Miten teillä muilla on onnistunut (vai onko ede onnistunut) suhde, jossa toinen asuu Etelä-Suomessa ja toinen huomattavasti kauempana?
Minulla ja ihastuksellani on niin, että toinen (minä) asun pk-seudulla ja toinen (mies) Pohjanmaalla. Kumpikin on koko ikänsä asunut synnyinpaikkakunnallaan, eikä kumpikaan tietenkään haluaisi muuttaa toisen asuinpaikkakunnalle.
Tiedän kyllä, että on ehkä tavallisempaa, että nainen muuttaa miehen kotipaikkakunnalle, mutta tässä tapauksessa se ei ole niin yksinkertaista. Mikäli minulla olisi sisaruksia, jotka asuisivat kotipaikkakunnallani ja voisivat auttaa vanhempiani heidän vanhetessa ja olisin esim. sairaanhoitaja tai lähihoitaja koulutukseltani, ei mitään ongelmaa olisi, mutta olen vanhempieni ainoa lapsi ja työskentelen alalla, jolla töitä löytyy lähes yksinomaan suurkaupungeista. Mies puolestaan on sukunsa perheyrityksen toimitusjóhtaja (perheyritys ei kuitenkaan voisi työllistää minua mikäli miehen kotipaikkakunnalle muuttaisin) ja on lisäksi kiintynyt kotipaikkakuntaansa ystävien ja sukulaistensa ym. takia.
Onko teillä muilla ollut vastaavia tapauksia ja jos on, niin mihin olette päätyneet ja miten tyytyväisiä olette valintoihinne olleet?
Minulla ja ihastuksellani on niin, että toinen (minä) asun pk-seudulla ja toinen (mies) Pohjanmaalla. Kumpikin on koko ikänsä asunut synnyinpaikkakunnallaan, eikä kumpikaan tietenkään haluaisi muuttaa toisen asuinpaikkakunnalle.
Tiedän kyllä, että on ehkä tavallisempaa, että nainen muuttaa miehen kotipaikkakunnalle, mutta tässä tapauksessa se ei ole niin yksinkertaista. Mikäli minulla olisi sisaruksia, jotka asuisivat kotipaikkakunnallani ja voisivat auttaa vanhempiani heidän vanhetessa ja olisin esim. sairaanhoitaja tai lähihoitaja koulutukseltani, ei mitään ongelmaa olisi, mutta olen vanhempieni ainoa lapsi ja työskentelen alalla, jolla töitä löytyy lähes yksinomaan suurkaupungeista. Mies puolestaan on sukunsa perheyrityksen toimitusjóhtaja (perheyritys ei kuitenkaan voisi työllistää minua mikäli miehen kotipaikkakunnalle muuttaisin) ja on lisäksi kiintynyt kotipaikkakuntaansa ystävien ja sukulaistensa ym. takia.
Onko teillä muilla ollut vastaavia tapauksia ja jos on, niin mihin olette päätyneet ja miten tyytyväisiä olette valintoihinne olleet?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä sama tilanne. Eri paikkakunnilla: työt ja toinen on omaishoitajana.
Jo useita vuosia etäsuhteessa. Kyllä toimii, jos vai molemmilla tahtoa riittää ja luottamus pelaa.
Tilanne on paras mahdollinen olosuhteisiin nähden. Tarkoitus on asua vielä joskus saman katon alla :)
Sinullakin elämäntilanne voi muuttua. Voisiko osan töistä tehdä myöhemmin etätöinä?
Me olemmekin siinä iässä, että etsimme kumpikin sitä oikeaa ja haluaisimme perustaa perheen, minkä vuoksi emme voisi asua vuositolkulla etäsuhteessa. En tarkoittanut keski-ikäisten ihmissuhdetta, jollainen varmasti onnistuisikin, vaan vajaa 3-kymppisten suhdetta.
Kumpikaan ei voi tehdä nykyistä työtään etänä, vaan jomman kumman olisi pakko muuttaa ja jättää tämänhetkinen työnsä, kuten lähes kaikki muukin toisen takia.
Etelä-Pohjanmaalla nyt melkein 8 vuotta asuneena voin kertoa sinulle ettei se ole ainakaan mies joka muuttaa!!! Täällä miehet ovat erittäin kotiseuturakkaita ja eivät edes halua avartaa maailman näkemystään :(
Kokemuksesta tiedän etteivät täkäläiset synnyinkotia jätä...edes silläkään uhalla että vaimo sanoo lähtevänsä, ero tulee ja lapsista tapellaan.. ( Minun tapauksessani jouduin asumaan 7v exäni vanhempien kanssa samassa talossa !!)...ilmoitti vaan et "no senkus meet"....
Toivon että te löydätte jonkin kumpaakin miellyttävän ratkaisun, mutta pahasti pelkään että loppupeleissä se olet sinä joka joutuu muuttamaan :(
Piristävää syksyn alkua sinulle joka tapauksessa :D