Olen melko nuori opiskeleva sinkkumies. Puolisen vuotta sitten tutustuin harrastuksen parissa yhteen todella mukavaan ja fiksuun tyttöön. Hän on ollut minua kohtaan kokoajan mukava. Ihastuin häneen melko nopeasti, mutta sitten selvisi, että hänellä on poikaystävä. Hänessä on jotain erityistä. Tyttö on pärjännyt opiskeluiden parissa tosi hyvin, hän on älykäs, nätti ja söpö. Olen myös huomannut, että hän on mukava kaikkia kohtaan, jotka ovat häntä kohtaankin mukavia. Hän arvosta muista ihmisiä. Tyttö on suosittu sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta silti hän ei ole ylimielinen, eikä pissa ole noussut päähän. Olen nimittäin huomannut, että opiskelupiireissä on monia tämänkaltaisia tyyppejä, jotka ovat itseään täynnä ja ylimielisiä. Tämä tyttö on tosi luonnollinen ja hyväsydämminen.
Olen saanut moneen kertaan turpaani ihmissuhteissa sekä tytöiltä että pojilta. Minua on esim. koulussa kiusattu ulkonäön takia. En ole ulkonäöltäni mikään malli mutta en rumakaan. Monesti olen tullut tyttöjen kanssa paremmin juttuun. Kyseinen tyttö on kohdellut minua tosi hyvin ja jotenkin tuntuu, että hän on hyväksynyt minut sellaisena kuin olen. Hänen seurassaan on helppo olla. Voi olla, että tämäkin osoittautuu joskus silmänlumeeksi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun joku esittää olevansa minun kaverini, mutta ei sitten olekkaan. Onko normaalia, että tunnen vieläkin vetoa ja ihastusta tähän tyttöön? Huomaan, että hän pyörii ajatuksissani aina välillä. Ihastumisen tunne on lieventynyt kyllä. Olen kesän aikana tutustunut myös tytön poikaystävään ja hänkin on mukava. Ei minua harmita, kun näen heidät yhdessä, enkä ajattele, että haluaisin olla poikaystävän paikalla. Miten päästä lopullisesti yli ihastumisen tunteesta?
Mistä näitä ei niin pinnallisia ja ylimielisiä tyttöjä löytää, jotka eivät olisi varattuja? Jotenkin tuntuu, että kaikki tietämäni mukavat tytöt ovat jo varattuja. Tuntuu siltä, että en löydä mistään vapaata mukavaa tyttöä, joka ihastuisi minuunkin. En jaksaisi odottaa, enkä uskoa löytäväni tämänkaltaista tyttöä.
Olen saanut moneen kertaan turpaani ihmissuhteissa sekä tytöiltä että pojilta. Minua on esim. koulussa kiusattu ulkonäön takia. En ole ulkonäöltäni mikään malli mutta en rumakaan. Monesti olen tullut tyttöjen kanssa paremmin juttuun. Kyseinen tyttö on kohdellut minua tosi hyvin ja jotenkin tuntuu, että hän on hyväksynyt minut sellaisena kuin olen. Hänen seurassaan on helppo olla. Voi olla, että tämäkin osoittautuu joskus silmänlumeeksi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun joku esittää olevansa minun kaverini, mutta ei sitten olekkaan. Onko normaalia, että tunnen vieläkin vetoa ja ihastusta tähän tyttöön? Huomaan, että hän pyörii ajatuksissani aina välillä. Ihastumisen tunne on lieventynyt kyllä. Olen kesän aikana tutustunut myös tytön poikaystävään ja hänkin on mukava. Ei minua harmita, kun näen heidät yhdessä, enkä ajattele, että haluaisin olla poikaystävän paikalla. Miten päästä lopullisesti yli ihastumisen tunteesta?
Mistä näitä ei niin pinnallisia ja ylimielisiä tyttöjä löytää, jotka eivät olisi varattuja? Jotenkin tuntuu, että kaikki tietämäni mukavat tytöt ovat jo varattuja. Tuntuu siltä, että en löydä mistään vapaata mukavaa tyttöä, joka ihastuisi minuunkin. En jaksaisi odottaa, enkä uskoa löytäväni tämänkaltaista tyttöä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jatkoa edelliseen.
Tykkään tästä tytöstä todella paljon. Hän on sellainen tyyppi, että hänestä on vaikea olla pitämättä. Olemme kavereita ja siihen olen tyytyväinen. Ihmetyttää vain tunteeni. Jotenkin vain tuntuu, että hänenkaltaisensa tyypit ovat melko harvinaisia.
Miten pääset yli?
Yksinkertaista. Tämä juttu on todella yksinkertainen. Mieltäsi vaivaa aina se viimeisin ihastus. Ei muuta kuin paksi poskeen ja baanalle ampumaan kottaraisia vuoteeseen. Sillä lailla se objektin yliarvostuminen tipahtaa tavalliseksi arvostamiSeksi.
Tämä muuten ei ollut vitsi.
Just joo. Tältä palstalta on vaikea saada kunnollisia vastauksia
no tuo vastaushan oli täyttä asiaa loppujen lopuksi...?