Naisystäväni on suoraan sanottuna mahdoton! Nyt viimeisin oikku on mustasukkaisuus koiralle. Tämä mustasukkaisuus menee yli hilseen, viime viikonloppuna sanoin, että vietän aikaa veljeni kanssa, käydään syömässä ja leffassa. Mökötys kesti päiviä. Hän oli varma, että petän. Rakastan häntä kuitenkin todella kovasti, enkä haluaisi luopua hänestä, sillä yhdessä vietetty aika on kuitenkin jotain uskomattoman hienoa. Meillä on hauskaa yhdessä, hän ymmärtää minua. Mutta sitten, jotain päässä napsahtaa, eikä asioista enää puhuta, hän heittäytyy hiljaa toiseen huoneeseen. Katselee päivä toisensa perään televisiota, eikä puhu minulle sanaakaan. Ei vastaa kuin korkeintaa yhdellä sanalla, jos jotain kysyn. Ja hän on heti varma siitä, että jätän. Minun sanomisillani ei ole enää painoarvoa.
Hän kontrolloi nykyään kaikkea, häntä ärsyttää se että pelaileen konsolillani (samalla kun hän toiseessa huoneessa tuijottaa sitä televisiota)..mitä minun pitäisi tehdä? mököttää yksin olohuoneessa, ilman että saan tehdä mitään???
Häntä ärsyttää suunnattomasti se, että "riehun" koirani kanssa, kuitenkin rodultaan sellainen, että vaatii sitä, että energian saa pois, jottei tekisi tuhojaan kotona. Ja minusta on alkanut tuntua, ettei hän voi sietää koiraani, joka on minulle tärkeämpi kuin moni muu asia tässä maailmassa. Minä nautin siitä, että saan koirani kanssa leikkiä tai pelata konsolia tai nähdä kavereita. Mutta kaikki tämä tuntuu nykyään mahdottomalta.
Tuntuu että olen tossun alla, vaikka ärähdänkin tasaisin väliajoin ja yritän pitää puoleni hermoja menettämättä.
Mutta raja ylittyy...sietokykyni viimeisiä viedään..
Ja tosiaan taustoista sen verran, että hänellä menneisyydessä pettäjämies, joka todella törkeästi kahden vuoden ajan piti hänen selän takana peliänsä toisten naisten kanssa.
Minä en kuitenkaan ole hän, enkä sitä saa menemään hänen kovaan kalloonsa.
Olen aivan lopussa, enkä tiedä kuinka pääsen tilanteesta pois! Ilman häntä kuitenkin tuntuisi, kuin koko maailma menettäisi merkityksensä, eikä sillä ole enää väliä, miksi olisin elossa.
Hän kontrolloi nykyään kaikkea, häntä ärsyttää se että pelaileen konsolillani (samalla kun hän toiseessa huoneessa tuijottaa sitä televisiota)..mitä minun pitäisi tehdä? mököttää yksin olohuoneessa, ilman että saan tehdä mitään???
Häntä ärsyttää suunnattomasti se, että "riehun" koirani kanssa, kuitenkin rodultaan sellainen, että vaatii sitä, että energian saa pois, jottei tekisi tuhojaan kotona. Ja minusta on alkanut tuntua, ettei hän voi sietää koiraani, joka on minulle tärkeämpi kuin moni muu asia tässä maailmassa. Minä nautin siitä, että saan koirani kanssa leikkiä tai pelata konsolia tai nähdä kavereita. Mutta kaikki tämä tuntuu nykyään mahdottomalta.
Tuntuu että olen tossun alla, vaikka ärähdänkin tasaisin väliajoin ja yritän pitää puoleni hermoja menettämättä.
Mutta raja ylittyy...sietokykyni viimeisiä viedään..
Ja tosiaan taustoista sen verran, että hänellä menneisyydessä pettäjämies, joka todella törkeästi kahden vuoden ajan piti hänen selän takana peliänsä toisten naisten kanssa.
Minä en kuitenkaan ole hän, enkä sitä saa menemään hänen kovaan kalloonsa.
Olen aivan lopussa, enkä tiedä kuinka pääsen tilanteesta pois! Ilman häntä kuitenkin tuntuisi, kuin koko maailma menettäisi merkityksensä, eikä sillä ole enää väliä, miksi olisin elossa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
naistasi välillä mukaan, kun tapaat veljeäsi. Jos veljellä on vaimo / tyttöystävä, niin tapailkaa neljästään.
Yritä saada nainen innostumaan koirasta. Käykää yhdessä lenkillä ja opasta koiran hoidossa / hemmottelussa häntä. Kunhan koira ihastuu naiseesi enemmän, niin haluaa itsekin melskata ja viettää aikaa sen kanssa. Kehua aina, että miten koira tuntuu tykkäävän naisesta.
Sano naisellesi, että käy itsekin kavereita / sisaruksia tapaamassa. Kai pelejäkin voi pelata kahdenkin ?
Hyvä on olla yhteistä ja omaa aikaa myös. Jos tuo ylläoleva ei onnistu, niin sitten on aika katsella uutta emäntää.
PUHUKAA! Puhukaa ja selvittäkää mikä sitä naista riivaa. Tee ilmi, että ei tuota kestä jos se tällasta on. Kysy siltä, mikä asiassa on niin hankalaa. Kysy siltä, mikä sitä vaivaa niin paljon pelikonsoleissa ja koirissa. Jos se ei suostu sitä selvittämään niin sitten sun on sama lakata välittämästä koko asiasta. Ota elämästä irti mitä lähtee. Elä jää tuollaseen loukkuun. Parempi se on yrittää selvittää juttu ja riskeerata, kuin palaa loppuun. Sinulla ei ole menetettävää siinä, että yrität puhua hänelle ja teet selväksi miltä sinusta tuntuu. Ja tee se kunnolla selväksi. Tee justiinsa selväksi miltä sinusta tuntuu. Ja jos sen kanssa ei voi puhua niin sitten anna olla. Sun ei tarvi olla sen mieliksi jos se ei halua jakaa sun kanssa mitään. Ongelmat vaan kasvaa jos annat sen jatkua näin. Ymmärtäkää toisianne, ja jos toinen ei siihen pysty, niin anna sen mesota miten haluaa ja oo välittämättä siitä.
Kyllä sää selviät vaikka sen ihmisen menettäisikki. Jos sää et tolla mun konstilla sitä tilannetta saa oikeamaan ni se on jo ollutta ja mennyttä muutenki. Ei voi elää ihmisen kanssa joka polttaa loppuun. On ihmisiä, joitten kanssa voi selvittääkki asioita. Jos hän ei ole sellainen niin silloin hänen kanssaan ei kuulu koko elämäänsä jakaa. Jos hän on niin asiat kääntyy paremmaksi. Kunhan vaan teet parhaasi siinä mitä mää kirjotin ja puhut tunteesi ja kuuntelet hänen tunteensa ja juttelette kohti yhteisymmärrystä niin voitit joka tapauksessa, pysty se siihen tai ei. Häviät varmasti jos annat tilanteen jatkua ennallaan etkä yritä mitään.
Ihminen kestää paljon. Mutta ei kantti turhaan kärsiä. Ootat että joko tuo selviää tai selviää se miten käy. Mutta elä yritä väkisillä miellyttää ja palaa loppuun.
Puhu.
Ex. poikakaverini tunsi myös tuo nimisen miehen, käv kerran muotinäytöksessä Espoon Lippulaivassa; sanoi että nämä naiset B-luokan malleja kuin että käynyt Stockmannilla muotinytöksissä, bikinityttöjä ja alusvaatteisillaan , parempia?