Olen tehnyt mielenkiintoisen huomion suomalaisista naisista: suominaiset eivät halua lahjoja! Kyllä, luit oikein. Suomesta löytyy todellakin ihmisiä, jotka eivät halua saada jotain vastikkeetta. Eikö olekin outoa? Sana "lahja" tarkoittaa: antaa tai saada jotain, ilman että siihen liittyy ns. velkaa.
Englanniksi lahja määritellään: "Something that is bestowed voluntarily and without compensation". Eli lahja annetaan lahjan antajan omasta tahdosta eikä lahjan saaja (tietenkään) jää millään tavalla "velkaa" lahjan antajalle. Koska silloinhan ei olisi kyse lahjasta :D
Mutta asiaan. Jos suominainen X kertoo, että "mulla meni kännykkä rikki" ja minä totean siihen, että "ei se mitään. Voin ostaa sulle uuden", niin voitte arvata mitä nuori nainen tähän vastaa: "Ei tarvi!"
Auts. Taas tuli kuvainnollinen avokämmen naamalle. On tää outo maa, kun naiset eivät edes lahjoja halua saada. Onko nyt niin, että Suomessa naiset ovat jotenkin ymmärtäneet lahjat väärin? Niin, että lahjan saaja jäisi jotain velkaa lahjan antajalle? Koska niinhän asia ei ole. Ainoastaan TÄYSI IDIOOTTI kieltäytyy, jos joku vapaasta tahdostaan ja vastikkeetta lupautuu ostamaan 200 euron kännykän!
Jaa että miten muualla? Oman kokemukseni mukaan vaikkapa Pohjois-Amerikan puolella on aika helppo antaa lahjoja. Ennemminkin jopa niin, että siellä naiset aktiivisesti pyytävät saada lahjoja ja sitä joutuu sitten toppuuttelemaan... Ihmettelen vaan, miksi Suomessa sama ei onnistu?
No, ympyrä sulkeutuu taas suominaisiin palstan aihepiirin mukaisesti. Miten ihmeessä joku suomalainen kieltäytyy lahjasta; vaikkapa siitä, että mies maksaa ravintolassa tai kahvilassa käynnin, tai ostaa puolituntemattomalle naiselle uuden kännykän? On tämä vaan outo maa, kun ei lahjoja saa antaa! Onko naisten itsetunto niin heikko, etteivät he kestä saada lahjoja? Lahjan saantihan on positiivinen asia!
Onneksi hyväntekeväisyysjärjestöt pitävät pankkitilejään ympäri vuorokauden auki, joten minä saan dumpata taloudellisen ylijäämäni minne haluan, mutta silti ihmettelen, miksi Suomessa on niin vaikeaa antaa lahjoja. Luulevatko naiset todella, että he jäävät jotain "velkaa"?
Englanniksi lahja määritellään: "Something that is bestowed voluntarily and without compensation". Eli lahja annetaan lahjan antajan omasta tahdosta eikä lahjan saaja (tietenkään) jää millään tavalla "velkaa" lahjan antajalle. Koska silloinhan ei olisi kyse lahjasta :D
Mutta asiaan. Jos suominainen X kertoo, että "mulla meni kännykkä rikki" ja minä totean siihen, että "ei se mitään. Voin ostaa sulle uuden", niin voitte arvata mitä nuori nainen tähän vastaa: "Ei tarvi!"
Auts. Taas tuli kuvainnollinen avokämmen naamalle. On tää outo maa, kun naiset eivät edes lahjoja halua saada. Onko nyt niin, että Suomessa naiset ovat jotenkin ymmärtäneet lahjat väärin? Niin, että lahjan saaja jäisi jotain velkaa lahjan antajalle? Koska niinhän asia ei ole. Ainoastaan TÄYSI IDIOOTTI kieltäytyy, jos joku vapaasta tahdostaan ja vastikkeetta lupautuu ostamaan 200 euron kännykän!
Jaa että miten muualla? Oman kokemukseni mukaan vaikkapa Pohjois-Amerikan puolella on aika helppo antaa lahjoja. Ennemminkin jopa niin, että siellä naiset aktiivisesti pyytävät saada lahjoja ja sitä joutuu sitten toppuuttelemaan... Ihmettelen vaan, miksi Suomessa sama ei onnistu?
No, ympyrä sulkeutuu taas suominaisiin palstan aihepiirin mukaisesti. Miten ihmeessä joku suomalainen kieltäytyy lahjasta; vaikkapa siitä, että mies maksaa ravintolassa tai kahvilassa käynnin, tai ostaa puolituntemattomalle naiselle uuden kännykän? On tämä vaan outo maa, kun ei lahjoja saa antaa! Onko naisten itsetunto niin heikko, etteivät he kestä saada lahjoja? Lahjan saantihan on positiivinen asia!
Onneksi hyväntekeväisyysjärjestöt pitävät pankkitilejään ympäri vuorokauden auki, joten minä saan dumpata taloudellisen ylijäämäni minne haluan, mutta silti ihmettelen, miksi Suomessa on niin vaikeaa antaa lahjoja. Luulevatko naiset todella, että he jäävät jotain "velkaa"?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hassu kirjoitus ja hassu asia. Tosiaan suomalaiset eivät osaa ottaa vastaan kovin helposti lahjoja vastaan ilman mitään syytä kuten juhlapäiviä. Lahjan antaminen muuten vain onnistuu jos tyrkyttää enemmän eli jos nainen kieltäytyy ensin lahjasta, niin siihen voisi vastata, että ihan totta tämä ok sulla ja sinulle itsellesi tulee hyvä mieli jos voit ostaa hänelle kännykän eikä se velvoita mihinkään. Ehkä siten onnistuu.
täällä on totuttu olemaan omillaan.
Jos haluat antaa lahjan, niin mieluummin järjestä naiselle jotain kivaa ohjelmaa, jokin yllätys tai muu persoonallinen, mutta ei kovin suurellinen lahja.
Minusta tuo kännykän ostaminen oli jo aika outoa. On totta, että ei kännykkä enää nykyään ole mikään statusesine, eikä välttämättä kalliskaan, mutta jotenkin tuntuu oudolta, että puolituntemattomalle sellaisen silti siitä vaan hankkisi.
Vaikka tarkoituksesi ilmeisesti on vilpitön (eikö niin?), niin silti tuollainen random-lahjominen voidaan käsittää, ja varmaan käsitetäänkin joko
a) toisen ostamiseksi
b) liian imeläksi
Meillä nyt vaan on sellainen kulttuuri, jossa on totuttu miesten ja naisien voimin nostamaan perunaa kummatkin kädet paskassa ja tekemään itse omat rahansa että ei tarvitse olla toisista riippuvainen.
tätä yleistämistä. Yks nainen tekee=kaikki naiset tekee. Vittu mikä pässi. Ja se ties sen että joutuu sulle korvaamaan asian kun kuitenkin kierona olisit mennyt muistuttamaan sitä joskus että:"ostin sulle kännykän" niin fiksuna naisena se haistoi tän ansan.
Oikein sulle että kieltäytyi.
...ymmärtänyt viestiä. Yleistäminen ei ollut jutun pointti. Kokeileppas vielä kerran. Yritä löytää tekstin pointti. Mitä väliä sillä on sanooko naiset vai nainen. Pointti, pointti, pointti... meniks kaaliin. Ei enää näitä yleistämisviestejä jooko, vaan luetun ymmärtämistä, pyydän.
nöösi poika pikkuisen antropologiaa ja selvitä mitä tarkoittaa resiprokia. Aloita vaikka Polanyista, Levi-Straussista tai Mauss'ista.
Miksi naiselle tarvitsisi ostaa uusi känny, miksi hän ei saisi ostaa sitä itse?
Siinä onkin jälleen yksi osoitus siitä miten
fiksuja suominaiset ovat.
Oletko sinä tosissasi? Että ihan muuten vain ostaisit tuntemattomalle ihmiselle kännykän? Miksi?
Minä en ole koskaan elämässäni ottanut vastaan mieheltä mitään rahanarvoista ja olen ylpeä siitä. Enkä koskaan ottaisi; jos olisin suhteessa, sanoisin, etten halua syntymäpäivä- enkä joululahjoja enkä ylipäätään mitään mihin mies on käyttänyt rahaa. Jos mennään ravintolaan, niin maksan sen mitä syön ja juon, jos leffaan, niin maksan oman lippuni. Musta olisi ihan kummallista ottaa vastaan mieheltä rahaa tai lahjoja, varsinkin, kun Suomessa miehet pitää naisia huorina jo siksi, jos joutuvat maksamaan puolet yhteisestä asunnosta. Suomessa asenne tuntuu olevan se, että naisen pitäisi maksaa miehelle, että mies pitää patjanaan! Mä en varmaan edes voisi olla jonkun amerikkalaisen miehen kanssa, jolle on normia ostaa naiselleen lahjoja ja muuta...
mitä hehkuttamista on joustamattomuudessa ja ennakkoluuloissa? sama kuin joku hehkuttaisi, ettei ole koskaan miehen antanut avata ovea, eikä antaisi edes suhteessa. no kukin tyylillään.
Tämä kommentti kiteyttää juuri sen asenteen, joka monesta (ei toki kaikista!) suominaisesta huokuu.
voisin huolia uuden kännykän. Anna sp-osoitteesi niin lähetän tilinumeroni, jotta voit lahjoittaa nuo 200e.
Kys. nainen arvasi, että sä olisit vaatinut häneltä vastalahjaa.
Täydellisessä jugu-jugu maassa noin voisi aina käydäkkin mutta oikeasti valtiotkin käyttävät eräänlaisia kiristyslahjoja oman politiikkansa ajamiseen. Samoin myös jotkut miehet baareissa drinkkejä ja toiset parisuhteissa kalliita sormuksia ym.rihkamaa.
Jos kieltäytyy, voi näyttää epäkohteliaalta mutta jos suostuu vastaanottamaan lahjan niin miehestä saattaa kuoriutua stalkkaava psyko-ATM jolle pitäisi antaa seksiä yms. koska mies oli "hyvä naiselle".
kyllä minä ainakin otan vastaan...valitettavasti suomipojat vaan ei ole tottu nut niitä antamaan!
Voi poika. Susta paistaa niin läpi tuo hyväksytyksi tulemisen tarve että kaikki näkee sen. Tuollainen lahjomisen yritys on säälittävää. Eipä ihme että nainen tunsi itsensä vaivautuneeksi. Älä leveile rahoillasi sillä ei tehdä vaikutusta kuin pikkutyttöihin.
En ole oikeasti ns. varakas, mutta kuitenkin jonkin verran keskituloisen yläpuolella.
Taskuun jää vain ylimääräistä, koska sanonnan mukaan: "Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot."
Ei tarvitse paljoa laskeskella, kun jo tajuaa, että henkilö joka ei polta tupakkaa, ei käytä alkoholia (kuin pari kertaa vuodessa) eikä syö ravintoloissa saa pidettyä kulut pienenä.
Itse en tajua, miten kenelläkään on varaa laittaa rahaa yhteen tupakka-askiin joka päivä. Sehän on jotain 4-4,50 euroa! Eli 365*4euroa on noin 1500 euroa. Suomessa on siis keskitulosia ihmisiä, joille 1500 euroa vuodessa tupakkaan ei tunnu missään!
Nyt sitten minä olen valmis heittämään kerran-pari vuodessa 200 euroa vaikka tuntemattomalle ihmiselle, ja sitten ihmetellään, että oletko muka varakas? Ei, en ole. Mutta voin heittää vaikka 400 euroa vuodessa saunan uuniin ja tupakoitsijaan verrattuna rahaa jää silti käteen iso kasa! On se kummaa mihin jotkut ihmiset rahansa laittavat...
Kerran erehdyin antamaan lahjan yhdelle naiselle, jota olin tapaillut. Nainen melkein kauhistui asiasta. Noh, suhteemme ei ollut siinä vaiheessa kovin syvä.
Luulisin naisen kokevan asian sillä tavalla, että jos hän ottaa mieheltä lahjan vastaan, on miehellä oikeus panna. Tai ainakin niin, että hän jää miehelle jotain velkaa.
Lahjaa ei ilmeisesti koeta näissä tilanteissa hyvän tahdon osoituksena, vaan pikemminkin kaupankäyntinä.
Vai mitä mieltä olette, varsinkin naiset?
ei lahjaa sen vuoksi anneta että sen vastaanottaja jää "velkaa"..tai että se olisi kaupankäyntiä!
lahjan antaminen on mukavaa, se on huomionosoitus, merkki siitä että välittää!
Silloinkin kun lahjan antaja on saajalle tuntematon?
myöskin, että miksi niitä lahjoja pitää päästä antamaan? Onhan niitä muitakin tapoja, joilla osoittaa huomiota, eikö?
miksi niitä ei pitäisi antaa ja vastaanottaa? itsekin annan lahjoja miehille. se on KIVAA!
puolituntemattomille miehille ostat lahjoja ihan tuosta vaan? Minkälaisia lahjoja? Saanko minäökin?
sanoinko puolituntemattomille? hihiihiih..sanoin miehille...omalle kullalle, veljelle..ystäville......
sun ystävä. Mistä tykkäät jutella? Pystyn puhumaan kilometrikaupalla viihdyttävää läppää aiheesta kuin aiheesta.
Minä en haluaisi lahjoja miehiltä, ellen ole tosi kiinnostunut (paitsi synttärilahjan). En halua ilman syytä lahjoja, koska tunnen juuri jääväni jotain velkaa ja ahdistun. Mies myös tuntuu tyrkyltä jos hän yrittää tuputtaa lahjoja...
eräälle varakkaalle herrasmiehelle kerran annoin lahjaksi erän tuppensahattua puutavaraa.
"En halua ilman syytä lahjoja, koska tunnen juuri jääväni jotain velkaa ja ahdistun. Mies myös tuntuu tyrkyltä jos hän yrittää tuputtaa lahjoja..."
Tätä juuri tarkoitin. Näköjään lahjan saajalle jää kuitenkin tunne, että on sitten jotain "velkaa" lahjan antajalle, ja niinhän ei pitäisi olla. Lahja on lahja, olipa se suklaapatukka tai uusi kännykkä.
Lisäksi lahjan antamienn lämmittää lahjan antajan mieltä. Edes en sekunnin, kun lahjan saaja avaa käärettä silmät kiiluen.
Lahjojen antamista kummastellaan ja epäillään tarkoitusperiä. Eikö kukaan ihmettele vapaaehtoistyöntekijöitä? Mikä heidän salainen tarkoitusperänsä on? Miksi joku lääkäri lähtee puoleksi vuodeksi hyväntekeväisyyshommiin Afrikkaan ilman palkkaa? Kyllä se vaan niin on, että jotkut ihmiset saavat hyvän mielen siitä, että saavat auttaa; joko ilmaisella työpanoksellaan ja lahjoja antamalla. Aivan varmaa on myös se, että lahjan saaja ei jää lahjan antajalle mitään velkaa!
Niin, itsekin vertaat nyt itseäsi noihin hyväntekijöihin..
Väittäisin, että suurin osa (ei kaikki) suomalaisista on sen verran ylpeää porukkaa, ettei halua tuntea olevansa joku hyväntekeväisyyskohde!
Kokeile lentokentällä kantaa kädessäsi lahjakääreeseen pakattua lahjaa ja kävellä odotushallissa ja etsiä katseellasi sopivaa kohdetta, jolle sitä lahjaa voisi tarjota. ;)))