Eli ensiksi onko alumiinirunkoiset retkipyörät itse saatana keksintöä,vai onko terähypetys Thornin ja muiden vastaavien pelkkää hypetystä? Ja onko joku saanut ihan oikeasti alumiinirukoisen retkipyörän poikki? Nimittäin kun mm. Koga ja Cannondale myy alu-runkoisia pyöriä, niin ei kai nekään ihan paskoja ole.
Ja mitä mieltä olette levyjarrullisista retkipyöristä, kun tässäkin on 2 koulukuntaa ja se ei mene teräs/alumiini linjan mukaan?
Entäs joustohaarukka edessä? Kelpaako joustokeulallinen maastopyörä rekeilyyn jos siihen vaan saa laitettua tavaratelineet kiinni? Ja jos nyt poraa reiät sinne alu-putkeen taakse, jotta saa kiinnityspaikat tavaratelineelle, niin kestääkö sellainen runko enää mitään?
Vai riittäskö, että ostaa Helkama Oivat 7 v ja laittaa sihen paremmat rekaat ja tavaratelineen eteen ja vaihtaa sarvet ja satulan, niin kestäskö se takavaihtaja 3000-4000 kilometriä ajoa 1 kk aikana jos ajaa Euroopassa enimmäkseen asfaltilla ja toissijaisesti hiekalla ja harvemmin vuoristopoluilla. Vai onko Oivan vieminen vuoristoteille itsensä kiusaamista?
Tämmösiä mietin kun suunnittelen ensivuodelle euroopan valloitusta polkupyörällä. Toki Tout Terrain Silkroad olis varmaan kotonaan Alpeilla, mutta sen hinta on vieläkin suolaisempi kuin Thornin nomadilla. Kogakin mietityttää.
Toivottavasti ensikesänä toteavat Roomassa, että se tuli Alppien yli. Tai katsotaan nyt jos mieli matkalla tai ennen sitä muuttuu.
Ja mitä mieltä olette levyjarrullisista retkipyöristä, kun tässäkin on 2 koulukuntaa ja se ei mene teräs/alumiini linjan mukaan?
Entäs joustohaarukka edessä? Kelpaako joustokeulallinen maastopyörä rekeilyyn jos siihen vaan saa laitettua tavaratelineet kiinni? Ja jos nyt poraa reiät sinne alu-putkeen taakse, jotta saa kiinnityspaikat tavaratelineelle, niin kestääkö sellainen runko enää mitään?
Vai riittäskö, että ostaa Helkama Oivat 7 v ja laittaa sihen paremmat rekaat ja tavaratelineen eteen ja vaihtaa sarvet ja satulan, niin kestäskö se takavaihtaja 3000-4000 kilometriä ajoa 1 kk aikana jos ajaa Euroopassa enimmäkseen asfaltilla ja toissijaisesti hiekalla ja harvemmin vuoristopoluilla. Vai onko Oivan vieminen vuoristoteille itsensä kiusaamista?
Tämmösiä mietin kun suunnittelen ensivuodelle euroopan valloitusta polkupyörällä. Toki Tout Terrain Silkroad olis varmaan kotonaan Alpeilla, mutta sen hinta on vieläkin suolaisempi kuin Thornin nomadilla. Kogakin mietityttää.
Toivottavasti ensikesänä toteavat Roomassa, että se tuli Alppien yli. Tai katsotaan nyt jos mieli matkalla tai ennen sitä muuttuu.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kaikista materiaaleista voidaan tehdä hyviä ja huonoja pyöriä erilaisiin käyttötilanteisiin. Keskihintaisissa pyörissä (1000 - 2000€) alu tuppaa olemaan kovempi kuin teräs. Pitkillä matkoilla on ikävää, kun runko ja haarukka päästää kaikki epätasaisuudet läpi.
Spessun Tricross single on alumiinirunkoinen ja hiilikuitukeulainen. Sitä on myyty briteissä yksivaihteisena retkipyöränä. Kyllä sen tuntee, että takapää lyö läpi kaikki töyssyt, kun keula ottaa ne nätisti. Tuolla perusteella suosittelisin teräspyörää tai vähintään kuitukeulaista versiota.
En lähtisi tekemään retkipyörää kuitenkaan mistään Oivasta. Runko on varmasti kestävä, sitä en epäile. On kuitenkin kösittääkseni ohentamatonta tavaraa, eli aika kova.
Joustohaarukka kuuluu metsään. Unohda se. Haarukan pitää olla kuitua tai terästä. Titaaninenkin varmaan kävisi, mutta on kohtuu kallis.
Jos haluat extremiä, niin osta Jääkäri. Onhan sillä poljettu Australianhalkikin, joten kyllä se periaatteessa käy Euroopan valloitukseen.
Ihan pieni vihje: Fillarilehden palstalla on oma osionsa pyörämatkailua varten. Viimeksi siellä on keskusteltu mm. Euroopan halki ajosta maantiepyörällä. Mahtuu muuten telttailuvarusteetkin mukaan.
"Spessun Tricross single on alumiinirunkoinen ja hiilikuitukeulainen. Sitä on myyty briteissä yksivaihteisena retkipyöränä."
Kylläpä on brittiläinen kauppamies osannut valita parhaan vaihtoehdon monista tuhansista vaihtoehdoista.
Tämän typerämpää suositusta harvoin näkee edes tällä palstalla.
Halpa sinkulahan tuo on, mutta siinä on tosiaan valmiina kaikki tarvittavat kiinitykset yhdistettynä horisontaalidroppeohin!
Joustohaarukasta on todennäköisesti vain riesaa. Sen tuoma ylimääräinen paino ja tehon varastaminen ylämaissa on paljon kurjempi juttu kuin näennäinen mukavuuden lisääntyminen epätasaisella alustalla.
Huolehdi, että välityksiä löytyy tarpeeksi. On meinaan kurjaa, jos kaikki vaihteet on käyty läpi, syke tapissa ja mäki jatkuu jyrkkenevänä vielä useamman kilometrin. Ovathan ihmiset reissanneet fiksilläkin mutta on tietty raja, jolloin erikoisuudentavoittelu muuttuu typeryydeksi.
En usko, että saat polkemalla mitään runkoa poikki, ellet sitten ole todella todella iso. Muut komponentit hajoavat silti ensin.
Paljon kilometrejä alle ja mielellään useampi harjoittelureissu. Ekan reissun jälkeen tietää mitä kaikkea voi jättää matkasta ja mitä tarvitsee lisää. Yhtään ylimääräistä tavaraa ei kannata rahdata mäkien ja vuorien yli.
Nää fixit on ihan sitä ihteään. En ymmärrä sitten lainkaan ideaa poistaa ensin jarrut ja lässyttää sitten paskaa siitä miten turvallinen jarruton pyörä onkaan vaikka Helsingin keskustassa, pysähtyykin nopeammin kuin jarrullinen pyörä... joopa joo. Ennen muinoin base-hyppääminen oli muotia, mutta nykyisin pitää olla jarruton, renkailla likkuva itsemurha alla, että on cool tyyppi.
Mitäs jos minäkin poistaisin autosta kaikki jarrut ja väittäisin sitten, että hei, tämä on muodikas fixi auto! Tehoakin 700 heppaa, eikä tosiaan tarvitse jarrutella kun kulkeekin 350 km/h ja kiihtyy nollasta sataan alle nanosekunnissa.
Lakihan ei tunnetusti ole kaikille sama, varsinkaan fixi kuskeille, joita ei koske mikään tieliikennelaki. Jos ja kun joku kuolee niin syyhän on aina sen toisen osapuolen, koska fixi kuski skidailee menemään tehokkaammin kuin jarrullisen pyörän omistaja. Fixi on niin näppärä keino sanoa, että "lakihan ei koske minua!"
Pitää varmaan repiä jarrut irti maantiepyörästä ja ajaa bussin keulaan niin voin syyttää sujuvasti bussikuskia varomattomuudesta. Minä kun olin aikonut skidailla risteykseen. Yhteiskunta maksaa sitten työkyvyttömyyseläkkeeni ja korvauksia lopun elämääni.
Oikeasti fixit pitäisi kieltää lailla ja niillä ajamisesta pitäisi rangaista oikein kunnolla.
"Oikeasti fixit pitäisi kieltää lailla ja niillä ajamisesta pitäisi rangaista oikein kunnolla."
Fixi=kiinteällä välityksellä (siis ilman vapaaratasta) varustettu yksivaihteinen pyörä. Fixissä VOI olla jarrut ihan yhtä hyvin kuin missä tahansa muussa pyörätyypissäkin, ja yleensä niissä vielä myytäessä onkin. Se että jotkut ovat niin idiootteja että poistavat myös jarrut, on ihan toinen juttu eikä liity sinänsä fixi-pyöriin. Jarruttomuus on minimalismin viemistä äärimmilleen ja erikoisuuden tavoittelua.
Minulla on ainakin fixissäni jarrut molemmissa päissä. :) Sinänsä olen sitä mieltä, että poliisin nykyään viljelemä tulkinta fixin laittomuudesta, jos siinä ei ole ainakin yhtä käsijarrua, ei ainakaan perustu tämän hetkiseen lakiin. Sen sijaan ajelu ilman käsijarrua on minusta vähän hölmöä.
Onko jossain kirjoitettuja kokemuksia fixistä retkipyöränä? Minkälainen välitys oli käytössä ja paljonko tavaraa mukana?
Muistelen lukeneeni erään fixi-reissuraportaasin joltain jenkkiforumilta. Ikävä kyllä en muista linkkiä. Muistelen jutusta, että kovin mukavaa ei ollut, sillä pidemmän päälle ala- ja ylämäet muuttuivat melkoisen stressaaviksi. Ymmärrettävää toki. Polvet taisivat olla kanssa koetuksella, kun se ainoa välitys oli aika kova. Tavaraa ei tainnut mahdottomasti olla mukana ja jarrut löytyivät kyllä pyörästä.
Toki fixillä voi reissata myös onnistuneesti ja siitä todisteena tuo tyyppi: http://www.gordontaylor.co.uk/ Silti, vaikka se onkin mahdollista niin järkeväksi en sitä missään nimessä sanoisi. Menee mielestäni pikemmin samaan sarjaan kuin esim. kaivinkoneella Suomen läpi ajelu.
Joo, mutta brittejä ei lasketa. :) Minulla on kaupunkipyöränä Spessun Tricross single, jota myytiin Englannissa yksivaihteisena retkipyöränä. Joten siellä se on ilmeisesti normi juttu?
Vaikea kuvitella, että on todella markkinoitu yksivaihteisena retkipyöränä mutta kaikki on toki mahdollista eri kulttuureissa. Kaupunkikäytössä varmasti mainio fillari mutta itse en keksi oikein mitään syytä, minkä takia nykypäivänä kukaan järkiperustein valitsisi yksivaihteista saati sitten fixiä retkipyöräksi. Toisaalta, osa sinkula/fixi-kuskeista on niin epämääräistä sakkia, että ulkopuolisten ei varmaan ole tarkoituskaan ymmärtää juttua.
Ainakin 2008 vuosimallissa on kuitujaarukka, jossa on kiinikkeet etulaukkujen telineille! Eli retkipyörän tuosta saa varusteltua helposti.
Katselin tuossa Spessua lenkin jälkeen ja huomasin, että rungon viistoputkessa on kiinitykset juomapullolle sekä ala- että yläpuolella! Eli kolme pulloa menee suoraan runkoon. Tricross Single on aika puhdas retkipyörä monessa suhteessa.
Kerrotko vielä oman näkemyksesi, miksi joku haluaisi valita retkipyöräksi yksivaihteisen vaihdepyörän sijasta?
Miksi joku lenkkeilee sinkulalla? Sen kun tietäisi :D Pyörävarastossa on myös maantiepyörä, mutta tänä kesänä on tullut vain otettua lähes aina alle sinkula. Välillä tuo on vapaarattaalla ja välillä fixinä.
Niin kauan, kun ajetaan tasaisella, en näe suurta eroa! Kun lähdetään vuoristoon, loppuu minunkinnymmärrykseni.
Tähän Spessuun muuten saa korvakkeen, joten vaihteidenkin laitto onnistuu. Joku Rohloff voisi mennä myös?
itselläni on ollut retki- ja muusakin käytössä alumiinirunkoinen trek jo kohta 10v. Hassu fillari....mitä pitempää se on ollut...sitä tyytyväisempi olen siihen. Sellainem firma kuin tubes...löytyy netistä valmistaa tarakoita fillareihin. Sieltä löytyy malli myös joustokeulaiseen fillariin. Laatu kamaa, 30v takuulla. Hiukka hinnakaampia mutta vastinetta kyllä löytyy. Itselläni myös tarkoitus tilata sieltä uudet tarakat sekä eteen että taakse.
Itse retkeillyt Nishikin teräsrunkoisella 7-v kappavaihteella ja nyttemmin alurunkoisella 27-v Rossanolla. En ole ainakaan vielä jälkimmäisen runkoa saanut poikki (14000 km alla, 80 kg elopainoa), mutta ensimmäisellä meinasin jäädä vieraille maille kun vaihteet katosivat. Nilkuttaen sata km satamaan... Kotona ne kyllä sai korjattua mutta ei tien päällä onnistu, sama pätee levyjarruihin ja joustoon. Keep it simple ! Suosittelisin siis: ketjuvaihteet, ei jousitusta, V-jarrut. Näin pystyt varaosin korjaamaan lähes kaiken tien päällä. Lisäksi pyorassä huomioi riittävät kiinnitykset myos etupäähän laukkuja varten jotta paino jakaantuu tasaisemmin. Sarvet oman maun mukaan, jos puutumista ilmenee kippurat voi olla hyvät. Ja pistosuojatut renkaat olen päättänyt pitää vaikka siinä vähän rullaavuudessa kärsii. Ilman mitään yhteyksiä tuohon firmaan, voin omasta puolesta suositella esim. juuri tuon Rossanon malleja.
Tarkoitatko Tubus-nimistä firmaa? http://www.tubus.com/en
Tubukseltahan löytyy myös malleja, jotka voi sovittaa runkoon jossa ei ole erillisiä kiinnikkeitä tarakalle.
Aivan oikein Tubus se on eikä tubes...joskus sattuu ku ei oo mikään sihteeri!
maailmanympäri pyöräilijä Fillari-lehdessä käyttää Feltin maastopyörää,johon vaihdettu jäykkä keula,no se ajeleekin afrikassa ym.niin varmaan tartteekin vähän pitoa ja kantavuutta renkailta.Soininvaara ajoi Tallinnasta Nizzaan maantiepyörällä:Bianchi,reppuselässä.Jälkeenpäin ajatteli,että paras olisi ollut cc-pyörä,johon olisi saanut tarakalle tavarat.
on hyvä reissupyörä kun vaihtaa siihen sileämmät renkaat. Nopeudessa häviää hieman 28" tuumaisille, mutta meno on aika tanakkaa jos näin voidaan sanoa. Useimmat pomppukeulat saa lukittua. Omaan maasturiin olen laittanut jäykän keulan ja vaihtanut takapakan maantiemalliin. Hienosti kulkee ukko ja tavarat.
10v alumiini Tunturilla, ei ongelmia.
Jäykkä etupää.
Mutta miksi pitäisi laittaa painava joustava etupää, jos haluaa muuten kevyen pyörän?
mutta kunnollisia teräsrunkoisia retkipyöriä ei juuri Suomessa myydä - kaikki on alumiinisia ja alumiini ei hirveemmi jousta. siinä on sitten kädet kipeet, jos ei ole joustohaarukkaa. Saksasta löytyy suht halpa Diamant Pacer Deluxe 1000 e:llä ja siinä on ok peli, mutta on vaan 30 mm kumit alla. Samalta firmalta löytyy juhlamalli samasta pyörästä ja siinä olisi integroitu ritsi, mutta 1 800 e on jo huomattavasti kallimpi vaikka siinä on sitten 37 mm kumit ja parempaa osaa. 55 koon geometriat näyttää olevan ihan ok vanhan pyöräni perusteella. Lisäksi on Sapphire, jossa on teräskeula, mutta valitettavasti napavaihde, mutta sitä saa 1800 e, myös Rohloffilla, mikä on kyllä varteenotettava vaihtoehto. Tosin, jos ei itse kokeile, niin se on vähän sian säkissä ostamista. Tietty, jos perse ja kädet kestää voi ajaa alumiinipyörää alumiinihaarukalla. Ja jos nyt laittaa sen 2000 e pyörään, niin miksei sitten samantien ota Kokagan teräsrunkoista Radonneuria. Tiedä siitä saako sitä edes Suomesta. Ja jos perse kestää, tai mitä sitten työkseen tekeekin, niin voiha sitä Santosia tai Thorniakin harkita, mutta tolla Santosilla on niin huonot verkkosivut, että eihän sitä oikein voi ostaa, jos ei flaami onnistu, kun ne sivut ei ainakaa minulla toimi englanniksi. Ainoa muu pyörä, joka on tähän mennessä herättänyt kiinnostusta on Surlyn Long Haul Trucker, mutta siitäkään ei tiedä paljonko maksaa ja mistä saa. Lisäksi sitä on vempulaksi kanssa haukuttu. Liian letkeä runko tai jotain. päällepäin vaikuttaa ihan ok pelille.
Kukin voi olla mitä mieltä tahansa SURLY:n LHT:n kunnollisuudesta, mutta ainakin teräsrunkoisia retkipyöriä Suomessa myydään. SURLY:n lisäksi saman talon Salsaa saa.
Täksi kesäksi tuli lisäksi erä GT:n Peace Touria, mutta siitä on vain kolme runkokokoa, joten kovin monelle ei osu kohdalle. Tässäkin pyörässä on vakiona jenkkityyliset tangonpäävaihtajat, kuten pääosassa Suomeen tulevista valmiista pyöristä on. Pyorahuolto on ainakin ilmoittanut voivansa toimittaa pyörän myös toisenalaisena ratkaisuna.
KONA:n Sutra on myös teräspyörä, jota "vaivaa" tangonpäävaihtajat. Haarukkakaan ei ole ehkä kaikkein kaunein. Pelagolla oli kevään messuilla hyvän näköinen retkipyörä, mutta siitä ei ole kuulunut sen enempää.
Joten vaihtoehtoja on tarjolla, kun osaa vain kysyä oikeista liikkeistä.
Retkipyöräni Järvenpään Chepiciltä viisi vuotta sitten. Merkki on Atala Underground.
Olen ollut tyytyväinen.
Pieneen mieleenikään ei tullut mitään joustoja laittaa.
Tähän pyörään laitettiin erikseen sellainen RancePower-ratas että ei ole vielä tullut mäkeä,jota tarvitsisi taluttaa.
Runko on alumiinia,mutten usko sitä ajamalla hajottavani,kun painankin vain 80 kiloa.
Jarrut on tavalliset ja ohjaustanko tuollaista vanhaa,mutkallista mallia.
Suora tanko olisi pakottanut asennon liian eteen ja siitä ei minun närästykseni pitäisi.
Ihmettelen vaan kun mistään ei enää löydy ohjainkannaketta ilman mutkaa.
Alumiinirunkoisista kotimainen Rossano on tietysti yksi. Malli 105 on kasattu aika hyvistä osista. Myös Cross Tiagra on lähempänä retkipyörää kuin crossaria.
Itse teettäisin tuossa tilanteessa jostain teräksisestä bulkkirungosta (ehkä Casseroll?) perusretkipyörän. Kuitenkin sellaisen, jossa on kahvavaihtajat. Casseroll menee varmasti yli 10kg, mutta kun pitää pyörivät osat kohtuupainoisina, niin ajettavuus ei kärsi liikaa.
pyörä tähän mennessä on entinen Itä-Saksan ihme Rotor Komet, joka varmaan pesee Rohloff vaihteistoineen monet tunnetut merkkipyörät. Huono, juttu vaan, että eivät ole laittaneet geometriatietoja nettiin. Saa nähdä vastaavatko kyselyyni. Lisäksi niitten webbisivujen toiminta tietsikoillani on heikkoa. Täytyy kokeilla huomenna töissä, miten ne toimii windowskäyttöjärjestelmällä varustetulla koneella. Tosin testien perusteella on pätevästä pedosta kyse. Itse ajattelin, että jos on teräsrunko jota on kehuttu, Rohloff vaihteet ja kunnon vanteet niin hyvä, muista asioista paitsi tarakasta voi sitten tinkiä ja olla ottamatta sitä ihan parasta. Yleinen vika kuten Cannondalen ultra retkipyörässä näyttää olevan joustokeula ja ruput vanteet.
vilkasin Caserollin rungon speksejä ja testejä ja vaikutti ok peliltä. Takapää on kuitenkin lyhyehkö ihan retkeilyä ajatellen. Vayassa näytti olevan pikkusen pidempi perä, joka olisi hyvä jos on tavaraa mukana. Levyjarrut kyllä hiukan pelottaa. Mutta kyllähän ne Eurooppassa sa huoellettua kuntoon tarpeen vaatiessa. Mielenkiintoisia runkoja molemmat.
Salsaa saa Suomessa?
Maahantuoja Salsalle on käsittääkseni FoxComp. Sama firma tuo Sunrice (tms) osasarjoja, jotka ovat kopioita Shimanoista. Kyselin retkipyörän kokoamisesta pyörämessuilla keväällä ja onnistuu tuolla kombinaatiolla.
Pyorahuolto.com on myös kasaillut ainakin LHT:tä. Tekivät viimetalvena yhden alta tonniin Tiagroilla, mutta minusta siinä oli säästetty ehkä liikaa. Sieltä saa myös SRAM'n osilla, mutta ei Campalla.
Oma projektini on yhä aloitusta vailla. Rahoitus puuttuu :) Tein aikoinaan päätöksen, että hankin korkeintaan yhden pyörän vuodessa. :D
Kopio on ehkä huono sana. Firma on vanha OEM-paja, joka toi lopulta omalla nimellä sarjoja markkinoille. Sarjat on suunniteltu korvaamaan kalliimpia merkkituotteita. :)
Onko jollain kokemusta Thornin Sherpasta? Vaikuttaa oivalta peliltä retkikäyttöön ja saa valita vielä herkut itse. Jos tuossa ensiviikolla ei löydy mitään parempaa, niin kai se on sitten tilattava.
siitä, millaisella varustuksella eräs suomalainen on (oikeasti) liikkeellä.
http://jukkasalminen.com/varusteet/
Tuo Salmisen varustus on "täydellinen". Olosuhteistako johtuu, että pyörä on rakennettu maastopyörästä! Nyt kuitenkin haetaan kevyempään menoon sopivaa varustusta.
Soininvaaran kirjassa on sitten se toinen ääripää:
http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2008/10/osmonkansi.gif
Nyt haetaan jotain noiden väliltä.
Salmisen reissua on ollut mielenkiintosita seurata Fillarilehdessä. Selkävaivijen jälkeen hän on päässyt taas satulaa. Mietin joskus, vaikuttaako käytetyn pyörän runkomateriaali selkäkremppoihin?
Kokemukset ovat lajissaan ainutlaatuisia ja hänen kertomuksiaan on todella hauska ja viihdyttävä lukea!
Kaveri ei spennaile turhia välineillään. Monikohan näistä bulevardipyöräilijöistä kykenisi samaan, vaikka alla olisi maailman hienoimmat vermeet?
Suosittelen iltalukemisiksi, sillä tekstin mukana on helppo eläytyä hänen kokemuksiinsa!
Tässä symppiksen oloinen tyyppi, jolla on myös ihan hyviä vinkkejä. Ja osoittaa myös sen, että jopa "markettipyörällä" voi harrastaa matkailua.
http://www.matkafillari.com/home.htm
Hommatkaa Kalkhoffin sähköavusteinen työmatkalle niin jää se auto parkkiin. Alumiinia on runko ja hyvin kulkee. Surly LHT varmasti hieno pyörä, mutta tehty matkapyöräksi, josta matkasta suurin osa meistä voi vain haaveilla ja hyvä että edes niin.