Olen huomannut, että monen mielestä kiltti mies nähdään naisen tahtoon alistuvana tahdottomana ressukkana.
Vaan pitääkö tämä paikkansa ? Voiko voimakastahtoista tai naisen kanssa henkisesti vahvaa miestä pitää kilttinä ja kunnollisena, vai onko kiltteys alistumista toisen tahtoon. "Päätä sä", " ihan sama mulle" ja muuta sellaista.
Ja toinen tuntuma itselläni on, että kiltti mies ottaa itse asiassa helposti perinteisen naisen roolin parisuhteessa. Eli kun traditionaalisessa suhteessa mies on se vahvempi ja määräävämpi osapuoli, niin kiltti mies asettuu tälle perinteisen naisen paikalle ja odottaa naisen ottavan sen perinteisen miehen ja johtajan roolin.
Mietin vain tässä, että miksi en ole viehättynyt kovin kilteistä ja nössöistä miehistä. (En kyllä toisaalta mistään voimakastahtoisista määräilijöistäkään). Eli syynä on se, että en halua joutua parisuhteeseen, jossa minä joudun päättämään ja kantamaan vastuun kaikesta.
Vaan pitääkö tämä paikkansa ? Voiko voimakastahtoista tai naisen kanssa henkisesti vahvaa miestä pitää kilttinä ja kunnollisena, vai onko kiltteys alistumista toisen tahtoon. "Päätä sä", " ihan sama mulle" ja muuta sellaista.
Ja toinen tuntuma itselläni on, että kiltti mies ottaa itse asiassa helposti perinteisen naisen roolin parisuhteessa. Eli kun traditionaalisessa suhteessa mies on se vahvempi ja määräävämpi osapuoli, niin kiltti mies asettuu tälle perinteisen naisen paikalle ja odottaa naisen ottavan sen perinteisen miehen ja johtajan roolin.
Mietin vain tässä, että miksi en ole viehättynyt kovin kilteistä ja nössöistä miehistä. (En kyllä toisaalta mistään voimakastahtoisista määräilijöistäkään). Eli syynä on se, että en halua joutua parisuhteeseen, jossa minä joudun päättämään ja kantamaan vastuun kaikesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tästähän on ollut vähän erilaisia käsityksiä mitä kiltti tarkoittaa. Niin ainakin taitaa olla, että suurin osa naisista haluaa miehen, joka ottaa päävastuun päättämisestä, ja jolta harvoin kuulee tällaisia "päätä sä" -juttuja. Kai sellainenkin voi olla jonkun mielestä kiltti, mutta kuulostaa usein, että kiltti on melkein jonkinlainen toisten palvelija, helposti myöntyvä kaveri. Kyllä sen tietyllä tavalla ymmärtääkin, ettei nainen oikein innostu sellaisesta.
...suhteessa aina toisen pitäisi olla joku päällepäsmäri? Miksi naiset odottaa, että miehen pitäisi olla tällainen?
"Miksi...suhteessa aina toisen pitäisi olla joku päällepäsmäri? Miksi naiset odottaa, että miehen pitäisi olla tällainen?"
Mutta odottaako mies, joka ei itse halua olla päällepäsmäri, että nainen sitten ottaa sen "päällepäsmärin" homman itselleen ? Meinaan kun suhteessa ja yhteisessä elämässä yleensä tulee vastaan sellaisia asioita, joista oikeasti on tehtävä se tietoinen päätös
niitä päätöksiä voi tehdä yhteistuumin, miksi jommankumman pitää väkisin olla se ennalta annettu määräävä osapuoli?
Päätökset heilahtavat aina puoleen tai toiseen. 50-50 taitaa olla käytännössä melkein mahdoton. Suurin osa naisia taas arvostaa enemmän miestä, joka ottaa suurimman vastuun päätöksenteosta ja ns. "miesten asioiden" hoitamisesta. Taistele vain tätä vastaan, katsotaan 5-10 vuoden päästä uudestaan.
Kiltti mies??? Mikä se on? Ei "kilttiä miestä" ole olemassakaan, kaikki miehet järjestäen ovat pelimiehiä, olivat sitten ujoja, koulukiusattuja tai hiljaisia niin samanlaisia ovat kaikki, SIIS AIVAN KAIKKI.
Kiltti mies ei välttämättä ole kiltti mies kaikkien kanssa. Jos parina on yhteensopiva nainen, kumpikin saattaa olla kiltti, mutta joidenkin kanssa se ei vain millään onnistu.
"Kiltti" on joidenkin mielestä synonyymi alistuvalle nössölle, muttei se minun mielestäni pidä ollenkaan paikkaansa.
Selittäkääpä nyt että miksi ihmeessä se tekee miehestä alistuvan, jos ei kiinnosta pätkääkään mihin mennään esim. ulkona ollessa istuskelemaan? Jos multa kysytään minne mennään kahville tai minkä baarin terassille, niin vastaan todellakin usein että: "ihan sama". Koska ei mulla ole sen hauskempaa/tylsempää kahvilassa A kuin kahvilassa B. Tottakai silloin annan sen henkilön (naisen) valita, jota asia oikeasti kiinnostaa. (Mua voidaan toki kutsua tylsäksi, kun kaikki asiat tuntuvat olevan mulle ihan sama, mutta millä helvetin tavalla se tekee musta alistuvan?)
Tässä on kaksi parasta esimerkkiä tilanteista mitkä tulee mieleen:
Nainen: Mihin mennään kahville?
Minä: Mihin sä haluut?
N: Miks mä joudun aina päättää?
M: No kun sä tykkäät niistä kahviloiden miljööstä, mä vaan haluun mennä istuskelemaan sun kanssa johonki.
N: Mut sä et ikinä päätä mitään!
M: No, mennään sit vaik kahvilaan A.
N: Eiku se on ihan tyhmä paikka, mennään kahvilaan B.
M: Ei sit mun ehdotus edes kelvannut?
N: Jäkä jäkä jäkä jäkä jäkä
N: Mitä tehtäis?
M: Mitä sä haluisit tehä?
N: Enmä tiiä...sä oot ihan tylsä kun sä et ikinä haluu tehä mitään!
M: No mennääks benjihyppää?
N: Ei! Mua pelottaa.
M: No mennääks kattoo leffa X?
N: Enmä tykkää tollasist leffoist.
M: No mitä sä sit haluut tehä?
N: Enmä tiiä...
......
N: Miks ei me ikinä tehä mitään, sä oot ihan tylsä!
Ei se ole tylsyyttä. Se on jotain muuta.
Vaikka mä ymmärränkin pointin ja oon kokenut ainakin toisen noista esimerkkitilanteista, niin mä en pysty ymmärtämään että miten on voinut päästä siihen parisuhteeseen asti pelkästään sillä että ei kiinnosta.
Ja kyllä...se on vähintäänkin yhdeksän kertaa kymmenestä aivan sama minne menee kahville, kunhan menen sinne Sinun kanssasi. Se on juurikin se mitä miehet sanovat...vissiinkiin kiltit sellaiset.
Se on muuten jännää, kun yksin pystyy helposti päättämään että mikä paikka kiinnostaa jos kahvilla tai oluella käy, mutta annas olla kun yhtälöön lisätään se Merkittävä Toinen. Huh!
Siis ei miehen nyt hyvänen aika KAIKESTA tarvitse päättää. Ongelmaksi tilanne muodostuu silloin, kun mies ei halua päättää yhtään mistään, ja ennen kaikkea isommista asioista. "Ostetaanko asunto ?" "Ihan sama, päätä sä." "Hankitaanko lapsi ?" Ihan sama, päätä sä." Noin niinkuin pahimmillaan.
( Jos tuota kahvilaesimerkkiä käytetään, niin minulle sopii hyvin päättää joskus, ja mies päättäköön myöskin toisilla kerroilla mihin mennään. Onhan se ihan väärin, että ei koskaan mennä sellaisiin paikkoihin minne mies haluaisi.)
Jotensakkin ymmärtämään että tuosta "ihan sama" jutusta tulee semmoinen fiilis että toista ei kiinnosta vaikka kiinnostaisikkaan.
Sikäli kun nyt tiedetään että naiset ajattelevat tuolla tavalla niin on parasta sanoa jotain muuta kuin "päätä sä" tai "ihan sama" esim.johonkin paikkaan menoa tiedusteltaessa koska siitä ei kuitenkaan hirveästi vaivaa ole jos kaupunki on tuttu jne.
Se osapuoli joka jonkun kysymyksen heittää on tavallaan osoittanut jonkinsorttista arvostusta ja antanut päätösvaltaa toiselle osapuolelle, oli sitten mies tai nainen. Siinä mielessä tuntuu tasapuoliselta vastaantulemiselta omata joku mielipide tai ehdotus vastineeksi.
Voi kuulostaa jätkien kesken siltä, että ollaan joviaaleja.
Kahden kesken se taas juurikin voi tarkoittaa sitä ettei kiinnosta.
Mutta ähäkutti...kun sitä kiinnostusta on kahdenlaista:
- Kiinnostusta seuran suhteen
- Kiinnostusta muuten (kaiketi pitäisi sanoa että kiinnostusta yksityiskohtiin?)
Just joo...nythän tää vyyhti alkaa purkautumaan, hienoa.