannointi juuri siitä?
muuan fenno kirjoitti:
Tuo kertomuksesi Helsingin yliopiston oloista kuulostaa uskomattomalta. Mihin se perustuu?
Tuohon aikaan yliopiston opiskelijoista oli jo yli 2/3 suomenkielisiä, mikä ei tietenkään vielä vastannut väestöosuutta. Lisäksi ruotsinkielisillä oli Åbo akademi.Vanhalla ylioppilastalolla Gunnar Laatio AKS:n perinneyhdistyksen vuosijuhlassa juhlaesitelmässään. Hän kertoi, millaista simputusta Helsingin yliopiston henkilökunta kohdisti suomenkielisiin opiskelijoihin. Se oli korutonta kertomaa, se. Saman voisivat kertoa sadat muut suomalaiset ylioppilaat, jotka tosin ovat jo manan majoilla. Siellä ehkä ei ole ruotsinkielistä vastaanottajaa simputtamassa suomalaisia?
"Katri Vala" kirjoitti:
Eikös se kuitenkin ollut se, sinun niin suuresti rakastama, Venäjä, joka muutti Helsingin pääkaupungiksi ja yritti paikallistaa kaiken suomalaisen "sivistyksen" sinne. Turkuhan sijaitsi muka liian lähelä Ruotsia.
Missäs sinä olet historiasi oppinut, kun on non puutteellista, vaikka muka työskentelet mielestäsi kansainvälisesti? D))näemmä suomenruotsalainen, jonka voi havaita hänen suomen kielen kirjoitetusta muodosta. En ole puhunut mitään pääkaupungin siirrosta. En liioin ihannoi Venäjää, joka on samanlainen sortaja kuin Ruotsi. Silti oli suuri onni, että Venäjä vapautti suomalaiset Ruotsin ikeestä. Kyllä Suomen kolme suurinta haastetta on Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ei minulla ole pienimpiäkään harhakuvia Venäjästä - eikä ollut Neuvostoliitosta. Neuvostoliittohan oli Henrik Laxin julkisen puheen mukaan ruotsin kielen vahvin tuki ja turva Suomessa aina YYA-sopimuksen irtisanomiseen saakka. Sen jälkeen Suomen kielipolitiikassa on tapahtunut muutamssa vuodessa enemmän kuin moneen vuosikymmeneen - jopa vuosisataan.
Kansainvälisestä toiminnastani on pieniä näyttöjä täällä:
http://www.simplesite.com/Talaheikki_tala kirjoitti:
Vanhalla ylioppilastalolla Gunnar Laatio AKS:n perinneyhdistyksen vuosijuhlassa juhlaesitelmässään. Hän kertoi, millaista simputusta Helsingin yliopiston henkilökunta kohdisti suomenkielisiin opiskelijoihin. Se oli korutonta kertomaa, se. Saman voisivat kertoa sadat muut suomalaiset ylioppilaat, jotka tosin ovat jo manan majoilla. Siellä ehkä ei ole ruotsinkielistä vastaanottajaa simputtamassa suomalaisia?
"Vanhalla ylioppilastalolla Gunnar Laatio AKS:n perinneyhdistyksen vuosijuhlassa juhlaesitelmässään."
... just joo, kas kun ei IKL:än vuosijuhlassa.Ankdam kirjoitti:
"Vanhalla ylioppilastalolla Gunnar Laatio AKS:n perinneyhdistyksen vuosijuhlassa juhlaesitelmässään."
... just joo, kas kun ei IKL:än vuosijuhlassa.yleisö oli upea näky; pääjohtajia, akateemikkoja, kenraaleita ja muuta suomalaisen yhteiskunnan rakentajaa. Kyseessä olivat juuri ne henkilöt, jotka opiskelivat ruotsalaisuuden puristuksessa Helsingin yliopistossa, raivasivat tiensä yhteiskunnan huipulle, pelastivat Suomen 1939-45, kun suomenruotsalaiset suurin joukoin lähtivät käpykaartiin Ruotsiin ja aloittivat tosissaan puolustustaistelun vasta sodan jälkeen, kun heidän piti estää karjalaisten sotapakolaisten pääsy "pyhälle ruotsalaiselle maalle" (maanhankintalaki 1945), kun he liittoutuivat kommunisten kanssa vaatimaan ankaria sotasyyllisyystuomioita ja poliittisia puhdistuksia (eduskunnan arkisto) ja lupasivat kielirauhakomiteassa (1:1945) luopua "finländare" sanan käytöstä.
Itsekästä, härskiä, röyhkeää ja ahnetta porukkaa! Mutta nyt on pää tulossa vetävän käteen, kun meillä on internet, jota on paljon vaikeampi sensuroida kuin oli perinteisiä joukkoviestimiä. Nythän jopa vanha media on alkanut puhua pakkoruotsin poistamisesta ja tulevasta virallisesta yksikielisyydestä, jolloin kaikki muukin toiminta on "yksikielisesti suomenkielistä" kuin Sten Palmgrenin (r) kirjoittaman kielilain mukaan vankilat!
Suomenruotsalaisen enemmistön annettiin kirjoittaa kielilakikomitean mietintö ja suomneruotsalainen lainsäädäntöneuvos, kielilakikomitean pääsihteeri Sten Plamgren (10.000 euron palkinto suomenruotsalaiselta säätiöltä) sai kirjoittaa lakiesityksen, jonka loppumetreillä ollut eduskunta pääministeri Lipposen mahtikäskystä äänesti laiksi 99 % enemmistöllä. Asiaa vauhditti Ruotsin ministeri Mona Sahlin, joka kävi valehtelemassa, miten Ruotsi parantaa siellä suomen kielen asemaa. Lain tultua hyväksytyksi Sahlin sanoi, että sori vaan, ei Ruotsilla ole varaa. Pääministeri Persson säesti. Ruotsi yritti jopa asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen vahtimaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opintoja. Sitten Ruotsi joutui Euroopan neuvoston painostuksesta antamaan suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman 1.7.2009.
Suomessa edetään varovaisin askelin kohti Ruotsin mallia eli enemmistön kielestä tulee ainoa virallinen kieli ja ruotsi saa meillä kansallisen vähemmistökielen aseman- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
yleisö oli upea näky; pääjohtajia, akateemikkoja, kenraaleita ja muuta suomalaisen yhteiskunnan rakentajaa. Kyseessä olivat juuri ne henkilöt, jotka opiskelivat ruotsalaisuuden puristuksessa Helsingin yliopistossa, raivasivat tiensä yhteiskunnan huipulle, pelastivat Suomen 1939-45, kun suomenruotsalaiset suurin joukoin lähtivät käpykaartiin Ruotsiin ja aloittivat tosissaan puolustustaistelun vasta sodan jälkeen, kun heidän piti estää karjalaisten sotapakolaisten pääsy "pyhälle ruotsalaiselle maalle" (maanhankintalaki 1945), kun he liittoutuivat kommunisten kanssa vaatimaan ankaria sotasyyllisyystuomioita ja poliittisia puhdistuksia (eduskunnan arkisto) ja lupasivat kielirauhakomiteassa (1:1945) luopua "finländare" sanan käytöstä.
Itsekästä, härskiä, röyhkeää ja ahnetta porukkaa! Mutta nyt on pää tulossa vetävän käteen, kun meillä on internet, jota on paljon vaikeampi sensuroida kuin oli perinteisiä joukkoviestimiä. Nythän jopa vanha media on alkanut puhua pakkoruotsin poistamisesta ja tulevasta virallisesta yksikielisyydestä, jolloin kaikki muukin toiminta on "yksikielisesti suomenkielistä" kuin Sten Palmgrenin (r) kirjoittaman kielilain mukaan vankilat!
Suomenruotsalaisen enemmistön annettiin kirjoittaa kielilakikomitean mietintö ja suomneruotsalainen lainsäädäntöneuvos, kielilakikomitean pääsihteeri Sten Plamgren (10.000 euron palkinto suomenruotsalaiselta säätiöltä) sai kirjoittaa lakiesityksen, jonka loppumetreillä ollut eduskunta pääministeri Lipposen mahtikäskystä äänesti laiksi 99 % enemmistöllä. Asiaa vauhditti Ruotsin ministeri Mona Sahlin, joka kävi valehtelemassa, miten Ruotsi parantaa siellä suomen kielen asemaa. Lain tultua hyväksytyksi Sahlin sanoi, että sori vaan, ei Ruotsilla ole varaa. Pääministeri Persson säesti. Ruotsi yritti jopa asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen vahtimaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opintoja. Sitten Ruotsi joutui Euroopan neuvoston painostuksesta antamaan suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman 1.7.2009.
Suomessa edetään varovaisin askelin kohti Ruotsin mallia eli enemmistön kielestä tulee ainoa virallinen kieli ja ruotsi saa meillä kansallisen vähemmistökielen asemanEn tosiaan usko, että yliopistossa olisi järjestelmällisesti esiintynyt noin avointa syrjintää opintokirjojen heittelyn kera. Taitaa olla niitä samanmielisten hengennostatusjuttuja. Tosin poikkeuksellisesti voi kaikenlaista sattua.
Mutta hienovarainen simputus ja järjestelmän vanhastaan sisäänrakennettu epäoikeudenmukaisuus, ne ovat aina ja kaikkialla mahdollisia. muuan fenno kirjoitti:
En tosiaan usko, että yliopistossa olisi järjestelmällisesti esiintynyt noin avointa syrjintää opintokirjojen heittelyn kera. Taitaa olla niitä samanmielisten hengennostatusjuttuja. Tosin poikkeuksellisesti voi kaikenlaista sattua.
Mutta hienovarainen simputus ja järjestelmän vanhastaan sisäänrakennettu epäoikeudenmukaisuus, ne ovat aina ja kaikkialla mahdollisia.uskon asioita, vaan moneen kertaan dokumentoituja faktoja. Kannattaisi lukea nyt alkuun akateemikko Päiviö Tommilan ja Maritta Pohlsin kirja suomalaisuusliikkeen historiasta "Herää Suomi". Teos löytynee kaikista kirjastoista (ainakin kaukolainana). Kun olette sen lukeneet, niin annan pitkän luettelon muita kirjoja (eivät ole täällä mökillä).
Taas tuli tehtyä pitkä päivä metsätöitä ja liiteri alkaa täyttyä polttopuusta tulevia vuosia varten. Kuva löytyy kotisivujeni etusivulta
http://www.simplesite.com/Tala
Virkistävä kesäloma alkaa olla lopuillaan ja työt alkavat Järvenpäässä taas torstaista alkaen.- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
uskon asioita, vaan moneen kertaan dokumentoituja faktoja. Kannattaisi lukea nyt alkuun akateemikko Päiviö Tommilan ja Maritta Pohlsin kirja suomalaisuusliikkeen historiasta "Herää Suomi". Teos löytynee kaikista kirjastoista (ainakin kaukolainana). Kun olette sen lukeneet, niin annan pitkän luettelon muita kirjoja (eivät ole täällä mökillä).
Taas tuli tehtyä pitkä päivä metsätöitä ja liiteri alkaa täyttyä polttopuusta tulevia vuosia varten. Kuva löytyy kotisivujeni etusivulta
http://www.simplesite.com/Tala
Virkistävä kesäloma alkaa olla lopuillaan ja työt alkavat Järvenpäässä taas torstaista alkaen."Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa."
Mutta tällaisia heittoja sinun tulisi välttää paitsi oman maineesi, myös vaikutuksille alttiiden yksilöiden vuoksi. Minkäänlainen viittailu väkivaltaan ei kuulu nykyaikana yhteiskunnalliseen toimintaan. muuan fenno kirjoitti:
"Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa."
Mutta tällaisia heittoja sinun tulisi välttää paitsi oman maineesi, myös vaikutuksille alttiiden yksilöiden vuoksi. Minkäänlainen viittailu väkivaltaan ei kuulu nykyaikana yhteiskunnalliseen toimintaan.väkivallasta yhtään mitään, vaan raa'asta voimasta. Sellaisesta, jota yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista näytti 16.3.2004, kun he järjestivät valtakunnallisen joukkovoiman näytön ylioppilastutkinnon valinnanvapauden puolesta. Kuvaavaa on, että ruotsinkielisiä lukiolaisia kiellettiin osallistumasta tähän voiman näyttöön.
Valtioneuvosto kuitenkin otti joukkovoiman tosissaan ja jo vajaata kuukautta myöhemmin 15.4.2004 opetusministeri Tuula Haatainen toi hallitukseen esityksen ylioppilastutkinnon rakennemuutoksesta. RKP vastusti lakiesitystä ja vaati siitä äänestystä häviten 14-2. Silloin katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka, varsinkin kun eduskunta hyväksyi lain äänin 140-23. Tällaista raakaa voimaa tarkoitan!
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto kokeilee nyt onneaan, kun puolueen ylin päätöksentekoelimen enemmistö äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta, mutta johtaja Katainen kieltäytyy noudattamasta puoluekokouksen enemmistön päätöstä. Jyrki-boy joutui välittömästi raportoimaan RKP:n johtajalle Stefan Wallinille Tampereelle ja lisäksi kokoomuksen wannabe-hurri Kimmo Sasi lähetettiin pikavauhtia Jyväskylästä Tampereelle selittämään RKP:n puoluekokoukselle, että perustuslaki muka estäisi pakkoruotsin poistamisen. Siinä meillä juristeristi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
väkivallasta yhtään mitään, vaan raa'asta voimasta. Sellaisesta, jota yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista näytti 16.3.2004, kun he järjestivät valtakunnallisen joukkovoiman näytön ylioppilastutkinnon valinnanvapauden puolesta. Kuvaavaa on, että ruotsinkielisiä lukiolaisia kiellettiin osallistumasta tähän voiman näyttöön.
Valtioneuvosto kuitenkin otti joukkovoiman tosissaan ja jo vajaata kuukautta myöhemmin 15.4.2004 opetusministeri Tuula Haatainen toi hallitukseen esityksen ylioppilastutkinnon rakennemuutoksesta. RKP vastusti lakiesitystä ja vaati siitä äänestystä häviten 14-2. Silloin katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka, varsinkin kun eduskunta hyväksyi lain äänin 140-23. Tällaista raakaa voimaa tarkoitan!
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto kokeilee nyt onneaan, kun puolueen ylin päätöksentekoelimen enemmistö äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta, mutta johtaja Katainen kieltäytyy noudattamasta puoluekokouksen enemmistön päätöstä. Jyrki-boy joutui välittömästi raportoimaan RKP:n johtajalle Stefan Wallinille Tampereelle ja lisäksi kokoomuksen wannabe-hurri Kimmo Sasi lähetettiin pikavauhtia Jyväskylästä Tampereelle selittämään RKP:n puoluekokoukselle, että perustuslaki muka estäisi pakkoruotsin poistamisen. Siinä meillä juristeristi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana."Helsingin yliopisto suomalaistettiin edes osittain vasta vuonna 1937, jota edelsivät nyrkkitappelut Helsingin kaduilla. On meidänkin suvussa omakohtaista kokemusta näistä asioista ihan nyrkkien käyttöön asti. Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa."
Millaisen vaikutelman tästä saa? Nyrkkivallasta siinä näyttää puhuttavan. On siis merkitystä sillä, mitä sanotaan, mutta myös sillä, missä yhteydessä sanotaan. muuan fenno kirjoitti:
"Helsingin yliopisto suomalaistettiin edes osittain vasta vuonna 1937, jota edelsivät nyrkkitappelut Helsingin kaduilla. On meidänkin suvussa omakohtaista kokemusta näistä asioista ihan nyrkkien käyttöön asti. Suomenruotsalainen ei usko muuta kuin raakaa voimaa."
Millaisen vaikutelman tästä saa? Nyrkkivallasta siinä näyttää puhuttavan. On siis merkitystä sillä, mitä sanotaan, mutta myös sillä, missä yhteydessä sanotaan.ja nyt on nyt. Mutta on todella kuvaavaa, että Helsingin yliopistoa ei saatu edes osittain suomalaistettua ilman nyrkkejä. Minunkin setäni, jotka tuolloin olivat opiskelemassa Helsingin yliopistossa joutuivat nyrkein hakemaan oikeutta. Silloinkaan suomenruotsalaiset eivät uskoneet järkipuhetta ja se johti noihin tappeluihin, joihin suomenruotsalaiset tappiolle jäätyään hakivat apuun suomenruotsalaisen nyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan mestarin. GB:ltä pääsi kuitenkin itku, kun hän näki suomalaisten joukkovoiman.
Suomenruotsalainen väkivalta on ollut todella raakaa. Torpparien häädöt talvipakkaseen ja varmuuden vuoksi torppien ikkunat lyötiin säpäleiksi. Suomenruotsalainen tilanomistaja teetti piikkilanka-aidan kesäloman aikana suomenkielisten työmiesten rakentaman koulun ympärille, jotta lapset eivät saisi käydä koulua suomen kielellä. Vielä tänään Ahvenamaan suomenkieliset eivät saa verovaroin järjestettyä omakielistä koulutusta lapsilleen. Suomenruotsalaisuus ja Ruotsi suhtautuvat suomalaisiin, suomen kieleen ja suomalaisuuteen äärimmäisen nuivasti - suoraan sortaen ja vainoten.
Tällainen toiminta saattaa johtaa epätoivottaviin reaktioihin ja syyllisiä voi hakea kyllä siltä puolelta piikkilanka-aitaa!- muuan fenno
heikki_tala kirjoitti:
ja nyt on nyt. Mutta on todella kuvaavaa, että Helsingin yliopistoa ei saatu edes osittain suomalaistettua ilman nyrkkejä. Minunkin setäni, jotka tuolloin olivat opiskelemassa Helsingin yliopistossa joutuivat nyrkein hakemaan oikeutta. Silloinkaan suomenruotsalaiset eivät uskoneet järkipuhetta ja se johti noihin tappeluihin, joihin suomenruotsalaiset tappiolle jäätyään hakivat apuun suomenruotsalaisen nyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan mestarin. GB:ltä pääsi kuitenkin itku, kun hän näki suomalaisten joukkovoiman.
Suomenruotsalainen väkivalta on ollut todella raakaa. Torpparien häädöt talvipakkaseen ja varmuuden vuoksi torppien ikkunat lyötiin säpäleiksi. Suomenruotsalainen tilanomistaja teetti piikkilanka-aidan kesäloman aikana suomenkielisten työmiesten rakentaman koulun ympärille, jotta lapset eivät saisi käydä koulua suomen kielellä. Vielä tänään Ahvenamaan suomenkieliset eivät saa verovaroin järjestettyä omakielistä koulutusta lapsilleen. Suomenruotsalaisuus ja Ruotsi suhtautuvat suomalaisiin, suomen kieleen ja suomalaisuuteen äärimmäisen nuivasti - suoraan sortaen ja vainoten.
Tällainen toiminta saattaa johtaa epätoivottaviin reaktioihin ja syyllisiä voi hakea kyllä siltä puolelta piikkilanka-aitaa!"Itsekästä, härskiä, röyhkeää ja ahnetta porukkaa!"
Mutta niinhän me kaikki, ja kaikilla on jotakin tilaisuutta se osoittaa.
Tämä on tervettä tässäkin vastakohtaisuudessa muistaa. - joukkovoimaa kehiin
heikki_tala kirjoitti:
ja nyt on nyt. Mutta on todella kuvaavaa, että Helsingin yliopistoa ei saatu edes osittain suomalaistettua ilman nyrkkejä. Minunkin setäni, jotka tuolloin olivat opiskelemassa Helsingin yliopistossa joutuivat nyrkein hakemaan oikeutta. Silloinkaan suomenruotsalaiset eivät uskoneet järkipuhetta ja se johti noihin tappeluihin, joihin suomenruotsalaiset tappiolle jäätyään hakivat apuun suomenruotsalaisen nyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan mestarin. GB:ltä pääsi kuitenkin itku, kun hän näki suomalaisten joukkovoiman.
Suomenruotsalainen väkivalta on ollut todella raakaa. Torpparien häädöt talvipakkaseen ja varmuuden vuoksi torppien ikkunat lyötiin säpäleiksi. Suomenruotsalainen tilanomistaja teetti piikkilanka-aidan kesäloman aikana suomenkielisten työmiesten rakentaman koulun ympärille, jotta lapset eivät saisi käydä koulua suomen kielellä. Vielä tänään Ahvenamaan suomenkieliset eivät saa verovaroin järjestettyä omakielistä koulutusta lapsilleen. Suomenruotsalaisuus ja Ruotsi suhtautuvat suomalaisiin, suomen kieleen ja suomalaisuuteen äärimmäisen nuivasti - suoraan sortaen ja vainoten.
Tällainen toiminta saattaa johtaa epätoivottaviin reaktioihin ja syyllisiä voi hakea kyllä siltä puolelta piikkilanka-aitaa!Pakkoruotsi ja virkamiespakkoruotsi saadaan kyllä pois. Olisi aika järjestää todellä mittavia joukkokokouksia ja mielenosoituksia pakkoruotsituksen lopettamiseksi.
- "Katri Vala"
joukkovoimaa kehiin kirjoitti:
Pakkoruotsi ja virkamiespakkoruotsi saadaan kyllä pois. Olisi aika järjestää todellä mittavia joukkokokouksia ja mielenosoituksia pakkoruotsituksen lopettamiseksi.
Taitaa vaan olla niin, että se "joukkovoima" supistuu tuohon Talaan ja pariin häntä-heikkiin. Muu kansa taitaa kuitenkin kokea ruotsinkielen tarpeellisena, meillä kun on itsetunto kohdallaan, ei tarvitse pelätä olemattomia. Ennemmin suuntaamme vastustuksemme tuohon pakollasyötettyyn englantiin, joka vie meiltä suomenkielen ihan huomaamatta.
- muuan fenno
"Katri Vala" kirjoitti:
Taitaa vaan olla niin, että se "joukkovoima" supistuu tuohon Talaan ja pariin häntä-heikkiin. Muu kansa taitaa kuitenkin kokea ruotsinkielen tarpeellisena, meillä kun on itsetunto kohdallaan, ei tarvitse pelätä olemattomia. Ennemmin suuntaamme vastustuksemme tuohon pakollasyötettyyn englantiin, joka vie meiltä suomenkielen ihan huomaamatta.
"Muu kansa taitaa kuitenkin kokea ruotsinkielen tarpeellisena"
En nyt olisi tästäkään varma. Jos voidaan asiallisesti osoittaa, että ruotsi on valtaosalle meistä jokseenkin tarpeeton, yhteiskunnalle rasittava ja että se antaa äidinkielenä yhä etuoikeuksia valtaväestön kustannuksella, niin ilmapiiri kehittyy sen mukaiseksi. - 18
"Katri Vala" kirjoitti:
Taitaa vaan olla niin, että se "joukkovoima" supistuu tuohon Talaan ja pariin häntä-heikkiin. Muu kansa taitaa kuitenkin kokea ruotsinkielen tarpeellisena, meillä kun on itsetunto kohdallaan, ei tarvitse pelätä olemattomia. Ennemmin suuntaamme vastustuksemme tuohon pakollasyötettyyn englantiin, joka vie meiltä suomenkielen ihan huomaamatta.
Olisi ensimmäinen kerta kun Taloustutkimuksen monien vuosien tutkimustulokset olisivat antaneet väärää tietoa! http://www.kielipolitiikka.net/fakta/tutkimus.htm
- suomenkielinen Suomi
18 kirjoitti:
Olisi ensimmäinen kerta kun Taloustutkimuksen monien vuosien tutkimustulokset olisivat antaneet väärää tietoa! http://www.kielipolitiikka.net/fakta/tutkimus.htm
Kielipalvelujen järjestämisen velvollisuudeksi sopiva raja olisi 20%:n väestönosuus. Suomessa 20%:n ruotsinkielisiä väestöosuuksia on yllättävän harvoissa kunnissa: www.kielipolitiikka.net/fakta/rkielisten%20asukasluku.htm
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1561912
Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1311754Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.1021517Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet171223- 711218
- 681171
- 220978
- 68796
- 45730
Miksi homous puhuttaa konservatiiveja vuodesta toiseen?
Kysymykseen on vastattukin Kansanlähetyksen osalta: "Miksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat konserv191704