Tapailen miestä, ihastun, alan rakastua ja juuri silloin mies pakenee. Joskus törkeästi loukaten ja kadoten sitten palaten valitetttavasti liian myöhään selittäen, että häntä pelottaa läheisyys, tuntuu kuin laitetaan häkkiin... jne. Tai sitten niin kuin nyt, edelleen kertoen että haluaa olla kanssani, mutta silti pakittaen ja epäröiden. En ymmärrä yhtään mitään. Kertokaa mulle mitä mies voisi nyt haluta.
Välitän kovasti ja olen rakastumassa, mutta itesäkin alkaa pelottaa, ja ahdistaa kovasti, ja sitä alkaa epäröimään kun toinen epäröi vaikka aikaisemmin sanoi olevansa aivan varma. Yritän aina olla positiiven kun puhumme (mikä ei ole todellakaan helppoa kun tiedän vain sydänsuruista enkä muusta) ja kertoa että välitän ja ikävöin paljon enkä halua ketän muuta. Miten kauaksi aikaa pitää paeta? Tuleeko hän enää takaisin? Tuleeko ajoissa takaisin. Voi jos saisin kohta tietää.
Välitän kovasti ja olen rakastumassa, mutta itesäkin alkaa pelottaa, ja ahdistaa kovasti, ja sitä alkaa epäröimään kun toinen epäröi vaikka aikaisemmin sanoi olevansa aivan varma. Yritän aina olla positiiven kun puhumme (mikä ei ole todellakaan helppoa kun tiedän vain sydänsuruista enkä muusta) ja kertoa että välitän ja ikävöin paljon enkä halua ketän muuta. Miten kauaksi aikaa pitää paeta? Tuleeko hän enää takaisin? Tuleeko ajoissa takaisin. Voi jos saisin kohta tietää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mä jaksoin tollasta hetken. Ja tämä mies ei ollut pelimies, joten ei johtunut siitä. Mies oli kiinnostunut niin kauan kunnes mua kiinnosti ja silloin hän pakitti. Kun hän huomasi, ettei muakaan enää kiinnosta niin jestas että hän oli taas kimpussa. Meni hieman hermot. Ja puhun kolmekymppisestä miehestä, en mistään 17-vuotiaasta :D Oi että hän saa kyllä edelleen tunteita aikaan kun ajattelen hmm...
toihan on aika yleistä kun ajattelee että miehellä on se "metsästysvietti".
Mies on mustasukkainenkin kaikista naisista joiden kanssa vähänkin säätöä vaikka ei osaisi itse edes valita.
Ei miehille kannata antaa valtaa vaan tehdä niinkuin itsestä tuntuu.
Loppupeleissä sellaiseen mieheen ei voi edes sitoutua kun sen olisikin sitten saanut omakseen..ei sitä jotenkin osaa arvostaa ja alkaa itsekin katselee mihin rahkeet riittäis kuten mieskin jo kauan tehnyt!
Näin tietysti jos olet kaunis nainen, jos olet ruma, voit vain laittaa kätesi ristiin ja rukoilla että joku mukava ja kiltti mies pelastaisi sinut ja rakastaisi sinut ehjäksi!
Minä en suostu uskomaan, että metsästysvietti olisi jokaisen miehen geeneihin koodattu asia vaan yksilöllinen luonteenpiirre. Minä en ainakaan ole ikinä viitsinyt ketään naista pitkään jallittaa. Joko nainen lämpenee heti tai antaa sitten olla. Enkä ole mustasukkainen existänikään. Hyvä vaan, jos ovat onnellisia tahollaan, koska minäkin olen.
Siitä olen kanssasi yhtä mieltä, että naisen kannattaa olla aktiivinen toimija eikä vain passiivinen objekti.
Miksi tulisi? Mikä sinusta tekee paremman kuin muut naiset?
Vauvakuumeinen perussiviili ei todellakaan pärjää kisassa muiden tarjolla olevien naisten kanssa.
on nauttia yksinolosta. Opettele se, niin johan on miehiä jonoksi asti oven takana ja puhelinlinjoilla häiritsemässä vastalöydettyä harmoniaa ja onneasi. Etkö näe, että ne hakeutuvat onnen äärelle kuin kärpäset hillopurkille pörräämään, ottaakseen siitä omansa? Tosin, sitten kun olet levollisesti omissa oloissasi, et halua yhtäkään miestä lähelle. Onko tämä nyt sitten win-win -tilanne vai fifty-sixty, otapa siitä selvä.
pysty läheisyyteen kannattaisi antaa olla. Niin miehet, kuin naisetkin. Se on aivan toivotonta touhua yrittää, kun toinen ei kuitenkaan lopulta pysty, kuin lyhyisiin suhteisiin.