Miten tässä tilanteessa pitäisi toimia, on yhteinen talo josta on talolaina, ja itse en enää asu siellä, vaan ex-mies asuu, ja laina on niin suuri, että ex-mies ei saa sitä omiin nimiinsä kokonaan? Mä tahdon eroon koko miehestä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Pitääkö tähän hommata lakimies ja pistää talo myyntiin vai miten tämä järjestyy, että pääsen eroon koko retkusta? Ei sillä taida olla mitään käsitystä siitä, että ei se pysty maksamaan sitä lainaa omilla tuloillaan loppuun koskaan.
Talo ongelma
-C-
12561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei ole sun ongelma, miten se selviää veloistaan, jos se kuitenkin pystyy jotenkin rahoittamaan sen, että maksaa sut siitä ulos. Anna toisen olla ja hoitaa hommansa. Ole sinä tyytyväinen, jos rahasi saat. Asioilla on kumma tapa järjestyä, ehkä hän yllätykseksesi kuitenkin pystyy talon pitämään, sitäkö pelkäätkin, kun haluaisit taloa myyntiin tyrkätä?
Ai ei ole mun ongelma miten se selviää veloistaan...KYLLÄ ON niin kauan kun mun nimi on edelleen velkapapereissa. Mulle on ihan sama asuuko se siellä vai missä se asuu, pääasia että homma saadaan loppuun tavalla tai toisella. Mun elämä kärsii siitä, että tämä saamaton vätys ei YMMÄRRÄ että mä en odota enää montaa viikkoa, että hän saa 8kk odottelun jälkeen vihdoin paskansa järjestykseen. Ero on ollut valmis jo kauan, ja mulla on ollut mitta täynnä exän toimettomuutta jo viimeiset 3 vuotta...jos asiat vaan voi jättää tekemättä niin se mies kyllä jättää...
Kyllä itse tiedän kaksikin miestä, jotka ovat jääneet taloon asumaan naisen siitä lähdettyä..
Pankista vaan uusi talolaina mahdollisimman pitkällä maksuajalla ja siihen asumistuki päälle.
Vuokrat on jo niin korkeita, että melkein tulee halvemmaksi asua omaa kämppää..
Mutta sä tarkoitat varmaan sitä, että sun nimes on vielä lainapapereissa?
Silloin menet pankkiin ja sanot, että ero on tullut ja haluat lainasta omalta osaltas eroon.
Kyllä ne siellä opastaa, miten toimia..
Miehes joutuu ostaan sut ulos, jos olette jo kauan taloa maksaneet ja ottaa lainan omiin nimiinsä, talohan menee vakuudeksi ja ne asiat onkin sitten miehesi järjestettävä, ei sinun.
asumistuen saamisen varaan ei sitten kannata laskea yhtään mitään! Totta, että sitä VOI saada myös omistusasuntoon, mutta yksin omakotitalossa asuva mies sitä tuskin saa - tulee ns neliöt vastaan, kas kun asunnossa pitää olla korkeintaan tietty määrä neliöitä per asukas. Itse ostin eron jälkeen rivarinpätkän, jossa asun tyttäreni kanssa ja kun neliöitä on 80, en saa asumistukea, vaikka tässä työttömänä kitkuttelenkin tällä hetkellä. Toiseksi, jos henkilö on töissä, totta kai tulot vaikuttavat maksukykyyn ja tätä kautta asumistuki on usein "no way".
Kumpikin tuntemani mies saa asumistukea, ollaan sen verran tuttuja, että olen itse kysynyt, miten pystyvät talot pitämään. Talot eivät ole mitään uusia.
Toinen tekee iltahommia ravintolassa viikonloppuisin ja toinen on sairaseläkkeellä nykyään.
Varmaan kannattaa jokaisen selvittää oma mahdollisuutensa tukiin.
vaihtelee sitten melko paljon?
Kas kun ystävältäni juuri kysyin, että miten paljon hän saa asumistukea nyt työttömänä ollessaan, kun asuu lapsensa kanssa velkaisessa 85 neliön rivarikämpässä? Ei kuulemma saa asumistukea lainkaan, koska neliöitä kahdella hengellä pitäisi olla noin 60 eli asunto on liian iso heille lain mukaan. Asumiskustannukset eli yhtiövastike sähkö vesi lainankorot ovat reippaasti alle tuon kokoisten asuntojen vuokratason, mutta ei auta. Eli toimeentulotuen puolelle menee ainakin tämän yh-äidin tuet.
Saa kai se siihen oikeuttavaan neliömäärään sen tuen, mitä muutkin?
Se ylimenvä jää sitten tuettomaksi..
Paperit vaan menemään.
virallisestikin jo eronneet eli ositus pitäis tehdä, että pääset talosta ja miehestä lopullisesti eroon. Jos mies ei kerran pysty sinua ulos lunastamaan, talo myyntiin ja rahat puoliksi. Jos taas saa lainan järjestymään, maksaa sitten sinulle tasinkona puolikkaan talosta arvon. Joka tapauksessa lakimiestä kannattaa vaivata sen verran, että pistätte osituksesta musta valkoiselle ositussopimuksen muodossa - sitten ei tämä asia tule kummittelemaan teille myöhemmässä vaiheessa. Ja jollei mies ole yhteistyöhaluinen, hae käräjäoikeuden kautta osituksen tekoa varten pesänjakajaa.
Tietysti riippuu paljon velan määrästä, miten pankki asiaan suhtautuu. Erosin vuosi sitten ja mies halusi jäädä vanhaan kotiimme ja sai ilman vaikeuksia lisää lainaa otti tietenkin jäljellä olevan yhteisen lainan kokonaan nimiinsä. Mistään useista sadoista tuhansista ei ollut kyse, muttei ihan pikkuhiluistakaan ja mies on ihan tavallinen duunari.
Sellainen seikka vielä tuli mieleen, että exäsihän on periaatteessa velvollinen maksamaan sinulle korvausta siitä, että asuu sinun puoliksi omistamassa asunnossa... Vai onko maksanut sinunkin osuutesi lainanlyhennyksistä tänä aikana?
Sehän tässä on vähän ongelmana, että pankki ei edes ajattele, että sillä miehellä olis mahdollisuus saada se maksettua, ja niinpä uutta lainaa hänen nimiin ei tule. Mä olen nyt sitten pattitilanteessa sen takia, en saa omaa uutta asuntolainaa kun puolet tuosta on mun nimissä. Taidan kävellä pankkiin ja sanoa että mun puolesta eiku vaan myyntiin koko talo. Ex-mies on nyt tässä "järjestelly" asioitaan jo vähän liian kauan, ja mä en enää ala odottaa lisää, että se joskus vuoden päästä saa ne järjestykseen ja lainan omiin nimiinsä kokonaan. Tässä on nyt jo odotettu 8kk...
Käy pankissa selvittelemässä ja jos tosiaan ei saa mies enää lainaa muutettua, mökki myyntiin!
Mitä se yksinäinen ukko muutenkaan talolla tekee...menköön vuokralle jonnekkin...tai toisen naisen hoteisiin, jos ei muuta keksi.
Ei sun tartte enää sitä paapoo..
ole siitä kiinnostunut muusta kuin siitä, että lyhennykset tulevat aikanaan - eli ei se siitä miksikään tule, että pankkiin menet asiaa selittämään. Ositus käyntiin ja sitä myöden talo myyntiin, ukko pelaa vain aikaa ja asuu kuin ellun kana valmiissa huushollissa.
No sitä minäkin, että mua käytetään tässä hyväksi. Ei mua enää kiinnosta missä se asuu, asukoot vaikka kuusen alla. Herran rahankäyttö on kai edelleen sitä samaa mitä ennenkin, alkoon riittää rahaa, kaikki muu on vähän niin ja näin.