En tiedä edes miten aloittaa ja onko tästä mitään hyötyä, mutta tarvitsen apua. Olen ollut 2-vuotta suhteessa ja elämä on ollut ihanaa. Kumppanini on luotettava, uskollinen ja hänessä on paljon hyvää. Nyt vain joku mättää itsessäni. Olen esim. etäinen ja hankala. 2-kuukautta sitten olin sairaalloisen mustasukkainen ja nyt kun kouluni on ohitse niin kaikki on muuttunut. Olen ollut kiinnostunut toisesta miehestä ja kerroin totuuden siitä miehelleni. En ole enään tippaakaan mustasukkainen ja tää on hyvin outoa. Olen nuori ja menevä, mutta haluan olla tässä suhteessa ikuisesti. Ikävä kyllä kunnioitus ja toisen huomioiminen on vähentynyt. En kuitenkaan pysty vahingoittamaan häntä ja pelkkä ihastuksestani toiseen ihmiseen oli vaikeaa sanottavaa kumppanilleni. Rakastan häntä ja tahdon tehdä hänet onnelliseksi ja siksi en siedä itseäni. Onko tämä normaalia kriisiä suhteessa kun on esim alkuhuuma ohitse ja ollaan enemmänkin parhaita frendejä? Meillä on ihana pieni perhe 2-kissaa ja koira ja olemme kihloissa, joten en halua antaa periksi. Olen kuitenkin luotettava, enkä ole ikinä pettänyt, tai satuttanut tarkoituksellani millään tavalla ja olen ylpeä itsestäni kun kerroin ja avauduin hänelle tunteistani toista miestä kohtaan.
En ymmärrä enään itseäni!
Iiduliidu
10687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ihastuksia tulee ja menee!
Niin tulee myös miehellesi..
Hienoa että olet avoin ja luotettava.
Kannattaako kuitenkaan olla lapsellisen avoin ja tarinoida kaikki omat tuntemukset ja mieltymykset.
Poikakaverisi ei pysty käsittelemään kertomaasi ihastusta kuten sinä pystyt. Riippuu tietysti kuinka asian
olet esittänyt. Hänelle tilanne saattaa kuitenkin olla uhkaava ja pelottava - saattaa jopa kokea tulleensa nöyryytetyksi.
Luulen että pitkän suhteen yksi jippo on se, että toista ei tule missään tilanteessa loukata syvästi.
Eli tarvittaessa tietyt asiat on syytä pitää ns. omassa mahassaan.
Mikäli voimakkaasti tunnet, että tahdot poikakaveriasi rakastaa, aika hassua mennä tunnehuumiaan huutelemaan.
Oma ideaalini on nimenomaan kypsä ja avoin suhde, jossa pystytään avoimesti kertomaan kaikista tunteista. Kuten edellinen kommentoija totesi, ihastuksia tulee ja menee pitkässä suhteessa väistämättä. Toinen huomaa ne kyllä, vaikka niistä ei puhuisikaan. Ja jos niistä ei puhu, ne saavat helposti kohtuuttoman aseman myös omassa mielessä, vaikka alkuperäinen juttu on täysin harmiton ja menisi ohi parissa viikossa. Eri asia tietty sitten, miten tökerösti ja loukkavasti asian esittää.
Niistä ihastuksista voi puhua kavereille, ei kumppanille, ellei ole vakavaa.
Mulla ja mun miehellä on ollut just samanlainen tilanne! Ollaan oltu parisen vuotta yhdessä, vuoden verran asuttu yhdessä ja kihlat on vaihdettu... Meillä auttoi se, että puhuttiin perusteellisesti asiat ns. halki, ja otettiin hieman etäisyyttä toisiimme. Vietettiin omaa aikaa, ja oltiin omien ystävien ja perheen kanssa vähän enemmän. Me kun päädyimme siihen, että ollaan oltu liikaa toistemme seurassa, sekä viikot että viikonloput. Molemmat tarvitsivat omaa aikaansa. Itsekin tunsin olevani ihastunut erääseen toiseen, mutta kuten sanottu, ihastukset tulevat ja menevät. Pettää en olisi ikimaailmassa voinut, en missään tilanteessa.
Nyt asiat ovat jälleen hyvin meidän välillämme, ja rakastan miestäni aivan mahdottoman paljon.
Toivottavasti löydätte ratkaisun ongelmiinne, ja teidänkin suhde puhkeaa kukkaan!
Ps. Hienoa, kun pystyit olemaan noin avoin ja rehellinen kumppanillesi ihastuksestasi.
"ja olemme kihloissa"
Heh. Ihan kuin se, että pidätte sormuksia vasemmassa nimettömässä olisi jotenkin oleellista suhteenne kannalta. Eiköhän kysymyksessä ole kuitenkin ihan tutut ja turvalliset "teinikihlat".
Ette ole vielä mitenkään lopullisesti sitoutuneet toisiinne. Teille on "perhe" ja voit hyvinkin olla miehen kanssa loppuelämäsi. Se ei tarkoita, ettetkö voisi nyt vähän elää. Tutustu hieman paremmin ihastukseesi ja katso millainen hän olisi. Päätä vasta sitten, mitä teet. Ei esimerkiksi seksillä toisen kanssa ole mitään merkitystä tuossa vaiheessa. Katsotaan uudestaan sitten kun sovitte hääpäivän.
Voi kuinka väärässä oletkaan. :) Lienetkö ikinä edes seurustellut kenenkään kanssa vakavasti, jos seksillä toisen kanssa ei ole mitään merkitystä...?! Tai sitten olet vain sekstaillut toisten kanssa, kun olet ollut suhteessa, ja nyt olet yksin... Voi voi.
Mistäs sinä tiedät, onko aloittajalla ja hänen miehellään kyseessä teinikihlat, vai ovatko oikeasti solmimassa avioliiton? Mikä hiton selvännäkijä sinä olet?
Miten juridinen sopimus muuttaa yhtään kenenkään välejä? Saa pettää vielä moraalittomammin?
Olen jo 50v nainen ja naimisissa ties kuinka kauan!
Ja niitä ihastumisia ja rakastumisia vieraisiin miehiin on ollut iät ja ajat! Ne tulee ja menee.. :D
Kenenkään kanssa ei olla pitemmälle menty, pientä flirttiä vain, eikä mieheni ole ollut niistä moksiskaan!
Tiedän miehellänikin olleen sutinaa työkaverinsa kanssa, mutta ei mitään vakavaa sekään.
Kunhan pitää rajat mielessä, niin mitä haittaa pienestä flirtistä on kenellekkään?
Ketään ei voi omistaa ja terve flirttailu on vain elämän suola!
Rupee se vituttaan, jos pitää vain oman ukon silmänalla olla!
Aivan normaalia on käytöksesi...nautihan elämästäsi, olet niin nuori vielä!
Jos haluat olla rakastavassa suhteessa, jakakaa toistenne kanssa aivan kaikki! Himoille ja haluille ei voi mitään, ne voi joko tyydyttää tai jättää tyydyttämättä. Pohtikaa yhdessä, miten asialle teette. Se, että voit kertoa hänelle noin avoimesti omista asioistasi, osoittaa todellista välittämistä. Tehkää sen sanomisesta helpompaa. Ymmärtäkää toisianne. Tee itsesi ymmärretyksi. Tuntemuksesi ovat täysin ymmärrettäviä ja oikeutettuja. Älä katso niitä kieroon. Jaa ne kumppanisi kanssa ja jutelkaa yhdessä omista tunteistanne. Olette niin pitkällä oikeassa toimivassa rakkaussuhteessa, että voit kertoa hänelle jo tuollaista, niin elä käänny takaisin. Salaisuuksia ei kuulu olla rakkaudessa, muuten yhteisymmärrystä ei voi olla. Teidän on tiedettävä ja tunnettava toistenne tunteet. Siten opitte tuntemaan itsenne ja toisenne paremmin. Salaaminen on todella tuhoisaa, siten etäännytte, kun ette tiedä mitä voitte näyttää ja mitä ei. Parille pitäisi voida näyttää aivan kaikki! Opettele myöskin sietämään itseäsi, sillä ihmisellä on aina haluja, seksuaalisia haluja ja munkkirinkilänhaluja. Jutelkaa yhdessä, miten toimitte asian suhteen.
Tässä keskustelussa löytyy rakkaudesta kaksi pitkää vastausta samalta henkilöltä ja ne ajatukset ovat mielestäni päteviä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9184669