Tuon toisen keskusteluketjun innoittamana kyselen nyt mielipiteitänne ja kokemuksianne seuraavaan asiaan - milloin esitellä uusi suhde lapsille? Kyseessä aikuisten yli 4-kymppisten suhde ja takana parisen kuukautta seurustelua. Lapset - toisella aikuiset, toiselle nuoremmat - tietävät kyllä isän/äidin uuden ystävän olemassa olon, mutta tavattu ei olla.
Nyt vaan tuon toisen ketjun myötä asia tuli mieleeni ja toivoisinkin kommentteja ja kokemuksia.
Jokainen tilanne on toki erilainen ja yksilöllinen, mutta kuinka olette toimineet noin yleensä; riittääkö muutama kuukausi vai onko jollain mennyt pidempäänkin ennen esittelyjä?
Ja kuinka paljon mielestänne tämä sitten kertoo suhteen vakavuudesta, siitä ollaanko molemmin puolin yhdessä ihan tosissaan?
Keskustelua ja pohdintaa, kiitos :)
Nyt vaan tuon toisen ketjun myötä asia tuli mieleeni ja toivoisinkin kommentteja ja kokemuksia.
Jokainen tilanne on toki erilainen ja yksilöllinen, mutta kuinka olette toimineet noin yleensä; riittääkö muutama kuukausi vai onko jollain mennyt pidempäänkin ennen esittelyjä?
Ja kuinka paljon mielestänne tämä sitten kertoo suhteen vakavuudesta, siitä ollaanko molemmin puolin yhdessä ihan tosissaan?
Keskustelua ja pohdintaa, kiitos :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olimme seurustelleet/tapailleet puoli vuotta, kun tule esiin että on tällainen suhde. Lapset (14 ja 17v) halusivat tavata oikopäätä tämän tuttavuuteni. Tapasimme kahvilassa ja olin kauhusta jäykkänä. Onneksi mies ja teinit hoitivat puhumisen.
Mielestäni suhteella tulee olla jo jotain pohjaa ennen tapaamista, toisaalta taas jos suhde etenee ja vakavoituu ja aletaan suunnitella yhteenmuuttoa tms. niin sitten mielestäni esittely on venynyt liian pitkälle. Lapsia täytyy valmistella ja heidän täytyy osata valmistautua. Esitellessä on teietnkin hyvä tuoda esiin että te tapailette ja olette tutustumisvaiheessa ja että se on aika, joka näyttää tuleeko siitä enemmän.
Kiitos järkevästä vastauksestasi :)
Vaikka itselläni jo elämänkokemusta ja vuosiakin on mittarissa, tämä asia on kohdallani ihan uusi. Ja tietysti perusvikkelän luonteeni mukaisesti olen siis ihan turhaan ollut hieman loukkaantunut tai jopa pahoittanut mieleni. Minulla itselläni siis on jo isot lapset, mutta toisella osapuolella vielä paljonkin nuoremmat. Ja tapaamisiahan siis lasten kanssa riittää (=erossa oloa meille) vielä moniksi vuosiksi. Nämäkin ovat minulle outoja asioita ja ikävä saa aikaan sitten hankauksia suhteeseen - nimenomaan sille osapuolelle jolla aikaa ja mahdollisuuksia enempäänkin olisi. li minulle...
Miten siitä olette aluksi selvinneet, sen voisin vielä mielelläni 'kuulla' ;)
Nämä on tietysti niin tapauskohtaisia asioita, mutta kun itse omassa päässään niitä vaan pyörittelee, ei pian näe metsää puilta.
Hyvää (kesän) jatkoa sinulle ja parisuhteellenne tietysti myös :D
Ehkä niin kuin joku sanoikin. Vasta, kun on varmuus suhteen jatkumisesta. Tämä on tärkeää erityisesti nuorille lapsille, että heille ei jatkuvasti esitellä uutta äitipuolta, jne.
Jos lapset ovat jo aikuisia, kuten sinulla, he varmasti osaavat suhtautua asiaan aikuisemmin :)
Jos sinun lapsille on tärkeää tutustuminen, mutta miehen lapsille on parempi odottaa vähän aikaa, niin esitelkää mies aikuisille lapsillesi.
Miehelle plussa siitä, että ei esittele sinua liian aikaisin nuorille lapsilleen. Siitä voi tulla paljon puhumista. Ja exät tuovat vielä oman suolansa esittelysoppaan, että milloin kannattaa....
Jos mies on tosissaan kanssasi, hän kyllä tulee tutustuttamaan sinut lapsiinsa. Viimeistään silloin kun asutte samassa asunnossa. Se on silloin teille kaikille helpompaa, eikä sinun tarvitse olla poissa tapaamisten aikana :)