Sain Parkinson diagnoosin seitsemän vuotta sitten. Nyt olen alkanut kokea vaikeaksi aamut jolloin jalat kramppaavat lonkasta lähtien ja ylös nouseminen on tosi kömpelöä , vaikeaa jajopa kivuliasta.Yölliset kyljenkääntämiset ovat yhtä tuskaa.
Olen myös huomannut, etten enää jaksa tehdä töitä kuten ennen. Iltapäivisin kolmen aikaan en pysy oikein tolpillani mutta en ole koskaan nukkunut päiväunia, joten en nytkään.
Siiten nuo äänet joita on alkanut kuulua. Häiritsevää ja skitsofreenisen tuntuista.
Kuinka pitään pitää yrittää jaksaa? En jaksaisi enää senntiäkään tätä elämäni lineaarista aikajanaa. JOtenkin vain ei kehtaa luovuttaa.
Kuinka moni 7- 8 v sairastaneista on jo, tai on siirtymässä eläkeelle?
vaikeat aamut
ennenniintimmi
1
1075
Vastaukset
- runotus
Jäin eläkkeelle 10v diagnoosista, 2viimeistä vuotta olivat vaikeita. Olen 58v ja sairastanut 17v, stimulaattorin sain 2v sitten.Parkinsonin tauti etenee yksilöllisesti, joten ei taida kahta identtistä olla. Jaksaminen etenevän sairauden työelämässä on kovaa, parhaansa yrittäväkin kokee epäonnistuvansa. Eläkkeelle siirtyminen jätää aikaa ja voimia itsensä hoitamiseen mm. kuntoillen, oireet usein helpottavat,. Vertaistukiryhmä parkkispaikka on antanut monille toivon selvitä taudin kanssa. http://parkkis.ning.com
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista997690- 1055532
- 2664748
- 494703
- 713441
- 502778
- 582467
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222418Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292382- 412254