Koulun jälkeen käyn lenkillä. Tulen lenkiltä kello 16.45. Potkin kengät pois jalasta, avaan telkun ja käyn sohvalle löhöämään. Telkusta ei tule mitään katsomisen arvoista. Laitan pakaste-pizzan uuniin ja pistän pornon pyörimään dvd:ltä. Olen liian väsynyt kiinnittämään erotiikkaan sen kummempaa huomiota. Se pyörii oikeastaan taustalla koska sitä on kiva silloin tällöin vilkaista. Menen löhöämään sängylle ja nostan käteni yöpöytäkoneeni näppäimille. Vilkaisen irkkiin ja alan kirjoittamaan tätä viestiä.
Tiedän, että minulla on koko ilta aikaa itseni viihdyttämiseksi. Yleensä maanantai on rankan viikonlopun jälkeen se päivä kun haluaa vain olla yksin ja tappaa aikaa ilman mitään sen kummempaa ohjelmaa. Taidan tänään pysytellä visusti vällyjen välissä ja raapia persettäni. Ei ole oikeastaan muita velvotteita. Telkkuakin voisi ehkä katsoa.
Välillä tuntuu siltä kuin olisi vähän tylsääkin, mutta sitten mieleeni tulee se, että kuinka asiat voisivat oikeasti olla...
~~~~~~~~ Mielikuvitelma perhe-elämästä alkaa ~~~~~~~~
Aamulla herääminen olisi klo 6 koska itse pitää ehtiä käymään suihkussa ja söydä ennen kuin alkaa tekemään kersoille aamiaista. Töihin lähtö klo 7.15 jotta kerkiää käydä heittämässä muksun päivähoitoon ja toisen kouluun. Sitten 8 tuntia töissä raatamista, jossa ei sinällään olisi mitään eroa nykyiseen. Tämän jälkeen kauppaan ostamaan ruokaa neljälle ihmiselle ja sitten kersat päivähoidosta. Tämän jälkeen kotiin. Klo 17 ruuanlaitto joka pitää sisällään perunoiden kuorintaa ja keiton hämmennystä. Tottahan lasten pitää saada kunnollista ruokaa. Lisäksi 4 hengen pitsoihin ei ole varaa, kun ylimääräiset rahat menevät lasten harrastuksiin. Ruuanlaiton on tapahduttava kuitenkin vilkkaasti koska lasten täytyy ehtiä syömädä ennen balettiharjoituksia. 18.00 puolijuoksua autolle, muksut autoon ja balettitunneille. 1,5 tuntia perseen puudutusta puisilla penkeillä lasten balettiharjoittelua katsoen. Klo 20.30 takaisin kotona. Lapset pitävät hirveää meteliä koska en anna heidän katsoa Muumeja videolta kun haluan katsoa uutiset. 21.00 lapset nukkumaan. Tämän jälkeen laitan astianpesukoneen päälle, vien pyykit kuivumaan ja siivoan lelut lattioilta. Kello on ilta kymmenen. Olen aivan puhki. Eukollanikin on päänsärky (kuten tavallista) ja käyn heti nukkumaan. Onhan sitä pesää jo höylättykin kyllästymiseen saakka. Olen tehnyt "töitä" periaatteessa aamukuudesta asti (16h) ja huomenna on uusi samanlainen päivä edessä. Joku muu on käyttänyt rahasi. Viikonloppuna onkin kivaa kun perjantaina voin juoda olutta (ei kuitenkaan kahdeksaa enempää, ettei eukko suutu) ja saa grillatakkin.
~~~~~~~~ Mielikuvitelma perhe-elämästä päättyy ~~~~~~~~
Ulkopuolinen kun katsoo asiaa niin tuntuu siltä, että perhe on kuin toinen työ joka alkaa aina, kun päätoiminen työ loppuu. Kaiken lisäksi kaikki rahat menee siihen. Olen laskenut, että kunhan valmistun (aivan kohta), itselleni jää kuukaudessa verojen, laskujen ja lainan lyhenysten jälkeen noin 800 euroa käteen. Eihän se hirveästi ole, mutta kyllä sillä itseään viihdyttää. Jos perustaisin perheen niin veikkaan, että löysää rahaa jäisi kuukaudessa ehkä noin satanen, mutta sitäkään ei kerkeisi käyttämään missään vaiheessa.
Näiden asioiden valossa tuntuu ja näyttää siltä, että en perusta perhettä ennenkuin saan riittävän painavat perusteet sille. Deittailu on kivaa ja lyhytaikainen seurustelu, mutta perheen perustaminen on aivan valtava sitoumus, josta ei pääse ikinä irti.
Perheelliset sanovat "lapset rikastuttavat elämää". Mitähän tuokin oikeasti tarkoittaa? Näyttäisi nimittäin olevan aivan päinvastoin.
Miksi kirjoitan? En tiedä. Mutta pizzani kärähti aivan mustaksi jo puoli tuntia sitten. No mitäpä tuosta taidan mennä alakerran Thai-ravinteliin murkinoimaan. Muutaman oluen kera tietysti.
Sinkkuelämä on parasta.
Son moro.
Tiedän, että minulla on koko ilta aikaa itseni viihdyttämiseksi. Yleensä maanantai on rankan viikonlopun jälkeen se päivä kun haluaa vain olla yksin ja tappaa aikaa ilman mitään sen kummempaa ohjelmaa. Taidan tänään pysytellä visusti vällyjen välissä ja raapia persettäni. Ei ole oikeastaan muita velvotteita. Telkkuakin voisi ehkä katsoa.
Välillä tuntuu siltä kuin olisi vähän tylsääkin, mutta sitten mieleeni tulee se, että kuinka asiat voisivat oikeasti olla...
~~~~~~~~ Mielikuvitelma perhe-elämästä alkaa ~~~~~~~~
Aamulla herääminen olisi klo 6 koska itse pitää ehtiä käymään suihkussa ja söydä ennen kuin alkaa tekemään kersoille aamiaista. Töihin lähtö klo 7.15 jotta kerkiää käydä heittämässä muksun päivähoitoon ja toisen kouluun. Sitten 8 tuntia töissä raatamista, jossa ei sinällään olisi mitään eroa nykyiseen. Tämän jälkeen kauppaan ostamaan ruokaa neljälle ihmiselle ja sitten kersat päivähoidosta. Tämän jälkeen kotiin. Klo 17 ruuanlaitto joka pitää sisällään perunoiden kuorintaa ja keiton hämmennystä. Tottahan lasten pitää saada kunnollista ruokaa. Lisäksi 4 hengen pitsoihin ei ole varaa, kun ylimääräiset rahat menevät lasten harrastuksiin. Ruuanlaiton on tapahduttava kuitenkin vilkkaasti koska lasten täytyy ehtiä syömädä ennen balettiharjoituksia. 18.00 puolijuoksua autolle, muksut autoon ja balettitunneille. 1,5 tuntia perseen puudutusta puisilla penkeillä lasten balettiharjoittelua katsoen. Klo 20.30 takaisin kotona. Lapset pitävät hirveää meteliä koska en anna heidän katsoa Muumeja videolta kun haluan katsoa uutiset. 21.00 lapset nukkumaan. Tämän jälkeen laitan astianpesukoneen päälle, vien pyykit kuivumaan ja siivoan lelut lattioilta. Kello on ilta kymmenen. Olen aivan puhki. Eukollanikin on päänsärky (kuten tavallista) ja käyn heti nukkumaan. Onhan sitä pesää jo höylättykin kyllästymiseen saakka. Olen tehnyt "töitä" periaatteessa aamukuudesta asti (16h) ja huomenna on uusi samanlainen päivä edessä. Joku muu on käyttänyt rahasi. Viikonloppuna onkin kivaa kun perjantaina voin juoda olutta (ei kuitenkaan kahdeksaa enempää, ettei eukko suutu) ja saa grillatakkin.
~~~~~~~~ Mielikuvitelma perhe-elämästä päättyy ~~~~~~~~
Ulkopuolinen kun katsoo asiaa niin tuntuu siltä, että perhe on kuin toinen työ joka alkaa aina, kun päätoiminen työ loppuu. Kaiken lisäksi kaikki rahat menee siihen. Olen laskenut, että kunhan valmistun (aivan kohta), itselleni jää kuukaudessa verojen, laskujen ja lainan lyhenysten jälkeen noin 800 euroa käteen. Eihän se hirveästi ole, mutta kyllä sillä itseään viihdyttää. Jos perustaisin perheen niin veikkaan, että löysää rahaa jäisi kuukaudessa ehkä noin satanen, mutta sitäkään ei kerkeisi käyttämään missään vaiheessa.
Näiden asioiden valossa tuntuu ja näyttää siltä, että en perusta perhettä ennenkuin saan riittävän painavat perusteet sille. Deittailu on kivaa ja lyhytaikainen seurustelu, mutta perheen perustaminen on aivan valtava sitoumus, josta ei pääse ikinä irti.
Perheelliset sanovat "lapset rikastuttavat elämää". Mitähän tuokin oikeasti tarkoittaa? Näyttäisi nimittäin olevan aivan päinvastoin.
Miksi kirjoitan? En tiedä. Mutta pizzani kärähti aivan mustaksi jo puoli tuntia sitten. No mitäpä tuosta taidan mennä alakerran Thai-ravinteliin murkinoimaan. Muutaman oluen kera tietysti.
Sinkkuelämä on parasta.
Son moro.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aika kiva kirjoitus.
Tuo kuvitelmasi perhe-elämästä (tai eihän se siis mikään kuvitelmaa ollut vaan todellisuutta) on juuri sitä, mitä minä en halua. Olen yli nelikymppinen nainen enkä ole halunnut sitä koskaan. Tänään olen yhä vakuuttuneempi siitä, että kierrän tuollaisen kaukaa. Miesystävä on kyllä ihan mukava kun ei turhaan perhettä aleta leikkiä.
Sinä sen sijaan olet ilmeisesti vielä nuori ja suurella todennäköisyydellä jonain päivänä elät juuri tuollaista elämää. Otan osaa. Nauti niin kauan kuin voit :-)
Voi olla, että vietänkin vielä perhe-elämää. Väitän kuitenkin, että todennäköisyys siihen on aika pieni, koska omaan rationaalisen ajattelutavan tämän asian suhteen ja osaa samaistua arkirutiiniin ennenkuin kokeilen sitä itse.
Kun juttelen ikätovereideni kanssa perheellisyydestä ja tuon oman kantani esille, pitävät muut minua vähintäänkin outona.
Näin minä olen asiaa yrittänyt kavereille selittää:
Sanotaan, että vapautta ei osaa arvostaa ennen kuin se otetaan pois. Itse olen tämän jo kerran kokenut. Luulin, että armeijassa raskaimmin minuun tulee vaikuttamaan fyysiset rasitteet kuten väsymys, nälkä ja kylmä sekä psyykkiset seikat kuten pelko ja turvattomuuden tunne. Mutta kovin paikka minulle olikin vapauden menetys. Elämä muuttuu todella kurjaksi, kun oma aika häviää ja joudut toimimaan muiden ihmisten ehdoilla. Siitähän perhe-elämässä on kuitenkin aika pitkälle kysymys.
Olen mietiskellyt samantyyppisiä juttuja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että unohdat nyt sen kaiken hyvän mitä suhde ja lapset tuovat tullessaan. Minulla ei kylläkään ole faktaan perustuvaa tietoa koska sinkkuilen itsekin edelleen.
Ajattelen niin, että jos perustaa kodin ihmisen kanssa, jota todella rakastaa ja jonka kanssa todella haluaa jakaa elämänsä ja arkensa, sekin on sinänsä jo yhdenasteinen täyttymys. Sanovat myös, että äidin/ isänvaisto herää vasta kun oma lapsi on sylissä ja että arvomaailma muuttuu täysin.
Uskoisin, että jossainvaiheessa sitä alkaa haluta sisältöä elämäänsä ja oman navan ympärillä pyöriminen käy tylsäksi.
Minä olen täysin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, mutta uskon että muutaman vuoden sisällä tulee tarve rakentaa jotakin pysyvämpää. Tottapuhuakseni elämälläni ei juurikaan tällähetkellä ole tarkoitusta vaan se on päämäärätöntä haahuilua, mikä on kyllä hyvä kokea myös.
Tämä nyt oli puhtaasti henkilökohtainen ajatukseni asiasta.
"...omaan rationaalisen ajattelutavan tämän asian suhteen ja osaa samaistua arkirutiiniin ennenkuin kokeilen sitä itse..."
Tuo realistinen ajattelusi olikin mielenkiintoista.
Vähän tuntuu siltä, että perhettä perustamassa olevan ei kestä ajatella noin realistisesti. Hänen pitää olla vähän sellaisessa ruusunpunaisessa pilvessä, jolloin näkee vain tilanteen "romanttiset" puolet. Tai sitten suuri osa perheen perustamisista tapahtuu myös vahingossa, jos tällainen ilmaisu sallitaan.
En epäile, etteikö valtaosa perheellisistä ole onnellisia perheestään ja että kiintymys lapsiin tulee silloin, kun omat syntyvät. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon on perheellisiä, jotka katuvat tilannettaan. Aivan varmasti on myös sellaisia, jotka katuvat mutta näistä asioista vain ei sovi puhua ääneen. Puolisostahan toki pääsee eroon mutta ei lapsista.
Eikö eukko sitten osallistuisi mitenkään tuohon lastenhoitoon? :P
Töitten jälkeen tulen kotiin, ruokin kissan ja syön jotain pientä itsekin. Ruokaa en laita, sillä siitä puuhasta sain tarpeekseni, kun minulla oli lapsia. Useimpina iltoina menen vielä jonnekin. Kuulun lukuisiin yhdistyksiin, harrastan monenlaista ja deittailenkin. Elämäni on tosi mukavaa - ja taatusti helpompaa kuin ikinä ennen. Silti: aikuiset lapseni ovat tärkeimmät ihmiset maailmassa minulle. Suuri onni, että sain heidät!
Heititkö elämänkumppanisi heti ja välittömästi ulos elämästäsi kun hän kävi tarpeettomaksi?
Olin naimisissa kokonaiset 22 vuotta, mutta lopulta tuli hitaankin mitta täyteen.
Onhan toi vapaata, mutta niin kylmää. Ja tylsäksi käy ilta noin kuitenkin jossain vaiheessa. Rakkaudesta ja välittämisestä niille lapsille sitä ruokaa laittaa ja kuskaa harrastuksiin. Ja se rakkaus ja välittäminen mitä lapsilta ja naiselta saa, niin auttaa jaksamaan ihmetekoihin ihan huomaamatta.
On mahtava tunne kun on joillekkin hyvin välttämätön, tarpeellinen, jopa korvaamaton. Niin läheiset ihmiset kuin nainen ja lapset antavat elämään paljon enemmän kuin ottavat. En vaihtaisi yksinelämiseen.
Sanotaan, että "Lapset antavat paljon enemmän mitä ottavat". Voi olla, että ne antavatkin jotain. Se 'jotain' on vain niin absurdilta kuullostava ja epämääräinen käsite jonka sisältöä en pysty lainkaan ymmärtämään. Voi olla, että sen 'jotain' sisältö paljastuu vasta sitten kun on lapsia hankkinut.
En kuitenkaan voi sijoittaa koko loppua nuoruuttani (jota aijon viettää 5-kymppiseksi saakka) yhden pimeän kortin varaan. Mitä jos se 'jotain'-kortti paljastukin bluffaukseksi? Perheellisten uskottelua tms... Mitä jos sen arvo onkin oikeasti lähellä nollaa? Jos näin olisi niin joutuisin pelaamaan todella paskoilla korteilla kaksi tai kolme vuosikymmentä...
...
huh
kylläpä kaksi olutta ja viinilasi pistää syvälliseksi
..kuvitelma. Minä tosin kävisin kaupassa vain kerran viikossa ja ostaisin sitten pari kärryllistä kamaa kerralla. Ja ehkä hieman puolivalmisteita. Kyllähän ne kersat saa hoidossa porkkanaraastetta ja perunaa ihan tarpeeksi?
Suosittelen sulle sitten vaikka kolmen lapsen yhteishuoltajaa ja sellaista suhdetta että ette muuta yhteen. Tapailette vain silloin kun muksut ovat isällään. Nainen ei toivottavasti halua lisää lapsia ja sun ei tarvitse niitä nähdä. No ei kai, onhan niitä naisiakin, jotka ei halua tuohon oravanpyörään.
Ihana karrikoitu kuvaus perhe-elämästä :)
Mutta toisinkin voisi olla vaikka näin:
Aamulla herätys klo:7.00 ja kas kummaa taas tutunnäköinen lyyli vieressä ; ai niin se on emäntäni ja ollut sitä viimeiset 14 vuotta mutta hyvältä näyttää ehtisköhän sitä äh eipä ehdi pitää jättää iltaan.Koko porukan herätys ja äkkiä itse suihkuun ennen kuin tyttäret ehtii vallata sitä no suihkun jälkeen joku ihana ihminen on keittänyt kahvin ja pusu ja suihkun vaihto lennosta. Lapset tyhjentävät jääkaappia ja perinteinen motkotus ett ruuat sitt jääkaappiin ja muistakaa siivota jälkenne.Minun pitää viedä nuorimmainen tarhaan mutta ihanaa kun ei ole kiirettä vaan työ kyllä odottaa.
Päivä töissä on ihan kiva kun tapaa muitakin ihmisiä (osaa arvostaa tälläisia pikkujuttuja)ja tietysti pitää soittaa emännälle töihin ties mitä mukavaa sille on päivän aikana sattunu :)Haen nuorimmaisen tarhasta ja ja ihanaa kun joku on tullu minua aiemmin kotiin ja ruoka on melkeen valmis. Syödessä käydään päivää läpi (sillä välin lapset on jo ehtineet moittia ruokaa monta kertaa hyi en syö tuota ja.....)ja lasten ihanille jutuille saa kyllä nauraa (ei aina ääneen mutt me virnistellään emännän kans toisillemme)Sitt ruokalepo kun isommat lapset katsovat pienempii ja taas pitää malttaa oottaa sitä iltaa :)
No eipäs tullu pitkiä nokosia kun pitää viedä yksi lapsista harkkoihin ja emäntä haluais mennä jumpaan ja vähän myöhemmin huomaan ett jeee minä olen yksin kotona äkkiä musiikkia isolle ja nauttimaan tästä harvinaisuudesta (totta kai se astian- ja pyykkikone pitää panna päälle mutt ne on siitt hyviä ett ne osaa pestä ihan ite).
Illalla katsotaan koko porukka samaa telkkaria vaikk kaikilla ois kyllä omakin mutt mutt on ihan kivaa jätistellä mitä katotaan ja sitt ennen 10 lapset nukkumaan (isommat lukevat kuiteski vielä omissa sängyissään) ja me emännän kanssa voidaankin olla ihan kaksistaan eli lisää juttelua ja pusuja. Itse laitetaan ihan lian myöhään nukkumaan ku pitää hoitaa se yks juttu ja pakkohan sitä on antaa ku noin kauniisti pyydetään Ja hyvää yötä huomenna on ihan uus ja erillainen päivä ai niin ja minä niinku ihan pikkusen tykkään sinusta rakkaani.
Saankohan mäkin joskus jotain tuollaista aikaiseksi? :-)
Olet onnenpoika, tuli tosi hyvä mieli sun viestistä. Ihanaa kerrassaan.
Joka ilta toivon ettei aurinko nouse seuraavana päivänä...aamulla aurinkonsäteet osuvat silmiini aina kesken parhaimman unen..mutisen kirouksia milloin milläkin kielellä niin että kämppikseni herää ellei jo ole hereillä...
pakotan itseni kouluun toivoen että saisin jotain projektejani valmiiksikin...harvoin saan mitään aikaiseksi...
sitten ruokatunnilla selailen suomi24:sen läpi...hienoa..tätä tässä kaivataankin...teiniä joka miettii miten tehdä aloitteen jonkun suhteen...pakko kai yrittää auttaa jotenkin....jotain sentään missä olen hyvä...muiden auttamisessa
Koulusta ulos 16:00...hetki tv:n katselua...voisi kai kylällä käydä pyörähtämässä vakioliikkeet läpi jos löytäisi jotain hienoa...Tetuan..samoja Viikatemies aiheisia seinälippuja...nehän minulla jo onkin...Nemesis...hienoja miekkoja mihin minulla ei ole ikinä varaa...miekkakokoelmaankin olisi mukava saada lisäystä...
sitten Sestoon ruokaostoksille ja sitten pysähdys Forumin Arnolds:illa...donuts...njam...kesä on hienoa aikaa...kaikki paremman sukupuolen edustajat käyttävät minihameita....ja pitävät kädestä poikakaveriaan..huokaus...
Hetken syvällistä pohdiskelua kuinka pitkään minun on jatkettava ikuista yksin vaeltamista johon exäni minut kirosi...
Sitten palaan kämpälläni jota tapaan kutsua nimellä "Yksinäisyyden Vuori" ...teeveestä ei ennen iltaa tulee oikeastaan mitään...Voisihan sitä mennä kämppiksen kanssa pelaamaan muutaman erän biljardia
pari ohjelmaa parhaimmillaan illassa telkusta...
sitten nukkumaan päässäni tieto mitä huominen tuo tullessaan...samaa kuin edeltäjänsä..ja toivo siitä että ehkä aurinko ei nousekaan huomenna...mutta joka kirottu aamu se nousee ja herättää minut valonsäteillään..olisi pitänyt valita se toinen punkka jonka edessä ei ole sitä kirottua pikkuikkunaa
Ei millään pahalla, mutta kuullostaa siltä kuin kärsisit masennuksesta.
Kokeileppa sellaista, että otat seiniltäsi viikatemiesliput ja kaiken muunkin mustan alas. Ei ihme, että oma koti assosioituu kaikkeen apämiellyttävään mikäli siellä on tunnelma kuin helvetin esikartanoissa. Lisäksi voisit vaihtaan death-metallin poppiin ja pitää verhot auki aina valoisan aikaan.
Näin minä tekisin...
Mistähän oletit minun kuuntelevan Death Metallia...?*heittelee superpalloaan seinää vasten, kerta toisensa jälkeen* itseasiassa musiikkimakuni on toinen, jolla saan kämppikseni hermot ratkeamaan...*piilottaa suomipop levyt selkänsä taakse* olen kaukana hevarista..ristiriitainen persoona kuvastaisi paremmin...
Tässä ote omasta elämästäni tätä nykyä.
Aamulla heräilen siihen kun porukat lähtee töihin, itellä lukio loppunut kuukauden päivät takaperin joten vapaata riittää, töitä en ole saanut/ jaksanut etsiä. Nelosen aamupiirretyt saatan syynätä ja jonkinlaiset treenit suorittaa.
Käyn syynäämässä mailin, jonka jälkeen aikaa kuluu vartin verran suomi24:en keskustelupalstalla nuorten rakkausongelmia lukien.
Jo jonkinlaiseksi perinteeksi on muodostunut seuraavan vartin kuluttaminen aikuisviihdesivuilla, jonka jälkeen pikainen aamuhelpotus panetti tai ei.
Seuraavat pari tuntia, 10:00-12:00 kuluu musiikkia kuunnellen ja telkkarin kanavia vaihdellen, jonka jälkeen kolmosen chatti taustalle pyörimään. Mahdolliset kuulumiset vaihdetaan kännykän välityksellä ihastukseni = parhaan kaverini kanssa. Totta kai tämä kyseinen naisihminen seurustelee, ei kuitenkaan minun kanssani, joten kuulumistenkin kysely masentaa osaltaan. Olen kyllä sanonut tälle henkilölle että olen häneen ihastunut enemmän kuin kehenkään muuhun jos jotakuta kiinnostaa.
Kellon ollessa kahden maita saatan heittää koulusta pääseviä kavereitani kotiinsa tai milloin mihinkin koska en osaa sanoa ei, eikä kenelläkään muulla ilmeisesti tunnu olevan autoa. Kaupungin pillurallien jälkeen kello alkaa olla jotain neljän paikkeilla.
Mahdolliset mailien tarkistukset/ keskusteluihin tulleiden uusien teiniongelmien lukemiset.
Harkoissa saatan käydä tässä välissä jos motivaatio antaa myöten.
Voiko elämä olla tylsempää puoli kahdeksaan asti, jolloin on salattujen elämien vuoro, jonka jälkeen subilta frendit.
Loppuilta meneekin sitten tyyliin seinää tuijottaessa, kuulumiset saatan taas vaihtaa kaverini (siis sen saman ihastuksen) kanssa.
Nukkumaan mennessä ajattelen tätä ihastustani, kunnes simahdan.
Siinä melko yleinen päiväohjelmani, jonka koen niin masentavaksi vain ja ainoastaan sen takia, etten saa tätä tyttöä mielestäni. En kuitenkaan ole itsetuhoinen ja elämänhalunsa menettänyt nuori vaikka siltä se voi kuulostaakin. Nyt vain tuntuu että kaikilla muilla on jotain elämää paitsi minulla. Sinkkumiehen elämää tämäkin siis.
Herätys klo 0700
Piirretyt neloselta klo 0700 - 0800
Duuni alkaa klo 0800
Koneen ääressä klo 0800 - 1200
Postin haku klo 1201
Koneen ääressä klo 1230 - 1600
Duuni loppuu klo 1600
Epäterveellistä safkaa klo 1601
Tietokoneella pelaamista klo 1630 - 2000
Iltapala klo 2000
Teeveetä klo 2000 - 0100
Nukkumaan klo 0101
Ja aamulla alusta...
Leppoisaa on sinkkumiehen elämä. Kukin tekee mitä tykkää. Ei velvotteita. Uskotko että joku saattaa olla sinulle kateellinen juttusi luettuaan. Niinkuin sanoin niin vapautta ei osaa arvostaa ennen kuin sen menettää.
Itse tulin juuri baarista. Ilta vähän venähti kavereiden kanssa, mutta hauskaa oli. Ei mitään super ihmeellistä, mutta tänään onkin tiistai - keskiviikon aatto. Sen verran piti hillitä ettei olisi krapulaa huomenna. Muusta ei väliä.
Huominen on taas uusi elämys. Kahdet bileet olisi joista pitää valita...
Öitä
9 herätys
9-10 aamupala, email, nettailua, suihku
10-12 opiskelua
12 ruoka
12-17 opiskelua
17 ruoka
17-20 opiskelua
20-21 opiskelua tai epämääräistä häröilyä ympäri taloa
21-23 tv
23 tv (conan o brian)
24-02 tv (bbc dwtv)
02-03 nukkumaan