Avokkien oikeudet

Veljeni kuoli yllättäen. Perinnöksi jäi mökki, asunto ja kaksi autoa. Veljelläni on yksi lapsi entisestä liitosta. Veljeni avovaimo, jonka kanssa 5 vuotta yhdessä asuneet, vaatiikin nyt puolet perinnöstä itselleen. Virallisesti veljeni ja tuo nainen eivät asuneet yhdessä, vaikka käytännössä asuivat viisi vuotta veljeni omistusasunnossa ja naisen virallinen osoite pysyi hänen vanhempien luona (en tosin tähän syytä tiedä).

Veljeni kerennyt tehdä minkäänlaisia perintökirjoja. Hän oli hyvätuloinen ja hankki kaiken omaisuutensa omilla rahoillaan. Avovaimo oli koko suhteen ajan kotona ja eli veljeni kustannuksella. Veljeni osti tuolle naiselle auton, vaikka virallisesti auto oli veljeni nimissä.

Nyt veljeni kuoleman jälkeen kyseinen nainen ei suostu luovuttamaan autoa eikä lähtemään asunnosta. Hän vetoaa siihen, että sai auton veljeltäni lahjaksi ja asunto kuuluu hänen miellestään myös hänelle, koska hän on siinä asunut veljeni viiden vuoden ajan. Hän puhui jostain tasingoista, jotka hän miellestään hänelle kuuluvat. Hän sanoi vievän asian oikeuteen. Aiemmin osoite kyseisellä naisella ollut hänen vanhempien asunnossa, mutta heti veljeni kuoleman jälkeen, hän meni muuttamaan sen veljeni asuntoon.

Mitä meidän on tehtävä? Onko tuolla naisella tosiaankin oikeus saada veljeni omaisuutta perintönä? Hän ei ole senttiäkään tuon omaisuuden hankkimiseen laittanut ja veljelläni oli tuo kaikki ennen kuin hän edes tapasi kyseisen naisen.

Käsityksemme mukaan kyseisellä naisella ei ole mitään oikeutta edes oleskella veljeni asunnossa tai käyttää hänen autojaan. Olemme yrittäneet useampaan kertaan keskustella naisen kanssa rauhallisesti ja asiallisesti, mutta joka kerta hän on vaan alkanut huutamaan ja haukkumaan meitä varkaiksi, koska yritämme hänen miellestään varastaa hänen omaisuutta. Nyt ei enää kenelläkään meistä hermo kestä ja olemme miettineet, että pitäisikö vaan mennä poliisiin tekemään rikosilmoituksen, sillä miellestämme kyseinen nainen on vaan vieras tunkeutuja toisen omaisuudella.
151234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Kannattaa kysyä asianajajalta vaikkapa oikeusaputoimistosta, mutta mielestäni naisella ei ole oikeutta mihinkään veljesi nimissä olevaan omaisuuteen ellei sitten pysty todistamaan että on vastavuoroisesti maksanut esim. talouden huonekalu- ja ruokahankinnat.. Mutta miettikää myös veljenne olisi halunnut teidän tekevän, varmasti hän olisi toivonut avopuolisolleen jäävän jotakin minkä varaan jatkaa tulevaisuudessa..? Eli mielestäni kohtuullista olisi antaa vaikkapa naisen pitää auto jonka voisi halutessaan myydä? Ei kannata ryhtyä tappelemaan ja ahneeksi toisen perintörahojen suhteen.. Mietikää siis miten veljenne olisi luultavasti halunnut perinnön menevän, kunnioittakaa hänen muistoaan älkääkä tapelko rahan kiilto silmissä!

Äänestä
  • Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, kenelle omaisuus kuuluu. Olen lukenut maistraatin nettisivuilta löytyneestä artikkelista avioliittolainsäädännöstä, että kuolleen, naimattoman henkilön omaisuus menee hänen lapselleen. Erittäin mielelläni haluaisin oikeudenmukaisuuden nimissä antaa koko omaisuuden veljeni lapselle. Myös äitimme on sitä mieltä, että koko perintö kuuluu hänen lapsenlapselleen. Itse emme senttiäkään halua itsellemme.

    Ärsyttää vaan, että joku naikkonen vaatii jotain sellaista, mikä ei hänelle kuulu vain sillä perusteella, että on joskus saanut käyttää autoa ja asua asunnossa. Jos joku raha-ahne on, niin tuo naikkonen.

    Äänestä

  • sisko123s kirjoitti:

    Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, kenelle omaisuus kuuluu. Olen lukenut maistraatin nettisivuilta löytyneestä artikkelista avioliittolainsäädännöstä, että kuolleen, naimattoman henkilön omaisuus menee hänen lapselleen. Erittäin mielelläni haluaisin oikeudenmukaisuuden nimissä antaa koko omaisuuden veljeni lapselle. Myös äitimme on sitä mieltä, että koko perintö kuuluu hänen lapsenlapselleen. Itse emme senttiäkään halua itsellemme.

    Ärsyttää vaan, että joku naikkonen vaatii jotain sellaista, mikä ei hänelle kuulu vain sillä perusteella, että on joskus saanut käyttää autoa ja asua asunnossa. Jos joku raha-ahne on, niin tuo naikkonen.

    Ensimmäisen vastaajan neuvot olivat siinä mielessä vääriä, että avoliitossa avopuolisoilla ei ole mitään oikeutta toistensa omaisuuteen liiton päättyessä. Kun osapuolina ovat lapset, eivät omaiset voi ominpäin ryhtyä "kohtuullisiksi" itsepäistä avokkia kohtaan. Siis jos kyseessä ovat alaikäiset lapset, niin heidän etuaan tulee valvoa erityisen tarkasti, jopa virkateitse. Jos veljen lapset ovat jo aikuisia, nämä tietysti tekevät omat ratkaisunsa.

    Sinun tapauksessasi veljen "avoleskellä" on oikeus vain niihin tavaroihin, jotka hän voi omikseen osoittaa. Lähinnä siis hänen henkilökohtaiset tavaransa ynnä sellaiset, jotka hän on mahdollisesti tuonut asuntoon tullessaan. Myös, jos veli ja avokki ovat ostaneet tavaroita yhteisesti, se pitäisi avokin pystyä todistamaan esim. kuiteilla. Noin tulehtuneessa tilanteessa on se riski, että avokki tuhoaa mahdollista todistusaineistoa asunnossa yksin asuessaan eli esim. kuitteja, jotka osoittaisivat jonkun tavaran olleen vain veljesi nimissä. Näin ollen autokin kuuluu veljesi jäämistöön ja hänen perillisilleen, koska ilmeisesti veli ei syystä tai toisesta halunnut autoa avokin omaisuudeksi, tämän nimiin.

    Periaate on siis se, että jos vainajalta jää lapsia, nämä perivät hänet. Aviopuoliso voi saada vainajan perinnöstä tasinkoa enintään puolet, jos on itse ollut täysin varaton. Avopuolisolla ei tällaista oikeutta kuitenkaan ole. Avopuolisoille näistä tilanteista tulee joskus vaikeita, kun vuosia on asuttu yhdessä vain toisen omistamassa asunnossa. Ilmeisesti kyse veljesi avokin kohdalla on myös siitä, että tämä on vasta veljen kuoltua käsittänyt oman epävarman tilanteensa. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutta asua asunnossa, koska hänen virallinen osoitteensa on veljen eläessä ollut muualla. On siis varsin helppo todistaa, että avokki on tehnyt osoitteenmuutoksen vasta veljen kuoleman jälkeen ja siten kyseenalaisin motiivein.

    Ihan eri asia on, miten saatte asiat käytännössä järjestettyä, jos avokki kieltäytyy myöntämästä todellisuutta. Suosittelisin perintöasioihin perehtyneen juristin pakeille menemistä, koska hän osaa neuvoa, mitä todellisia vaihtoehtoja tilanteessanne on. Sen lisäksi lakimiehen mukaantulolla on joissakin tapauksissa vastahankaista osapuolta kummasti rauhoittava vaikutus, eli jo pelkkä lakimiehen mainitseminen voi saada avokin miettimään asioita uudelleen. Avokki voi omalta osaltaan yrittää viedä asiaa oikeuteen, kuten on uhannut, mutta hänen jutullaan ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia. Mutta, veljen lasten (jos ovat alaikäisiä) osalta ensisijainen asioiden hoitaja on näiden äiti. Hänestä et mainitse mitään?

    Äänestä

On veljesi nimissä niin avokilla ei ole mitään oikeuksia omaisuuteen kun ei avoliittoja reksiteröidä niin auton voit halkea vaikka poliisin kanssa pois ja ainoa joka veljesi perii on hänen lapsensa ja avokilla ei ole mitään oikeuksia jos nimia ei löydy omistuspepereista sillä selvä ja se voi olla veljesi avoleskelle kova paikka kun ei saa mitään kuolinpesästä ja niin edelleen. Menette joko poliisiasemalle tekemään autosta rikosilmoutuksen ja sanotte että tämä nainen on varastanut aoton niin saatte nopeasti takaisin. Ottakaa hyvä lain tunteva henkilö tekemään perunkirjoitus ja sillä avokilla ei ole edes oikeutta olla siinä tilaisuudessa kun se ei peri mitään vain veljesi lapsi perii. Tällä naisella ei ole mitään oikeuksia veljesi omaisuuteen ja hakekaa pesrti että nainen on muuttanut kirjansa vasta velejsi kuoltua asuntoon ja voitte mennä veljesi lapsen kanssa heittää naisen asunnosta pihalle ja sarjottaa lukot uudestaan kun veljesi avokki ei omista mitään ja ei ole mitään oikeuksi omaisuuteen. Rikosilmoitus ja lakimies asialle niin hyvä tulee. Näyttäkää naiselle lakikirjasta perintökaari mitemn se menee niin hän huomaa ettei hän saa mitään.

Äänestä

voi vaatia vaikka 1000€ vuokraa asinnosta ja jos ei suostu kirjoittamaan vuokrasopimusta niin voitte kantaa hänent pihalle kun ei ole mitään oikeuksia asua toisen omistamassa asunnossa kun ei ole mitään virallista paperia mikä oikeuttaisi siihen ja pelkkä seurustelu ei riitä. Jos ei puheellä lähde niin ei muuta kun ensin kysytte lakimieheltä miten menetellään ja jos ei tarvitä häätöa niin voitte heittää naisen pihalle asunnosta kun ei ole mitään oikeuksia asua siinä. Hyvä laintunteva henkilö joka tuntee perintökaaren tekemään perunkirjoitus ja se pitää tehdä 3 kuukauden kuluttua henkilön kuolemasta niin siellä selviää veljesi avokille
karu totuus miten asiat on ja hänellä ei ole edes oikeutta olla peerunkirjoituksessa läsnä kun ei kuulu henkilöihin jota perintö koskee. Tehkää rikosilmoitus siitä autosta ja että veljesi asunoss asuu henkilö jolla ei ole oikeutta asua siinä niin voitte aika nopeasti saada henkilön pois ja avokin ohan turha asiaa oikeuteen viemään kun ei voi voittaa siinä mitään. Ja veljesi avokin pitää pystyä todistamaan kuiteilla omistaako irtaimistosta mitään ja jos ei kuitteja löydy niin kaikki irtaimisto on kuolleen veljesi omaisuutta ja hänen lapsi perii kaiken.

Äänestä

> Aiemmin osoite kyseisellä naisella ollut hänen vanhempien asunnossa, mutta heti veljeni kuoleman jälkeen, hän meni muuttamaan sen veljeni asuntoon.

Onkohan tuo edes laillista? Selvästi voidaan todistaa, että hän on muuttanut asuntoon ilman asunnon omistajan lupaa.

Jos on kerrostaloasunto, niin mahdollisimman pian uusi lukko oveen.
Miksi ei omakotitaloonkin, mutta niissä on paljon helpompi murtautua sisään naapurien ihmettelemättä, joten ei ehkä kannata nähdä vaivaa suututtamaan henkilöä, joka voi mennä sinne sisälle ja tuhota tai hävittää omaisuutta.

Lisäksi, lukkoseppä tulee avaamaan oven, kun voi todistaa asuvansa osoitteessa ja nainen voi, valitettavasti. Voisiko tuota tapausta tiedottaa lukkosepälle etukäteen?

Poliisille ilmoitus luvattomasta asuntoon muutosta ja auton käytöstä. Jos veli olisi tarkoittanut auton naiselle lahjaksi, hän olisi siirtänyt sen naisen nimiin.

Samoin asunnon kanssa. Ehkä sitä on tarkoituksella säästelty lapselle.

Äänestä
  • Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille. Veljeni lapsi on 18-vuotias eli jo aikuinen, mutta teinimielellä varustettu, joten itse ei tuon jutun kanssa pärjää. Lapsen äiti on alkoholisti, joka vähät mistään välittää. Tästä syystä olemme ottaneet lapsen sukuna asian hoitaaksemme lapsen eduksi.

    Teimme poliisille rikosilmoituksen. Siellä sanottiin, että tutkivat asian, mutta näin alussa vaikuttaa tosiaankin luvattomalta muutolta omakotitaloon ja autojen luvattomalta käytöltä. Myös lakimiehen palkkasimme perintöasiaoiden hoitoon. Eiköhän se naikkonen saada sieltä asunnosta pikaisesti pois.

    Äänestä

  • sisko123s kirjoitti:

    Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille. Veljeni lapsi on 18-vuotias eli jo aikuinen, mutta teinimielellä varustettu, joten itse ei tuon jutun kanssa pärjää. Lapsen äiti on alkoholisti, joka vähät mistään välittää. Tästä syystä olemme ottaneet lapsen sukuna asian hoitaaksemme lapsen eduksi.

    Teimme poliisille rikosilmoituksen. Siellä sanottiin, että tutkivat asian, mutta näin alussa vaikuttaa tosiaankin luvattomalta muutolta omakotitaloon ja autojen luvattomalta käytöltä. Myös lakimiehen palkkasimme perintöasiaoiden hoitoon. Eiköhän se naikkonen saada sieltä asunnosta pikaisesti pois.

    Lisäyksenä moniin vastauksiin jaluaisin sanoa vielä että oikeasti tässä tapauksessa ei edes ole väliä sillä, olivatko he naimisissa vai avoliitossa. Vastoin yleistä luuloa, aviopuolisokaan ei ole ensisijainen perijä. Jos tastamenttia ei ole tehty, lapset perivät aina kaiken vainajan omaisuuden. Vasta jos lapsia ei ole, on puoliso ensisijainen perijä. Testamentinkin ollessa olemassa, lapset perivät aina vähintään puolet, eli ns. lakiosan. Puolisolla on kuitenkin aina asumisoikeus yhteisenä kotina olleeseen asuntoon. Mitään tasinkoja tai hyvityksiä ei perinnössä jaeta. Yleensä toki esim. asunto on molempien nimissä, jolloin perijät saavat vain vainajan puolikkaan, ja puolisolle jää edelleen toinen puoli. Mutta nythän ei ollut edes niin.

    Äänestä

  • JudgeGreed kirjoitti:

    Lisäyksenä moniin vastauksiin jaluaisin sanoa vielä että oikeasti tässä tapauksessa ei edes ole väliä sillä, olivatko he naimisissa vai avoliitossa. Vastoin yleistä luuloa, aviopuolisokaan ei ole ensisijainen perijä. Jos tastamenttia ei ole tehty, lapset perivät aina kaiken vainajan omaisuuden. Vasta jos lapsia ei ole, on puoliso ensisijainen perijä. Testamentinkin ollessa olemassa, lapset perivät aina vähintään puolet, eli ns. lakiosan. Puolisolla on kuitenkin aina asumisoikeus yhteisenä kotina olleeseen asuntoon. Mitään tasinkoja tai hyvityksiä ei perinnössä jaeta. Yleensä toki esim. asunto on molempien nimissä, jolloin perijät saavat vain vainajan puolikkaan, ja puolisolle jää edelleen toinen puoli. Mutta nythän ei ollut edes niin.

    sillä olisi merkitystä olivatko avo vai avioliitossa. Kuten jo monet todenneet, että tässä tapauksessa ei naisella ole mitään osuutta vainajan omaisuuteen. Omansa saa tietysti pitää - minkä kykenee omakseen osoittamaan.

    Jos olisivat olleet naimisissa, niin olisihan tehty perunkirjoitus ja vaimo olisi saanut tasinkoa koska omaisuutta vahemmän kuin vainajalla.

    Äänestä

  • JudgeGreed kirjoitti:

    Lisäyksenä moniin vastauksiin jaluaisin sanoa vielä että oikeasti tässä tapauksessa ei edes ole väliä sillä, olivatko he naimisissa vai avoliitossa. Vastoin yleistä luuloa, aviopuolisokaan ei ole ensisijainen perijä. Jos tastamenttia ei ole tehty, lapset perivät aina kaiken vainajan omaisuuden. Vasta jos lapsia ei ole, on puoliso ensisijainen perijä. Testamentinkin ollessa olemassa, lapset perivät aina vähintään puolet, eli ns. lakiosan. Puolisolla on kuitenkin aina asumisoikeus yhteisenä kotina olleeseen asuntoon. Mitään tasinkoja tai hyvityksiä ei perinnössä jaeta. Yleensä toki esim. asunto on molempien nimissä, jolloin perijät saavat vain vainajan puolikkaan, ja puolisolle jää edelleen toinen puoli. Mutta nythän ei ollut edes niin.

    "Mitään tasinkoja tai hyvityksiä ei perinnössä jaeta."

    Kyllä se vaan niin menee kuinka muut ovat sanoneet, mukaanlukien sinulle jo vastannut "Kait?". Olet oikeassa, että leski ei ole perillinen, mutta sen sijaan leski on tasinkoon oikeutettu avio-oikeuden nojalla. Jos ap:n tapauksen avokki olisikin nyt veljen leski, eli veli olisi ollut naimisissa, niin perunkirjoituksessa katsottaisiin saako leski avio-oikeuden mukaista tasinkoa vai onko varakkaampi osapuoli, jolloin lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa. Ja tämä tasinko, jonka leski saisi, jos olisi köyhempi osapuoli, menee itse asiassa potista ensin päältä. Se, mitä lesken saaman tasingon jälkeen jää, on rintaperillisten perintöä. Tämän tasinko-oikeuden eli avio-oikeuden voisi poistaa ainoastaan puolisoiden keskinäisellä avioehtosopimuksella (tai lahjakirja- tai testamenttimääräyksellä). Tasinko-oikeuden lisäksi leskellä on mainitsemasi asumisoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin. Näitä mitään oikeuksia ei ap:n tapauksessa ole, koska veli oli ollut avoliitossa. Asioilla on siis iso ero.

    Äänestä

ei avio-oikeutta -eli ei saa yhtään mitään vaikka veis asian oikeuteen

Äänestä

Vihdoinkin saimme jotain selko ko. tapaukseen. Poliisi kävi naisen asunnullo juttelemassa hänen kanssaan. Hirveä huuto vaan kuului, kun nainen väitti kyseistä taloa omakseen ja vaati poliisia poistumaan paikalta. Poliisin lähdön jälkeen, nainen soitti minulle ja uhkaili koko sukua ties millä. Onneksi sain nauhoitettua puhelun.

Ilmoitin naiselle, että asianajajamme valmistelee jo tarvittavia papereita oikeudenkäyntiä varten. Sanoin, että aiomme vaatia hänelle sakkoja ja korvausta luvattomasta omaisuuden käytöstä. Nainen taisi vihdoinkin ymmärtää olevansa "heikoilla jäillä" ja siksi yrittää vastauhkailla meitä ja levittää tuttavapiirissämme mitä uskomattomampia huhuja.

Äänestä

"Veljeni avovaimo, jonka kanssa 5 vuotta yhdessä asuneet, vaatiikin nyt puolet perinnöstä itselleen"

Saahan sitä aina vaatia. Voinhan minäkin vaatia veljesi omaisuutta, mutta ei teidän tarvitse sitä minulle antaa eli kyseessä on pelkkä pyyntö :-)

"Mitä meidän on tehtävä? Onko tuolla naisella tosiaankin oikeus saada veljeni omaisuutta perintönä? "

Ei. Hän saa ainoastaan omat tavaransa eli ne, jotka on itse ostanut. Autokin on varmaan veljesi nimissä, joten luulenpa että voitte kylmästi ilmoittaa sen varastetuksi.

Äänestä

Ihmismieli on siitä outo, että se vain omii tavaroita itselleen, vaikka laillisesti ne ei hänelle kuuluisi.
Tätini oli saanut asua isovanhempieni omistalla kesämökillä 30 vuotta ilmaiseksi. Isovanhempani olivat maksaneet sähköt, verot, korjaukset tms. Tätini oli ehkä hankkinut sinne verhot ja joitakin huonekaluja...

Noo, sitten isovanhempani kuolivat, niin eikös tätini pitänyt tätä mökkiä omanaan. Kauheitten riitojen ja vääntöjen kautta, muut rintaperilliset saivat mökistä osuutensa. Testamentissa oli vain maininta, että omaisuus menee lapsille tasan. Mutta edelleen tätini on sitä mieltä, että mökki on hänen.....

Äänestä

Joku ryhtyy kuolinpesän hoitajaksi ja vaihdatte asunnon lukot. "Avopuolisolla", jonka osoite on näihin päiviin asti syystä tai toisesta ollut muualla, ei ole mitään oikeutta asuntoon, autoon tai muuhun omaisuuteen. Jos auto olisi lahjoitettu hänelle siitä pitäisi olla lahjakirja.
Veljesi ainoa perillinen on hänen lapsensa. Jos annatte tämän ns. avopuolison pomppia silmille loukkaatte lapsen perimysoikeutta. Miten ihmeessä tuo nainen pystyi "muuttamaan" ko. asuntoon?
Jos ei suostu kohtuuajassa lähtemään asunnosta, niin apua poliisilta, isännöitsijältä ensin virallinen vahvistus sille, että "avopuolison" osoite on ollut koko ajan toisaalla. Ja ottakaa selvää kuka on nostellut rahaa tileiltä, varmasti tuo puoliso tietää missä tilien salasanat, pankkikortit ja niiden tunnukset ovat, jos ovat kuitenkin eläneet kuin avopuolisot.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sisko123s kirjoitti:

Veljeni kuoli yllättäen. Perinnöksi jäi mökki, asunto ja kaksi autoa. Veljelläni on yksi lapsi entisestä liitosta. Veljeni avovaimo, jonka kanssa 5 vuotta yhdessä asuneet, vaatiikin nyt puolet perinnöstä itselleen. Virallisesti veljeni ja tuo nainen eivät asuneet yhdessä, vaikka käytännössä asuivat viisi vuotta veljeni omistusasunnossa ja naisen virallinen osoite pysyi hänen vanhempien luona (en tosin tähän syytä tiedä).

Veljeni kerennyt tehdä minkäänlaisia perintökirjoja. Hän oli hyvätuloinen ja hankki kaiken omaisuutensa omilla rahoillaan. Avovaimo oli koko suhteen ajan kotona ja eli veljeni kustannuksella. Veljeni osti tuolle naiselle auton, vaikka virallisesti auto oli veljeni nimissä.

Nyt veljeni kuoleman jälkeen kyseinen nainen ei suostu luovuttamaan autoa eikä lähtemään asunnosta. Hän vetoaa siihen, että sai auton veljeltäni lahjaksi ja asunto kuuluu hänen miellestään myös hänelle, koska hän on siinä asunut veljeni viiden vuoden ajan. Hän puhui jostain tasingoista, jotka hän miellestään hänelle kuuluvat. Hän sanoi vievän asian oikeuteen. Aiemmin osoite kyseisellä naisella ollut hänen vanhempien asunnossa, mutta heti veljeni kuoleman jälkeen, hän meni muuttamaan sen veljeni asuntoon.

Mitä meidän on tehtävä? Onko tuolla naisella tosiaankin oikeus saada veljeni omaisuutta perintönä? Hän ei ole senttiäkään tuon omaisuuden hankkimiseen laittanut ja veljelläni oli tuo kaikki ennen kuin hän edes tapasi kyseisen naisen.

Käsityksemme mukaan kyseisellä naisella ei ole mitään oikeutta edes oleskella veljeni asunnossa tai käyttää hänen autojaan. Olemme yrittäneet useampaan kertaan keskustella naisen kanssa rauhallisesti ja asiallisesti, mutta joka kerta hän on vaan alkanut huutamaan ja haukkumaan meitä varkaiksi, koska yritämme hänen miellestään varastaa hänen omaisuutta. Nyt ei enää kenelläkään meistä hermo kestä ja olemme miettineet, että pitäisikö vaan mennä poliisiin tekemään rikosilmoituksen, sillä miellestämme kyseinen nainen on vaan vieras tunkeutuja toisen omaisuudella.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu