Mieheni juo joka viikko noin parina päivänä ainakin. Pysyy juomisessa kai siinä rajojen tuntumas. Mutta mun silmiin se on silti paljo, enkä tykkää että pitää juoda just niin paljo ku raja sallii. Mies ei myönnä että tai joskus juoneena myöntää että hänellä on alkoholiongelma. Tiedän että ongelma on todellinen, sillä entisessä suhteessaan hän joi melkein joka päivä, ja hän on saanut kotoaan tälläisen mallin (alkanut juomaan jo nuorena mutta en ole koskaan saanu puristettua tarkkaa ikää ulos). Nyt mies pysyy rajoissa, koska on minun kanssa. Se ärsyttää, koska hän ei näe ongelmaa pintaa syvemmältä. Minä en ole ongelman poistaja, ainoastaan vaan olen syy juoda vähemmän. Tiedän että jos eroaisimme, mies alkais vaan juoda. Ja jos en sanelisi sääntöjä, hän nytkin varmaan vaan jois ja jois. Eli ongelma on olemas. Sitten tuosta "äitinä" olemisesta, että joudun siis aina pitää silmällä juomista. Jos sovimme että hän juo esim 6, niin joudun aina kysymään monesko on menossa, koska muuten hän vaan jois enemmän.
Olen yrittänyt ehdottaa, että kerran pari kuussa olis sopiva juontiväli, mutta aina siitä lipeän niin minä kuin miehenikin. Tulee paha mieli kun en pysty pitämään päätäni. Itse juon harvoin ja mieluusti sosiaalisesti. En oikein jaksa tälläistä pitemmän päälle. Teen ehdotuksia AA-kerhoon menemisestä, mutta mies sanoi että ne muka nauraa sen pihalle siellä, kun kerran rajoissa pysyy.
Auttakaa! Pitääkö mun vaan väkisin raahata mieheni AA-kerhoon kun ei hän omin avuin ainakaan pysty ongelmaa poistamaan. Vai mitä teen??? Sori, pitkä ja sekava kirjoitus.
Olen yrittänyt ehdottaa, että kerran pari kuussa olis sopiva juontiväli, mutta aina siitä lipeän niin minä kuin miehenikin. Tulee paha mieli kun en pysty pitämään päätäni. Itse juon harvoin ja mieluusti sosiaalisesti. En oikein jaksa tälläistä pitemmän päälle. Teen ehdotuksia AA-kerhoon menemisestä, mutta mies sanoi että ne muka nauraa sen pihalle siellä, kun kerran rajoissa pysyy.
Auttakaa! Pitääkö mun vaan väkisin raahata mieheni AA-kerhoon kun ei hän omin avuin ainakaan pysty ongelmaa poistamaan. Vai mitä teen??? Sori, pitkä ja sekava kirjoitus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuka ne on asettanut ja millä perustein? Raja saattaisi olla vaikka nolla (0). ja pitäisi ollakin, jos alkaa olla hallitsematonta.
Kyllä siinä on syy mennä AA:han, sillä asetettut rajat ovat kuitenkin mielivaltaiset ja muutettavissa tiukemmiksi.
Muuta tiukemmiksi ja seuraa pysyykö niissä. Ellei pysy niin, ei ole pysynyt, jolloin AA:han menokriteeri on täyttynyt.
Rajoilla tarkoitin siis yleisiä juomisrajoja kerta-annosten/viikoittaisen määrän suhteen, siis kohtuukäytön rajoja...
kyllähän tuo voi aikansa pysyä rajoissa...niinhän se mun isäkin pysyi vuosikausia tuossa 2x viikko-tahdissa kun äiti yritti sitä hillitä. sitten tuli keskiviikot mukaan.
nykyään juo aina kun se vaan töiden on mahdollista eli lähinnä työ rajoittaa. juominen ei ole myöskään vapaaehtoista, vaan pakollista.
jätä moinen juoppo, noita on lähipiirissä nähty. juoppous ei parane iän myötä. kaikki lomat menee pilalle moisen dokun kanssa.
Tiesitkös kuin naapurin Jeppe juo?
En toki halua vähätellä huoltasi. Jos kuitenkin määrä jää kuuteen ja kaksi kertaa viikossa.
Se on kyllä todella vähän, mutaa siis ilman jöötäsi määrä kasvaisi...ja kasvaisi.
Miehen kohtuukäytön raja (siis se raja, jonka jälkeen vasta todennäköisimmin alkaa ilmaantumaan terveysongelmia) on 23 annosta viikossa.
Mikäli miehesi joisi pe-la kumpanakin iltana jopa 10 annosta, ei hirmuisen uhkaavaa sekään.
Juominen tahtoo tietysti tulla tavaksi, tavat pinttyvät .. ja pinttyessään vielä laajenevat.
Itse olet erittäin kohtuukäyttäjä, muttei miehesikään mikään juoppo.
Ilmeisesti sinua eniten ärsyttää tuo tilanteen hallinnassa pitämiseksi vavadittava äidin rooli.
Kenties myös huoli huomisen juomisesta.
Ehkä AA-kerhokin on liioiteltu noilla määrillä.
Joillekin sopii tuollainen kaltaisesi sosiaainen juominen. Alkoholistin kriteerit saattaa kuitenkin täyttyä miehessäsi.
Ensin on alkoholismi - sitten tulee viina, sanoi eräs lääkäri. Sellaisella ei ole sosiaalista rajaa juomisessa, vaan keho ja mieli huutaa viinaa, aina vain enemmän.
Käytännössä sellaisen tulee lopettaa juominen, koska `kohtuumäärää`ei tunneta - alkoholismi säilyy siellä ihmisen syövereissä, joit tai et. Mikä vaan pieni ruokaryyppy saattaa laukaista täyden ryyppyputken päälle.
Miehesi määrät ei ole suuria (ansiostasi), mutta ehkäpä ei ole mahdollista vähentää.
Juominen on saatava keinolla millä hyvänsä kokonaan pois. Varmasti haastavaa...
Muista kuitenkin, että tilanteenne ei vielä todellakaan paha.
No siis tiedän toki että ei oikeasti juo huolettavan paljoa. Mutta melkein aina mies juo sallittua enemmän ja useammin. Ja totta sekin että mua ärsyttää äidin rooli kun aikuisen ihmisen pitäis ittekki tajuta vähentää... Menneilläkin viikoilla sovituista määristä lipesi ja joi enemmän.
Tässä on se hyvä puoli, että mieheni ei välitä viinasta ja ottaa sitä todella harvoin. Lisäksi hän käyttäytyy asiallisesti eikä koskaan näytä änkyräkänniseltä eikä konttaile lattioilla. Istuu rauhassa koneella ja pelaa, ei tule väkivaltaiseksi tai mitään. Ja juo aina kotona, ei käy koskaan baareissa.
En vaan ole tottunut katselemaan että toinen juo kalsarikännejä noin usein, exäni joi ehkä kerran kuus jos sitäkään ja aina sosiaalisesti. Ärsyttää myös se, että ongelma pyörii taka-alalla ja tiedostan sen liiankin hyvin. Olisi niin hyvä juttu, jos mieheni ajattelisi asiaa oikeasti eikä pitäisi minua "laastarina ongelmaan".
Olisitko hieman nyt liiankin ehdoton tässä asiassa.
Minulla on se kuva, että useimmat alkoholia käyttävät aikuiset ottavat vähintään jokikinen
viikonloppu. Erittäin monet päivittäin, joskin kenties hillitysti..ehkä yksi tai kaksi siideriä/olutta.
Oma ikäni alkaa jo nelosella. Olen kyllä eronnut, aikaa sitten.
Olen ikäisekseni fyysisesti huippukuntoinen (liikuntaa miltei päivittäin), hoikka ja nuorekas, työelämässä totta kai.
Alkoholia otan miltei joka päivä, mutten paljoa kerralla.
Hieman tuo päivittäinen maistaminen alkoi tuntumaan oudolta. Sen tähden laadin oman sääntöni.
Ma-ke ei tippaakaan. Ja tuo sääntö on tuntunut hyvältä ja helppo noudattaa.
Torstaina saattaa mennä yksi tai kaksi. Perjantaina ehkä 3-5. Samoin lauantaina. Harvoin kapakkaan, jossa tietty menee enemmän. Sunnuntai vielä torstain tyyliin.
Luonani ei ole ketään, joka ärsyyntyisi. Toisaalta pystyn itse kyllä rajani asettamaan.
Mutta tuo esimerkkini sen tähden, että kyllähän alkoholia nykyään kuluu. Ja monessa perheessä huomattavan paljon enemmän. Siitä olen täysin varma.
Totuuden nimissä miehesi taitaa olla hyvinkin varovainen käyttäjä. Ja tuo viikonlopun maistelu - se on enemmän kuin normaalia;)
Tosin itse olet piiskana ollut, mutta kuitenkin...
Vanha totuus: ketään muuta et voi muuttaa kuin itseäsi. Jos sinua vaivaa miehesi juominen, ei vaihtoehtoja ole kuin kaksi: jatkaa katsomista, äitinä olemista, huolehtimista ja käypien rajojen etsimistä, tai lähteä suhteesta alkoholismin takia.
Moni on valmis määrittelemään kohtuujuomista, ja arvioimaan, onko määrä, jota esimerkiksi miehesi alkoholia käyttää paljon, kohtuu vai vähän, ottamatta huomioon, että jokainen arvioi asiaa omien mittojensa mukaan, eikä näin ollen ole edes kelvollinen mittaamaan toisen kokemaa rajaa. Jos sinä koet teidän parisuhteessa miehesi juovan liikaa, hän juo sinun mielestä liikaa.
Jos miehesi kokee juovansa "kohtuudella" tai "sopivasti", teidän näkemykset hakkaa jatkuvasti vastakkain. Mies ei lopeta tai vähennä, koska hänestä juominen on jo nyt optimaalista, ei haittaavaa eikä häiritsevää, eikä ainakaan sen takia että sinä näin esität.
Juomisen lopettaa vain sellainen, kuka itse kokee oman juomisensa ongelmaksi, eikä siksi että siitä toinen sanoo. Yleensä on niinkin, että riittävän alkoholisoituneella ei ole enää mahdollisuutta kohtuukäyttöön, vaan totaalinen lopettaminen on ainut vaihtoehto säädellä alkoholin käyttöä.
Äitinä oloon vielä sen verran, että se tavallaan mahdollistaa ryyppäämistä. Sen kun lopetat, saattaa nopeammin avautua silmät määrien suhteen. Moni viinan käytön takia yksin jäänyt ei kuitenkaan lopeta ottamista, koska on "hyvä" syy ottaa, mutta tosi on sekin, että ei välttämättä ottaminen lopu silloinkan, vaikka kuinka yrittäisi kestää ja ymmärtää.
Aikuiset ihmiset ovat vastuussa omista ratkaisuistaan. Jos sinua pännii toisen ottaminen, sinä voit valita, katsotko ja kärsit, vai lähdetkö ja kärsit jostain muusta asiasta. Mies voi valita, jatkaako sinun kanssasi, ilman sinua vai lopettaako, mutta sääntö on, ettei kaikkea voi saada, etkä sinä mitenkään voi lopettaa kenenkään toisen juomista.