Eli mitä te miehet mietitte kun kuulette että nätiksi sanottu, hoikka, 34 v nainen onkin yksin tai yhteishuoltaja? Ja lapsia on 4?
Yh äidit? In or Out?
pettynyt76
471430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mietin että onpas monta lasta. Ei musta ole ottamaan
osittaista vastuuta niistä valitan kun itselläni ei ole mitään
kokemusta lapsien hoitamisesta. Sulle kävis luultavasti
parhaiten joku mies jolla on omiakin lapsia.
tulee mieleen että tuskin haluat vielä enempää lapsia?
Ei se todennäköisesti hae sinusta muuta kuin elättäjää itselleen ja lapsilleen, ja hjaluaa vielä sunkin kanssa lapsen tai lapsia että varmaan saa maksajan nalkkiin. suuren lapslauman omaavat naiset kun harvemmin ovat mitään kovapalkkasta porukkaa, vaan ovat tottuneet elämään joko miehen tai yhteiskunnan siivellä. pidä varasi.
että olisi mukava viedä tuollainen neito ulos.
Sitten taas on vähän kuuntelutilanteesta kiinni tapahtuisiko mitään.
Jos pari tuntematonta keskustelee tyyliin he tietävät henkilön joka on ......... niin itse ajattelen että olen kierähtänyt 40 toiselle puolen joten asia jää siihen.
Jos asianomainen tilittää asiasta kaverilleen saattaisin rohkaistua ja sanoa jotakin tyyliin "haen nyt lapseni äidiltään kotia, mutta jos kaipaat vielä huomennna miestä niin soita" ja lappu kouraan jossa on numeroni. Aloite jää sitten naiselle.
Jos taas kaverini asian ottaa esille niin sitten pitää ensin kaveri tentata tyhjiin ja sitten rohkaistua tekemään treffejä. Sen verran kavereihin voin luottaa etteivät ne olisi asiaa ottaneet esille ilman "pohjatyötä".
Tätä piti oikein funtsata, vaikka ei yhtään kosketa omaa olemista ja elämistä. Et suinkaan sinä toivo omia lapsiasi tekemättömiksi ? Eikö se ole yksi helwatun hailee, mitä mieltä joku (mieäs) on siitä, oletko sinä yh ja kuinka monta lasta sinulla on ?
Sinä itse olet tehnyt perillisesi ja sinä olet vastuussa heistä ja siitä, millaisen elämän heille annat. Kun em. asiat ovat kondiksessa, kukaan ei voi sinulta kieltää hakemasta omaan elämääsi sisältöä, oli se sitten vaikka mieäs. Ja niitä kyllä löytyy joka lähtöön, jos / kun tarve on, hetken nautintoon tai loppuelämän sitojaksi.
Vain sinusta ja toimistasi on kiinni se, millaisen 'otat' ja ansaitset, sitä ei tarvitse kysellä keneltäkään. - En ole nut ihan varma, osaanko ajatukseni oikein sanoiksi tuottaa.
omakohtaista kokemusta että olen nuori yhden lapsen yh äiti... monesti olen puhunut juuri lapsettomien sinkku miesten kanssa että mitä mieltä he ovat yksinhuoltaja äideistä ja vastausta on laidasta laitaan... suurin osa voisi alkaa seurustella mutta sitten on se osa jotka eivät mistään hinnasta. Ainakin tässä pienessä kaupungissa suurin osa häpeää liikkua yh: kanssa...
Että kirjoitus saa mielipiteitä laidasta laitaan. Ensinnäkin, olen todella ylpeä näistä lapsista enkä haitä missään tapauksessa häpeä. On myös faktaa että nämä lapset menevät edelle mistään muusta. Olen kuitenkin sen tosiasian huomannut että miehet tosiaan kammoksuvat nuoria yh äitejä ja tämäkin varsin ikävä yleinen käsitys että "teen lapsia" rahasta tai olen muuten yhteiskunnan elätti, ei pidä kyllä paikkaansa. Olen varsin hyväpalkkaisessa ammatissa ja muuten kyllä katson että olen ansainnut lapsilisät ym koska rahaa kuluu lapsiin yllättävä paljon.
Enkä hae lapsille "isää" koska sellainen heillä jo on. Mutta se perheen miehen malli puuttuu ja siksi kaipaan miehekästä miestä joka ei lapsia kuitenkaan pelkää tai ole valmis ottamaan vastuuta näin isosta perheestä.
On totta että varmasti minulle sopisi mies jolla on omiakin lapsia mutta harvemmin näitä vastaan tulee.
Enkä ole ajatellut enempää "tehdä" tai saada lapsia vaan rakastan näitä jotka minulla jo on ja toivon että joskus joku mies uskaltaisi ja "osaisi" rakastaa tai ainakin osoittaa kiintymystä näitä ihania lapsia kohtaan. Koska faktaa on että kun joku valloittaa lasteni sydämet, hänellä on paikka myös minun sydämmessäni. Ja kun minuun tutustuu, niin toivottavasti joskus toteaa että olen ollut kaiken työn ja uurastuksen arvoinen!
En ole mitenkään "itseriittoinen" mutta siitä olen varma että olen tutustumisen arvoinen nainen ja äitinä olen kaikinpuolin osaava. Että siinäpä teille miettimistä, mutta kiitän toki teitä jotka vastailitte ja vahvistitte tämän näkemyksen mitä odotinkin kuulevani että enemmistön mielestä me yh:t olemme vain rahanahneita "p.....koja".
Tuossa tuli useampikin pointti, joiden takia en mielelläni alkaisi tällaisen naisen kanssa suhteeseen.
- Naisen lapset ovat minulle täysin vieraita, mutta silti arkeni tulisi pyörimään heidän ehdoillaan. Kuten itsekin sanoit: lapsesi menevät kaiken muun edelle ja minun pitäisi silti vastuu perheestä.
- Neljä lasta on muutenkin suuri määrä. Siihen päälle vielä se, että lapset eivät tunne minua, eivätkä välttämättä edes halua pitää minusta.
- Koska en ole lasten isä, minulla tuskin olisi myöskään paljon sananvaltaa heitä koskevissa asioissa. Lapsilla on jo oma isä, joka on naisen exä. Exä tulisi siis aina olemaan osa elämäämme, kun taas minä olen tavallaan ulkopuolinen perheessä. Kiistatilanteissa nainen ja lapset voivat aina vedota siihen etten ole lasten oikea isä.
- Vaikka lapset eivät olekaan minun lapsiani, nainen luultavasti olettaisi että osallistun heistä aiheutuviin kustannuksiin, vaikka nainen ei varsinaista elättäjää etsisikään. En ole mikään rahanahne tai pihi, mutta kyllähän se jossain tuntuisi kun nyt käytössä on omat rahat, mutta sitten suuri osa menisikin sen lapsiperheen arjen pyörittämiseen.
- Naisella on jo niin monta lasta, ettei halua enää lisää. Minulla ei siis olisi mahdollisuutta saada omia lapsia naisen kanssa.
Huom: En inhoa lapsia tai yh-äitejä. Minulla on esim. kummityttö, joka on minulle rakas. Yh-äidin kanssa asiat vain olisivat paljon vaikeampia. En haluaisi hypätä suoraan parien treffien jälkeen lapsiperheen arkeen. Minä haluaisi kasvaa rauhassa isäksi, hankkia lapsia kun se molemmille sopii. Yh-äidin kanssa tuo ei onnistu. Lapset ovat hänen elämänsä keskipiste ja minun pitäisi yhtäkkiä olla osa vieraiden lasten arkea.
Ehkä olisi tosiaan parempi tapailla miehiä, joilla on jo omia lapsia. He ehkä sopeutuisivat helpommin ja teillä olisi enemmän yhteistä.
Pointtisi ? Kuka sun on käskenyt tapailla yh:a, jos sulla on toisenlaiset tarpeet ? Kaikki muut jutut ovat aikuisten ihmisten keskenään sovittavia ja järjesteltäviä asioita. Halut, tarpeet, toiveet ... ja ennen kaikkea oikea asenne ratkaisevat - kaikissa suhteissa.
No minähän vain vastasin kysymyksiin, eli mitä mieltä olisin tuosta naisesta. Eikö tähän saanutkaan kirjoittaa omaa mielipidettä? Ovatko vain "haluaisin ehdottomasti yh-äidin" -tyyppiset vastaukset sallittuja?
Ei ole kukaan varsinaisesti käskenyt tapailla yh-äitiä, vaikka moni yh syyllistääkin miestä jos hän sanoo että tapailisi mielummin lapsetonta naista. Mainitsin vain muutamia syitä miksi se lapseton olisi esim. itselleni järkevämpi vaihtoehto.
Jooo, kulla ma ummarran. Mutta et sä voi olla "naisesta" mitään mieltä kun et tunne. Olet jotakin omaa mieltäsi vain hänen elämäntilanteestaan ja kaikesta siitä 'ulkoisesta', mitä hän on sivulle kirjoittanut. Mitä sitten, jos ihastuisitkin ihmiseen tulenpalavasti ? Silloin kaikkeen muuhun häntä ympöröivään ja entiseen elämäänsä pitäisi vain asennoitua - oikein.
Itse olen kolmikymppinen lapseton nainen ja toisen kolmikymppisen syyt ovat hyvin perusteltuja ja kuulostavat tutulta. Olosuhteet vaikuttavat suuresti varsinkin alkuvaiheessa. Voisinpa kysyä sinulta, että jos ihastuisit tulenpalavasti vankilassa olevaan mieheen, jolla olisi vielä 5 vuotta istuttavana, aloittaisitko innolla suhteen? Tuo kuvaamasi tilanne että olosuhteisiin vain sopeudutaan olisi varmasti mahdollinen, jos esim. pitkän ajan kuluessa (esim. työssä) rakastuisi toiseen, mutta jos alkaa tutustua toiseen nollapisteestä, tottakai olosuhteet vaikuttavat siihen haluaako jatkaa tutustumista suhdemielessä. Lapset on ihania ja yh:t ihan samanlaisia naisia kuin muutkin, mutta itse haluan tehdä omat lapset.
Enhän minä väittänytkään, ettei yh olisi ihminen, tai että hän olisi jotenkin huonompi.
"Silloin kaikkeen muuhun häntä ympöröivään ja entiseen elämäänsä pitäisi vain asennoitua - oikein. "
Mikä on oikein? Mikä on "oikea asenne"? Minusta on ihan järkevää jo suhteen alussa huomioida olosuhteet ja molempien tavoitteet. Otetaan toinen esimerkki:
Jos naisella ei olisi lapsia ja hän tietäisi että haluaa niitä ehdottomasti tulevaisuudessa, olisiko hänen järkevä alkaa suhteeseen miehen kanssa joka ei lapsia halua hankkia? Kukaan ei tietysti voisi kieltää tapailua, mutta naisen olisi myös turha parin vuoden päästä syyllistää miestä siitä lapsettomuudestaan, kun tiesi miehen mielipiteen jo alusta asti.
Aina ei kannata toimia vain tunteiden mukaan, vaan on hyvä huomioida myös olosuhteet. Jokaisella on oikeus päättää mikä on itselle tärkeää ja mikä ei. Ei ole mitään "ulkoista". Ne lapsethan ovat todella suuri osa sen naisen elämää ja arkea, eivät mikään "ulkoinen" ja merkityksetön juttu.
Edelleenkään ei ole kysymys siitä, ettei se yh voisi olla todella ihastuttava ja ihmeellinen nainen.
Kyllä mullekin lapsettomana kolmekymppisenä lapset naisella on jos ei nyt ehdoton este niin ainakin pitkä miinus. Toivon hyvää ydinperhettä, en toisen miehen lapsia enkä sitä exää kuvioihin. Sitten jos itsekin on eronnut ja on lapsia, asia on toinen, silloinhan ei mitään ehjää perheidylliä voi muutenkaan saada. Onhan noissa uusioperheissä aika paljon haasteita, en koe sellaiseen vetoa.
Tästä kalskahtaa jokin tosi pahasti 'mielen' tjs. pohjalle. "... jos on eronnut, ei voi saada ehjää perheidylliä ...". Ei helweette; älä vaan ihmeessä koskaan perusta ns. omaa perhettä, perhe-elämä ei ole idylliä vaan totista, raakaa ja armotonta arkea, josta idyllinhakijat ja -unelmoijat eivät selviä ikinä.
Viisas, järkevä, aikuiseksi kasvanut ihminen sen sijaan 'rakentaa' ehjän, onnellisen, sopusointuisen, tasapainoisen ... perheen vaikka uusiosellaisesta. Eivätkä em. asiat tarkoita sitä, että oikeasta elämästä taistoineen ei tiedettäisi mitään, niihin vain osataan suhtautua, kestää ja elää ne, asennoitua - oikein.
nooh, ei nyt vedetä turhan hätäisiä johtopäätöksiä. Yhdestä yh-äidistä on kokemuksia ja ainut mikä harmittaa on, ettei homma jatkunut. Kieltämättä kasvattava kokemus nuorelle miehelle. Paljon tuli opittua, itsestä, lapsista ja äideistä.
Samalla tuli selväksi että miniminäkin haluaa olla isä. Vaikka niihin äidin lapsiin kiintyisikin, niin ne eivät kuitenkaan olisi "omia". Naiset ei tätä tunnu ymmärtävän, taitaa olla sukupuolten välinen kuilu kyseessä.
Haiskahtaa sairaan omahyväiseltä ja itsekkäältä. Oikeat, aidot, rehelliset, empaattiset ... ihmiset adoptoivat itselleen vieraita lapsia jos eivät voi saada omia tai omien lisäksi. Oikea rakastava ihminen rakastaa kaikkia maailman lapsia kuin omiaan.
"Sukupuolten välinen kuilukin" haiskahtaa. Jos kuiluja on, niin ihminen elää pienessä ja ahtaassa piirissä, karsinassa, jonka seinät ovat melkein kiinni toisissaan. Ja 'kuilut' ovat mahdottomia ylittää sinne toiseen karsinaan päästäkseen.
kuule vieraita lapsia ole pakko rakastaa. Siedettävä on, jos yhteen muutetaan.
Kyllä lähes jokainen rakastaa omia lapsia pelkästään tai eniten. Yhärin lapset ovat vieraita vieraan naisen tai miehen jälkeläisiä. Puolison entinen mies / nainenkin on vaan ikävä riesa ja muistutus menneestä. Ymmärrän oikein hyvin lapseton :n mielipiteen.
Menköön yhärit yhteen ja sinkut yhteen. Luulisi että yhärille sopii yhäri / tai ex-perheellinen parhaiten. Vai olisiko yhärille ikävä saada omiksi vaivoikseen vieraita lapsia, silti hänen nuppusiaan pitäisi varauksetta rakastaa ?
Onhan noita lapsia tehneitä miehiä yhtä monta kuin yh-äitejäkin, heille varmaan sopii ottaa yh. Ei kai lapsettomien välttämättä tarvi?
Mä en ainakaan kaipaa toisten miesten lapsia kotiini enkä naisen ex-miestä elämääni.
Jos on lukihäiriö niin luepa uudestaan, tee se tavaamalla: Oikea, aito, inhimillinen, humaani, empatiaa ja sympatiaa tunteva ihminen rakastaa kyllä kaikkia maailman lapsia, yhdessä ja / tai erikseen. Yksinkertaiset ovat tietenkin asia erikseen.
Älä nyt ihmeessä lyö hanskoja tiskiin, nuorihan vielä oot ja jos kerta vielä nätti ja hoikka ja mukava ihmisenä niin varmana löytyy joku mukava jamppa, usko pois. Osalle on tietty se kynnys ruveta seurustelemaan yh-äidin kanssa, varsinkin neljä lasta voi aiheuttaa paniikkireaktion joissain miehissä. Moni myös pelkää tota "maksumieheksi" joutumista, mutta harva yh-äiti oikeasti sellaista etsii. Osotit itsekin ettet sinäkään sellainen ole. :)
Mutta arvaapa mitä? Itse olen sinua vuoden nuorempi mies ja jo kohta kolmatta vuotta yhdessä sinua pari vuotta nuoremman yh-äidin kanssa. Hänelläkin on neljä lasta ja silti löytänyt näin mukavan ja komean miehen (itsekehu haisee? heh, vähän tsoukkia vaan, iisisti ;) ). Alussa oli tietenkin vähän vaikeampaa, eihän se lapsillekaan ole aina niin helppoa, saattavat vierastaa äidin uutta miestä, onneksi meillä selvittiin kuitenkin melko vähällä päänvaivalla. Tällä hetkellä kaikki näyttää niin hyvältä; tulen todella hyvin toimeen kaikkien näiden neljän lapsen kanssa, ja muutama kuukausi sitten esitin kosinnankin, ja sain myöntyvän vastauksen eli nyt ollaan jo häitä suunnittelemassa ;).
Toivottavasti piristi päivääsi edes hitusen. Uskon ja toivon että löydät etsimäsi miehen, jatkat vain eteenpäin pää pystyssä ja positiivisin mielin. Sillä lailla ne hommat skulaa. Jaksamisia! :)
Kiitos ylläolevalle! Ihana kuulla että Sinua on onnistanut noin hienosti!
Piristi tosiaan työntäyteistä päivääni ja ihan itkukin tuli silmään kun toivoo että itsellänkin kävisi joskus vielä onni myöten ja löytäisi sen oikean rakkaan joka ei tosiaan arjen haasteita pelkää!
Toivon Sinulle ja uudelle perheellesi kaunista ja valoisaa tulevaisuutta sekä paljon rakkautta!!
Kiitos kannustuksesta!! ;))
tuollaista asennetta lainkaan oikeassa elämässä. Vaan miehetkin suhtautuvat avoimesti ja ovat kiinnostuneita. Yh-isien pisteet saa kotiin aikuisuudesta ja lapsettomat näkevät minun elävän perhe-elämää, jollaiseen toivoisivat itsekin pääsevänsä jo mukaan. Virtuaalimaailmassakin suosio on ollut sellaista ettei kaikille ehdi vastat (ilman kuvaa). Kai se nyt on aika selvää, että monella yli 30v. naisella on lapsia tai ehkä olen tekemisissä tavallista fiksumpien ihmisten kanssa. Ja olen huomannut monen yli 30v. miehenkin alkavan hiljalleen olla valmiita siihen perhe-elämään. Vaikeaa vaan tietää, kuka olisi se kumppani loppuelämäksi, kun en halua kokeilemalla edetä. Mutta tietysti neljä lasta on jo tosi iso perhe ja vaatii mieheltä ehkä vielä enemmän kypsyyttä ja halua suurperheeseen.
Se on mielestäni hyvin tehty ettei aloitakaan mitään, jos jo lähtökohtaisesti tuntuu vaikealta, että perheessä olisi muita jäseniä kuin puoliso ja omat lapset. Eipä siitä lähtökohdasta kovin tasapainoista yhtenäistä perhettä saisikaan rakennettua. Kun se sietäminen ei todellakaan perheenjäsenten kesken riitä, etenkään aikuiselta lapselle!
Löydät onnesi vielä. Ystävälläni on kolme lasta ja yhdellä lapsella on joku ahdh. Ystäväni löysi ravintolasta miehen, joka ihastuui häneen suunnattomasti. Nyt he ovat olleet yhdessä 15 vuotta. Lapset olivat alle koulu-ikäisiä, kun tapasivat. Mies on korkeasti koulutettu, charmikas, fiksu ja hyvännäköinen. Miehellä ei ole lapsia eikä heillä ole yhteisiä lapsia ja heillä menee todella hyvin. ONNESI ODOTTAA SINUA JA TULEE LUOKSESI SILLOIN, KUN VÄHITEN SITÄ OSAAT ODOTAA! :)
Itselläni on kaksi lasta ja haluaisin rakastua nuoreen mieheen, sillä ikäiseni miehet ovat jotenkin vanhoja ja hitaita, siis ei liikunnallisia. Löydän onneni vielä ja luotan siihen, että näin tapahtuu, kun on sen aika.
Nuorella tarkoitan oman laistani nuorekasta ja aktiivista.
Yleensä ensin aina YH:ta pukkaan, kun ne on innokkaita ja niiltä saa aina. Sitten mä juoksen ja lujaa.
Hyi vittu mikä sika.
Jos nainen on helppo, niin se kelpaa kyllä oli lapsia tai ei . Pääasia, ettei tarvitse tavata kuin kertaalleen.
Toivottavasti aikuistut henkisesti ja mietit jatkossa toimiessasi, oletko onnellinen ja mitä menetät, kun toimit noin?
Sanotaan, että sitä saa mitä tilaa, mutta kuitenkin siunausta ja kypsyyttä elämääsi!
Ei kyllä innosta.
Yksi lapsikin olisi todella vaikeaa ja sitten vielä neljä. Jäisi oma elämä ja parisuhde elämättä sekä hoitamatta.
Ei kyllä tule mieleen millaisen naisen pitäisi olla että tuohon hommaan alkaisin. Varmaan tulisin uskoon ja näkisin Jeesuksen kävelevän vetten päällä ennemmin.
Tämä siis suurin piirtein tuon ikäiseltä lapsettomalta mieheltä.
Vaatii kyllä miehen joka jaksaa panostaa perhe-elämään täysillä ja omaa omia lapsia tai pyöräytätte yhden yhdessä heti maailmaan.
Kyllä jäisi väliin täälläkin. Jos kyseessä olisi todella unelmieni nainen, ei ehkä olisi este, mutta kun en usko että alkaisin lähemmin tutustua kuultuani lapsista. Eli en saisi sitä koskaan tietää.
Niiin. Ja ketä ainoastaan voi tuollaisesta tyhmyydestä syyttää ?
Löysin elämäni miehen ollessani yh- äitinä. Lapset olivat 13 15 ja 17 silloin kun tavattiin.
Merkitystä miehelle oli kaiketi vain sillä että lapset olivat samasta isästä ja pitkästä liitosta?
Uskoisin.
Hänellä itsellään on kaksi saman naisen kanssa tehtyä ja elivät yhteiseloa 5 vuotta.
Olin silloin 38. Ottajia olisi ollut kyllä muitakin mutta valitsin tietenkin komeimman ja sopivamman =).
Ei siis mitään hätää.
"Lapset olivat 13 15 ja 17 silloin kun tavattiin. "
"Hänellä itsellään on kaksi saman naisen kanssa tehtyä ja elivät yhteiseloa 5 vuotta. "
Tässä syyt.
Jos miehellä on lapsia jo etukäteen ja uuden naisen lapset eivät ole enää pieniä vaan jo kohta kotoon lähtö iässä niin sitten mies voi kiinnostua tosissaan.
"Ei siis mitään hätää. "
Pikkaisen voisi hätä iskeä mutta ei sanota sitä ääneen...
Vaatii mieheltä luennetta tollaiseen palettiin hypätä mukaan jossa häärää kolme murkkua vahtimassa äiteetä.
Ei varmaan joka mies kykenisi.
Voi olla ongelma, jos naisen elämä pyörii pelkän yh-äitiyden ympärillä. Ok jos nainen määrittelee itsensä naiseksi suhteessa mieheen eikä yh-äidiksi.
Käytetyllä yh-luuskalla ei tee mitään.
Kyllä kyllä....hienoa provoa ei voi muuta sanoa. Olen nyt saanutkin jo tarpeeksi "palautetta" ja tehnyt tästä omat johtopäätökseni....Olen vilpittömän onnellinen heidän puolestaan jotka ovat löytäneet onnensa vaikka ovatkin yh äitejä....itse jatkan elämääni sitten kuitenkin lasten kanssa, ilman miestä koska suurin osa teistä tuntuu olevan ainakin täällä netissä ihan itsekeskeisiä lapsosia edelleen. Jos se herra Oikea joskus kohdalleni kävelee niin taidan löytää hänet tuolta oikeasta elämästä enkä täältä saa kuin moitteita ja aika kovaakin kritiikkiä. Mutta positiivista ainakin se että miehet uskaltavat tätä kautta sanoa sen todellisen ajatuksen asiasta joten en sitten tuhlaa aikaani miettiessäni jos joku on kiinnostunut kohtaamaankin yh äidin,taidan itse sitten jättää väliin kun todennäköisesti minut sitten kuitenkin leimataan jo pelkästään sen perusteella että lapsillani on kaksi eri isää. Hah....nyt varmaan satelee jo ihan hirveitä ajatuksia jokaiseen pieneen päähän mutta kerrottakoon että toisten lasten isä masentui kun esikoispoika syntyi ja hän alkoi popsia mielialalääkkeitä kuin karkkeja ja toisten isä puolestaan on alkoholisti nykyään. Olen siis siksi eronnut kun kummastakaan miehistä ei ollutkaan isäksi ihan sanan virallisessa merkityksessä. Ikävää ennenkaikkea lapsille, mutta myös itselleni kun en aiemmin tajunnut että näin voi käydä.
Eipä muuta kuin oikein mukavaa ja kirpeää syksyn odotusta jokaiselle polun tallaajalle! ;))
"teistä tuntuu olevan ainakin täällä netissä ihan itsekeskeisiä lapsosia edelleen. "
Ja sinä et ole?`Sullahan ne lapset on ja etsit siihen itsellesi sekä lapsillesi sopivaa miestä?
Mietipä itse sitä jos sinulla ei olisi tuossa iässä lapsia ja mies esittelisi neljä lastaan sinulle jonka toisen äiti olisi popsinut mielialalääkkeitä ja toinen olisi alkoholisti.
Nappaisiko moinen elämä jos olisit lapseton sinkkunainen?
Enpä usko.
". Ikävää ennenkaikkea lapsille, mutta myös itselleni kun en aiemmin tajunnut että näin voi käydä. "
Se on ikävää, ehkä olis kannattanut harkita etukäteen näihin miehiin tutustumista/ennen lasten hankintaa?
"Olen siis siksi eronnut kun kummastakaan miehistä ei ollutkaan isäksi ihan sanan virallisessa merkityksessä"
Ja nyt etsit sitten heille "virallista" isää kun ne lapset siittäneet olivat tarpeeksi miehiä sänkyysi mutta ei lasten huoltajiksi?
Vau. Odottaisimpa tuota rooliani innolla...
Onnea vaan etsintään, tämä oli vain ikävä herätys todellisuuteen aikuisten miesten suusta.
kiittää...jälleen....
En ole täydellinen enkä aio ollakkaan koskaan.
En hae lapsilleni isää vaikka joku voi tuon tulkita että eivät aikaisemmat pysty hoitamaan isän rooliaan kuten toivoisin. Isän malli on se, mitä ehkä haen lapsille eli näkevät minkälainen mies oikeasti voi ja kykenee olemaan isä. Itselleni olisin toivonut miestä ja sitä jonka kanssa nauttia elämästä lasten kera.
Mitä tulee tuohon että lapsia tosiaan on 4 on myös faktaa että nuo kaksi viimeisintä tuli ihan siitäkin huolimatta että ehkäisyä käytettiin. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä että tilannekohtaisesti mietin sitten jos näin kävisi että teenkö aborttia vai en. En ole kummallakaan kerralla halunnut sitä tehdä vaikka tiesin että elämä olisi raskaampaa kun lapsia on enemmän. Ja toisaalta nyt kun heitä on nuo 4 niin kyllä tätä arkea silti pystyy ja haluaa pyörittää.
Ja mitä tulee tuohon että joku joutuu syömään mielialalääkkeitä niin siihenkään ei voi varautua etukäteen, joten toivonpa sinulle "ei järkeä" ettet koskaan itse joudu tuohon tilanteeseen koska on se aika ikävää jos tarvitsee lääkitystä, mutta ihminen itse ei mahda mitään jos masentuu ja väsyy ja palaa loppuun. Mieti ennenkuin alat kuitenkaan olemaan itse se täydellinen mies jolla ilmeisesti tosiaankaan ei ole lapsia, epäilen ettet myös niitä ole valmis hankkimaan tai saamaan...
Ja vieläkin pakko sanoa, että sinunlaistasi en edes huolisi sänkyyni enkä lapsilleni antamaan isän mallia koska olet todella juuri tuo epäkypsä "mies". ;))
Okei, neljä lasta ja kaksi isää... Itse voisin ehkä niellä yhden isän lapset jossakin tilanteessa, mutta siinä menee kyllä raja!
Sulla on nyt vähän sellainen asenne, että mies on kypsymätön paska jos ei avosylin ryhdy sun katraallesi isäpuoleksi. Kaikki nyt vaan eivät halua sellaista, eikä se miehestä huonoa tee.
Olet varmaan jo huomannut, minkälaisen reaktion totuus miehisä saa aikaan, osa kääntyy kannoillaan, osa ei. Itse kyllä ohittaisin, niin kauan kuin lapsettomiakin voi saada.
Olivatko miehet joiden kanssa olit "epäkypsiä"?
Tajuatko että jos LUULIT että he olivat kypsiä on väistämättä arviointikoneistossasi vikaa.
Mene nyt ottamaan se nyhjäke peräkammarin poika josta tulee vasen kätesi ja jota joudut paimentamaan oikeaan suuntaan. Se kyllä auttaa sua, kunhan osaat antaa selkeitä ohjeita ja päästät sen paneen pari kertaa kuussa. Siihen kiteytyy se "todellinen miehuus" jota tässä vaiheessa kaipaat. Saat ne pari iltaa kuukaudessa että pääset baariin tuulettumaan ja tapaamaan niitä "epäkypsiä miehiä" ilman lapsia, niitä miehiä jotka sinua viehättävät niin että olet heidän kanssaan jo neljä lasta tehnyt.
Jätä meidät tavalliset, harkitsevasti elämään ja naisiin suhtautuvat miehet rauhaan. Meillä ei ole enää mitään tarjottavaa sinulle eikä sinulla meille.
Kylläpäs täällä heitellään ikäviä kommentteja.
Kyllä se vaan niin taitaa olla, että suurimmalle osalle miehistä tuollainen asetelma on varmasti ongelma, ja varsinkin ns. kunnollisille miehille.
Ikävää että olet saanut täällä näin paljon paskaa niskaan, hieman kohtuutonta mielestäni.
Mutta itse aloitukseen...
Ajattelisin että kuulostaapa kivalta. Yh-äiti jolla on jo 4 lasta entuudestaan tuskin tahtoo välttämättä enempää lapsia, mikä sopisi mulle hyvin. Ikäiseni (siis vajaa kolmikymppiset) lapsettomat naiset ovat jo pikkuhiljalleen siinä iässä että yleensä tahtovat jälkikasvua, itse taas en. En inhoa lapsia, ei ole siitä kyse. En vain ole kiinnostunut lapsenkasvatuksesta enkä tiedä olenko sellaista "isätyyppiä". Yh:n lapset taas on eri asia, ovat jo hieman isompia, eli ei enää yövalvomisia ym vauvarumbaa, yh:n lapsilla on jo isä eli ei tarvitsisi "isäksi" ryhtyä; riittäisi että olisi äidin miesystävä ja tämän lasten kaveri. Kaikkiaan kuulostaisi ihan mukavalta :)
Olen inan reilu 30 yh ja kaksi lasta ja vientiä olisi nyt enemmän kuin koskaan ennen on ollut. Tuntuu, että moni ikäiseni mies kaipaa perhe-elämää. Pidän itsestäni ja lapsistani huolta ja monet ovatkin verranneet meitä kalliiseen talopakettiin. Niin tyhmältä kuin se kuullostaakin. Nykyäänhän kuulemma talotkin hommataan valmiina, joten mikä siinä, että perhe tulisi myös pakettina.
Kiitos positiivisista kommenteista!
Jatkan "matkaani" ja toivon että joskus, jossakin....kohtaan positiivisia myös aidossa elämässä eli naamatusten...
Mukavaa Syksyn jatkoa teille molemmille! : ))
on itse 3-4kympin välimaastossa ja lapset, joita minulla on 2, ovat jo melkoisen isoja eli 16 ja 18 vee, mitenkäs sitten miesten mieli menee??