Antakaahan mielipiteitä asiasta:
Menimme 9v yhdessäolon ja kahden lapsen jälkeen salaa naimisiin. Kerroimme asian vain miehen vanhemmille saman viikon aikana, jotta saimme lapset hoitoon vuorokaudeksi, sekä omalle siskolleni, joka olisi tullut hoitamaan lapsia, jos miehen vanhemmat eivät olisi pystyneet. Sekä siskoni avustuksella sain sormusliikkeestä hyvät alet (sisko tiesi n.2 viikkoa aiemmin).
No sitten naimisiinmenopäivänä annoimme vihjeen facebookissa, että tänään annetaan SUURI lupaus. Seuraavana päivänä kotiin palattuamme ilmoitimme samaisessa paikassa, että olemme naimisissa. Mieheni sisko on kaverina meillä molemmilla ja käyttää facebookia päivittäin. Kuitenkin hän tästä asiasta suuttui/loukkaantui suunnattomasti, eikä hyväksy sitä, että me se siellä ollaan ilmoitettu, eikä henkilökohtaisesti. (Sanottakoon vielä, että miehelläni on siellä n.30 kaveria eikä mitään tuntemattomia ja itselläni n. 75 kaveria, ei tuntemattomia, eikä puolituttuja ja niistäkään seinääni ei näe 10 henkilöä).
No mieheni sisko ei pystynyt meitä onnittelemaan, eikä asiaa aluksi meille mitenkään kommentoimaan, vaikka kävikin kylässä ensimmäisen viikon aikana jopa kahteen otteeseen. Muut ovat yllätyksestä huolimatta osanneet onnitella. Hän on asiasta suutuksissaan puhunut vanhemmilleen, sekä omilla facebook sivuillaan piilovittuillut ja nälvinyt meidän tekoaan. Reilun viikon jälkeen naimisiin menosta hän tiuskaisten onnitteli ja kovalla äänellä mesosi, että KUULI asiasta tuolta noin, että eikö tällaista asiaa voi henkilökohtaisesti sanoa. (ja asian hän on saanut tietoonsa samana päivänä kun menimme naimisiin, vaikka muuta väittääkin...)
Meidän mielestä asia on niin, että hän on tiedon saanut yhtäaikaa, kun kaikki muutkin (lukuun ottamatta miehen vanhempia ja siskoani) ja eikö se ole meidän kahden asia kuinka siitä kerrotaan, vai kerrotaanko ollenkaan? Me emme pidä mitään juhlia, emme edes kahvita sukua. Emme tarvitse lahjoja. Onnittelut silti olisi ehkä olleet paikallaan, vai eikö? Mielipiteitä kiitos!!
Menimme 9v yhdessäolon ja kahden lapsen jälkeen salaa naimisiin. Kerroimme asian vain miehen vanhemmille saman viikon aikana, jotta saimme lapset hoitoon vuorokaudeksi, sekä omalle siskolleni, joka olisi tullut hoitamaan lapsia, jos miehen vanhemmat eivät olisi pystyneet. Sekä siskoni avustuksella sain sormusliikkeestä hyvät alet (sisko tiesi n.2 viikkoa aiemmin).
No sitten naimisiinmenopäivänä annoimme vihjeen facebookissa, että tänään annetaan SUURI lupaus. Seuraavana päivänä kotiin palattuamme ilmoitimme samaisessa paikassa, että olemme naimisissa. Mieheni sisko on kaverina meillä molemmilla ja käyttää facebookia päivittäin. Kuitenkin hän tästä asiasta suuttui/loukkaantui suunnattomasti, eikä hyväksy sitä, että me se siellä ollaan ilmoitettu, eikä henkilökohtaisesti. (Sanottakoon vielä, että miehelläni on siellä n.30 kaveria eikä mitään tuntemattomia ja itselläni n. 75 kaveria, ei tuntemattomia, eikä puolituttuja ja niistäkään seinääni ei näe 10 henkilöä).
No mieheni sisko ei pystynyt meitä onnittelemaan, eikä asiaa aluksi meille mitenkään kommentoimaan, vaikka kävikin kylässä ensimmäisen viikon aikana jopa kahteen otteeseen. Muut ovat yllätyksestä huolimatta osanneet onnitella. Hän on asiasta suutuksissaan puhunut vanhemmilleen, sekä omilla facebook sivuillaan piilovittuillut ja nälvinyt meidän tekoaan. Reilun viikon jälkeen naimisiin menosta hän tiuskaisten onnitteli ja kovalla äänellä mesosi, että KUULI asiasta tuolta noin, että eikö tällaista asiaa voi henkilökohtaisesti sanoa. (ja asian hän on saanut tietoonsa samana päivänä kun menimme naimisiin, vaikka muuta väittääkin...)
Meidän mielestä asia on niin, että hän on tiedon saanut yhtäaikaa, kun kaikki muutkin (lukuun ottamatta miehen vanhempia ja siskoani) ja eikö se ole meidän kahden asia kuinka siitä kerrotaan, vai kerrotaanko ollenkaan? Me emme pidä mitään juhlia, emme edes kahvita sukua. Emme tarvitse lahjoja. Onnittelut silti olisi ehkä olleet paikallaan, vai eikö? Mielipiteitä kiitos!!
Vastaukset 22
Vanhimmat
KUVITTELI olevansa tärkeämpi ja läheisempi kuin ne sata muuta tuttua?
TUO oli hyvä! Toivottavasti osui!
Hmmm... olen kyllä hiukan siskon linjoilla. Sen ymmärrän, että etukäteen kerroitte omien syidenne vuoksi vain niille, joille kerroitte. Mutta ymmärrän myös siskoa, että hän on varmaan ajatellut olevansa enemmän kuin "kaikki muutkin". Eli hän olisi varmaan tykännyt, että asian tapahduttua olisi saanut edes jonkinlaisen vinkin ennen kaikkia muita. Ehkä siskolle olisi voinut laittaa tekstarin erikseen, vaikka muille vain ilmoituksen fb:ssä? (Henkilökohtaisesti en ymmärrä tekstareita ja fb:ia lainkaan tällaisten asioiden tiedottamisessa ystäville, mutta se on eri juttu.)
Toki on teidän asianne, kuinka kerrotte jos kerrotte. Mutta sinä itse asiassa ihmettelet, että sisko loukkaantuu, kun häntä ei pidetty "kaikkia muita" tärkeämmässä asemassa. Ehkä hänen loukkaantumisensa on ollut ylimitoitettua nälvimisineen ja mesomisineen. Mutta kun meillä jokaisella on tunteemme, ja jokainen haluaisi tuntea olevansa tärkeä.
Toivottavasti sisko aikanaan leppyy oikeasti ja toivottavasti te opitte myös jotain tästä jupakasta, kukaan ei halua olla massaa eikä ainakaan silloin, kun kyseessä ovat omat läheiset, kuten oma veli.
Saat mitä tilasit!
Ei toki millään pahalla: kun kertoo avioliittoon menostaan poikkeuksellisella tavalla, voivat reaktiotkin olla erikoiset.
Kun oma siskosi sai tietää liitostanne (oli syy mikä tahansa) ennen miehen siskoa, niin tietysti hän on tuntenut itsensä syrjityksi ja luokitelluksi luokkaan: ystävät ja tutut.
Kohtelitte tässä häntä kuin ei-sukulaista.
Eihän se tietysti ole rikos, jos näin menettelee. Pieni etikettimoka se on, jota "hylätty" sisko nyt yrittää niellä.
Teidän tehtävänne olisi nyt palauttaa välit ennallee, polttaa jonkinlainen rauhanpiippu.
Sisko kaipaisi nyt hieman silitystä ja vakuutusta, että hän on yhtä rakas teille kuin sinun siskosi, yhtä läheinen.
Ihminen kestää huonosti hylkäämistä. Miehesi sisko on tunnetasolla kokenut hylkäämisen, oli se nyt todellista tai ei.
... siihen jää. Meillä molemmilla, miehelläni ja itselläni on lisäksi muitakin sisaruksia, jotka eivät tietoa myöskään henk.kohtaisesti saaneet. Ovat kyllä kaverilistoilla, jossa on muutakin sukua, niiden kavereiden lisäksi.
ap. hyvä, et millään ymmärrä täälläkään esiintyneitä eriäviä mielipiteitä. Me kaikki olemme tuntevia ihmisiä, myös sinun siskosi. Älä mitätöi hänen tunteitaan. Ehkä hän olisi halunnut jakaa jotenkin teidän onnenne.
Ja tuosta onnittelusta. Jos ihmiset menevät salaa naimisiin, olivat syyt mitkä tahansa, miksi he odottavat kuitenkin muilta jälkikäteen huomionosoituksia, esim. onnitteluja? Miksei sitä yksityisyyttä voi ulottaa muihin kuin itseensä ja muutamaan luottoystävään? Ei käsitä.
Riittävän moni varmaan on jo osoittanut sinulle, että tuollaisesta oikeasti voi joku ottaa itseensä. Siitäkin huolimatta, että sisaruksia teillä molemmilla on muitakin. Mutta meillä jokaisella on ihan omat, henkilökohtaiset tunteemme. Saamme siis reagoida toisin kuin esim. muut perheenjäsenemme.
Oletko muuten varma, kuten joku vihjasikin, että kaikki muut perheenjäsenenne ovat ottaneet asian ihan normaalina juttuna? Tarkoitan, että joku toinen voi olla ihan yhtä loukkaantunut, mutta pitää salonkikelpoista naamaa. Tai vaikka ei olisi loukkaantunut kauheasti, niin saattaa olla hyvinkin ihmetellyt ratkaisuanne kertoa perheenjäsenillekin vain fb:ssä!
Uteliaisuuttani muuten kysyn ikäänne, vaikka se ei ehkä suoranaisesti tähän liity. Mutta niin hämmentävänä pidän, että joku edes ajattelee ilmoittaa naimisiinmenostaan perheenjäsenilleen VAIN facebookin kautta (se siis oikeasti tuntuu vähän teiniltä). Miksi muuten tunnut ottavan vähän itseesi, kun kirjoittajat näyttävät olevan enemmän siskon kannalla?
Että sun siskolle ilmoititte, mutta miehesi sisko oli jotenkin "huonompi" ihminen ja hänet jätitte ulkopuolelle!
Höh! Olipa muka reilua?? Onko sinulla siis vaikeuksia tajuta, että et oikein reilu nyt ollut??
Kyllä kai se miehen sisko on YHTÄ tärkeä miehellesi, kuin sinun sisko sinulle?
Olet omahyväinen ja ansaitset toisten halveksunnan!
Tuskin saat koskaan temppusi takia hänestä enää ystävää.
Jokainen saa itse päättää häänsä pidon, vaikka pitäisi ne sitten vaikka perseessä, mutta tuollainen lajittelu on todella törkeää!
Häpeä!
No jooh tietysti se on teidän asia kelle kerrotte vai kerrotteko kellekään. Mutta (joillakin) ihmisillä nyt on tapana vetää herneet nenään tuollaisesta. Jos toisen siskolle kerrotaan, mutta ei toisen. Tai toisen vanhemmille kerrotaan, mutta ei toisen. Toiset vaan peittelee pahaa mieltään, toiset taas mesoo avoimemmin. Jotenkin ajattelee, että toista pidetään läheisempänänä, tärkeämpänä tms. Vaikka syynä on voinut olla käytännön syyt tms. että on ollut "pakko" kertoa jollekin.
Jos ette olisi kertoneet kellekään ehkä hän ei olisi ottanut hernettä nenäänsä. Mutta voi olla, että olisi. Koska niinkin voi hyvin käydä. Esim. vanhemmat voi tykätä kyttyrää, jos ei kutsuta häihin (vaikka ei olisi muitakaan kutsuttu) tai ei kerrota etukäteen (vaikka kellekään muullekaan ei olisi kerrottu).
Toisaalta, jos ei kuitenkaan ollut tarkoitus naimisiin menoa kokonaan salata, oisko se sitten ollut kauhiaa siskolle asiasta etukäteen kertoa? Vai pelkäsittekö hänen lörpöttelevän? Kaikki ei salailua ymmärrä. Vaikak nykyään tuo tuntuu olevan yleistä.
Mä nyt en ymmärrä kyllä koko Facebook hömpötystä, mutta se on sivuseikka...
Olen anoppi-ikäinen vaikken sentään vielä ikäloppu. Yksi meidän lapsista meni salaa naimisiin, muut ovat pitäneet keskisuuren häätilaisuuden.
Meille tuli ongelma miehen kanssa. Ihminen haluaa olla tasa-puolinen ja suora. Kun muut lapset olivat saaneet merkittävän häälahjan, mitä olisi tehtävä tämän salaparin kohdalla? Päädyimme eleettömästi lahjoittamaan saman, melko ison rahasumman, tällekin parille. Ajateltiin, ettei sitten meidän jälkeemme tapella ainakaan häälahjarahoista.
Tämä salainen pari sanoi vain kiitos. Syystä tai toisesta pari ei ole tarjonnut koskaan edes hää- tai muita kahveita meille. On annettu olla, vähän ehkä ihmetelty kahdenkesken miehen kanssa. Ja ihmetelty sitäkin, miten yhdestä ja samasta lapsikatraasta yksi käyttäytyy koko ajan eri tavoin kuin muut.
Kai nyt ainakin ihmetellä saa, jos ei vedä hernettä nenään?!
Itsehän te teitte ratkaisun antaa saman rahasumman? Vaikka juhlia ei pidetty. Sitten kuitenkin ilmeisesti annoitte rahasumman sillä ajatuksella, että saatte kahveet? Yrittäkää päättää...
Itse olen esim. ystävilleni antanut samansuuruisen lahjan, oli juhlia tai ei. Tai oli tarjoilut isommat tai pienemmät. Jotkut tietysti antaa lahjansa sen mukaan mitä tarjoilut on suurinpiirtein maksaneet. Mutta ei kai niin tehdä synttärilahjankaan kanssa? Vai onko lahja maksu pääsystä juhliin ja ruuasta?
Kieltämättä itse olisin kyllä tarjonnut kakkukahvit. Vaikka en olisi lahjaa pyytänytkään. Onhan se kohteliasta. Ja jos on vanhemmat kuitenkin kyseessä.
Oma veljeni joka asuu ulkomailla vetäisi herneen nenään, kun emme menneet hänen häihinsä (lahja lähetettiin). Siis minä ja vanhempamme. Emme ole olleet puheväleissä vuosiin ja veli ei tullut isämme hautajaisiin. Jotkut loukkaantuvat herkemmin ja ovat pitkävihaisia!
Itse kyllä kertoisin joko kaikille läheisille tai en kellekään. Ei teidän olisi ollut pakko kertoa miehen vanhemmille tai siskollesi miksi tarvitsette lastenvahtia? Tietysti jos ei osaa/halua valehdella.
Tämä ei nyt ole sama asia, mutta esim. itse halusin kertoa mahd. yhtä aikaa raskaudestani minun ja mieheni vanhemmille ja toisena molempien sisaruksille. Ja myös kaikille kavereilleni.
Miksipä ei sisko voisi loukkaantua. Itsellä kokemusta, että työkaveri loukkaantui kun ei saanut häihin kutsua ja ei suostunut syömään työpaikalla myöhemmin tarjottua kakkua. Ei ollut edes kovin läheinen työkaveri.
Kannattasko selittää siskolle miksi ette kertoneet?
**'Itsehän te teitte ratkaisun antaa saman rahasumman? Vaikka juhlia ei pidetty. Sitten kuitenkin ilmeisesti annoitte rahasumman sillä ajatuksella, että saatte kahveet? Yrittäkää päättää... ***
Ei ihan noinkaan. Kahveeta saadaan omasta firmasta ihan tarpeeksi päivittäin.
Kirjoitukseni idea oli:
1. Saamme(ko) ihmetellä
2. Olisiko tämä uusi perhe ja siis myös yksi lapsistamme ajan kanssa ottanut nenuunsa. Kyse oli huomattavasta rahasummasta kullekin näiden avioituessa häälahjana. Mutta jos yksi ei halua ilmoittaa, että on mennyt naimisiin ...
tuntuisi, jos oma sisarus menis naimisiin ja facebookin (itselläni ei sitä), no sähköpostin kautta saisin tiedon.
Periaatteessa onnittelu voisi mennä samaa kautta takaisin, elikkä olisi silloin odotettavaa, että hän onnittelisi facebookin kautta ja sen jälkeen olisitte niin kuin mitään ei olis tapahtunutkaan, jos ette kerran juhli.
mielipiteistä kaikille. Pisti miettimään, että MINÄKÖ tässä olenkin väärin toiminut... :(
Viimeinen kommentti on se, mitä ehkä odotin ennen tekoa, eli onnittelut sitä kautta mitä kautta tiedon saa, ei muuta. Mutta eipä se homma sitten mennytkään ihan niinkuin olin kuvitellut... Hitsinpimpulat!
Ja joku kyseli ikää ja sitä meillä avioparilla on yli 30v., eli ei ihan teinejä enää.
"Pisti miettimään, että MINÄKÖ tässä olenkin väärin toiminut... :( "
Et sinä vaan vähän miehesi vika on kun ei osannut ajatella siskoaan. Sähän ilmoitit siskollesi mut siihen oli syy minkä kerroit. Ymmärrän miehesi siskoa siinä että tunsi varmaan itsensä huonoksi siskoksi kun veli ei kertonut.
Netti = ELÄMÄ
En ymmärrä miksi muiden pitäisi vetää siitä herneet nenään että pari menee "salaa" naimisiin. Naimisiinmenolla on ylevämpi tarkoitus kuin hääjuhlat tai kahvitukset. Olen aloittajan puolella kyllä tässä asiassa. Se että aloittaja puolisoineen kertoi miehen vanhemmille ja aloittajan siskolle oli ihan järkiperäinen syy, jonka pitäisi kaikkien sukulaisten ymmärtää jos se heille kerrotaan. Itse en todellakaan loukkaantuisi tuollaisesta, aika pikkusieluista väkeä.
Onnea Kesämorsiamelle2010 :)
Niin, aloittajan mukaan miehen sisko ei loukkaantunut salaa naimisiinmenosta, joka olisi jokaisen oma asia toki. Vaan sisko loukkaantui siitä, että sai asiasta tietää fb:n kautta, kuten kuka tahansa, ei kuten erityisen tärkeä ihminen, jollaiseksi sisko sentään voisi itsensä kuvitella. Joten pikkusieluista lienee paremminkin tuomita ihminen, joka näyttää tunteensa, vaikka negatiivisetkin, tultuaan "hylätyksi" kuten tuossa joku sanoi.
Jos menee salaa naimisiin, niin se pitää mennä tosiaan salaa.
Nyt ei menty, vaan ilmoitettiin harvoille ja "valituille" käytännön syistä.
Tässä on koko jupakan pointti eli ydin, miksi salaus epäonnistui.
Lapset olisi pitänyt toimittaa hoitoon täysin ulkopuoliselle henkilölle, jolla ei ole sukulaisuussiteitä morsiuspariin pätkän vertaa. Tällöin vasta olisi voinut puhua täydellisestä salauksesta.
Senjälkeenkään ei olisi pitänyt alkaa facebookissa ilmoitella erikseen avioitumisestaan.
Avioitumisen paljastuminen olisi sitten voitu ilmoitella hissukseen sille, joka huomaa sormukset sormissa... koko juttu olisi täytynyt pitää asteella tyyliin "käytiin-tossa-marketissa-ostoksilla".
Onnitteluja ei kannattaisi odottaa, koska ihmiset eivät tiedä miten menetellä silloin jos pari haluaa pitää avioitumisensa salaisena. Salaisuus vetää ihmiset neuvottomiksi ja hiljaisiksi sekä aroiksi, koska tilanteeseen laskeutuu ikään kuin näkymättömyysverho ylle.
teillä siihen salaa naimisiinmenoon jokin syvempi syy oli vai oliko se vitsi?