Tykkäämistä vai rakastamista?

on niin vaikea laji.

Positiivista on että hän on sanonut tykkäävänsä. Ehkä siinä on pieni mahdollisuus vielä rakastua kun tutustuu.

Et voi muuta kun katsoa ja arvosta sitä että mies puhui suoraan.


Sit taasen jos alkaa tulla näitäkin "en oikein ole valmis nyt aprisuhteeseen" vaikket ole sitä vielä ehdottanutkaan, anna miehen mennä, se tahtoo vaan kusettaa = *anna sua..

menee tunteiden varmuudessa :)

molemminpuolinen rakkaus suhteessa on äärimmäisen harvinaista ja 99,9 prosenttia miehistä pystyy parhaimmillaankin tuntemaan vain kiintymystä, mikä ei kyllä oikeastaan ole edes tunne, vaan refleksi. Positiivista tuossa sinun tilanteessa on se, että edelleen 99,9 miehistä ihan muitta mutkitta väittää rakastavansa, vaikkei se ole ollenkaan totta. Sun mies ainakin on rehellinen ja siitä on hyvä lähteä.

Mutta varsinaiseen kysymykseen... Musta tykkääminen on aika lievää ja kohdistuu moneen ihmiseen ja myös samanaikaisesti moneen ihmiseen. Kun tykkää, niin viihtyy toisen seurassa, pitää toisesta, haluaa ehkä seksuaalisestikin. Rakkaus taas on syvempää ja ainutlaatuisempaa, eikä sellaista ihmistä jota rakastaa kohtaa välttämättä koskaan. Musta tykkääminen on ihan hyvä lähtökohta suhteelle, vaikka ei koskaan muuksi muuttuisikaan. Jos taas mies mainitsee sanan kiintymys; juokse karkuun niin lujaa kuin jaloistasi pääset! Anna suhteelle aikaa, mutta kyllä ainakin mulle kelpaisi ihan tykkääminenkin. Kunhan ei ole kiintynyt...

muuten vaan, siitä pitää/tykkää. Rakastuessaan haluaa elää hänen kanssaan ja hän on ajatuksissa joka hetki.

Olen tainnut jo unohtaa sen.

Tykkään ihmisistä, joita rakastan. Rakastan ihmisiä, joista tykkään...